Intelin 10 nanometrin suunnitelmat kulkevat edelleen tahmeasti jatkuvien myöhästelyiden vuoksi. Markkinoille on saatu vain yksi, tuplaytiminen Cannon Lake -prosessori, jonka integroitu grafiikkaohjain on jouduttu poistamaan käytöstä.
Jatkuvien myöhästelyjen vuoksi tällä hetkellä on epäselvää, tullaanko Cannon Lake -arkkitehtuuria näkemään ikinä varsinaisesti markkinoilla. Cannon Laken kohtalosta riippumatta Intel aikoo julkaista Ice Lake -arkkitehtuuriin perustuvat työpöytäprosessorit näillä näkymin vuonna 2020. Vaikka julkaisuun on vielä pitkä aika, on arkkitehtuurin muutoksista saatu jo ensimmäiset vinkit.
Geekbench-testiohjelman tulostietokantaan on ilmestynyt erikoisesti nimetty ”Intel Corporation Kaby Lake Client” -tulos, joka on ajettu ”Intel Corporation Ice Lake Client Platform” -alustalla. Tulos kertoo prosessorin olevan tuplaytiminen ja tukevan Hyper-threading-teknologiaa. Prosessoriydinten peruskellotaajuus on 2,6 GHz. Emolevynä toimii Intelin kehitysalusta ja SODIMM-muistien perusteella kyseessä on mobiiliversio prosessorista.
Merkittäviä muutoksia nykyisiin prosessoreihin nähden löytyy ainakin prosessorin välimuisteista. Intel on kasvattanut L1-datavälimuistin kokoa nykyisestä 32 kt:stä 48 kilotavuun. Lisäksi L2-välimuistin koko on tuplattu 512 kilotavuun. L3-välimuistia prosessorilla on yhteensä 4 megatavua, eli saman verrain kuin Intelin nykyisillä tuplaydinprosessoreilla. Myös L1-käskyvälimusitin koko on ennallaan 32 kilotavussa.
Lähde: Geekbench
Intel ottaa jo mallia AMD:sta, lupaavaa. Pelinopeus luultavasti tippuu noilla muutoksilla, joten siinä menee viimeinen Intelin valttikortti :kahvi:
Miksi kuvittelet pelinopeuden tippuvan välimuistien kasvattamisella?
Pelit tykkäävät nopeista välimuisteista ja isommat välimuistit ovat todennäköisesti hitaampia.
Ne ovat toki todennäköisesti hitaampia kuin mitä samalla prosessilla onnistuisi pienemmällä kapasiteetilla, mutta se että ne ovat isompia ei tarkoita että ne olisivat esimerkiksi nykyisten prossujen välimuisteja hitaampia, eikä edes se että ne olisivat nykyisten prossujen välimuisteja hitaampia tarkoita vielä että pelinopeus putoaisi.
En laittaisi hirveästi likoon sen puolesta ettei välimuistien suurentaminen hidastaisi niitä, vaikka se täysin mahdollista onkin. Enkä varsinkaan sen puolesta ettei pelinopeus tippuisi välimuisteja hidastamalla. Ryzen 2 sai mukavasti lisää pelinopeutta pelkästään välimuisteja nopeuttamalla.
Voi olla myös ettei juuri noita Ice Lakeja ole tarkoitettukaan suurille kellotaajuuksille vana pelkästään läppäreihin ym. vähävirtaisiin, joka sekin vaikuttaa osaltaan asiaan.
Jos tarkkoja ollaan niin tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun Ice Lakesta varmistettiin mobiiliversio, palvelin- ja työpöytäversiot on varmistettu jo aiemmin.
Sinänsä ihan hyvä testitulos engineering samplelta. Samaa luokkaa Intelin nopeimpien nykyisten kaksiytimisten mobiiliprosessorien kanssa.
En mä nyt näe mitään syytä miksi hidastuisi kakkujen kasvattamisesta. L1 kuitenkin sitä nopeinta, L2 seuraavaksi jne.
btw, meneekös L1 ja L2 1:1 prossun kellotaajuuden mukaan, L3:han on tunnetusti "uncore" jossa usein oma kellotaajuutensa.
Ei ainakaan alustavasti vaikuta turhan hyvältä, Intelillä on kuitenkin ollut aikaa viilata tätä pitkään sattuneesta syystä.
L1 cache, or primary cache, is extremely fast but relatively small, and is usually embedded in the processor chip as CPU cache.
L2 cache, or secondary cache, is often more capacious than L1. L2 cache may be embedded on the CPU, or it can be on a separate chip or coprocessor and have a high-speed alternative system bus connecting the cache and CPU. That way it doesn't get slowed by traffic on the main system bus.
Level 3 (L3) cache is specialized memory developed to improve the performance of L1 and L2. L1 or L2 can be significantly faster than L3, though L3 is usually double the speed of RAM. With multicore processors, each core can have dedicated L1 and L2 cache, but they can share an L3 cache. If an L3 cache references an instruction, it is usually elevated to a higher level of cache.
In the past, L1, L2 and L3 caches have been created using combined processor and motherboard components. Recently, the trend has been toward consolidating all three levels of memory caching on the CPU itself. That's why the primary means for increasing cache size has begun to shift from the acquisition of a specific motherboard with different chipsets and bus architectures to buying a CPU with the right amount of integrated L1, L2 and L3 cache.
Contrary to popular belief, implementing flash or more dynamic RAM (DRAM) on a system won't increase cache memory. This can be confusing since the terms memory caching (hard disk buffering) and cache memory are often used interchangeably. Memory caching, using DRAM or flash to buffer disk reads, is meant to improve storage I/O by caching data that is frequently referenced in a buffer ahead of slower magnetic disk or tape. Cache memory, on the other hand, provides read buffering for the CPU.
Lähde: What is cache memory? – Definition from WhatIs.com
Koska nopean ja suuren kakun tekeminen on osoittautunut vähintäänkin "haastavaksi".
2000-luvun alussa oli kaksi ääripäätä L1 data kakun suhteen: AMD teki ison kakun (64kt), olihan se hidas mutta myös iso. Intel taas halusi maksiminopeuden, mitä nyt koossa tuli pahasti takkiin (8kt). Sittemmin AMD vähensi kokoa 16kt:n (FX) kasvattaaksen sen taas Ryzenissä 32 kt:n. Intel kasvatti 32 kt:n ja on nyt kasvattamassa 48 kt:n.
Vielä 18 vuotta myöhemmin Pentium 4:n L1 datakakku on ylivoimaisen matalalatenssinen (ja pieni) verrattuna nykytoteutuksiin. Yleisesti on hyvä arvaus sanoa L1 kakun hidastuvan jos sen koko kasvaa.
Ömm … kummin se nyt sitten loppujenlopuksi on ?
Skylake-X:ssä hitautta tuo lähinnä L2:n keskimääräinen latenssi, joka kasvoi 11ns->13ns. Tuossa kannattaa kuitenkin huomioida, että tuo vajaa 20 % kasvu tuli kun L2:n koko nelinkertaistui (256kB->1MB). Iso syy tuon latenssin kasvuun tulee ihan fyysisistä etäisyyksistä. Ice lake on valmistettu 10 nm:llä, joten etäisyydet putoavat merkittävästi vrt. 14nm (en löytänyt SRAM-tiheyksiä). Joten voi hyvin olettaa, että Intel saa isommat välimuistit toimimaan samoilla latensseilla kuin mitä Skylakessa. Skylake-X on toki optimoitu muutenkin isommille dataseteille, joissa mahtuminen L2/L3:een on tärkeämpää kuin pieni latenssi. Tämä myös ihan virransäästösyistä.
Mielestäni tuo on ihan loogisesti sanottu. Tai sitten ei. Näitäa sattuu.