Kryptovaluuttojen louhintabuumi on nostanut etenkin AMD:n näytönohjainten kysynnän reilusti yli saatavuuden. Kauppojen huutaessa AMD:n näytönohjainten osalta lähinnä ei-oota myös NVIDIAn näytönohjainten kysyntä on noussut, sillä vaikkeivat ne louhintakäytössä maksa itseään takaisin yhtä nopeasti, myös niillä käyttäjät pääsevät järjellisissä ajoissa omilleen.
Saksalainen ComputerBase on seurannut useiden näytönohjainten hintakehitystä viimeisen parin kuukauden aikana, eikä se ole kaunista katseltavaa. 3. toukokuuta esimerkiksi Sapphiren Radeon RX 580 Nitro+ OC -näytönohjaimen sai Saksasta 289 euron hintaan. Kahta kuukautta myöhemmin 3. heinäkuuta näytönohjaimen hinta, jos saatavuutta sattuu olemaan, on jo 450 euroa.
Radeon RX 500 -sarjan näytönohjainten hinnat ovat nousseet viimeisen kahden kuukauden aikana mallista riippuen 97 – 161 euroa. NVIDIAn GeForce -näytönohjainten kohdalla nousu ei ole ollut yhtä merkittävää, mutta myös niiden hinnat ovat nousseet selvästi, mallista riippuen 42 – 80 euroa.
Suuri saksalainen verkkokauppa MindFactory kertoo tilanteen kehittyneen jo niin sietämättömäksi, että se on poistanut Radeon RX 570- ja RX 580 -näytönohjaimet toistaiseksi kokonaan sivuiltaan heikon saatavuuden vuoksi. Verkkokauppa kertoo samaan hengenvetoon peruuttaneensa asiakkaiden jo tekemät tilaukset ja palauttaneensa rahat jo maksetuista tilauksista.
Myös Suomessa louhintabuumi näkyy selvästi näytönohjainkaupassa. Useimmat liikkeet myyvät etenkin AMD:n Radeon-näytönohjainten osalta ei-oota, eikä useimpien mallien kohdalla ole edes tiedossa, milloin niitä saadaan kauppoihin lisää. Osassa kotimaisista kaupoista on nähtävissä myös selvää hintojen nousua, sillä useampi liike pyytää esimerkiksi joistain Radeon RX 580 8 Gt -malleista jo yli 400 euron hintoja, kun näytönohjainten julkaisussa hinnat olivat 310 euron tuntumassa. Osassa kaupoista on myös rajoitettu saatavilla olevien näytönohjainten myyntiä maksimissaan kahteen per asiakas.
Louhintabuumin vaikutukset eivät rajoitu suinkaan vain kuluttajilta pyydettyihin hintoihin. TechPowerUp on koostanut sivuilleen tietopaketin louhinnan sähkönkulutuksesta. Sivuston mukaan Bitcoin-louhinta, joka on suurimmaksi osaksi jo siirtynyt pois näytönohjaimista erikoistuneisiin ASIC-louhijoihin, kuluttaa vuosittain sähköä noin 14,54 terawattituntia ja näytönohjaimiin keskittyvä Ethereum-louhinta 4,69 terawattituntia. Osviittaa lukemien skaalasta antaa se, että jos louhintaan kuluva sähkö asetettaisiin kilpasille valtioiden kanssa, sijoittuisi Bitcoin sijalle 81. kuluttaen enemmän sähköä kuin koko Slovenian valtio. Ethereumin sijoitus samassa taulukossa olisi 121. heti Moldovan jälkeen.
Pääasiassa joo, tosin ei se nyt välttämättä aivan yksikäsitteisen hyvästä ole. Tai no, jos oletetaan mainausbuumin kestävän ajasta ikuisuuteen niin sittenhän valmistusmääriä kasvattamalla voi vaan vastata kysyntään ja sittenhän se tietenkin on valmistajille hyvä asia. Kuitenkin riski siihen, että mainaaminen menee kannattamattomaksi, jopa aika yllättäen, on suuri ja valmistusmäärien kasvattaminen tapahtuu viiveellä. Entäs kun buumi loppuu ja valmistajilla on varastot täynnä kortteja, joille ei ole ostajia kun pitäisi jo tuupata uutta mallia ilmoille? Samalla riesana on käytettyjen korttien markkinoilla kasvu, joka entisestään vaikeuttaa uusien korttien myyntiä.
Oliko hetkellinen hyvä tulos lopulta kuitenkaan eduksi? Ehkä oli, ehkä ei. Riippunee aika paljon nyt siitä, kauanko noita coineja kannattaa louhia. Ethereumille ei vissiin ole juuri mitään mullistavia ASIC-systeemejä tähtäimessäkään niin voi kestää kauankin.
Lisäksi voidaan sitten arvioida eioon myymisen pitkän tähtäimen vaikutuksia kuluttajien ostokäyttäytymiseen ynnä muuta, mutta se nyt menee jo vähän turhan käsienheilutteluksi.
Myönnön reilusti, että minun aivokapasiteettini ei riitä ymmärtämään miten kryprovaluutalla voi olla oikeaa rahallista arvoa reaalimaailmassa. Minulle se on kuin monopoliraha, jolla yllättäen pystyykin maksamaan ostoksensa.
Toki oikea rahakin on pelkkä sopimus, mutta sen sopimuksen takaajina on valtiot keskuspankkeineen.
Minulle kryptoraha tuntuu vähän samalta kuin minä ja naapurin pena laskettaisiin tietsikoillamme hienon satunnaisluvun ja kerrottaisiin että tässä on nyt raha. Ollaan varmistettu se laskemalla. Kuka piru tuon hyväksyisi maksuvälineeksi?
En siis pysty millään ymmärtämään, että miten pankkijärjestelmän ulkopuolinen taho pystyy tuomaan markkinoille jonkun oman rahan, jonka voi vaihtaa vaikka euroihin. Ei niin paksua rautalankaa taida löytyä, että mä sen ymmärtäisin. Kysehän on luottamisesta, jotkut luottavat että rahalla on se arvo mikä sillä väitetään olevan. En vain ymmärrä mistä se luottamus siihen tulee.
Siinä vaiheessa korkeintaan, kun kryptovaluutaa voi pankin tiskillä vaihtaa joksikin muuksi valuutaksi, niin uskon sen olevan oikeaa rahaa. Tosin joku pankkityyppi sanoi jossain, että ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa pankkeja ei tarvita yhtään niihin toimintoihin joita ne tekevät tänään. Eli talletustustilien pitämiseen, lainoitukseen, maksujen välittämiseen jne. Pankkien pitää keksiä uusia palveluita, jotta voisivat pysyä elossa tai vaihtoehtoisesti pystyä tarjoamaan samat palvelut paremmin kuin vaikka joku mobiiliappsi ulkopuoliselta taholta.
Virtuaalirahan arvon määritys onkin hieman monimutkaista, mutta ajattele asia näin: Virtuaalinen raha, kuten vaikkapa bitcoin, on palvelu. Käytetään bitcoinia esimerkkinä. Kun siirrät x määrän bitcoineja omasta lompakostasi toiseen lompakkoon, rahansiirto tallentuu lohkoketjun lohkoon. Tämä lohko syntyy kun "hasheja laskemalla" saavutetaan haluttu lopputulos. Löydetty lohko siis tallentaa lohkoketjuun kaikki siirrot edellisen lohkon löytymisen jälkeen. Jokainen uusi lohko varmistaa myös kaikki edelliset rahansiirrot lohkoketjussa. Tästä seuraa se, että rahan väärentäminen (esim saman yksilöidyn rahan uudelleenkäyttö) ei ole mahdollista, ellei lohkoketjua väärennetä koko matkalta -> tällä saavutetaan luotettavuutta. Luotettavuuden lisäksi bittirahan käyttö vaikkapa maiden väliseen liikenteeseen on helppoa. Nämä kaksi asiaa aiheuttavat sen, että bitcoinille on syntynyt arvoa. Arvonmääritys onkin sitten toinen kysymys, mutta esim louhintapalkkioiden pitää olla louhijoille kannattavia, joten sikälis ainakin se vaikuttaa valuutan arvoon jotenkin.
Samalla tavalla kryptovaluuttojen arvo perustuu luottamukseen sen toimivuudesta vaihdannan välineenä kuin muissakin valuutoissa. Ei keskuspankinkaan luomalla valuutalla ole sen kummemmin reaalista arvoa kuin louhijan mainaamalla kryptovaluutalla. Eurotkin on vain bittejä pankkitilillä tai "arvottomia" paperilappusia lompakossa. Yhteisillä pelisäännöillä on vain luoto systeemi, johon ihmiset luottavat.
Sen sijaan, että kasvattaisit perunoita ja vaihtaisit ne suoraan porkkanoihin, voit vaihtaa pussillisen perunoita euroihin/kryptovaluuttaan. Viime kädessä vaihdanta perustuu siihen, että uskot saavasi vaihdettua eurot/kryptovaluutan myöhemmin porkkanoihin (tai johonkin muuhun). Jos ihmisten luottamus valuuttaan katoaa, se menettää myös sen arvon osittain/kokonaan. Perinteisten valuuttojen (€, $) luottamuksen takaajina (ja samalla myös hallitsijoina) ovat keskuspankkien ja valtioiden luomat instanssit mutta kryptovaluutassa luottamusta synnyttää hajautettu systeemi. Kuka tahansa voi siis louhia lisää valuuttaa yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Mikään instanssi ei kuitenkaan ole takaamassa kryptovaluuttojen arvoa, vaan arvo perustuu täysin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Niin kauan kun ihmiset luottavat valuuttaan, se on käypää tavaraa vaihdannan välineenä eli sillä on arvoa.
Pystyn ymmärtämään tuon, että osataan varmistaa että se raha liikkuu oikeasti eikä se ole väärennetty kyseisen systeemin sisällä.
Mutta kaikesta huolimatta minulle vain tulee kryptorahasta mieleen, että joku painaa autotallissaan seteleitä. Vaikka ne olisi kuinka hienosti tehty ja niissä olisi kaikki hologrammit, sarjanumerot jne., niin se olisi silti itse tehtyä rahaa ja pitäisi muka uskoa, että niillä on jokin arvo.
Ilmeisesti sillä sitten on, mutta en vain pysty ymmärtämään miten se on mahdollista.
Vaikkapa joku lahjakorttin voi ymmärtää jonkun liikeen omaksi rahaksi. Se liike takaa, että sillä lahjokortilla saa jotain liikkeestä. En vain saa päähäni, että kuka takaa kryptorahan arvon.
Mikään taho ei takaa sitä arvoa. Arvon määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Samalla tavalla arvo määräytyy kuin uutisessa mainittujen näytönohjaimienkin hinta. Kysynnän kasvaessa arvo nousee. Joku voisi käyttää myös näytönohjaimia valuuttana mutta se ei olisi kovin käytännöllistä eikä järkevää. Kryptovaluuttoja pidetään ainakin jossain määrin kätevänä vaihdannan välineenä, minkä vuoksi niillä on kysyntää. Hajautettu systeemi ja yhteiset pelisäännöt tekevät niistä tarpeeksi luotettavia, jotta ihmiset uskovat niillä olevan arvoa.
Niin, kai niitä voisi verrata joihinkin osakkeisiin. Firma väittää kovin, että heillä on hyvä firma ja osta tässä meidän osakkeita. Vain aika näyttää onko se Talvivaara vai Apple.
Käsittääkseni Suomessa kryptovaluuttakauppojen verotus muistuttaa juurikin osakekauppojen verotusta (hinnanerosopimus (CFD) -kauppa).
Täytyy myöntää, että vaikka olen aiheesta lukenutkin, en minäkään ymmärrä, miten virtuaaliraha toimii vaihdannan välineenä.
Tuhat vuotta sitten tavalliset hyödykkeet, kuten maanviljelijän tuottama ruoka, sepän takoma metallikirves ja muut arkipäivän tavarata olivat arvokkaita vaihdannan välineitä, koska ilman niitä ei selviä hengissä. Tänäpäivänä ihmiset menevät työpäikalle ja saavat kompensaatiota siellä käyttämästään ajasta. Työnantaja ei huvikseen kenellekään anna rahaa. Rahan eteen joutuu ahertamaan firman hyödyn eteen ja työnantajan saa hyötyä eikä pelkästään menetä rahaa. Palkka perustuu hyödyllisyyteeni työnanatajan kannalta sekä ulkopuolisten asiakkaiden haluttomuuteen/kyvyttömyyteen itse tuottaa kyseinen palvelu/hyödyke (kukaan ei varmaan osaa itse rakentaa älypuhelinta, siksi mielellään maksamme Samsungille/Applelle että tekevät sen puolestamme).
Mitä työtä virtuaalirahan eteen pitää tehdä? Toki euroja voi vaihtaa suoraan virtuaalirahaksi, se on ihan helppoa matikkaa. Mihin lasketut bittiluvut menevät? Itse mentän sähkölaskussa ja komponentitkin maksaa, muttei niistä menetyksistäni kukaan hyödy.
Ymmärrän virtuaalirahan määrän rajallisuuden, se on ihan sama juttu kullan kanssa. Mutta en käsitä, mikä osa louhinnasta on sitä "kahdeksasta neljään työtä", jolle saatu tuotto on kompensaatiota?
Palkkaa ei kannata ajatella, päätyy vaan hakoteille. Voithan esimerkiksi sijoittaa johonkin firmaan, joka sijoittamasi rahan avulla pystyy tuottamaan jotain hyödyllistä. Ethän sä silloinkaan oman hyödyllisyytesi perusteella mitään saa. Eikä siellä firman tehtaallakaan välttämättä kovin moni hirveästi tuottavaa työtä tee vaan robotit tekee juttuja ja ihmiset lähinnä kattelee perään ettei satu mitään. Samalla tavalla virtuaalirahan kanssa se sun näytönohjaimesi tuottaa sen hyödyn, sä vaan satut omistamaan sen.
Ja se tuotettava hyöty tässä siis on maksujärjestelmän ylläpito. Sama mitä varten perinteisesti on pankit ja rahapajat.
Kryptorahoja, kuten eurojakaan ei ole oikeasti olemassa. On olemassa vain uskomus, että joku antaa jotain ko rahaa vastaan.
Euroissa takaajana on käytännössä EU:n valtiot. Kryptovaluutassa järjestelmän olemassaolo ja sen käyttäjät / käyttäminen. Jos tämä uskomus horjuu, niin euron arvo tipahtaa tavallista nopeammin. (arvo tippuu jokatapauksessa vuosien mittaan, joten sukanvarsi täynnä euroja ei ole hyvä sijoitus.)
TOSIN jos joku kryptovaluutta koetaan liian ongelmalliseksi esim valtioiden toimesta (rahanpesu, kiristys ym rikollisuus jne), niin valtio / alue X voi kieltää sen käytön ja julistaa sen käytön laittomaksi alueellaan. Tällöin sen arvo voi romahtaa todella rajusti ja nopeasti (jos alue on merkitsevä).
Tuossa sinun vertauksessa työntekeminen on se arvoa tuottava asia. Sillä ei ole periaatteessa merkitystä, missä muodossa palkka maksetaan. Yhtä hyvin työntekijä voisi ottaa palkan vastaan myös näytönohjaimina, jos hän uskoo saavansa vaihdettua ne suhteellisen helposti oikeassa suhteessa esimerkiksi ruokaan. Eurot ovat vain vaihdannan väline, joilla on juuri sen verran arvoa kuin ihmiset uskovat niillä olevan. Pohjimmiltaan 20€:n setelikin on vain velkakirja, jonka uskotaan olevan validi. Voithan esimerkikki kirjoittaa naapurin A kanssa velkakirjan tehdystä työstä ja käyttää tätä velkakirjaa vaihdannan välineenä naapurin B kanssa. Tämä tietenkin onnistuu vain, jos naapuri B luottaa siihen, että hän saa vaihdettua velkakirjan naapurin A:n kanssa joksikin arvokkaaksi. Jos naapuri A vain katoaa paikalta, niin velkakirja on käytännössä arvoton (jos nyt unohdetaan oikeudelliset seuraukset).
Kryptovaluutoilla on arvoa sen vuoksi, että ihmiset uskovat saavansa vaihdettua ne joksikin arvokkaaksi. Tämän vuoksi niitä myös louhitaan, koska se on ainakin toistaiseksi kannattavaa. Jos asia kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaa katsoa nämä pätkät:
Pelle hermanni louhii kolikon, jokin rikollinen taho ostaa sen kolikon pelle hermannilta erittäin kovaan hintaan, näin pelle hermanni saa enneaikaisen valkoisen joulun ja avaa välittömästi nettikaupan tilatakseen lisää rojua jotta voi louhia enemmän kolioita. Mitä pelle hermanni ei tajua on se fakta että pelle hernammin on juuri mahdollisesti tahrinut kätensä mahdollisesti verirahalla.
Mitä tämä rikollinen sitten tekee kolikolla? Myy sen jollekkin toiselle rikolliselle toisella puolella maapalloa tai jollekkin ahneelle sijoittajalle joka on valmis uhkapeliin noitten kolikoiden kanssa.
Ja näin kierre on valmis.
Juu, hoksasin jo kertomanne asiat vaihdantavälineiden toiminnasta yleensäkin.
Ymmärtääkseni nyt on niin, että ihan virtuaalirahojen alkuaikoina vuonna 2009 (ennen kuin mikään taho hyväksyi ne maksuvälineenä missään tai edes lahjoituksina) muutamat sadat ihmiset vain halusivat luoda sitä järjestelmää, vaikkei silloin siitä ollut mitään konkreettista takuuta, että systeemi ei kaadu suuruudenhulluuteen alle vuoden sisällä. Louhiminen oli alussa kaiketi aika helppoa, uusi raha kiehtoi monestakin syystä.
Nyt luultavasti ihan ensimmäiset louhijat ovat kaikista rikkaimpia, sillä he ovat aloittaneet aikaisin ja vielä kun louhiminen oli nopeaa, helppoa ja arvo lähes olematon.
Ei vastaa. Virtuaalivaluuttojen tappioita ei voi vähentää verotuksessa kuten osakekauppojen voi.
Jees. Bitcoin on ollut kyllä todella kova pyramidipeli niille jotka siihen alussa hoksasivat mukaan mennä. Top 100 Richest Bitcoin Addresses and Bitcoin distribution
Jo pelkästään tämän systeemin epäreiluus voi pitää massat ulkona tosta. "Rahaa" on saanut käytännössä ilmaiseksi mutta sun pitäis maksaa vaihdon välineestä moninkertainen hinta just because.
Mikä siinä on epäreilua, että bitcoinin startanneet rikkaimmat bitcoinistit omistaa paljon virtuaalirahaa jolla on paljon rahallista arvoa nykyään. Itketäänkö rikastuneille pääomasijoittajille, jotka pieniä firmoja alkuun saattamalla ovat omaisuutta tehneet? Ei varmaan kannattaisi kysyä, koska suomessahan sitä eletään. Joko täällä on oikeasti tai leikisti tyhmää porukkaa (eivät nyt millään sisäistä virtuaalivaluuttaa) niin silti sillä on arvoa ja louhiminen ilmeisen kannattavaa.
Kaverini pankkialalla sanoi, että heilläkin on koulutuksia lohkoketjuteknologiaan liittyen, sillä tuo lohkoketjun luominen laskentakapasiteetilla on asia, jota pankitkin harkitsevat. Jokin tuossa virtuaalivaluutassa on onnistunut siis.
Lohkoketjujen käyttöä harkitaan monissa yrityksissä, muuhunkin kun rahaan ja transaktioihin. Se vaan on huomattavasti parempi systeemi varmuudeltaan kun joku keskitetty tietovarasto joka kirjaa tapahtumia ja sitten luotetaan että se pysyy aina tavoitettavasissa ja toiminnassa. Enempää en voi kertoa, mutta meilläkin tutkitaan sen käyttöä useaan juttuun. =)
Kyllä, idea ei ole siis todellakaan mitenkään paska ja ainakin tämä puoltaa virtuaalirahojen arvoa. Jos vaikkapa bitcoinia ostaa sillä tarkoituksella, että bitcoinin voi siirtää tai käyttää kätevämmin varsinaisen rahan sijaan niin eipä sillä silloin ole väliä, mikä sen arvo on, maksat vain vaihdon kulut ja muutenhan käytät normaalia fiat valuuttaa, joksi vastaanottajakin sen todennäköisesti vaihtaa. Joillain näitä on sitten sijoitusmielessä ja iso markkina ja volyymit tasaavat arvon heilahteluja 🙂
Kyse ei olekaan siitä etteikö tuo olisi teknisesti ihan pätevä systeemi, kyse on siitä että tuolla liikutellaan rahaa yli rajojen ilman mitään kontrollia.
Kyllä FIAT-rahaakin käytetään rikollisiin tarkoituksiin, esimerkiksi huumekauppaan ja salamurhien maksamiseen. Jos siis käytät euroja tai dollareita (ja hyväksyt aiemman väitteesi käsien vereämisestä virtuaalivaluuttaa käyttämällä) olet samalla lailla osa sitä rikollisen toiminnan mahdollistavaa rinkiä riippumatta mitä valuuttaa käytät.
Tarkoitukseni ei ole rakentaa olkiukkoa joten jos ymmärsin väärin niin pahoittelen. Itse en myöskään niele logiikkaa käsien vereämisestä valuuttaa käyttämällä.
Mistä sinä kuvittelet että se raha sinne virtuaali valuuttaan oikein tulee? Kyllä pääomasijoittajat löytää parempia ja riskittömämpiä kohteita rahalle. Rikollisilla taas ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Eli kyllä se leikkirahan ympärillä pyörivä raha on likaisempaa kuin oikeat kaikkien käyttämät valuutat. Sehän on tietysti jokaisen omasta moraalista kiinni että haluaako moista toimintaa tukea.
Ostin sijoituis/lotto mielessä virtuaalirahaa noin 5-10v tähtäimellä ja menttaliteetillä että sillon on 20-100x enempi, tai sitten tasan 0.
Moraali? Ehkä tuo arkadianmäki saa näyttää ensin esimerkkiä niin sitten tulen perässä. =)
Virtuaalivaluuttojen arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, kukaan ei erikseen tuo rahaa virtuaalivaluuttoihin. Kysyntää voi tietysti muodostua monesta suunnasta, myös rikollisilta. Pääomasijoittajille nuo on tosiaan siitä huonoja kohteita että noilla ei ole mitään reaaliarvoa toisin kuin vaikka rakennuksilla ja noihin sijoittaminen onkin silkkaa keinottelua. Siinäkään ei ole mitään vikaa.
Mun on vaikea ymmärtää tuota sun tapaa kytkeä virtuaalivaluutan käyttö rikoksiin. Rikolliset liikuttaa dollareita tukuissa, paaleissa tai sähköisesti Western Unionin kautta. Lisäksi ne vielä väärentää niitä. Silti et tunnu pitävän dollareita rikosten tukemisena samalla tavalla kuin virtuaalirahaa. Mun mielestä tossa on looginen ristiriita.
Dollareita tavallinen tallaaja pystyy pääsääntöisesti käyttämään kaupanteon välineenä kaupoissa ja muualla. Virtuaalivaluutoille on hyvin vaikea keksiä minkäänlaista järkevää käyttöä tavalliselle tallaajalle. Ehkä joissakin paikoissa voi maksaa virtuaalirahalla, vaikkei se tuo minkäänlaista lisäarvoa käteiseen verrattuna.
Toisin sanottuna isojen massojen kannalta normaaleille valuutoille on todellista käyttöä todella paljon, virtuaalivaluutoille isoilla massoilla on lähes olematon määrä järkeviä käyttötarkoituksia. Vastaavasti rikolliset joutuvat jossain käyttämään myös oiokeita valuuttoja muitta virtuaalivaluutoilla on anonyymiys etunaan, asia jota rikolliset varmasti arvostavat. Tämän takia ei ole ollenkaan liioiteltua sanoa että virtuaalivaluuttoja käyttävät lähinnä rikolliset ja niiden tukeminen on rikollisuuden tukemista. Silk road käy hyvästä esimerkistä. Voisin jopa väittää Silk roadin olleen pystyssäö ollessaan nimenomaan kaupankäynnin (eikä sijoittamisen jne) suhteen suurempi kuin kaikki lailliset bitcoin kaupankäynnit yhteensä.
Itsehän esim yhden harrastetavaran möin netissä ja joku jenkki tiedusteli voiko maksaa bitcoineilla. Sanoin, että mikäettei ja bitcoinit kilahti lompakkoon. Vaihdoin ne euroiksi ja homma pelitti tilisiirtoa helpommin.
Tuo menee siihen lähes olemattomaan määrään käyttötarkoituksia. En kuitenkaan tällaisen yksittäisen esimerkin perusteella tekisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Bitcoinin hyödyllisyydestä massoille.
Löytyyhän suomestakin useita kauppoja joissa voi makssa bitcoineilla. Auto outlet taisi jopa myydä teslan bitcoineilla.
Ja tuohonkaan hintaa kumpikaan ei pysty toimittamaan 🙂
Kohta voi olla halpoja kortteja runsaasti tarjolla. Mainauksen kannattavuus on puolittunut viimeisen 4 viikon aikana.
Tätä rataa jos meno jatkuu niin toiset neljä viikkoa, eikä mainauksella tienata enää edes sähkölaskua.
Tosin liikkeet ovat olleet rajuja suuntaan ja toiseen, niin ennustaminen on vaikeaa ellei mahdotonta.
Varastotilanteet on jo elpymään päin, joten jos sama rata jatkuu, ollaan jo syyskuussa takaisin normaaleissa hinnoissa.
Tuskin Eth sinne 400 huikkulukemiin hevillä nousee, hinta tippunu jo alle 200 ja vaikeusaste yli tuplaantunu sitten boomin alkamisen eli tuskin kovin kannattavaa touhua on enää.
Tuolla toisessa ketjussa oli juttua Inteliltä lähteneestä insinööristä ja tuli hiukan lueskeltua sen twitter spämmejä. Siellä oli pari mielenkiintoista twiittiä joissa kaveri käsitteli mainausta
Eli hölmöt mainaajat voivat jo nyt tietämättään olla mukana salausavainten murtamisessa.
AES-256 avaimen murtamiseen menee miljardeja vuosia vaikka laittaisi kaikki maailman näyttikset yhteen laskemaan. Ei näe ongelmaa.
Vähän aiheen vierestä nyt, mutta aina kun näistä murtoajoista on kyse, niin ovatko nuo "miljardit vuodet" nyt se huonoin vaihtoehto (eli viimeisenä kokeillaan sopivaa avainta) vai odotettu aika (puolivälissä löytyy sopiva avain)? Koska sehän se ei voi olla, että sopiva avain olisi ensimmäinen kokeiltu avain (mikä tietysti olisi totta, mikäli kokeilevia koneita olisi ääretön määrä (tai edes 2^255).
SHA1 murrettiin hiljattain ja siitä lukuja
On 23 February 2017, Google announced the SHAttered attack, in which they generated two different PDF files with the same SHA-1 hash in roughly 2^63.1 SHA-1 evaluations. The attack required "the equivalent processing power as 6,500 years of single-CPU computations and 110 years of single-GPU computations.
SHA256 vastaan ollaan vielä kaukana ja kaikki riippuu siitä kuinka hyviä hyökkäyksiä sitä vastaan kyetään kehittämää eli kuinka paljon pienemmällä päästään kuin teoreettinen maksimi 2^128. SHA1:llä tuo maksimi on 2^80.
Teoreettisesti voitaisiin todellakin ensimmäisellä yrittämällä löytää tuurilla oikea avain.
Oletetaan että käytössä on hyvin tehokas hyökkäys ja tehokas kvanttitietokone, jolloin voidaan käyttää Groverin algoritmia (puolittaa salausvahvuuden), silloin laskennallisesti pitäisi käydä läpi arviolta 2^120 vaihtoehtoa (noin tehokasta hyökkäystä ei tiettävästi vielä ole).
Jos pystytään käymään 1000 miljardia (10^12) avainta sekunnissa, taatusti oikean avaimen löytämiseen menisi silti aikaa 42 miljardia miljardia vuotta. Vaikka kävisi todella hyvä tuuri ja tarvitsisi käydä läpi vain miljoonasosa avaimista, menisi silti aikaa 4,2 miljoonaa vuotta.
Koska homma tehdään ilman kvanttitietokonetta näytönohjaimilla, ei ole pienintäkään toivoa onnistua.
Tiedän kyllä kuinka suurista luvuista on kyse (ihmiselon mittakaavassa ei ole juuri väliä viekö purku 7, 14 vai 28 miljardia vuotta), mutta olinkin kiinnostunut juuri siitä, että ovatko ne "annetut ajat" (tässä tapauksessa miljardit vuodet) tosiaan (salauksen kannalta) paras vaihtoehto vai odotusarvo? Koska tilastollisestihan on tasan yhtä todennäköistä, että sopiva avain on ensimmäinen tai viimeinen kokeiltu (vaikka käytännön elämässä ainakin ulko-oveen sopivia avaimia kokeillessa se on huomattavalla todennäköisyydellä aina se viimeinen).
Edit: Täydellä vatsalla ajattelee paremmin, joten tietysti se on salauksen kannalta paras vaihtoehto, koska odotusarvo on yhtä bittiä pienemmän salauksen paras vaihtoehto. Ei pitäisi koettaa ajatella tyhjällä vatsalla.
Vaikka kyseessä olisi viimeinen kokeilu niin vaikkapa ensimmäiseen tuhannesosaan osuva avain vaatii kohtuuttomasti aikaa, kuten vaatii ensimmäinen 10000:s osa.
SHA1:tä ei ole murrettu. Tuolla tavalla voi vain generoida tietyin reunaehdoin kaksi dokumenttia, joille tulee sama SHA-1 tarkistussumma. Murrettu tarkoittaisi sitä, että käytänössä kuka tahansa saa tehtyä kaksi aivan erilaista tiedostoa, joissa on sama tarkistussumma.
"That’s because there is much more to “breaking” a hashing algorithm than just demonstrating a collision."
https://www.thesslstore.com/blog/sha-1-collision-created/
En tietenkään käyttäisi SHA1:stä enää missään tietoturvaan liittyvässä, mutta eipä sitä kyllä ole mikään mukaan järkevä taho käyttänyt enää vuosiin.
Onko tyyppi täsmentänyt lausuntojaan jossain, vai a) yrittääkö hän vain repiä julkisuutta jostain; b) tietääkö itsekään mistä puhuu? Tuo ei tuollaisenaan kuulosta mitenkään järkevältä. "Brute force"-menetelmällä ei voi (asiallisesti luotua) 256-bittistä salausavainta murtaa nyt eikä tulevaisuudessa. Ei kvanttitietokoneella eikä tavallisella.
Tämä onkin noussut nyt esille kun on ollut anttilan ja erätukun konkat vasta. Liike takasi arvon, mutta se sopimus ei kanna konkurssipesälle asti.
Näyttää Nvidiat olevan samalla tavalla kiven alla.Onko gtx1070 järkevä , näyttäisi olevan suoraan hyllyssä
MSI GTX 1070 ARMOR 8G OC NVIDIA GeForce 8GB – Mikroaitta
Tuo ex Intelin insinööri on ennenkin laittanut Twitteriin trolliviestejä, ei kannata ottaa vakavasti.
Nämä nyt eikä tulevaisuudessa ilmaisut on aika voimakkaita ilmaisuja ja itse en sellaisia viitsi käyttää kun se on nähty niin moneen kertaan että mahdottomasta on tullut mahdollista.
Totta kai AES-256 murtuu brute forcella joskus tulevaisuudessa. Mikäli siihen menee 50 vuotta, voidaan sanoa ettei se murru tulevaisuudessa koska 1. muutaman kymmenen vuoden päästä on tarjolla tehokkaampia ratkaisuja ja 2. 50 vuoden päästä nykyiset AES-256 salatut tiedot ovat arvottomia.
No, siis, jopa se MD5 on edelleen verrattain kelvollinen salasanatiivisteiden muodostamiseen. (Kunhan ne suolaa asiallisesti, siis käyttäjäkohtaisesti.)
Nuo kaikki tiivistefunktiohaavoittuvuudet perustuvat ns. suuriin tiedostoihin, joissa on useita lohkoja. MD5-lohko on 64 merkkiä, paitsi ensimmäinen taisi olla 56 merkkiä. Käytännössä kaikki salasanat ovat yhden lohkon mittaisia, jolloin ainoa MD5-heikkous on sen tiivisteen laskennan suuri nopeus, luokkaa 25 miljardia yritystä sekunnissa per lippulaivanäytönohjain, tai noin miljardi työasemaprosessorilla (hyvällä vektoroidulla koodilla, referenssitoteutukset pyörivät siellä 5–10 miljoonassa) – luvuissa oletetaan noin vuoden 2013–2017 välinen rauta: 4-ydin Haswell (tai uudempi, sukupolvea vanhemmat, jaa kahdella) ja joku GTX 1080.
Tämä toki tarkoittaa sitä, että yhden käyttäjän enintään kahdeksanmerkkinen salasanamurtuu offline-hyökkäyksessä enintään tunneissa. Tuossa kohtaa siis toki hyökkääjän on pitänyt saada palvelimelta salasanatiivisteet haltuunsa. Selvästi pidempi salasanahallinnasta oleva satunnaissalasana ei tuollakaan tavalla murru koskaan.
Toki, palvelusta voi tehdä myös tämänkaltaiselle hyökkäykselle immuunin käyttämällä noita hitaasti laskettavia tiivistefunktiota. Mutta itse MD5-tiivisteessäkään ei ole (tässä suhteessa) mitään muuta vikaa kuin tuo nopea laskentanopeus.
Brute force -hyökkäyksen suhteen näin voi turvallisesti sanoa. 256-bittinen salaus on murtamaton, koskaan, jos salausalgoritmista ei löydy vikaa.
Näin on koska 2^256 on käsittämättömän suuri luku.
AES-256 voi joskus murtua, mutta ei puhtaalla raa'alla voimalla. Se murtuu jos sen matematiikasta löytyy joku merkittävästi suurempi vika kuin nykyinen vajaan kahden bitin suuruinen suurin tunnettu haavoittuvuus. (Tämä voi hyvinkin tapahtua vielä seuraavan 50 vuoden aikana, koska koko nykyinen historian ensimmäinen tehokkaan salakirjoituksen aikakausi on kestänyt tähän mennessä vain hieman yli tuon 50 vuotta.)
Raa'alla voimalla tarvitaan enintään se 2^256 ~ 10^77 yritystä, ja odotusarvoisesti puolet tästä. Jos oletetaan, että ideaalinen laskentalaite kokeilee kutakin avainta yhdellä yhden bittin bittioperaatiolla, vaikka nyt sitten nestemäisessä heliumissa ollessaan (joku 4 kelviniä), niin se tarvitsee noin Bolzmannin vakio kertaa lämpötila verran energiaa yhteen laskuun. Tämä on 1,4 × 10^(-23) J/K * 4 K ~ 5,6 × 10^(-23) J… Jos sen teholähteenä on vaikka koko tuo meidän aurinkomme (3,8 × 10^26 W), niin se laskee tuota laskua odotusarvoisesti yli 10^20 vuotta. Aurinko vaan valitettavasti ehtii kuolla paljon ennen tuota, kuten myös koko maailmankaikkeus. (Reaalimaailman laskulaitteilla menee vielä ”hieman” kauemman.)
Groverin algoritmilla ja kvanttitietokoneella AES-256:n salausvahvuus on "vain" 128 bittiä.
Grover's algorithm – Wikipedia
Toki, mutta tuota ei taida oikein voida kutsua klassiseksi raa'an voiman hyökkäykseksi. (Koska edes sitä teoreettista 2^254,6 kompleksisuuden hyökkäystä ei kutsuta sellaiseksi.)
Tuo bittisyyden puolitus tekee muuten ihmeitä laskenta-ajalle. 128 bittiselle ei voi enää sanoa yhtä vahvaa ja helppoa vastausta ”ei ikinä”. Vastaus kuitenkin lienee silti ei ikinä. (Siksi se on ikävä esimerkki, ja valitsin tuon selkeämmän tuohon.)
AES-128 sen sijaan saattaa jopa oikeasti olla ei niin turvallinen kvanttitietokoneita vastaan – tai siis, on olemassa realistinen riski murtamiselle, joten se voidaan hyvinkin murtaa tulevaisuudessa ihan pelkästään laskentatehoa kasvattamalla. 2^64 kun on huomattavan paljon vähemmän kuin 2^128. (Tämä myös lienee syynä, miksi sitä ei saa käyttää esim. jenkeissä korkeimman turvallisuusluokituksen dokumenteille, vaan minimi on AES-192.)
Yksinkertaisimmillaan jos lähtökohta on että yksinkertaisin avain on a ja vaikein avain on Ö, niin välissä on 28*2 vaihtoehtoa. Kun avaimen pituus kasvaa ja on mahdotonta sanoa, mikä on se avaimen pituus, niin sen avaimen lopun arvaaminenkin on mahdotonta. Tällöin voi aloittaa vain alusta, tai arvata maksimia ja jos se avaimen pituus onkin yli sen maksimin, niin saat tahkota ne kaikki läpi osumatta oikeaan. Eli sinun ajatusmallisi, että on loppu ja alku ei päde.
Tämä ei valitettavasti koske näitä ennalta rajattuja algoritmejä, niiden etu vain on se, että loppu ja lähtöpiste on niin perhanan kaukana toisistaan, ettei sen laskeminen vain ole järkevää. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) se avain on itsessään salattu avain ja taas ollaan nollatilanteessa.
Nämä koodien murtamiset laskukaavoin on sitten taas ihan toinen tarina, mihin tässä ketjussa on hypätty vähän liiankin nopeasti.
Mitä tulee taas tähän itse aiheeseen, niin kryptovaluutat on tulleet (Ethereum lähinnä) alamäkeä jo hyvän aikaa ja jokainen idiootti joka maksaa nyt näytönohjaimista ylihintaa on vain putoavan puukon tavoittelija. Suomi vaan on tälläinen helevatun saareke, missä muutama aina kuvittelee, että kun se boomi meni jo, niin se on täällä edelleen. Ei, se meni jo, ei ole enää kannattavaa. Tällä hetkellä saa ebaysta yms. näytönohjaimia hyvällä alella ja varastot on jo täyttymässä ja hinnat putoamassa ihan liikkeissäkin. Samaan aikaan verkoston laskentateho on tasaantunut kun viimeset idiootit on saaneet korttinsa ja se selvä nousu loppunut. Nyt vain odotellaan kauanko kestää, että viimeset hitaat ja tyhmät haluaa ottaa takkiinsa ennen kuin korttien määrät suorastaan räjähtää käsiin.