
AMD on esitellyt Computex 2019 -messuilla tulevia 7 nanometrin valmistusprosessilla valmistettavia tuotteitaan. Lisa Sun pitämässä keynote-esityksessä saatiin maistiaisia uusista Epyc- ja Ryze-prosessoreista sekä Navi -näytönohjaimista. io-tech seurasi keynotea sekä paikan päällä Taipeissa että kotimaasta käsin.
AMD:n keynoten alussa käytiin nopeasti läpi yhtiön kuulumiset palvelinpuolella. Uudet 7 nanometrin Rome-prosessorit mahdollistavat kahden prosessorin järjestelmissä yhtiön suorituskykytestien mukaan yli kaksinkertaisen suorituskyvyn Cascade Lake -arkkitehtuuriin perustuviin Xeon Scalable -prosessoreihin nähden molekyylisimulaatiossa.
Navi, RDNA & Radeon RX 5000
Romen jälkeen vuoron sai Navi-grafiikka-arkkitehtuuri. Navi perustuu kokonaan uuteen Radeon DNA- eli RDNA-arkkitehtuuriin. Ilmeisesti yhtiön tarkoitus on eriyttää selkeämmin peli- ja laskentatuotteet toisistaan, sillä GCN:n kerrotaan jatkavan laskentapuolen arkkitehtuurina.
Navi-arkkitehtuuri tarjoaa AMD:n mukaan 1,25-kertaista suorituskykyä per kellojakso ja 1,5-kertaista suorituskykyä per watti Vegaan verrattuna.
RDNA uudistaa grafiikkapiirin Compute Unit -yksiköt sekä välimuistijärjestelmän ja koko grafiikkalinjasto on optimoitu korkeampia kellotaajuuksia ajatellen. Mukana on odotetusti myös tuki PCI Express 4.0 -väylälle.
Lavalla näytettiin myös demo Strange Brigade -pelistä, jossa Radeon RX 5000 -sarjan näytönohjain tarjosi noin 10 % parempaa suorituskykyä kuin GeForce RTX 2070. Radeon RX 5700 -sarjan näytönohjaimet saapuvat markkinoille heinäkuun aikana. Yhtiö tulee esittelemään Navia tarkemmin E3-messuilla 10. kesäkuuta.
3. sukupolven Ryzen -prosessorit
AMD esitteli keynotessaan myös uusia Zen 2 -arkkitehtuuriin perustuvia 3. sukupolven Ryzen -malleja. Ryzen 7 3700X ja 3800X ovat kumpikin 8-ytimisiä prosessoreita SMT-tuella, eli ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 16 säiettä. 3700X:n perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat 3,6 ja 4,4 GHz ja 3800X:n 3,9 ja 4,5 GHz. Molemmissa on yhteensä 36 Mt välimuisteja. 3700X:n TDP-arvo on 65 wattia ja 3800X:n 105 wattia.
Ryzen 7 3700X sai lavalla ajetussa Cinebench R20 -multicore-testissä tuloksekseen 4806 pistettä kun Intelin Core i7-9700K:lla tuli tulokseksi 3726 pistettä. 3800X puolestaan peittoaa AMD:n mukaan viime sukupolven 2700X:n pelistä riippuen 11 – 34 prosentin erolla. 3800X:n kerrottiin tarjoavan PUBG:ssa vastaavaa suorituskykyä, kuin Intelin Core i9-9900K.
AMD esitteli tilaisuudessa myös kokonaan uuden Ryzen 9 -sarjan, joka sisältää kaksi 8-ytimistä Zen 2 -pikkupiiriä eli chiplettiä. Ryzen 9 3900X on 12-ytiminen prosessori, joka kykenee suorittamaan samanaikaisesti 24 säiettä. Prosessorin peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-kellotaajuus 4,6 GHz. Välimuistia on yhteensä 70 megatavua ja TDP-arvo on 105 wattia.
Lavalla pidetyssä Blender-demossa Ryzen 9 3900X kellotti ajaksi 32 sekuntia, kun Intelin Core i9-9920X:llä aikaa samaan testiin kului 38 sekuntia. AMD:n mukaan 3900X tarjoaa 14 % parempaa yhden ja 6 % parempaa usean säikeen suorituskykyä Intelin yli 1000 euron hintaiseen HEDT-alustan Core i9-9920X:ään verrattuna.
Ensimmäisen sukupolven Ryzen 7 1800X -prosessoriin verrattuna 3900X tarjoaa 32 % parempaa yhden ja 100 % parempaa usean säikeen suorituskykyä.
Zen 2 -prosessorit tukevat myös PCI Express 4.0 -väylää. Väylän hyötyjä esiteltiin tulevalla 3DMark-testillä. Ryzen 7 3800X ja Radeon RX 5700 -sarjan näytönohjain pyöritti testiä 25 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella, kun Core i9-9900K -prosessorilla ja GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella varustettu PCIe 3.0 -kokoonpano ylsi 14 FPS:ään.
Uudet Ryzen 3000 -sarjan prosessorit saapuvat markkinoille 7. heinäkuuta. Ryzen 7 3700X on hinnoiteltu verottomana 329 dollariin, 3800X 399 dollariin ja Ryzen 9 3900X 499 dollariin. Radeon RX 5700 -näytönohjain saapuu myyntiin heinäkuussa.
Jonkinlaisesta I/O ohjaimesta esim. Gigabytella puhutaan nimen iTE osalta:
X470 AORUS GAMING 7 WIFI (rev. 1.0) | Motherboard – GIGABYTE Global
Ja olisihan sen varmasti aikamoinen päänsärky suunnittelijoille saada johdotukset tuonne laitaan ja takaisin…
Ihan jo fyysisen sijoittelun lisäksi signaalin eheyden kanssa voisi tulla haasteita.
Mutta tuossa pää x16 slotin allahan on jokunen pienempi piiri, joita näkyy kovin monessa emossa samanlaisessa sijainnissa.
Taitaa multiplekseri olla parempi nimitys. Kuitenkin yksinkertainen piiri joka kääntää pcie point-to-point-linkin portista toiseen(slotista toiseen).
Tuossa kuvan Prime X370 Prossa on käytetty Asmedian ASM1480-piirejä.
ASMedia Technology Inc. 祥碩科技
Eikös tuolla hintatasolla ole just se paras paikka kilpailla? Mulle kaikki tuon yli menevät menevät jo budjetista yli niin et paukkuu. Jos se olisi jokin lippuivamalli, niin hinnat olisi jo melkoisia.
Ihan sama kuinka tehokas ohjain on, niin tonni näyttiksestä on hulluutta, eikä ne voi olla niin suosittuja markkinoilla kuin tuollaiset keskihintaiset. Siten joku 2070 tasoinenhan on just se paras taso AMDlle.
"Tulisipa amd:ltä kilpailua niin saisin nvidiani halvemmalla".
Näin se on aina ollut ja juuri siksi amd:llä ei ole mitään kiirettä haastaa huippupiiriä. Vaikka amd:llä olisi nopeampi, halvempi ja vähemmän virtaa kuluttava näyttis niin porukka ostaisi geforceja. Sehän on kuitenkin synonyymi pelinäytönohjaimelle.
Näinpä tuo on… Niin kauan kuin AMD ei kilpaile siellä kaikkein kovimpien korttien markkinoilla, NVIDIA voi pyytää sen ~1200-1300e 2080ti:stä ja Aivan Mitä Vaan Titanista.
Ostaisin paljon mielummin semmoisen 800-900e 2080ti:n…
Ja hei, olen aikoinaan jopa ostanut ATI näyttiksiä. Silloin kun FX5900 paistoi kananmunia ja toimi lehtipuhaltimena, koneessani oli Radeon 9800Pro. Ja sitten X850 XT, ja X1850 XT. Mutta valitettavasti sen jälkeen punainen tiimi fumblasi niin pahasti ettei niiltä saanut näyttiksiä moneen vuoteen kun HD 2900-vitsiä odoteltiin ja sitten naureskeltiin… ja oikeastaan sen jälkeen ei ole kunnollista high end kisailua ollut 🙁
AMD:n suhteen ongelmana on se, että huippukorttejakin ostetaan ja kun niitä nyt voidaan myydä suurella katteella, niin kilpailijalla on paremmat tulot ja isommat kehitysbudjetit, joka on alunalkaeenkin yksi sangen merkittävä syy nykyiseen tilanteeseen. Ongelmaa on pahentanut nyt lähiaikoina se, että kilpailijalla on suorituskykyedun lisäksi myös selkeä ominaisuusetu. AMD:n onneksi tosin 2080Ti kortit kärsivät merkittävästi ilmeisesti jonkinlaisista muistivioista ja on kohtuu epäselvää onko ongelmasta edes päästy eroon, vieläkään. Lisäksi uusia ominaisuuksia tuetaan vasta vähän, mutta tuki lisääntyy jatkuvasti ja tehdään etupäässä nimenomaan kilpailijan tuotteen ehdoilla. (esim renderöintisoftiin on tulossa RTX tukea ja vaikutus on todella raju)
Totesin aikoinaan, kun AMD:llä meni näyttispuolella vielä oikein ok, mutta porukkaa potkittiin ulos ja säästettiin, että tämä tulee kostautumaan AMD:lle (ja sehän on selvä, jos kilpailija(t) ei mokaile pahasti.)
Nyt on tietysti hyvä, että jos AMD saa lopulta kilpailijaa paremmin testeissä menestyvän (myös pelipuolella) prossun ulos, niin sillä puolella voidaan nostaa katetta ja saadaan kehitysbudjetteja kasvatettua edes jonkinverran (jos ei mene kaikki kertyneiden velkojen maksuun tai makseta osinkoina firmasta ulos).
:confused:
HD5870 oli nopein yhden piirin kortti yli puoli vuotta aikoinaan. Hävisi sitten GTX480 aavistuksen, mutta toisaalta siitä saatiin aikaan viimeisin pci-e speksissä pysynyt tuplapiirikortti, kun nvidiasta ei moista tullut lainkaan.
HD6970 oli sitten pieni pettymys GTX580 vastaan, mutta HD7970 ja varsikin sen 1Ghz Edition pärjäsi ihan mallikkaasti GTX680 kanssa. Ekaan Titaniin AMD muistaakseni vastasi vielä ihan ok R9 290X:llä, mutta sen jälkeen on ollut high-endissä hiljaista.
Mutta ilmeisesti se HD2000-sarjan pettymys ja pari seuraavan sarjan "konttaus", eli tietoinen valinta tehdä pieniä piirejä, joilla voidaan haastaa vain ehkä 3. nopein nvidian malli sitten söi valtavasti ATI:n (nyk. AMD) uskottavuutta. Itse aloin alaa seuraamaan n. HD4000/GTX200-sarjojen aikaan ja aina olen ihmetellyt nvidian ylivoimaa markkinoilla varsinkin keskihintaisissa tuotteissa, kun niissä on usein ollut ihan 50/50 kumpi on suorituskyvyssä niskan päällä ja usein päivän tarjous tai parempi pelibundle on vain ollut ratkaiseva tekijä, kumpi kannattaisi valita. Silti 80% käyttäjistä ostaa nvidiaa ilmeisesti juuri sen takia, että sillä on usein tarjolla nopein malli.
Tässä kohtaa ainakin historiallisesti AMD:n lähestymistapa eroaa Intelin ja NVIDIAn vastaavasta. Alkaen 4800 sarjan näyttiksistä ja ilmeisesti Bulldozer coresta tavoite on ollut että IP-lohkot ovat syntetisoitavissa, ts. että toiminnallisuus kuvataan korkeammalla tasolla kun taas kaksi muuta ovat aina pyrkineet optimoimaan suunnitelmat porttitasolle asti.
Olettaisin että tämä filosofia pitää edelleen ja sen seurauksena AMD omistaa semicustom puolen ja heterogeninen valmistustekniikka eri osien välillä on mahdollista, kuten myös liitäntätapojen muokkaaminen tarpeen mukaan.
AMD on kuitenkin ollut sekä HSA( HSA Foundation ARM, AMD, Imagination, MediaTek, Qualcomm, Samsung, TI ) veturi että HBCC kautta softapuolen vaikuttaja pitkään. Väitän että PCIe 4.0 sopii paremmin kuin hyvin HSA kuvioihin, josta Instinct kortit ja Navi demo ovat vain ensimmäisiä esimerkkejä.
HD 7970 oli ihan OK, mutta vain "tasoissa". Plus noihin aikoihin AMD ajurit olivat aikamoista tuubaa. Kyllä, ovat fiksanneet ne matkalla ja nykyään alkavat olla välillä jopa NVn vastaavia parempia kun NV:llä on ollut muutama kämmi viime kuukausina (ovat fiksanneet, mutta historiallisesti jos sulla oli viimeisin NV ajuri koneessa, mikään ei voinut pahasti kusta. Paitsi nyt on ollut useampia fumbleja tässä puolen vuoden sisään ja rassaa melkoisesti reverttaa edellisiin ajureihin ja odotella viikko pari seuraavia josko kusut on korjattu)
Näinpä tuo on. Lisäksi halo-kortit markkinoivat keskihintaisia. Jos yhdellä tiimillä on se reilusti nopein halo-kortti, jää heti sellainen fiilis että ei toi toinen tiimi osaa mitään kun eihän niillä oo ees nopein kortti. Vaikkei tällä ole loogisesti mitään tekemistä sen kanssa miten joku tietyn hintaluokan red vs green ottelu menee hinta-tehosuhteen puolesta. Ja vaikka välillä oltais tasoissa, jos aiemmin tappiolla ollut tiimi ei mene selvään johtoon, ei suuria heilahduksia markkinaosuuksissa tapahdu.
Mutta toivon mukaan Zen 2 nyt painaa rahaa (inteliltä pois) ja AMD saa R&D-resursseja lisää että kilpailu palaisi.
Tai sitten… "There is another…" – ehkä Intelin dGPUt ovatkin kova luu! Niitä odotellessa…
Mielenkiintoinen näkemys, itse väittäisin että "kunnollinen high-end kisailu" loppui vasta Maxwellin myötä
No ehkä näin, mutta HD 2900n jälkeen ei mielestäni AMD ole koskaan ollut selvässä johdossa (poislukien kahden GPUn purkkavirityskortit joita en oikeasti laske…) – ja silloin kun kisa oli tasainen (HD 7970 vaikkapa esimerkkinä), ajurien laatuerot pitivät ainakin minut vahvasti vihreänä miehenä.
Tasainen kisa piti hintoja kurissa eikä 8800GTX-tyylisiä vetoja ollut hetkeen. Mutta sitten AMD vähän säästi ja… 🙁
Google: nvidia drivers burning cards. 😉
7xxx sarja oli vain ensimmäinen GCN arkkitehtuuria, joten optimointia tosiaan tarvittiin. Ei ne silti erityisen huonoja ajureita olleet.
AMD on navin julkaisun jälkeenkin niin paljon perässä, että Nvidialla on varaa uhrata miljardeja transistoreja TU106:sessa RTX ominaisuuksiin ja valmistaa piiri sukupolvea vanhemmalla tsmc tuotantolinjalla, eikä AMD silti pysty voittamaan piiriä millään merkittävällä marginaalilla.
Navin pitäisi pelkästää RTX:ään hukattujen transistorien ja uuden valmistusprosessin ansiosta voittaa TU106 ainakin 30-40% erolla samalla TDP:llä, jotta Navi olisi oikeasti samalla tasolla arkkitehtuurina Turingin kanssa.
Niin kauan kuin nvidia pystyy tekemään efektiivisesti parikymmentä prosenttia vähemmällä transistorimäärällä ja yhtä pykälää vanhemmalla valmistusprosessilla saman suorituskyvyn tuotteen 9kk aikaisemmalla launch-päivämäärällä, ei AMD:llä ole mitään saumoja pärjätä näytönohjain-markkinoilla.
Jos navi parantaa perf/w:tä niin paljon, että oem:t jaksavat ja pystyvät valmistamaan siitä samoihin kuoriin TU106:sen kanssa läppäreitä, niin jotain toivoa sentään olisi.
Idlaavat transistorit eivät kuluta merkittävää määrää sähköä, säteenjäljityksen törmäystarkastusyksiköt eivät kuluta (merkittävää määrää) sähköä normaalissa rasterointikäytössä. Ne ainoastaan lisäävät piirin pinta-alaa.
Bulldozerissa oli kyllä valmistustekniikkakohtaista custom-logiikkaa.
esim tuo ei kuulosta kovin standardikirjastokamalta:
Design and implementation of soft-edge flip-flops for x86-64 AMD microprocessor modules – IEEE Conference Publication
ja tuolta:
Design solutions for the Bulldozer 32nm SOI 2-core processor module in an 8-core CPU – IEEE Conference Publication
Zenistä:
3.2 Zen: A next-generation high-performance ×86 core – IEEE Conference Publication
Bobcat ja sen johdannaiset (puma, jaguar) sen sijaan oli täysin syntetisoitavaa logiikkaa.
Ja näyttisten luulisin kaikilta valmistajilta olevan täysin syntetisoituvaa logiikkaa.
ELi ei mitään eroa AMDn ja muiden valmistajien välillä, AMD teki vaan yhden CPU-mikroarkkitehtuurisarjan joka tässä eroaa Intelin CPU-mikroarkkitehtuureista ja AMDn muista CPU-mikroarkkitehtuurisarjoista.
Viittaan siihen, että TU106:sessa on ilmeisesti n. 10.6miljardia transistoria, joista iso osa on "hassattu" RTX ominaisuuksien luomiseen -> efektiivinen työskentelevä transistorimäärä on normaaleilla rasterointikuormilla reippaasti alle 10 mlijardia kun puhutaan normaalista rasterointikuormasta.
Vega20 on 13.2 miljardin transistorin 331mm² piiri. Anandin arvio Navin piirin koosta 275mm² -> sen transistorimäärä 275/331*13.2 = 11 miljardia.
Pinta-alan perusteella Navi:ssa tulee olemaan karkeasti saman verran transistoreita kuin TU106:sessa, mutta toisin kuin kilpailijassaan, siellä ei ole mitään idlaavia BVH-kiihdyttimiä.
–
Jos Navi ei murskaa TU106:sta näistä asetelmista, niin eivät ne transistorit ja niiden flippailuihin kuluvat joulet kyllä kovin hyvin hyödynnettyjä ole.
Mutta eihän se transistorimäärä kerro suoraan nopeudesta mitään. Voidaanhan me kuvitella että laittamalla vielä isompia ytimiä ja enemmän transistoreja kortille niin se määrä skaalautuu suoraan suhteessa, vaan kun näin ei ole. Tässäkin tapauksessa on hyvin mahdollista että sellaista jäähdytystä ei kaupallisesti ole kannattavaa rakentaa mikä saisi sen määrän transistoreita jäähtymään jos ne kaikki olisi puskettu tekemään töitä niiden RTX idlailuiden sijaan. Lisäksi AMD:hän on nyt jo useamman vuoden pitänyt keulaa transistorimäärässä per GPU, ei vaan ole näkynyt tehossa.
RTX idlailua ei tapahdu jos peli käyttää DXRää. Ja silti RTX-kortit jauhavat sitä rasterointia samaan tapaan. Kyllä se piiri on jouduttu suunnittelemaan siihen "worst caseen" – RTX ON, DLSS kehissä (eli myös tensorcoreja käytetään) ja päälle rasteroidaan niin maan penteleesti.
Korkeintaan saattaa olla toimintalämmöissä vähän enemmän headroomia jos ollaan RTX OFF.
Siinä tietty on edelleen pointtia että tuolla transistorimäärällä luulisi että AMDin piiristä pitäisi irrota enemmän koska niiden lastussa ei ole tensor coreja tai raytracing-kiihdytyksiä viemässä pinta-alaa. Mutta ei irtoa, joten NVIDIA lienee onnistunut paremmin suunnittelussa.
No eikös tähän transistori ajatusmalliin saatu vastaus Fijissä? AMD kerrankin yritti puskea ison piirin ja paljon transistoreja. Taisi olla AMD:n kaikkien aikojen suurin ydin ja lopputulos oli että ei se silti pärjännyt. Periaatteessa pellin alla oli voimaa aivan maan penteleesti, mutta sitä ei vaan saatu sitten välitettyä tiehen, jos autotermejä käyttää.
aika pitkä turina, mutta olisi ollut mukava nähdä jotakin mikä olisi kertonut Intelin ja Nvidian systeemeistä.
En tiennytkään että tuollainen x570 ATX emolevy tulee kirjeessä… kerro toki mullekkin missä liikkeessä myyvät bulkkina ilman pahvi pakkausta uusia emolevyjä…
Ihan mielenkiinnosta haluan katsoa paljon se on halvempi kun ei mene orggis kuvitettuun pahvilaatikkoon pakkausmateriaali kuluja ja niihin tilpehööreihin… vai tuleeko se tee se itse sarjana eli emo on raaka pcb ja komponentit on muovipussissa tinausta varten.
Eiköhän riitä turha provosoiminen ja provosoituminen, pointtina jenkeistä tilatessa menee tullit ja alvit.
Näkyikö siellä computexissä mitään järkihintaisia x570 emoja ettei nyt ihan yhtä paljon tai enemmän menisi emolevyyn rahaa kuin prossuun?
Eipä niissä vielä hintoja ollut, mutta eiköhän X570-emolevyjen hintataso oli samaa luokkaa Z390-emolevyjen kanssa. Tietysti jos ei PCIe 4.0 tarvitse niin voi harkita X470- ja B450-emolevyjäkin.
Ja seuraamalla BIOS-tilannetta voi X470- ja B450-emoillakin saada PCIe 4.0 -linjat prossulta. Tämän hetkisten tietojen mukaan ainut etu X570:ssä on piirisarjan omat PCIe 4.0 -linjat jos niitä joku tarvitsee.
Pelkät Alvit, tulleja ei tietokonekomponenteista lähde.
Mistä tuleekin mieleeni, meinaakos @Sampsa testata noita uutuuksia kaikilla ylikellotusta tukevilla am4 emoilla? Eli piirisarjasta b350 lähtien. Tai edes generaation huippupiirisarjoilla eli x370, x470 ja x570:llä.
No ensimmäisenä fokuksena on nyt ihan ylipäätään perusartikkeli ja siihen liittyen ylikellotustestit ja muistinopeuden vaikutus suorituskykyyn.
Sen jälkeen tietysti X570-emolevyt yleisellä tasolla.
Näiden jälkeen voi sitten alkaa miettiä jotain spesifisempiä artikkeliteemoja.
Ennusteeni pörssikursseista vuoden loppuun mennessä:
AMD pörssikurssi +25% (kirjoitushetkellä 27,41 USD)
Intel -13% (kirjoitushetkellä 44,04 USD).
AMD:llä näyttäisi olevan todellinen voittaja CPU-rintamalla, mutta liikevaihto suhteessa Inteliin on pieni
(2018 liikevaihto AMD 6,48 mrd USD vs Intel 70,8 mrd USD).
Lähteekö muut lottoamaan?
Intel Corporation – Intel Reports Fourth-Quarter 2018 Financial Results
AMD Reports Fourth Quarter and Annual 2018 Financial Results | Advanced Micro Devices
AMD:n edustaja kommentoi, että kun valmiit BIOSit julkaistaan, on PCIe 4.0 tuki poistettu X570:ä aiemmilta emolevyiltä:
AMD's Robert Hallock: No PCie 4.0 support on 300- and 400-series motherboards – Sweclockers : Amd
Ellei modatut BIOSit, betalla sätkiminen, niskuroivat emolevyvalmistajat tms. pidä hommaa elossa.
AMD:ltä erittäin fiksu päätös. Kaatuilevat kokoonpanot eivät tee hyvää maineelle ja sellaisia noista olisi varmasti osa ollut. Muutenkaan sellainen "toimii EHKÄ" on huono juttu maineen kannalta.
Mä tankkasin jo viime vuonna AMD:ta kun oli tiedossa nämä Ryzen 3 tulo. EI välttämättä huono idea ostaa vielä lisää näitä lottokuponkeja, mutta lähtee varmaan eka se prossu ostoon (3700x) 😀
2x flops 1 geniinverrattuna. namm :nb:
Sen verran hyvältä vaikuttaa kolmannet Ryzenit, että toivottavasti io-tech testaa ja arvostelee uusia läppäreitä. Mahdollisesti jopa Thinkpad T495 🙂
3000-sarjan läppäriprosessorit eivät kyllä liity tähän ketjuun mitenkään, sillä ne Ryzenit on tehty 12 nm tekniikalla ja vastaavat tekniikaltaan 2000-sarjan työpöytäprosessoreja.
3000 sarjan läppäriprossuissa on sisällä Zen+ eikä Zen2
Nuo 3000-sarjan APU-piirit mitä läppäreissä on "2nd gen Ryzeneitä" ts Zen+, Zen 2 tulee APU-piireihin joskus ensi vuodenvaihteen tienoilla tms (kuten ennenkin, APU:t tulee arkkitehtuurin kulmasta sen vajaan vuoden perässä siis ja siten numeroinnissa yhden sukupolven "edellä")
Molemmat lotot meni väärin. AMD tällä hetkellä 46,63 USD eli +70%. Intel 59,82 USD eli +35,8%.
Uusi salaliittoteoria pöydälle: Intel antoi AMD:lle siimaa päästä markkinoille takaisin, jotta laskevaan tietokonekauppaan saadaan ryhtiliike ja kummankin myynnit kasvamaan. 😉
Ei tässä tarvita mitään salaliittoteorioita, vaan ihan yksinkertaista markkinatalouden ymmärtämistä.
Intel myymällä pienempiä (vähäytimisempiä) piirejä kalliimmalla maksimoi vaan omat katteensa, teki parempaa tulosta.
Se, että intel olisi alkanut hirveän hintakilpailun heti ryzenin julkaisun jälkeen olisi vaan johtanut huonompiin katteisiin, huonompaan tulokseen.
Erityisesti, kun oltiin tuotantorajoitteisia, niin ei olisi siltikään pystytty myymään juuri yhtään enempää.
No eipä tuo hymiökään näköjään auttanut…
Jos nyt jotain pointtia tuosta läpästä haluaa kaivaa, niin voisi ajatella että laskeneet hinnat per suorituskyky on vilkastuttanut kauppaa. Trendikäppyröissä ei kuitenkaan ole havaittavissa suurempaa kasvua, mutta muutaman vuoden takainen PC-markkinoiden lasku näyttäisi taittuneen hienoiseksi kasvuksi. Samoin Intel leikkasi kuluttajakiviensä hintoja jo viime vuonna ja tänä vuonna HEDT-puolella vielä rankemmin. Muutenkin Intelillä ei ollut mitään syytä lähteä heti hintasotaan, koska heidän brändiarvonsa on sen verran vahva että menee aikansa ennen kuin suurempi yleisö valitsee punaisen sen Intel insiden sijaan. OEM- ja palvelinpuolella mukana lisäksi vielä kiinteät sopimuskaudet ja määräalennukset, jotka hidastavat muutosta. Tuollaisessa peruspalvelimessa (8core) ei hintaero ole edelleenkään kovin kummoinen, mutta isommissa farmeissa kiinnostavampaa onkin useampien pienten palvelinten konsolidointi isompiin EPYCeihin, jolloin jo sähkönsäästö voi olla riittävä peruste transitiolle. Nuo isommat serverifarmit ovat kylläkin vielä kankeampia liikkeissään, joista yksi merkittävä syy oli ainakin vielä hetki sitten se ettei esim. Vmwarella pystytty siirtämään lennosta (Vmotion) virtuaalipalvelimia Intelin ja AMD:n palvelinten välillä. Siinä mielessä Inteliltä hyvin tasapainoteltu veto olla heti laskematta tuotteidensa hintoja AMD:n nostaessa päätään.
Ja tuohon että Intel myi vähäytimisempiä piirejä kalliimmalla maksimoidakseen katteensa on hieman monisyisempi kommentti, koska ensinnäkin Intelin suurempi viivanleveys kuluttaa enemmän piipinta-alaa ja suuremmissa piireissä hävikki on korkeampi verrattuna AMD:n chiplet-rakenteeseen ja toisekseen markkinat sen hinnan kuitenkin määräävät. Jos nyt puhutaan siitä PC-pelipuolesta, niin korkeammat kellotaajuudet ovat mahdollistaneet Intelille korkeammat hinnat, koska pelinopeus on parempi. Sitten kun se etu näyttäisi nyt pian sulaneen, niin hintoja jouduttiin tiputtamaan. Läppäripuolella on myös siirtymää tapahtunut keskiluokassa nyt aika reippaastikin missä nuo Ryzenit vielä pärjää tarkoittaen sitä että Ryzenillä saa tonnin läppärissä noin 100-200€ edestä parempaa rautaa mukaan verrattuna Inteliin. Toisin sanoen tuo katteen maksimointi on kummankin firman itseisarvo ja hintoja pudotetaan vain jos siihen on pakottava tarve.
Liekö sitten kokonaismarkkinat kasvaneet vai kumpikin yhtiö onnistunut tehostamaan toimintaansa koska AMD vie jatkuvasti Inteliltä markkinaosuutta ja kumpikin tekee hyvää tulosta. Se hyvä tulos ei kuitenkaan suoraan kerro markkinaosuuksista vaan taustalla voi olla sen kymmenen eri temppua millä se tulos saadaan pidettyä nättinä esim. Intel ajoi 5G-modeemikehityksensä alas tänä vuonna. Samoin jos nyt katsotaan vain Intel vs AMD-peliä, niin AMD on onnistunut tekemään lommon vain DIY-PC-puolelle, joka on kuitenkin vain pieni osa Intelin koko repertuaaria. Silti AMD on vasta tulossa läppäri- ja palvelinpuolelle, jotka ovat edelleen Intelin selkärankaa ja siten tämä taistelu tulee vaikuttamaan selvemmin myös Intelin tulokseen.