
io-tech @ Austin, Texas: AMD julkaisi tänään virallisesti neljä uutta Zen 4 -arkkitehtuuriin perustuvaa Ryzen 7000 -sarjan prosessoria. Edullisempia ei-X-mallisia prosessoreita joudutaan odottamaan ensi vuoteen ja aluksi nykyiset AM4-kantaiset prosessorit tulevat pysymään myynnissä rinnakkain uusien AM5-kantaisten Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden kanssa.
Zen 4 -prosessoriytimet valmistetaan TSMC:n 5 nanometrin ja erillinen I/O-piiri 6 nanometrin prosessilla. Prosessorit sopivat uuteen AM5-prosessorikantaan ja vaativat toimiakseen X670- tai B650-piirisarjan emolevyn. Tuettuna ovat PCI Express 5.0 -väylä ja ainoastaan DDR5-muistit.
Suorituskykyisin malli on 16-ytiminen Ryzen 9 7950X, joka kykenee suorittamaan samanaikaisesti 32 säiettä. Prosessorin kellotaajuus voi nousta yhden ytimen rasituksessa maksimissaan 5,7 GHz:iin, L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 80 megatavua ja TDP-arvo on 170 wattia. Prosessorin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 699 dollaria eli nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla ja Suomen 24 % arvonlisäverolla hintalappu on todennäköisesti 869 euroa.
Myös 12-ytimisen Ryzen 9 7900X:n TDP-arvo on 170 wattia, mutta maksimikellotaajuus on 100 MHz alhaisempi 5,6 GHz. 7900X:n Suomihinta nykykurssilla on noin 680 euroa. 6-ytimisen Ryzen 5 7600X:n ja 8-ytimisen Ryzen 7 7700X:n TDP-arvo on alhaisempi 105 wattia, 7600X:n maksimikellotaajuus 5,3 GHz ja 7700X:n 5,4 GHz ja Suomihinnat oletettavasti 7600X:lle 370 euroa ja 7700X:lle 495 euroa.
AMD ilmoitti, että AM5-emolevyt saapuvat markkinoille alkaen noin 150 eurosta ylöspäin ja lupasi, että tuki AM5-kannalle jatkuu ainakin vuoteen 2025 asti.
AMD:n ilmoittama Zen 4 -arkkitehtuurin lopullinen IPC-suorituskykyparannus verrattuna Zen 3:een on 13 % ja kun se yhdistetään 5,7 GHz:n maksimikellotaajuuteen, yhden ytimen suorituskykyparannus on noin 29 % verrattuna Ryzen 5000 -sarjaan.
AMD lupailee Ryzen 9 7950X:n tarjoavan Intelin Core i9-12900K:hon verrattuna yhtiön omiin testeihin perustuen keskimäärin 11 % parempaa pelisuorituskykyä, 44 % parempaa suorituskykyä hyötyohjelmissa ja 47 % parempaa energiatehokkuutta.
Malliston edullisimpaa 6-ytimistä Ryzen 5 7600X:ää AMD mainosti peleissä noin 5 % suorituskykyimmäksi kuin Core i9-12900K.
Myyntiin uudet Ryzen 7000 -sarjan prosessorit saapuvat 27. syyskuuta ja io-tech julkaisee oman testiartikkelinsa päivää aiemmin 26. syyskuuta. Intelin odotetaan julkaisevan Raptor Lake -koodinimelliset 13. sukupolven Core -prosessorit samana päivänä Intel Innovision -tapahtumassa.
Eikös CSC:n aiemman superkoneen laajennuskin auennut käyttäjille samana päivänä, jona Intel julkaisi sen prosessorisukupolven?
Eli oli toimitettu Suomeen, asennettu ja testattu ennen julkaisua.
Hyvin mahdollista ja osoittaa nimenomaan sen, miten homma toimii.
Niitä on valmistettu palvelimiin luultavasti pidempään kuin AM5-kannalle, Genoaa on toimitettu asiakkaille testikäyttöön vuoden ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.
Kannettaviin ei ole vielä julkaistu Zen 4:ään perustuvia prosessoreita, mutta tähän mennessä niissä on ollut täysin omat sirunsa eli taaskaan ei ole voinut aikataulusta riippumatta auttaa, aika näyttää muuttuuko tämä Dragon Rangessa.
Mää oon ollut käsityksessâ, että vuodoista olisi varmistunut, että sama chiplet ja io-piiri tulevat myös kannettaviin.
Ei taida tulla. Ei ole riittävän energiatehokas. Monoliittinen piiri sieltä on todennäkäisesti tulossa.
On vuotoja ja "vuotoja", me koitetaan valkata oikeat meidän etusivulle
Mutta siis, Dragon Pointissa saattaa olla samat tai olla olematta samat, siitä ei vielä tiedetä, mutta kanta eri ja piirisarjaa ei käytetä siitä riippumatta.
Dragon Point ei välttämättä ole, Phoenix on monoliitti.
Asia siis keskusteltiin jo: Oma arvaukseni (muiden tekemien arvausten lisäksi) siis on, että AMD:llä emot päivittyy 3v päästä.
Taim vill tell.
Aika pitkään mennään samoilla emoilla jos 3v kestää nää nyt julkaistut. Kyllä ne emot päivittyi AM4 kannalla moneen kertaan. 300, 400 ja 500 sarjat julkaistiin. Kantaahan ei tartte vaihtaa kuin vasta sitten kun pinnit loppuu kesken. Mitään muuta syytä kannan vaihtamiselle ei ole. Toki kanta on voitu suunnitella niin sudeksi että se pakottaa vaihtamaan, mutta kyllä toi AM5 kanta on mielestäni varsin hyväksi suunniteltu. Siinä on varsin järeä pohjalevy joka todennäköisesti estää samat ongelmat mitä intelillä on tällä hetkellä että koko paska vääntyy mutkalle. Prossujen lämmönlevittäjäkin on sen verran paksusta tavarasta että se tuskin antaa periksi.
Ainut ongelma tuon kannan kanssa on että corejen lisääminen voi olla aika hankalaa koska tilaa ei oikein ole enää ylimääräistä. Se on omasta mielestäni ainut uhka että kanta menisi vaihtoon heti kolmen vuoden jälkeen.
Aivan. Tosiaankin tulee erottaa se, että kantahan voi pysyä samana, mutta samaan aikaan kuitenkin tarvitaan uusia piirisarjoja vastaamaan muun raudan kehityskulkua generaatioiden vaihtuessa. Eli vaikka se kanta antaisikin myötä, niin esim. virtaosasto, piirit tms. emolla ei enää riitäkään vastaamaan vaatimuksia, ja emoa joudutaan siksikin vaihtamaan.
Tuntuu kehityskin kehittyvän ts. teknologiset harppaukset kiihtyy ja sekin tuo omat jännitteensä näihin -> teknologinen singulariteetti lähestyy…
Se, että uutta emoa tarvitaan on eri asia kuin se, että uusi emo mahdollistaa uusia ominaisuuksia/paremman suorituskyvyn.
Virtaosasto on AM5ssa selvästi järeämpi kuin AM4ssa, eikä nykyistä enemmän sähköä kuluttavissa työpöytäkoneissa vaan ole juurikaa järkeä, että sitä ei pitäisi tarvia moneen vuoteen muuttamaan.
Sen sijaan tulee uusia väylästandardeja – pci express 6, prossulle integroitu USB4-ohjain jne.
En näe mitään teknistä estettä sille, että järkevästi suunnitellulla nykyemolla ei saisi neljän vuoden päästä tulevaa zen6sta toimimaan mahdollisen BIOS-päivityksen jälkeen.
Sen sijaan se neljän vuoden päästä tuleva zen6 voi tukea nopeampia väylien siirtomodeja joita nykyemoilla ei voi käyttää. Ja näiden käyttäänottaminen sitten vaatinee uudemman emon uudemmalla piirisarjalla.
Tekninen kehitys CPUissa on nykyään paljon hitaampaa kuin 30-20 vuotta sitten (kun kaikki oleellinen/tärkeä arkkitehtuurissa on jo keksitty kauan sitten)
Ja tekninen kehitys GPUissa on nykyään myös selvästi hitaampaa kuin 25-10 vuotta sitten (kun valmistustekniikkojen hinnannousu estää "vapaat lounaat" mooren laista, joka myös on hidastunut selvästi)
Joo no tulemme näkemään kuinka käy.
Itse ainakin varaudun siihen, että lauta vaihtuu 3 vuoden käytön jälkeen.
Emolevyjen tuki eri tekniikoille kuulostaa myös ennemmin varautumiselta siihen että myöhemmin kun tuotteet halpenee niin ominaisuuksia valuu alaspäin. Nythän kaikki emot tukevat pcie5 m.2 levyjä, mutta vain X670E:ssä tuki luvataan myös pcie5 graffakortille. X670 ja B650E graffaosuus on joko optional tai highly recommended.
Se mikä on usein läänyt mainitsematta, että näissä on ilmeisesti kaikissa 2 RDNA2 ydintä/yksikköä mukana jolloin ekaa kertaa ostaja saa koneen samantien hyrräämään ilman graffakorttia (eli jos ei APU piirejä lasketa AMD:n prosut käyvät sellaisenaan toimistopurkkeihin joilla ei ole aikomustakaan käyttää mitään graffakortille raskaita sovelluksia). Enthusiast segmentille ei ehkä niinkään väliä, mutta myöhemmin toimistopurkki ja miksei Linuxin serverikäytössä erinomainen uudistus.
Ainakin nyt julkaistuissa oli maininta että täyteen erillisen GPUn vaikka onkin ne 2 CUta siellä, asia tarkentunee lähiaikoina
AM4 kohdalla tämä ei ollut ollenkaan selvää.
Toki tän näkee vasta aikanaan, mutta ei sinänsä olis mitenkään kummallista jos AM5 yltäisi samaan.
Tuo integroitu grafiikkaohjain on tosiaan kuvan saamiseen näytölle ja muuhun työpöytäkäyttöön, tuo disclaimer on todennäköisesti siksi ettei kukaan erehdy luulemaan että soveltuisi mitenkään 3D- ja pelikäyttöön kuten aiemmin APU-piirit.
AMD Ryzen 7000 CPUs Reportedly Run Hot, Ryzen 9 7950X Hits Up To 95C Thermal Threshold at 230W, Ryzen 5 7600X Up To 90C at 120W
wccftech.com
Kun pitää pieneltä pinta-alalta saada lämpö johdettua…
https://cdn.wccftech.com/wp-content/uploads/2022/08/AMD-Ryzen-7000-Thermal-Density.png
Ja sitten vielä todellisuudessa CCDn pinta-alasta ei ole montaa neliömilliä ne suurimman tehotiheyden alueet.
Zen 4 core+L2 on rutkasti pienempi kuin golden cove esimerkiksi:
Zen 4 architecture: chip parameters and IPC of AMD's new core – HWCooling.net
http://www.hwcooling.net
Jospa katsottaisiin ne oikeat lämmöt myytävissä tuotteissa ennen kuin tuomitaan. Ja käytännössä ne korkeat lämmöt on vain hyväksi kun halutaan sitä lämpöä poistaa CPU:lta. Tärkeintä on se lämpötila missä prossu toimii täydellä teholla ja millä jäähdytyksellä se saavutetaan.
Vai olisiko siellä jossain beta-biosissa (tai vaikka ihan oikeasti oletusksena) voltit vähän ärhäkät?
katso liitettä 940136
AMD Ryzen 7000 Undervolting Yields Great Results with Temperatures
http://www.techpowerup.com
Jos suorituskyky pysyy eikä kyseessä ole ns. clock stretching niin sitten kyllä aika outoa käytöstä vakiobiosilta.
Raportoitu kellotaajuus on yksi asia ja suorituskyky kokonaan toinen. Täähän on jo 3000 ja 5000 ryzeneillä tuttu juttu että voit kyllä alivoltittaa vaikka -100 mV ja kellot pysyy tai jopa kasvaa mutta suorituskyky putoaa reippaasti.
Mistä tämmöinen käytös oikein johtuu, pistääkö Ryzen joitain alueita prossusta pois päältä?
Mikäs juttu? Curve optimizerillahan tuo 5000 sarjan alivoltitus tehdään.
Ymmärtääkseni kyseessä on kaatumista estävä ns. viimeinen suojamekanismi joka hyvin lyhyellä aikaskaalalla tiputtelee kelloja. Monitorointisoftat ei tuota näe. Intelin 12th gen tekee ilmeisesti samaa.
Ihan vain semmoinen juttu että kun alivoltitellaan niin ei kannata tuijottaa kellotaajuutta vaan suorituskykyä. Sitä saattaa yllättyä mitä tulikaan tehtyä.
Kai sulla nyt jotain faktaa on tän tueksi linkata, ettei ihan mutulla mennä?
Juu on, asiahan ei ole aivan tuore AMD:n tapauksessa vaan on ollut mukana jo steamrollerissa.
Tästä AMD:n paperi:
5.6 Adaptive clocking system for improved power efficiency in a 28nm x86-64 microprocessor
ieeexplore.ieee.org
Ja tässä pääkohdat kirjoitettu auki jos ei jaksa kirjautua tuonne ylempään:
Adaptive Clocking in AMD's Steamroller
http://www.realworldtech.com
Jokainen voi itse kokeilla tätä laittamalla vcore offsettiä vaikka 25mV pykälillä ja ajamalla cinebench R23 multia tai jotain vastaavaa ja kirjaamalla ylös hwinfon raportoimat kellotaajuudet ja CB pisteet.
Jossain kohtaa ne pisteet vain alkaa laskemaan melkoista vauhtia mutta raportoidut kellot ei.
Muoks: Esimerkkinä omalla 3950X:llä suorituskyky alkaa tippua -100mV jälkeen selkeästi. Raportoidut kellot kyllä pysyy tai jopa hieman kasvaa.
Entä raportoitu (HWInfo) "average effective clock"? Olen järjellä olettanut, että se kasvaa/pienenee käsikynkkää suorituskyvyn kanssa. Löytyy CPU-sensoreista 3. viimeisenä. Helpointa on seurata maximum-arvon käyttäytymistä. Tarkemman saa, jos käynnistää HWInfon vasta Cinebenchin jälkeen, ja lukee/valokuvaa "average effective clock" -averagen juuri ennenkuin Cinebench-kierros tulee valmiiksi.
Kaikenlaisessa alivoltituksessa kellot voivat aluksi kasvaa, mutta jossain vaiheessa average effective clock alkaa heikentyä. Silloin tarvitaan lisää jänöä, jos halutaan todellisenkin suorituskyvyn parantuvan.
Yhden ytimen osalta nähdään, että kellot ovat mukamas olleet 5,025 GHz, mutta kas kummaa effectiven max. on 4,954 GHz…
Kyllä tuossa kaotikan huhujutussa vain oli manual vcore.
Silloin seurataan sitten effective clockia, jos tosiaan alivoltittaa liikaa.
Parempi kyllä silti seurata todellista suorituskykyä. Tää ilmiö on siitä jännä myös että se ei välttämättä näy eniten edes raskaassa all core kuormassa vaan muutaman säikeen boostailuissa missä sitten ei huippujännite riitä.