Muistiväylän leveys saattaa olla myös tulkittu väärin, muun muassa koska tuplasti perinteisiä työpöytäprosessoreja leveämpi väylä vähävirtaisessa piirissä kuulostaa erikoiselta.

AMD:n Van Gogh on tähän asti lähinnä roadmap-vuodoissa nähty prosessori integroidulla grafiikkaohjaimella. Poikkeuksellisen Van Goghista tekee sen RDNA2-arkkitehtuuriin perustuva grafiikkaohjain ja tekoälykiihdyttimeksi oletettu CVML-yksikkö (Computer Vision / Machine Learning).

Nyt Van Goghista on paljastunut mielenkiintoista lisätietoa suoraan AMD:lta itseltään. AMD:n Alexander Deuchter on julkaissut tekstinä Van Gogh -prosessorilla käynnistetyn Linuxin Boot-lokitiedoston. Prosessori on lokin mukaan neliytiminen ja varustettu SMT-teknologialla, kuten muutkin Zen 2 -prosessorit.

Lokitiedostosta löytyi kuitenkin huomattavasti mielenkiintoisempaakin tietoa, kuin vain ydinmäärät. Lokin mukaan prosessorin muistiohjain tukisi DDR5-muisteja ja olisi peräti 256-bittinen, mikä työpöytäpuolelta tuttuina kanavina tarkoittaisi nelikanavaista muistia ja DDR5:n myötä räjähdysmäisesti kasvavaa muistikaistaa. Toisaalta prosessorin ollessa neliytiminen ja huhujen mukaan erittäin vähävirtainen, on vaikeaa nähdä mihin niin leveää muistiohjainta tarvittaisiin. Tom’s Hardware ehdottaakin, että Linux-kerneli saattaisi sekoittaa esimerkiksi muistiohjainten leveyden, koska DDR5-muistikanavat ovat leveydeltään puolet totutusta ja kuhunkin muistikampaan menee kaksi 32-bittistä kanavaa yhden 64-bittisen sijasta.

Lähde: FreeDesktop, Tom’s Hardware

This site uses XenWord.