Mobiilimaailmaa dominoiva Arm-arkkitehtuuri eteni kahdeksanteen versioonsa ja 64-bittiseen maailmaan vuoden 2011 loppupuolella. Armv8-arkkitehtuuria on vuosien varrella päivitetty pienemmin versiopäivityksin, mutta nyt on aika seuraavalle suuremmalle loikalle ja Armv9-arkkitehtuurin vuosikymmenelle.
Armv9-arkkitehtuurin suurimman huomion saaneet yksityiskohdat ovat turvallisuus, tekoäly ja vektori- ja DSP-ominaisuudet. Turvallisuuden perustana on Arm Confidential Compute Architecture eli CCA, joka mahdollistaa tiettyjen koodin osien suojaamisen lukemiselta tai muokkaamiselta kesken ajon riippumatta sitä tavoittelevan prosessin käyttöoikeuksista; ”Piirissä” (Realm) pyörivä sovellus on täysin musta laatikko sitä pyörittävän käyttöjärjestelmän, hypervisorin ja jopa aina turvallisen TrustZone-kerroksen näkökulmasta. Arm on kehittänyt ominaisuuden tiiviissä yhteistyössä Microsoftin kanssa.
Vektori- ja DSP-puolella Armv9 tuo uutena ominaisuutena Scalable Vector Exensions 2- eli SVE2-laajennokset. SVE2 esiteltiin jo vuonna 2019, mutta Armv9 tekee siitä minimivaatimuksen aiemmin vaadittujen NEON-laajennosten sijasta. SVE2 mahdollistaa vaihtelevan vektorileveyden 128-bittisestä aina 2048-bittisiin asti 128 bitin pykälin. Ominaisuutta hyödyntämällä sama koodi pyörii ja skaalautuu ongelmitta keveistä IoT-siruista järeisiin palvelinprosessoreihin asti ottaen samalla automaattisesti hyödyn esimerkiksi leveämmistä vektoripoluista.
Koneoppimispuolella uutta on panostaminen matriisilaskuihin, joihin keskittyvät käskyt tosin esiteltiin jo Armv8.6:ssa. Matriisilaskut ovat merkittävässä roolissa tekoälytehtävissä ja esimerkiksi tensoriytimet suorittavat nimenomaan matriisilaskuja. Itse prosessoriydinten käskykannan osalta Armv9 luottaa edelleen Armv8:n myötä julkaistuun AArch64:ään, mutta luonnollisesti uusien laajennosten kera.
Samassa yhteydessä kerrottiin myös pikaisesti Mali-grafiikkaohjainten tulevaisuudesta. Armin mukaan Mali-grafiikkaohjaimet tulevat tukemaan lähitulevaisuudessa muun muassa DirectX 12 Ultimate -rajapinnasta tuttuja kiihdytettyä säteenseurantaa ja Variable Rate Shading -ominaisuutta, sekä muita vastaavia uutuuksia. Grafiikkaohjaimet on suunniteltu luonnollisesti myös turvallisuutta silmälläpitäen ja ne tukevat virtualisointia.
Armin mukaan ensimmäiset Armv9-järjestelmäpiirit tai ainakin niiden uudet prosessoriytimet tullaan esittelemään jo tämän vuoden aikana, mutta markkinoille niitä käyttäviä tuotteita on lupa odottaa vasta vuoden 2022 puolella.
Piti ihan kaivella arkistojen kätköistä video, missä GTA III on portattu Armv6 pohjaiselle Galaxy Y:lle. Vähän se meinaa lagia säädöistä huolimatta mutta "toimii". Ei kyllä ole high end rautaakaan
. Video vuodelta keppi ja kivi.
Kyllähän Armv8 proseesorit ovat yhteensopivia Armv7 ohjelmien kanssa. Google esim. alkoi vasta jakamaan 64-bittistä Chromen 89-versiota käyttäjille, joiden puhelimissa on on 8Gt tai enemmän RAM:ia. Armv9-prosessorit taas ovat varmaan yhteensopivia vain Armv8 sovellusten kanssa.
Siinä, että uutta käskykantaa käyttävät softat ei toimi sitä käskykantaa tukemattomilla vanhoilla prossuilla ei pitäisi olla mitään kummallista.
Mutta, siinä missä ARMv8 oli täysin uusi käskykanta joka toi täysin uuden toimintamoodin jossa kaikki käskyenkoodaukset tulkittiin täysin eri tavalla, ARMv9 on käytännössä vaan ARMv8n laajennos; ARMv9ssä tietääkseni kaikki olemassaolevat käskyenkoodaukset tulkitaan samalla tavalla, mutta sinne on vaan lisätty niin paljon uusia käskyjä että yhdistelmä ARMv8 + SVE2+ SME + CCA + ziljoona muuta pikkulaajennosta brändättiin ARMv9:ksi, että jos ollaan ARMv9 niin sitten tuetaan näitä kaikkia laajennoksia.
Kun ARMv8 tuli, softat haluttiin nopeasti kääntäää käyttämään sitä jos haluttiin esim. tukea 64-bittisiä osoitteita.
ARMv9n suhteen tilanne taas on enemmän se, että softat voidaan edelleen kääntää ARMv8-käskykannalle pitkään.
Uutta Arm-versiota käyttävissä prosessoreissa on tietysti taaksepäin yhteensopivuus mutta vanhaa Arm-versiota käyttävät prosessorit eivät välttämättä tue uusille Arm-versioille tehtyjä sovelluksia.
GTA III julkaistiin Play Kaupassa joulukuussa 2011 ja Samsung Galaxy Y Armv6 prosessorilla lokakuussa 2011. Kuluttajan ei tietenkään pidä odottaa, että markkinoiden halvin laite tukee uusimpia pelejä mutta tilanne voi olla tällainen. Onneksi tuon sai kuitenkin aikanaan pelaamaan konvertterilla.
Nyt on ollut kovasti nähtävissä sitä trendiä ettei uusimpia high-end laitteita ole enää suunniteltu vaihdettavaksi joka toinen vuosi. Applella tuki on ollut todella pitkää ja nyt android leirissä mm. Samsung alkanut panostaa pidempään tukeen. 2-3 vuotta ei siis enää ole riittävä vaan sanoisin että monia laitteita käytetään 3-5 vuotta. Tunnen useampia Honor 8 käyttäjiä yms. jotka "saisivat" jo päivittää laitteensa.
Se että tuo v9 vaikuttaa enemmänkin v8+laajennokset combolta helpottaa varmasti tuota sovellustukea. Ei ole pakko laittaa v9 vaatimusta jos sille ei ole tarvetta.
Kolmen vuoden elinkaari ei paljon naurata kun laitteiden pitää toimia kolmekymmentä vuotta. Hirveä tappelu oli saada ARM laitteita tuotevalikoimaan juuri siitä syystä että binääriyhteensopivuutta ei ole.
Eikös uudemmalla toimi vanhempi, niinkuin X86 puolellakin? Eli binääriyhteensopivuus on. EI PC puolellakaan toimi vanhoilla prossuilla ohjelmat, jotka vaativat tietyn uuden käskykannan laajennuksen..
——————————-
Eikös puhelinpuolella RT ole ollut jo pidempään olemassa, kuin PC puolella. Suorituskyky on vain ollut riittämätön, jotta sitä olisi juurikaan hyödynnetty..
PowerVR:n teknologia ja poc-rautaa kyllä, mutta ei ole kukaan tainnut implementoida sitä mihinkään kaupalliseen mobiilijärjestelmäpiiriin
Kuvittelin, että jollakin puhelimella asiaa olisi demottu jossain vaiheessa.. Voin toki olla väärässä, enkä jaksa nyt googlailla urakalla..
Hyvin mahdollista, mutta erittäin todennäköisesti ihan PowerVR:n poc-rautaa se puhelin, ei mikään kaupallinen malli