Intel Pentium on nimi, joka lienee syöpynyt kaikkien pidempää alaa seuranneiden selkärankoihin. Celeron ei herätä kaikissa yhtä lämpimiä tunteita, mutta etenkin ylikellottajien parissa alkupään halpisprosessorit ansaitsivat legendaarisen maineen.
Pentiumin tarina alkoi vuonna 1993, kun yhtiö halusi erottaa omat prosessorinsa muiden valmistajien ”klooneista”. Yhtiö ei voinut estää kilpailijoita käyttämästä samoja numeroyhdistelmiä, kuin esimerkiksi Intelin omissa 386- ja 486-prosessoreissa, joten 586:n sijasta yhtiö päätti keksiä nimen, jonka käytön se voi estää kilpailijoiltaan. Pentium viittaa suoraan 586-sukupolveen kreikan numeroa 5 tarkoittavasta Pente-sanasta johdettuna.
Pentium säilyi Intelin kuluttajapuolen huippumallien nimenä aina vuoteen 2008 asti, jolloin mobiilipuolella jo aiemminkin nähty Intel Core -brändi otettiin käyttöön työpöytäprosessoreissa. Sittemmin nimeä on käytetty yhtiön edullisimman pään prosessoreissa Celeron-mallien yläpuolella aina tähän päivään saakka.
Celeron tuotiin markkinoille selvästi Pentiumia myöhemmin vuonna 1998. Latinan nopeaa tarkoittavasta Celer-sanasta johdetut Celeron-prosessorit ovat perustuneet perinteisesti samoihin ytimiin kuin Pentiumit, mutta karsituin ominaisuuksin. Ensimmäinen Covington-koodinimellinen Celeron oli Pentium II -prosessori ilman L2-välimuistia ja Slot 1 -prosessoreiden muovikoteloa. Celeron on pysynyt koko matkan tähän päivään mukana heti Pentium-nimen alapuolella.
Nyt pitkä, Pentiumin osalta liki 30-vuotinen taival on tulossa päätökseen. Intel on ilmoittanut lopettavansa Pentium- ja Celeron-nimen käytön edullisissa kannettavissa ja korvaavan ne Intel Processor -nimellä. Yhtiö perustelee päätöstä malliston nimeämisen suoraviivaistamisella, mikä mahdollistaa paremman keskittymisen sen Core-, Evo- ja vPro-lippulaivabrändeihin. Toistaiseksi Intel ei ole kommentoinut koskeeko muutos myös tulevia työpöytämalleja, mutta toisaalta päivityksen kerrotaan suoraviivaistavan nimeämistä läpi koko PC-markkinoiden, on tästä ainakin vahvoja viitteitä olemassa.
Lähde: Intel
Saunaillassa on taas ollut joku nimikilpailu menossa.
En kyllä ymmärrä miten se selkeyttää mallistoa.
Ainoa syy on että saa halpamalleja myytyä eri nimellä.
Pentium olisi saanut olla ykkösnimike, Siitä se lähti aikanaan, sitte alkoivat tuomaan sen jossain ”hitaissa romuissa”, ketään ei enää kiinnostanu.
Taitaa 30 vuotta olla aika pitkä aika pitää jossain tuotesegmentissä samaa mallinimeä. Varsinkin kun ottaa huomioon miten paljon välillä 8086 — 80486 muuttui vs 80586 — 13th gen core i3/5/7/9.
Toki alunperin 90-luvulla Celeroneissa oli myös malleja, jotka kellottuivat hyvin ja olivat todella houkuttavia. Myös Pentium E2180 tjsp oli varsin hyvin kellottuva malli joitain vuosia sitten. AMD:lläkin on kierrätetty Athlon-nimeä vähän samalla tapaa halpismalleihin.
Itelläkin tosiaan on yhdessä kokoonpanossa 10. sukupolven Intel Pentium Gold G6600, joka on käsittääkseni näiden kyseisten pöytäkonesuoritinten ”standard power” -katraassaan toiseksi paras. Eroa ykköseen tosin on vain käytännössä katsoen aika nimellisesti: 100 MHz verran toimintakellotaajuudessa. 4 200 MHz siis onpi tässä, ja 4 300 MHz puolestaan siinä ykkösessä, G6605:ssä.
Esimerkiksi nämä mainitut ovat kyllä moneen, siis suoritinydinmäärästä riippumattomampaan, tekemiseen hintaansa peilattuna ihan kelpoja, toisin kuin harmillisen moni muu pienitehoisempi ’kolleega’.
Kuitenkin muun muassa nyt mainitun 10. sukupolvenkin standard power -versioiden osalta on mietteenä kyllä herännyt, että eikö olisi vaikka ihan vain 2 tuotetta valikoimaa riittänyt, kun hinnassakaan ei juuri eroa noiden eri mallien välillä ilmennyt, kun keskinäiset erot ovat pitkälti melko pieniä.
Olisin kyllä Pentium-nimelle suonut katkeamatonta jatkoa vielä. Uusi nimeäminen on kyllä äärimmäisen ’kuivakas’.
Siinä missä Pentiumit jollain tapaa kyvykkäitä peruskäyttöön ovat, Celeronit käytännössä poikkeuksetta eivät. Ikävää, jos nämä tuodaan saman brändin alle, joutuu tarkemmin tihrustamaan että voiko konetta/prossua alun perin suositellakaan. Puhumattakaan peruskuluttajista, jotka jollain tapaa ovat oppineet välttelemään Celeroneita (okei myönnetään, näitä on aika vähän – valtaosa ei tajua hölkäsen pöläystä siitä prossun mallista).
Jeps, @Sampsa teki sen kellotusennätykssen Celeron 300A eli 300MHz -> 721MHz. AMD möi 2000-luvun vaihteessa Duronia eli vastasi Intel Celeronia, harmillisesti nimesivät Duronin uudelleen Sempron-malliksi. Ja Intel julkaisi 20v Pentiumin kunniaksi Pentium G3258 Anniversary Edition-mallin ja kellottui 1150-kannalla suhteellisen hyvin. Saatiin helposti +1GHz kellotuksia tuolle prossulle
Itselläni oli aikoinaan Abit BP-6 ja siinä kaksi Celeron 400 MHz prosessoria. Vaikka seuraavat koneet olivat huomattavasti nopeampi jotkut tietyt asiat tuntuivat tökkivän aina siihen asti kunnes ensimmäiset dual core prosessorit tulivat markkinoille
LGA 775 jälkeinen sukupolvi jakautui kahtia ja sekä LGA 1156 (mainstream) että LGA 1366 (HEDT) tukivat vielä väylällä kellotusta. Tämän jälkeen sitten mainstreamissa LGA 1155 eteenpäin väylällä kellottaminen oli käytännössä estetty kun siihen väylän kertoimen sidottiin mm. pci-e väylän kellontaajuus kiinteällä kertoimella joka meni jo parin prosentin nostosta solmuun. HEDT saattoi vielä muutaman iteraation tukea väylällä kellotusta ja ehkä jopa loppuun asti (X299, 7000-sarjan prossuja eli skylakea 18 ytimeen asti) ainakin jossain määrin. Mainstreamissakin on tainnut joku LGA 1155 jälkeen tulleesta viidestä (juuh
) kannasta, oisko jompi kumpi lga 1151-iteraatiosta, tukea lähes 10% potkun lisäystä väylällä.
Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta, en muista ja liian mutkikas juttu että olisin itse selvittänyt, kiitti.
Seinällä pari DFI LANparty-lankkua kun kaskadikompuralla kellotellin, nyt kellottaminen on typerän monimutkaista ja korkeintaan vaan ruuvaan muisteja.
Mielikuvitusta selvästi käytetty.