DDR5-muistit saapuvat markkinoille vielä kuluvan vuoden aikana ja kiinalainen Asgard on jo ehtinyt esittelemään ensimmäiset omat DDR5-muistikampansakin. Uusi muististandardi tulee käyttöön Intelillä kuluttajapuolella Alder Lake- ja palvelinpuolella Sapphire Rapids -alustalla. AMD:n puolella DDR5-tukea odotetaan nykytietojen valossa grafiikkaohjaimella varustettuihin Van Gogh- ja Rembrandt-prosessoreihin. Kuluttajapuolella muistit tulevat käyttöön AM5-kannan myötä joko Zen 3+- tai Zen 4 -arkkitehtuurilla ja palvelinpuolella oletettavasti Genoa-koodinimellisten Zen 4 -arkkitehtuurin Epyc-prosessoreiden mukana.
Nyt kiinalainen Longsys on paitsi julkistanut ensimmäiset omat DDR5-muistikampansa, myös tarjoillut ensimmäisiä testituloksia uusilla muisteilla. Longsysin valikoimaan julkistettiin aluksi 16 gigatavun single rank -muistikampa ja 32 Gt:n dual rank -muistikampa. Ne toimivat DDR4-6400-nopeudella ja CL40-asetuksilla, kun JEDECin standardissa määrittelemät ”A”-viiveasetukset olisivat CL46. Muistikammat tukevat myös ECC-virheenkorjausta, josta tehtiin DDR5:ssä pakollinen ominaisuus. Päivitys: DDR5-muistien ECC on muistipiirien sisäinen ominaisuus, eikä se ole sama kuin perinteisesti ECC:ksi kutsuttu virheenkorjaus. Muistipiirin sisäinen ECC on verrattavissa esimerkiksi SSD-asemien sisäiseen virheenkorjaukseen.
Longsysin julkaisemat testitulokset on ajettu Intelin Alder Lake -alustalla ja vastakkain asettuivat yhtiön uusi 32 Gt:n DDR5-6400 CL40 ja nykytarjontaa edustava 32 Gt:n DDR4-3200 CL22. AIDA64-testiohjelmassa DDR5-muistit tarjosivat yhtiön testeissä 28 % paremman lukunopeuden, 27 % paremman kirjoitusnopeuden ja 10 % paremman kopiointinopeuden. Muistien latenssit olivat kuitenkin merkittävästi heikommat 112,1 nanosekunnissa, kun DDR4-kammoilla latenssit olivat 56,8 ns.
Lähde: Longsys
Olen kuullut monenlaista väitettä, että Windowsin BSOD:t ja ohjelmien kaatumiset johtuisivat muistivirheistä ja toisaalta rauta muisteineen on sen verran vakaata, ettei virheitä juuri esiinny. Linus on esittänyt kyllä asiasta voimakkaan mielipiteen, mutta pitkän sormen heiluttelu ei aina herätä luottamusta.
Why don’t PCs use error correcting RAM? “Because Intel,” says Linus
Ihan hyvä, että ECC on sisäänleivottuna uudessa standardardissa, mutta silti katsoisin ajurit kuntoon ja tarkistaisin CPU, GPU & MEM -kolmikon stabiiliuden uudesta tai päivitetystä koneesta.
Kuinkahan mahtaa olla pelisuorituskyky ensimmäisillä DDR5-laitteistoilla?
Pelisuorituskykyhän on sen verran vahvasti latenssiriippuvainen, että +/- nolla tulos verrattuna DDR4 kärkilaitteistoon voisi olla hyvä saavutus.
Anandtech.com:
Pakolliseksi, tarkoittaako tuo että muistia ajetaan tapissa ja virheitä korjaillaan jälkikäteen.
Sellainen kuulostaa ihan QLC:ltä.
Taitaa tarkoittaa
Itsellä jotakin videotiedostoja on korruptoitunut sen jälkeen kun olen siirtänyt kamerasta tietokoneelle ja tietokone on muutaman kerran kaatunut ilman syytä.
Konetta ei ole kellotettu ja ajurit on päivitetty ja jännitettä on annettu vähän ylimääräistäkin varmuuden vuoksi mutta 2 viikkoa sitten n.10min videosta tuli lukukelvoton sen jälkeen kun sen siirsin tietokoneelle. Ainakin ennen siirtoa videon sai katsottua kamerassa.
Virtalähdekkään tuskin on syy tietokoneen kaatumiseen kun ei ole näytönohjainta ni 550w pitäis riittää kellottamattomalle 7700k:lle.
”DDR5 BG provides less access latency”
Toivottavasti AMD huomioi nää DDR5:n latenssit Zen 4:n kanssa. Nykyiset AMD:n prosessorit kun tuntuu olevan suorituskyvyn suhteen aika herkkiä muistien latenssille.
Itsellä myös joitakin kuvia vuosien takaa joista ei enää alkuperäisiä saa korruptoitumisen takia. Nykyisiin koneisiin ajelen niin raskaat muistitestit (Karhun ramtest) että ei varmasti ole muistit epävakaat. ECC on oikein hyvä lisä standardiin, vaikka alkuun toki "hidastaa" nopeuksia.
LinusTechTips teki aiheesta hyvän videon aiemmin. Jos suorituskyky on kaikki kaikessa ja aikoo ylikellottaa muisteja, niin ECC-muisteja tuskin tulee hankittua. Jos kuitenkin haluaa välttää mahdolliset epävakaudet ja haluaa tietojen pysyvän tallessa, niin ECC-muisteihin voi sijoittaa. AMD:n alustoilla ECC muisteja on voinutkin jo käyttää, vaikka ominaisuus ei olekaan validoitu kuluttajatuotteissa.
Ei tule ECC pakolliseksi DDR5:ssä, signaalinkorjaus ei ole sama asia.
Each DIMM has two independent channels. While earlier SDRAM generations had one CA bus controlling 64 or 72 (non-ECC/ECC) data lines, each DDR5 DIMM has two CA buses controlling 32 or 40 (non-ECC/ECC) data lines each, for a total of 64 or 80 data lines. This 4-byte bus width times a doubled minimum burst length of 16 preserves the minimum access size of 64 bytes, which matches the cache line size used by x86 microprocessors.
Sen sijaan kaikki DDR5-muistikammat tulevat olemaan registered-muisteja.
Lisätietoa täällä
data-unfurl="true" data-result-id="80025" data-url="https://en.wikipedia.org/wiki/DDR5_SDRAM" data-host="en.wikipedia.org" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
DDR5 SDRAM
en.wikipedia.org
Ja mitäs iloa tästä on?
Yhdelle muistikammalle saa enemmän muistipiirejä kuin nykyisissä koneissa käytetylle UDIMMeille.
(Serveripuolella registered DIMMejä on käytetty jo pitkään, ainakin DDR 1 -ajoista lähtien).
Muistikammoille tulee ylimääräinen piiri, joka kontrolloi, mille muistibankille kulloinkin kommunikoidaan.
Mahdollistaa suurikapasiteettisemmat DIMM-kammat, ja lähinnä tähän DDR5:n suuremmat muistimäärät/kampa perustuvatkin.
Registered (also called buffered) memory modules have a register between the DRAM modules and the system’s memory controller. They place less electrical load on the memory controller and allow single systems to remain stable with more memory modules than they would have otherwise. When compared with registered memory, conventional memory is usually referred to as unbuffered memory or unregistered memory. When manufactured as a dual in-line memory module (DIMM), a registered memory module is called an RDIMM, while unregistered memory is called UDIMM or simply DIMM.
data-unfurl="true" data-result-id="161911" data-url="https://en.wikipedia.org/wiki/Registered_DIMM" data-host="en.wikipedia.org" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Registered memory
en.wikipedia.org
Mulla on duunissa TR työasema ohviisilla, keskimäärin bootannut sitä 1kk välein, mutta nyt kun koronan vuoksi on lusittu etähommissa niin en ole bootannut kuin kahdesti sitten helmikuun 2020, kun en ole käynyt toimistolla kuin 2 kertaa.
Kyllä näkyy sillon tällöin logeissa (kerran pari kuussa), että ECC on huomannut ja korjannut virheen. Kone ostettu syksyllä 2017 kun TR:t julkaistiin, eli ei edes mitenkään aivan hapanta rautaa vielä iältään.
Se että muitit ovat virheen huomanneet ja korjanneet ei vielä tarkoita että kone olisi kosahtanut tai joku softa kaatunut, jos se muistivirhe osuu alueelle jonka muistia ei ole varattu käyttöön niin ei mitään vaikutusta toimintaan.
Mielenkiintoista kuulla. Yksikin korjaamaton muistivirhe voi tehdä paljon vahinkoa, mutta todennäköisyys ei ole järisyttävän suuri tilastollisesti. Jos virheitä ilmenee tiheämmin, niin sitten on toki vain ajan kysymys tai voi tulla ihan kerrastakin, kuten lottovoittokin. Ääripäänä viallinen laitteisto voi toimia yllättävänkin hyvin, kun useat muistivirheet evitä satu vain juuri sen periodin aikana aiheuttamaan vahinkoa.
Vika voisi olla myös USB-väylässä tai piirisarjassa, mutta ei muistejakaan voi poissulkea. Jos usempia kopiointeja on mennyt reisille, niin olisiko hyvä testata ainakin CPU:n ja muistien vakaus? MemTest86 tulille viikoksi tai edes muutamaksi vuorokaudeksi ja sillä kitkeä tai todeta ilmeiset laitteisto-ongelmat muistioperaatioiden osalta. CPU:n muistiohjaimessa tai emossa voi myös olla ongelmia. Satunnaisille bittivirheille ei voi sitten ilman ECC:tä mitään, mutta tehtävissä olevat asiat kannattaa toki laittaa kuntoon BIOS:sta ja raudan osalta. AIDA64:ssa taisi olla jokin storage check myös…
”Yhtiön DDR5-6400 CL40 -muistit tarjosivat selvästi DDR4-3200 CL22 -muisteja enemmän muistikaistaa, mutta viiveet kasvoivat samalla liki kaksinkertaisiksi.”
Ymmärränkö jotain väärin, vai eikö muistin taajuus tuplattuna CL40 tarkoita sama kuin DDR4-3200:n CL20, eli tuo CL40 on vähän nopeampi kuin tuon hitaamman muistin CL22?
Eihän tässä sinänsä muistiteknologiassa mitään ihmeellistä ole tapahtunut, vaan kyse on vain muistin paketoinnista eri tavalla.
Neljässä tunnissa ei tullut varsinaisia erroreita mutta tuli kumminkin varoitus että bittiä on flipannut testin aikana.
Harmi ettei alustalle saa ecc muistia.
katso liitettä 568767
katso liitettä 568771
USB väylässä tiedonsiirto on varmennettu checksumeilla, samoin kuin pcie tiedonsiirto piirisarjalta prossulle. Vika voi tosiaan olla muistien lisäksi viallisessa piirisarjassa tai prossussa.
Itse olen ajennut kuluttaja-ryzeniä 24/7 gamer-muistien kanssa ja pistää miettimään välillä, moniko kaatumisista johtuu bitin menosta poikittain. uprecords ei kovin hyvää tulosta näytä. Toki osa kaataneista bugeista on amdgpu-ajureissa ja näitä korjataan koko ajan.
Muistin korruptoituminen on mahdollista muistakin syistä kuin bittivirheestä. Esim. usein ohjelmat on koodattu päin honkia ja korruptoitumista tapahtuu. Muistivirheet ovat yleisimpiä c/c++-ohjelmien virhetyyppejä, Microsoftin ja Googlen mukaan. Toki Mozillakin kehitti Rustin torjumaan tätä. Joka tapauksessa, korruptoituneisiin tiedostoihin ECC ei ole ratkaisu vaan tarkistussummia käyttävä tiedostojärjestelmä. Nykyään ei pitäisi olla tekosyitä olla käyttämättä ZFS:ää tai Btrfs:ää tai mitä näitä nyt on. Muistikorttien FAT/exFAT on alkeellisimpia järjestelmiä tässä korruption välttämisessä.
Tuosta syystä kaikissa palvelin pannuissa ihan defaulttina käytetään ECC muistia. Saisi yleistyä tuo normaali ECC muisti kaikkialla, jos valtaosa muistista valmistettaisiin ECC tuella niin sen hintakin laskisi.
Tuo muistipiirin sisäinen ECC on toki parannus, mutta se on vähän huono ratkaisu kun OS ei näe sitä tilannetta. Oikea ECC osaa 1 bitin virheen korjata ja useamman bitin virheen huomata jolloin käyttiksen pitäisi haltata kaikki toiminta. Virheiden todennäköisyys vaan kasvaa mitä nopeammilla kellotaajuuksilla muistit toimii ja mitä pienemmillä prosesseilla niitä valotetaan.
Vika voi tosiaan olla muuallakin kun muisteissa.
Muistit alkuun testaisin karhulla, RAM Test – Karhu Software. 6000% olisi hyvä, joskus sekään ei riitä vaan virheet tulee esille myöhemmin.
Jos videot korruptoituu muistin takia niin ihme että windows vielä toimii. Aja admin cmd ja siellä sfc /scannow. Jos ei löydä virheitä, niin tuskin on muisteissa vika. Muistivirheet, pienetkin sellaiset, korruptoi ajan kanssa järjestelmätiedostoja. Jos löytää niin sekään ei tosin vahvista että muistit olisi syylliset, mutta alkaisin etsiä syytä muualta jos karhukaan ei löydä ongelmia.
Mulla oli DDR2 800 MHz Mushkin-muistit joitten kiristetty latenssi oli 4-4-4-10 jännitettä 10 % nostaen. Nykyään on B-die DDR4 3600 MHz 16-16-17-34.
Kaavalla "CAS latency (ns) = 1000 × CL (cycles) ÷ clock frequency (MHz) = 2000 × CL (cycles) ÷ transfer rate (MT/s)"
saadaan että DDR2 muistit oli 10 ns ja DDR4 muistit on 9 ns. Eli melko samoissa mutta uudemmassa on hivenen pienempi latenssi.
Käytännön DDR5 latensseista (jotka olisi yhtä kypsiä tuotteita kuin yllä mainitut) ei kai ole vielä tietoa.
Samalla tavalla tuo DDR5 taitaa alkaa. Saadaan jedecin speksit täyttävää kamaa julkaisuun ja muutaman vuoden kuluttua on reilusti nopeampia muisteja tarjolla, niin väylän, kuin latenssienkin osalta. Cas arvot kasvaa, mutta käytännössä latenssit pysyy about samoina nykysukupolveen verrattuna.
Voi olla toiveajattelua, että latenssit pienenisivät DDR5-muisteissa.
DDR5-muistit kun ovat registered -muisteja (buffered), niin se puskuroinnin hoitava piiri aiheuttaa yhden kellojakson ylimääräisen viipeen kaikkiin muistihakuihin/kirjoituksiin verrattuna tavallisiin UDIMM -muisteihin.
Ylikellottamismahdollisuudetkin saattavat samalla heikentyä aika lailla.
Normally, there is a performance penalty for using registered memory. Each read or write is buffered for one cycle between the memory bus and the DRAM, so the registered RAM can be thought of as running one clock cycle behind the equivalent unregistered DRAM. With SDRAM, this only applies to the first cycle of a burst.
edit ja lisää nopeushaasteita:
However, this performance penalty is not universal. There are many other factors involved in memory access speed. For example, the Intel Westmere 5600 series of processors access memory using interleaving, wherein memory access is distributed across three channels. If two memory DIMMs are used per channel, this "results in a reduction of maximum memory bandwidth for 2DPC (DIMMs per channel) configurations with UDIMM by some 5% in comparison to RDIMM".[attribution needed][2] (p. 14). This occurs because "when you go to two DIMMs per memory channel, due to the high electrical loading on the address and control lines, the memory controller uses a ’2T’ or ’2N’ timing for UDIMMs. Consequently, every command that normally takes a single clock cycle is stretched to two clock cycles to allow for settling time.
Ja voi niitä jotka varta vasten ostaa ekaa generaatiota vain koska se on uudempaa ja "haluan ddr5". Todellisuudessa eka generaatio on ollut melkein aina väliinputoaja. Yhteensopivuusongelmat, nopeudet ja hinnat. Kaikki paranee tokaan kierrokseen todella paljon.
Toisaalta ekan sukupolven muistit voi olla yhteensopivia muun kaluston kanssa pitkälle tulevaisuuteen. Kun ekan sukupolven rajoitukset alkaa harmittaa, voi laittaa johonkin toimistokoneeseen. Voi olla että esim. ekan sukupolven AM5 emolevy on yhteensopiva 3 v aikana julkaistavien prosujen kanssa, ja prosua uusiessa emolevyn ja Windowsin jne voi pitää ja muistit vekslaa parempiin.
Itse ostin Skylake prosessorin ja DDR4 muistit silloin kun olivat vielä tuoreita, ja hyvinhän niillä on tähän päivään asti pelailtu ynnä muuta mitään osapäivityksiä muisteihin, prosessoriin tai näytönohjaimeen tekemättä.
Voi toki olla, että jonkin verran myöhemmin olisi sitten saanut vähän nopeampaa muistia, mutta tiedä sitten olisiko tuolla kuitenkaan ollut juuri mitään tehostavaa vaikutusta pelisuorituskykyyn.
Vähän niin kuin AM4 X370 tukee Zen3:sta… eikun miten se meni.
Katsotaan vielä tämän vuoden loppuun asti miten sen kanssa loppuviimein käy. Hiukan jää nakertamaan, kun tuen pystyisi teknisesti tekemään.
Mutta se olisikin 4 v bios-tuki, joka olisi emolevyjen maailmassa ennenkuulumattoman hyvä tuki.
Nopeasti googlattuna X370 release date oli 02/2017 ja 5900x release date 11/2020.
Ei ainakaan testin suorittaneen muistivalmistajan mielestä. Todennäköisempää on että alder laken ddr5 ohjain on vähän tuhnu.
Haswell-e oli ensimmäinen DDR4 generaatio, Skylake julkaistiin noin vuosi myöhemmin. Ja kyllä, alkupään muistit olivat epävakaita ja joissain tilanteissa jopa hitaampia kuin Ddr3.
Ja nopeilla ddr3 muisteilla pärjää vieläkin jos löytyy ddr3 z170 emolevy.
ddr3 2400 on varmaan aika sama kun ddr4 2666.
Latenssin kiertämiseen on rakennettu välimuisteja ja niiden kokoa kasvatettu näihin päiviin asti. Ei välimuisti tietenkään kaikkea ratkaise, mutta kun laitteiden tekniikka kehittyy, luonnonlait tulevat vastaan selvemmin. Lisäksi pitää muistaa, että läheskään kaikki laskennalliset tehtävät eivät tarvitse koko muistiin koko ajan optimaalista hakuaikaa. On myös paljon laskentaa, missä korkeampi throughput latenssin kasvaessa on parempi asia. Analogiana – hankala kameraankin on saada objektiiveja, joka painavat esim. 10 grammaa, aukko on f/0.5, zoomi 10 – 2000 mm ja piirto vielä parempi kuin nykyisissä Leican ja Canonin parhaimmissa kiintevälisissä. Sama juttu vaikka äänentoistossa – vaikea valmistaa yhtä kaiutinta, missä on hyödysuhde esim. 130 dB/W/m ja taajuusvaste 1-50000 Hz +/- 0.1 dB ja vakioimpedanssi 1-50000 Hz. Silti insinöörit saavat rakennettua huippuluokan laitteita.
Ei se silti muuta sitä tosiasiaa, että käytännössä muistit on kasvaneet "tien leveyttä". Eivät niinkään käytännön "ajo nopeutta". Se taas luo ihan omat ongelmansa sen suhteen, että miten niitä kaikkia käytössä olevia kaistoja pystytään optimaalisesti hyödyntämään. Mutta ei tämä ole mikään uusi ja ihmeellinen asia. Tästä oli puhetta jo 2011 paikkeilla kun DDR4 muisteista puhuttiin. Tässä esim. yksi vieläkin ajankohtainen juttu asiasta jos jotakuta kiinnostaa sivistää itseään.
data-unfurl="true" data-result-id="164248" data-url="https://www.chipestimate.com/techtalk.php?d=2011-11-22" data-host="www.chipestimate.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
DDR4: Double the speed, double the latency?<br><i>Make sure your system can handle next-generation DRAM</i> — Cadence Technical Article | ChipEstimate.com
http://www.chipestimate.com
En nyt ihan hahmota, mitä koitat sanoa. Kuten sanoin, luonnonlait tulevat vastaan. Muisti ei ole sinänsä hidastunut vaan kun kellotaajuus nousee, latenssi näkyy useampana kellojaksona, mutta latenssi nanosekunteina on samaa luokkaa. Reg-muisti yms. lisää kuitenkin latenssia ja tämä on ikävää. Muistihakuja vastaan on taisteltu paljon pidemmän aikaa kuin DDR4:stä. Välimuistit tulivat jo integroituna 486:een 1989. Varsinkin peliohjelmoinnissa mikäli haluaa tehoja irti koneesta, välimuistit on pitänyt huomioida algoritmeissa niin kauan kuin muistan. Zen 3:ssa on luokkaa 35-72 MB välimuistia. Lisäksi GPU:llakin on omia välimuisteja. Se oleellisin juttu on, että kaiken muistin ei tarvitse toimia yhtä nopeasti. Algoritmisesti jotkut työt hyötyvät neljästä muistikanavasta enemmän kuin aavistuksen pienemmästä latenssista.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä