AMD:n heinäkuussa julkaisemat Ryzen 3000 -sarjan prosessorit saivat pääosin erittäin positiivisen vastaanoton. Ihmetystä ja kritiikkiä prosessoreille on tullut pääosin kellotaajuuksista, jotka eivät vastaa käytännössä paketin ilmoittamaa maksimikellotaajuutta.
Saksalainen huippuylikellottaja Roman ’Der8auer’ Hartung päätti tutkia asiaa tarkemmin. Liki 3000 eri käyttäjää toimitti Hartungin toimeksiannosta prosessorinsa kellotaajuudet Cinebench R15 -testissä. Cinebench R15 valittiin testiin AMD:n ohjeistuksesta, samoin kuin kellotaajuuksien tarkkailuun käytetty HWinfo. Tuloksia saatiin kerättyä yhteensä 2726 kappaletta ja ne antoivat samalla näkymän ainakin Hartungin tavoittaman yleisön markkinaosuuksiin. Lukujen mukaan suosituin uusista prosessoreista on Ryzen 7 3700X 40 %:n osuudella ennen Ryzen 9 3900X:ää (26 %) ja Ryzen 5 3600:aa (21%). Ryzen 5 3600X löytyi 7 %:lla ja Ryzen 7 3800X 6 %:lla osallistujista.
Hartungin keräämien tulosten perusteella Ryzen 5 3600 -prosessoreista puolet yltää mainostettuun Boost-kellotaajuuteen tai korkeammalle. 3600X:n kohdalla luvut ovat puolestaan rumaa luettavaa, vain noin 10 % prosessoreista ylti mainostettuihin Boost-kellotaajuuksiin tai korkeammalle. Ryzen 7 3700X:n kohdalla luku oli noin 15 % ja 3800X:n reilut 26 %. Vielä toistaiseksi lippulaivamallin paikalla istuvista Ryzen 9 3900X -prosessoreista mainostettuihin lukuihin ylti vain reilut 5 %.
Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden todellisiin kellotaajuuksiin vaikuttaa luonnollisesti prosessorin jäähdytys ja sen myötä lämpötila, mutta myös käytetty emolevy ja BIOS-versio. Esimerkiksi HardwareSurveyn tekemässä tutkimuksessa saman Ryzen 7 3800X -prosessorin todellinen Boost-kellotaajuus vaihteli käytetyn emolevyn perusteella suurimmillaan yli 200 MHz saman ytimen kohdalla. Toisaalta myös samalla emolevyllä tulokset voivat vaihdella huomattavasti. HardwareSurveyn testissä parhaimmaksi osoittautuneella Gigabyte X570 Aorus Extreme -emolevyllä ajetuissa Hartungin keräämissä tuloksissa todellinen Boost-kellotaajuus vaihteli 4,2 ja 4,7 GHz:n välissä. Näiden tulosten kohdalla on kuitenkin muistettava myös se, että Hartungin keräämät tulokset on ajettu lukuisilla erilaisilla jäähdyttimillä. Hän kertoo videolla karsineensa tuloksista kuitenkin huomattavan järeät jäähdytysratkaisut, kuten alle 10 asteesen jäähdytetyn vesikierron.
AMD:n virallisen kannan mukaan Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden pitäisi yltää mainostettuihin Boost-kellotaajuuksiin, kunhan olosuhteet ovat kunnossa. Yhtiö ei ole kuitenkaan tarkentanut millaiset sen määrittelemät olosuhteet tälle ovat.
Tuota kuvan footeria en ollutkaan huomannut. Videolla kuitenkin jätetään mainitsematta prossu ja selvästi sanotaan ENIMMILLÄÄN 200MHz.
Jos noita kuvan palkkeja vielä katsoo, pitäisi olla selvää, ettei siinäkään esitetä 200MHz lisää esim. 3800x prossulle.
Tätä juuri pohdin tuossa aiemmin. Lisäksi tuossa on havaittavissa, että 3600X:llä ja 3800X:llä pisteet parantuvat vain kolmasosan siitä, mitä 3600 ja 3700X malleilla parantuvat PBO:lla. Eli onko 3600X:n ja 3800X:n kellot nostettu vain väkisin korkeammalle mutta parempaa kulkua ei juuri ole?
Voin kertoa, että oli aika mielenkiintoista kesäkuun lopulla näitä testailla ja yrittää selvittää, mikä juttu. Käytäntö kun poikkesi AMD:n omista puheista paikoitellen aika paljonkin siihen mitä oli kerrottu ja minkälaista taustamateriaalia oli annettu testien tueksi. Toisaalta suhtaudun varauksella kaikkeen informaatioon mitä valmistajalta tulee, enkä usko ensimmäistäkään tulosta tms. ennen kuin olen sen itse ajanut, joten siinä mielessä ei niin suuri järkytys ollut kun omien testien tulokset olivat jotain muuta kuin markkinoidut.
Ei se välttämättä ollut siinä vaiheessa näennäinen, kun speksit julkaistiin. Sitten vain selvisi, etteivät kellotaajuudet olekaan turvallisia, ja nyt on sitten julkisuusongelma, johon ei ole helppoa ( = sellaista, ettei AMD:lle tulisi imagokolausta) ratkaisua.
Onkohan mahdollista, että saatavuusongelmat varsinkin tuon 3900x:n kanssa johtuu siitä, ettei tuote ole sitä mitä luvataan ja piivuoresta kaivetaan nyt niitä toimivimpia kappaleita myyntiin?
Näyttää siltä, että paras ratkaisu amd:lle on olla tekemättä mitään (ja keskittyä zen3) tässä tilanteessa ja odottaa tuleeko jenkeissä joukkokannetta. Uutta revisiota prosessorista ei voi julkaista, ellei ole valmis takuuseen vaihtamaan kaikkia vanhoja prosessoreita. Uutta 3650, 3650x, 3750x yms malleja ei voi julkaista tai amd poltetaan roviolla käyttäjien toimesta.
Up-to ei toisaalta sanamuotona välttämättä jenkeissä takaa mitään, mistä voisi haastaa oikeuteen.
Voi parantaa tuotannon laatua niin että prosut pystyy siihen mitä luvataan. Kai se ennen pitkää onnistuu.
Jos ei tee mitään, korvausten riskit kasvaa tasaista tahtia sitä mukaa kuin prosuja myydään lisää.
Lähinnä perspektiiviä yritin tuoda esille. AMD:n ’väärin ilmoitetut’ boostitaajuudet tiputtaa suorituskykyä jopa n. 1%, siinä missä intelin kyseenalaisten suorituskykyoptimointien purkaminen tiputtaa suorituskykyä keskimäärin yli 15%. Kummastakohan saa todennäköisemmin joukkokanteen aikaiseksi :tdown:
AMD tosin ei käytä prosessorien kohdalla termiä "up to" vaan puhuu "max boost" taajuudesta. Näytönohjaimien kohdalla "up to" on käytössä.
Veikkaan että AMD:n tapauksessa, kellotaajuus on paljon selkeämmin verrattavissa luvattuun. Onko intel jossain luvannut suorituskykyä, josta saisi kiinni että lupaukset eivät täyty?
En tiedä onko tuollainen kellotaajuuden maksimin markkinointi kovin järkevää joka asiakassegmentissä. Kuinka moni käyttäjä loppupeleissä seuraa millä taajuudella se kivi käy hetkellisesti? Jotenkin itselle on jo ns. riittävä kellotaajuus saavutettu ajat sitten, kun ekassa koneessa se tais olla 66MHz 😀
Ei sillä että tuo olisi täysin merkityksetöntä, mutta markkinoinnin kannalta kannattaisi AMD:n ehkä keskittyä siihen missä niillä on etu Inteliin verrattuna.
Voisi olla mielenkiintoista kokeilla LN2:lla, miten Boost-kellotaajuus käyttäytyy kun prosessorin lämpötila on 70, 60, 50, 40, 30, 20, 10, 0 astetta?
Siinä on kuitenkin selkeä ero, että Ryzen 3000 prosessoreilla boost taajuuksia ei todennäköisesti saavuteta ollenkaan mutta Intelillä käytännössä kaikki prosessorit kykenevät hetkellisesti ilmoitettuihin boost taajuuksiin. Käytännön tilanteessa niitä korkeimpia boost taajuuksia ei välttämättä tarvita jatkuvasti vaan lyhyehkö boostikin yleensä riittää. 9900K boostaa vakiona aluksi 4.7Ghz ja pudottaa sitten kellot noin 4Ghz kaikkien ytimien rasituksessa. 3900X toimii sen sijaan koko ajan 4Ghz kaikkien ytimien rasituksessa. Yhden ytimen rasituksessa 9900K kykenee boostaamaan hetkellisesti 5Ghz asti mutta 3900X ei yllä luvattuihin 4,6Ghz lukemiin vaan jää jonkin verran alemmas.
Veikkaan, että kun lämpötila laskee riittävän alas niin esim. 3900X boostaa 4,6 GHz:iin.
Joo vaatisihan tuo tiedon tuottamuksellisuudesta. Käytännössä siis intelin työntekijän pitäisi jonkin sortin riskianalyysi vuotaa, jotta ton voisi oikeuteen viedä (olettaen vielä että niitä ei oltaisi jo kauan sitten hävitetty). Typeryydestä/kyvyttömyydestä johtuva huono suunnittelu kun ei ole asia josta voisi viedä oikeuteen.
PBO huomoiden ei puhuta mistään yhden prosentin menetyksistä, etenkään huonompionnisten kanssa. Vastaavasti normikuluttajan kannalta ei intelitkään ota lähimainkaan mitään 15 % hittiä suorituskykyyn. Intelit saa myös yhtä nappia painamalla kulkemaan niin iloisilla kellotaajuuksilla, että mennään heittämällä lupausten mukaisen suorituskyvyn yli.
Kerro toki sitten, mielellään testien kera, että monestako prosentista on kyse kummassakin tapauksessa ja millä oletuksilla. Kantsii varmaan phoronxille laittaa kans kehitysehdoituksia jos kerran on ’väärin testattu’.
Perustan odotukseni testien tuloksiin, niin miten ne eroavat siitä mitä pitäisi odottaa jos ne ei siellä testeissäkään kulje mitä paketissa lukee.
Ymmärrän että tälläinen toki ketuttaa kun virheellisesti tai valheellisesti jotain markkinoidaan, Tälläisen aiheuttama myrsky kolauttaa sen verran ettei vastaisuudessa toivottavasti enään alennuta tälläisiin virheellisiin BS Up To kellojen ilmoitteluihin.
GN teki tästä paljon juttua kolmetonnisten launchissa. Siis sekä tästä max-boost kellojen sekoilusta, että erilaisia testejä. Steve ajoi LN2:lla ja laski prossun lämpötilaa just tolleen stepeissä alaspäin, ja prossu "auto kellotteli" precision boostilla (pbo disablessa) prossua korkeemmille kelloille. Ja Steve ei siis saanu sen 3900X:ää customloopilla vakio-max-boostille, mutta ln2:lla sit sai. Ehkä se LN2 jäähy on sitten se amd:n hämärästi kuvaama "jossain olosuhteissa" :rofl:
Tässä on äsken Der8uerin postaama "nyökkäsy" Steven suuntaan: der8auer
Ja tässä niitä GN:n artikkeleita + video:
Coolers & Cases Really Matter for Ryzen 3000 CPUs | Thermal Scaling & Frequency
HUOM! Ei boostikello, vaan all-core kello.
Sama videomuodossa:
46.40.0
Tuota artikkelia olinkin kaivamassa, mutta ehdit ensin. Tuohon vielä lisänä, level1tech oli tutkinut myös tahnan levitystä. Sen koekanta on vielä sen verran pieni, ettei voi sanoa faktana. Silti keskimäärin parhaat tulokset tuli metodilla: pisarat coren ja io chipin päälle. Samassa videossa oli kritiikkiä suosituista tornijäähyistä, kun coret jää parin heatpipen varaan. Aika nirso peli jäähyn suhteen tuo zen2 tuntuu olevan.
Typerää markkinointia AMD:n puolelta, kun ei tuo varmaan heille yllätyksenä tullut. Olisivat maksimibuustejen sijaan luvanneet minimitaajuudet, mihin jokainen prosessori varmasti yltää, niin pettyneitä olisi ollut paljon vähemmän (olisi se sitten ollut vaikka tuo 4,1GHz). Boost-kellotajuuksista viis, kunhan suorituskyky on muuten kohdallaan–ja sehän on.
Todennäköisesti valehdellusta kellotaajuudesta, koska silloin, kun nuo prosessorit ovat suunniteltu, niin noista ongelmista ei kenelläkään ole ollut vielä tietoa. Tuommoiset asiat kun on lyöty lukkoon tn pari vuotta ennen kuin prossu on kaupan hyllyllä. Sitä paitsi tietoturvareikiä nyt vain on sekä raudassa, että ohjelmistoissa. Jos niitä ei korjattaisi mitenkään ja sanottaisiin, että ei ne haittaa ja sitten haittaisikin, niin sitten olisi mahdollisuuksia johonkin joukkokanteeseen. Muuten on todella laihat mahdollisuudet menestyä.
Sen sijaan jos selkeästi luvataan joku kellotaajuus ja siihen ei juuri ikinä päästäkään, niin ko kanteella on hyväkin mahdollisuus menestyä.
Oot varmaan niitä ihmisiä, joiden mielestä ”lentokoneet nyt vaan välillä tippuu suunnitteluvirheiden takia taivaalta, eikä sille voida mitään”.
Tippuisivat jos niitä ei korjattaisi
Mikä tossa testissä oli se kriteeri sille, että sai "puhtaat paperit"?
Kyllähän useat yksilöt saavuttavat noi kellot kevyissä yhden ytimen kuormissa hetkellisesti. Omakin 3700x boostaa aina silloin tällöin 4,4GHz asti, tietyillä coreilla.
Maksimiboostiin, koska 46.37.0 versiossa ja sitä uudemmissa on kiristetty lämpötila ja jänniterajoja.
Erittäin hyvä prosessoriyksilö siis kyseessä :tup:
Eli ns. Boeing max8 -menetelmä.
Toihan ei ole lähellekään ainoa. Prossuihin tosin ei kannata suhtautua samalla lailla.
Niitä ei kannata suunnitella ja testata huolella? 😮
Onhan se kiva tietty jännittää taas että paljonko seuraava prosessorisukupolvi taas hidastuu.
Kyselyssä ajettiin AMD:n ohjeistamana Cinebench R15 testiä ja taajuuksia monitorointiin HWinfolla (lukee muuten tuossa uutisessa). Eli valittu sellainen testimenetelmä, joka on AMD:n hyväksymä ja maksimikellot pitäisi näkyä, jos on näkyäkseen. Muutenkin sen boostin pitäisi olla sellainen, että siitä on konkreettista hyötyä eikä vain vilahda tappiin sekunnin murto-osaksi.
Tuosta jää vähän virheellinen kuva että AMD:n kivet pyörisivät yhdellä corella hieman alle maxiboosteista, mutta muuten olisivat sitten jatkuvasti 4GHz. Näinhän se ei ole, vaan Rysät hyvin usein pyörivät jossain tuossa välillä. Itselläni näyttäisi 3700X:n ytimien keskiarvotaajuus olevan jossain 4200MHz paikkeilla. Kevyellä kuormalla boostaavat usein 4375MHz, hyvin harvoin 4400MHz. Silloin kun olen jaksanut seurata niin näyttäisi heiluvan jossain x42-x43 välillä. Tuon 3900X:n kanssa voi olla eri asia, mutta tämän 3700X:n kanssa täytyy olla jo hieman masokisti että jaksaisi tikusta draamaa vääntää.
Imagomielessä tämä on huono juttu AMD:lle, mutta edelleenkin pitää muistaa katsoa niitä arvosteluja. Se että kautta linjan kaikki arvostelut näyttävät AMD:n kivien tehokkuuden on tietysti se informaatio jolla oikeasti on merkitystä. Ja jos gigahertsejä onkin vähemmän mitä paketin kyljessä lukee ja silti pesee monta sataa megahertsiä nopeamman Intelin, niin on se melkeinpä kovempi saavutus.
Olet ihan oikeassa. Lentokoneissakin on suunnitteluvirheitä ja niitä tippuu. Paska homma, mutta sille ei mitään etukäteen voi, kuin tehdä parhaansa, jotta niin ei kävisi ja niin on yleensä tehty.
Jälkiviisastelu on täysin turhaa. Kun ongelmia löytyy, niin ne korjataan. Esim Intel on korjannut korjattavissa olevat ongelmat noista prossuistaan. Samoin AMD.
Intel teki parhaansa ja syntyi P4.
AMD teki parhaansa ja syntyi bulldozer
Intel teki parhaansa ja silti löytyi reikiä, kun tarpeeksi suurella porukalla etsittiin.
AMD teki parhaansa ja silti on kaikenlaisia ongelmia jatkuvalla syötöllä, uusien laitteiden kanssa.
Toisinaan tuo ongelma vain on ilmiselvä tai helppo testata (kuten tuo "kelloja ei saavuteta"), jolloin siitä on helppo nostaa joukkokanne.
Nuo tietoturvaongelmat taas eivät todellakaan ole missään mielessä helppoja testata. Noihinkin kehiteltiin suuremmalla porukalla hyökkäyksiä, jotka saatiin sitten jotenkuten toimimaan, kun asiaa tutkittiin vuosia. Silti reijät miltei merkityksettömiä VS nykyisten muistikampojen viat, joiden takia muistia voidaan korruptoida.
Ehkä amd:n olisi kannattanut testailla ja suunnitella pidempään, silläkin tuli viboja. Niin sitten saamme seuraavan sukupolven prossun vasta 10 vuoden päästä.
AMD on antanut aiheesta virallisen lausunnon, kuulemma havainneet ongelman biosissa ja päivitys tulossa:
AMD: Alhaisiin Boost-kellotaajuuksiin syynä BIOS-ongelma – päivitys tulossa – io-tech.fi
Toivottavasti tuo korjaus ei sisällä jotain tappojännitettä ja toivetta siitä, että prosessori ei höyrysty takuuajan sisällä
Laittavat biossiin uuden ehdon että prossu saa pitää maks turboa sen 5 ms alussa olosuhteista riippumatta, niin saavat markkinointilupaukset täytettyä ilman että sillä on mitään käytännön vaikutusta mihinkään.
Juu, Hwinfo näyttää statistiikkaa kyttääville että kyllä, on käyty monta kertaa boostimaksimissa. Lopputuloksena ihan sama jo monessa arvostelussa kehuttu hyvä suorituskyky ja kaikki on taas tyytyväisiä.
Tiedotteesta lainattua
Tulkinta, yhteisön palaute on syynä siihen että muutos tehdään. Vajavaiset boost-taajuudet vain joidenkin käyttäjien ongelma, eikä siitä olisi AMD:llä tiedetty ellei käyttäjät olisi nostaneet asiaa tikun nokkaan.
Taajuudet jäi saavuttamatta koska nyt löytyi bios-ongelma joka heti korjataan. Ei ollut tarkoituksellista jos pari uudempaa firmistä boostaa vähemmän kuin eka.
Ei sinänsä yllättävää, sen verran ongelmia noissa lankuissa on ollut (vaikka am4 ketju täällä) . Ohjelmistot ovat olleet aiemminkin amd:n heikkous.
Tuolla Ryzen 3000-sarjan muistit -säikeessä on havaittu, että AM4-emolevyillä muistikellot vaikuttavat tuohon CPU boostiin.
Suuremmat muistikellot > matalampi boost.
Tuollainen joukkoistettu kysely, jossa ei testatun kokoonpanon kaikkia parametrejä ole tiedossa, ei ainakaan tilastotieteellisessä mielessä anna vertailukelpoista tulosta.
Ryzen 3000-sarjan muistit
Ryzen 3000-sarjan muistit
Jep. Korkeammat muistikellot nostaa prossan lämpötilaa, mikä taas tiputtaa kellotaajuutta. Mutta toki vasta kun muistien kellottelu nostaa lämpöjä liikaa.
Eli aika luonteva käytös dynaamisella buustille.