LG on esitellyt uuden 48-tuumaisen LG UltraGear 48GQ900 -pelinäytön, joka käyttää OLED-paneelia. Ennestäänkin LG:n OLED-paneeleja on käytetty jonkin verran tietokoneiden pelinäyttöinä, mutta korealaisyhtiöllä itsellään OLED-paneelit ovat aiemmin pysyneet pelinäyttöjen sijaan televisioissa ja UltraFine-sarjan työkäyttöön panostaneissa näytöissä.
LG UltraGear 48GQ900:n resoluutio on 4K ja virkistystaajuus 120 Hz, mutta LG tukee myös näytön ylikellotusta 138 Hz:n virkistystaajuuteen. Paneelin GtG-vasteajaksi (Gray to Gray) ilmoitetaan 1 ms, värisyvyydeksi 10 bittiä ja paneelin mainostetaan kattavan 98,5 prosenttia DCI-P3-väriavaruudesta. Näyttö on pinnoitettu LG:n heijastuksia vähentävällä AGLR-pinnoitteella (anti-glare low reflection).
Liitännöikseen LG UltraGear 48GQ900 tarjoaa HDMI 2.1:n ja DisplayPortin, joka ainakin FlatpanelsHD:n mukaan olisi 1.4-standardin mukainen. Näyttö tukee VRR:ää (Variable Refresh Rate).
LG ei ole paljastanut näytön hinnoittelua tai julkaisuaikataulua.
Lähteet: FlatpanelsHD, NotebookCheck, Tom’s Hardware
Hyvän näköinen kokonaisuus ainakin ulkoisesti, jos 32-42 tuuman välimaastoon tulee muita malleja, alkaa kukkaro laihtumaan.
Itsellä 50″ 4k telkkari pelinäyttönä ja jollain tasolla toimii osassa peleistä ihan ok. Mutta jos jotain kiivaampaa pitää pelata niin 32″ Samsung 144 Hz ajaa sen asian. Tommonen 48″ olis kyllä itselle se optimi tilan ja koon suhteen. Hinta ratkaisee kyllä tässä asiassa aika paljon:) Mutta luulen että ei ihan hapa taida olla tuo.
Jos ei tarvitsisi millään muotoa murehtia kuvan palamisesta kiinni, niin olisi tuollainen jo tässä pöydällä. Käytännössä kaikki LG:n TV-sukupolvet läpi käyneenä tuo on täysi dealbreaker PC-hommiin.
Outo valinta tuo 48″ koko kun heiltä löytyy 42″ paneli.
Ehkä haluavat samsung QD oled paneleiden takia tuoda jotain pc puolelle.
48″ hyvä koko, käyttänyt sen kokoista LG CX OLED:iä vuoden verran näyttönä. Ei tulisi pienempään vaihettua.
Turhaa murehtia kiinnipalamisesta, käyttänyt desktoppi käytössä (ohjelmointi, irkkaus, surffaus, pelaaminen, youtube jne) 6-16h/päivä, eikä ole jälkeäkään kiinnipalamisesta.
LinusTechTips kommentoi tässä jo muutamassa kuukaudessa tullutta kiinnipalamista.
55″ LG OLED ja ruudusta silmiin aika tarkkaan 1 metri. Ikänäkö ei antaisi edes katsoa lähempää. Seuraavaksi joko tämä tai 48″ C1.
Samsungin QD-näytöt ovat LCD-näyttöjä, LGn OLED-näytöt ei ole LCD-näyttöjä vaan todellisia ledinäyttöjä.
Vähän samat aatteet, nimittäin täällä 43,5" 4K katsellaan sohvalta parin metrin päästä. Toisaalta samaan aikaan firmassa on asenneltu 27" FullHD:ta ikänäköisille, joten vaikea sanoa.
Totta aikaisemmat Samsungin QD-näytöt ovat olleet LCD-näyttöjä, mutta Alienwaren uusi 34-tuumainen QD-OLED-näyttö käyttää Samsungin uutta QD-OLED-paneelia, joten eiköhän tulevaisuudessa Samsungilta itseltäänkin tule QD-OLED-näyttöjä myyntiin.
Vaikka se paneeli on kuinka uusi, se on silti LCD.
QD-OLED vs OLED: What's the difference?
http://www.trustedreviews.com
"
Both screens are self-emissive, which means each pixel can create its own light. The benefit is that local dimming is at a pixel level, so each individual pixel can be controlled for class-leading contrast and black levels.
So that’s how they’re similar but in what way do they differ? Primarily through the structure of the panel. LG’s WOLED panels are used across the TV market, and it uses blue and yellow OLED materials to produce a white light that’s passed through a colour filter to create the red, green, and blue pixels that make up an image on screen.
QD-OLED however sends blue light into a Quantum Dot filter to create red and green light, and the combination of these saturated red, green, and blue lights produce what’s seen on the screen. The Quantum Dot filter is one key element as to any advantages QD-OLED can offer over OLED.
It’s the same principle but executed in a different way. And early backers of QD-OLED are confident the results are an improvement too.
"
Se, että siellä LCD-kalvon takana on OLEDejä ei poista sitä LCD:tä siitä Samsungin näytöstä.
Mitähän sä koitat tässä nyt väittää? Että Samsungin QD-OLED ei ole "oikea" OLED-paneeli? No se kuitenkin on. Mitään LCD:tä niissä ei ole, vaan jokainen pikseli on oma sininen diodi, ja paneelin päällä on quantum dot -filtteri, jolla luodaan muut värit.
Auttaisiko kuva itse linkkaamastasi artikkelista ymmärtämään asian:
katso liitettä 867160
Itsepintaisesti väärässä oleminen on kyllä sinällään ihan ihailtavaa.
Kyllä se Samsungin QD-OLED ihan aito OLED-paneeli on, eikä siinä mitään LCD-teknologiaa ole mukana (katso kuva alla).
Toisin oli QLED-tekniikassa, joka oikeasti oli vain VA-paneeli paremmilla (quantum dot) väreillä.
QD-OLED:ssa on sininen OLED-taustavalo (LG:llä valkoinen), joista Quantum dot -konverttereilla (QD Color Converter) muunnetaan sinisestä valosta R ja G -komponentit (B tulee sellaisenaan).
katso liitettä 867165
QD-OLED displays | OLED-Info
http://www.oled-info.com
What is QD-OLED? The new TV display explained
http://www.trustedreviews.com
Joo samaa mieltä, näiden tekniikoiden nimet on sekavia ja sitten on vielä
MicroLED vs. Mini-LED MicroLED vs. Mini-LED: Which Display Tech Will Power Your Next TV? | Digital Trends
Nämä voisi nimetä selkeämmin!
Ja jos pätkän katsoo loppuun asti, niin ongelma oli yksinkertaisesti liian harvoin tapahtuva kompensaatiosykli. Uusissa lg:n töllöissä linusin kokemaa tilannetta ei enää tapahdu, sillä kompensaatiosykli tapahtuu neljä kertaa samassa ajassa kuin ennen tapahtui yksi.
Hieno homma jos asia on näin kun itsekin C1 tuossa hankin, jää nähtäväksi parin vuoden päästä. Vastaamassani kommentissa oli kuitenkin CX käytössä jossa ei kuulemma tarvinnut palamisesta myöskään huolehtia, ja tuntuu olevan totuus toinen.
Onko? Kuka noita cx töllöjä on pilalle saanut poltettua?
Ja tärkeimpänä yksitityiskohtana on millä kirkkaudella töllöä ajetaan. Valoisassa toimistohuoneessa tuppaa kirkkaus olemaan tapissa mikä sitten polttaa kaiken kiinni aika helposti. Kirkkaus itsellä 60/100 kun linuksella oli satasessa.
Omasta taloudesta löytyy kaksi 48" CX töllöä eikä palamista ole näkynyt. En aja täydellä kirkkaudella ja laitan töllöt kiinni kun ei istu koneella (+ työpöydällä musta taustakuva ilman kuvakkeita).
Ja vaikka joku noita täysillä ajaisikin 24/7, niin vielä ei ole löytynyt netistä ketään jolla noi olisi palaneet kiinni siten, että töllö ei sitä saisi kompensoitua. (CX ja uudemmat, c8 en oo ihan varma)
Aika huoletta tommosta voi nykytiedon valossa tietokonekäytössä pitää.
Minulla ollut puoli vuotta LG CX 48 tietokoneen näyttönä 1,8m etäisyydellä. Pelaan kaikki pelit tällä. Työpöydän kuvakkeet ja taskbar piilotettuina. Jätän aika usein näytön itsekseen päälle. Nykyään työpöydällä taustakuvat vaihtuu 10 minuutin välein.
Oled-pikselien kirkkaus 90, kontrasti 100, näytön kirkkaus 50 ja HDR-sävyntoisto käytössä, huippukirkkaus korkea, gamma 2.2. Ei minkäänlaisia ongelmia ja jos tulee ongelmia, niin takuuseen tai ostetaan uusi. Ei siinä sen kummempia.
Taitaa olla melko merkityksetön tuo ylikellotus ominaisuus 138 hertsiin, väitän ettei mikään AAA peli pyöri 4K edes solid 120 ruutua. Toki jotkut netti räiskinnät, mutta niitä nyt pelataankin yleisesti full hd.
Täysin sietämätöntä ajatella, että jo esim 3:ssa vuodessa kuvassa olisi jälkiä kiinnipalamisesta… Laikukas kuva on todella ärsyttävä ominaisuus.. Vieläkö muuten auringonpaiste tuhoaa nämä helposti (esim sälekaihtimien kuva palaa kiinni jne)?
Mitä näyttöjen kestävyyttä on nyt tullut katseltua, niin kestävimpiä on olleet viimeisen 40 vuoden aikana leditaustavalolla olevat näytöt, joissa on käytetty laadukkaita ledejä, sopivan matalilla virroilla..
Normi televisioissa on paljon malleja, joissa on joko ollut paskoja ledejä tai liian isot virrat ja taustavalo hajoaa..
Perus monitoreissa elektroniikka on senverran pieni ja vähän kuumeneva, jotta tuntuvat kestävän kohtuullisesti.. Tosin eiköhän nämäkin pilata jossain vaiheessa…
Pitää sitten vain ostaa infonäyttöjä, jotka on suunniteltu 24/7 käyttöön 5 vuotta tai enemmän..
Jep. Onko sulla heittää linkkiä johonkin näyttöön 15v takuulla? Tai esittää tieto siitä että nämä näytöt eivät moiseen käyttöikään pysty?
Ai ei ole? Yllättävää. CRT näytöt kesti n. 5 vuotta kovaa ajoa ennen kuin kirkkaus laski ja värit meni päin persettä.
Ei sen takuun tarvitse olla päivää pidempi. Riittää, että laite yleisesti ottaen kestää.
Jaa, olen korjaillut noita näyttöjäkin, joten kyllä minulla jonkinlainen vakiokäyttäjää parempi käsitys on noista vanhemmista. Näissä uusissa taas on tunnettu tosiasia (kts esim postaus 22), että paneeli on kestävyyden kannalta hyvin ongelmallinen. (Itse katson, että on kelvoton, jos siellä paistaa varjokuvana läpi vanhoja asioita.
Itse en vain todellakaan näe minkäälaisena järkevänä vaihtoehtona, että saadakseni vähäsen paremman kuvan, joutuisin vaihtamaan näytön kerran esim 3:n vuoden välein…
Toivoin, että tämä tekniikka jotenkin kehittyisi paremmaksi, mutta ei taida olla kuvin helppoa, päätellen tuosta Linusin rantistakin..
CRT näytöissä kestävyys vaihteli paljon. Varsinkin viimeiset SONY trinitronit olivat todella paha pettymys, putken suhteen..
Tulipa aiheesta mieleen, että vielä joskus kymmenen vuotta sitten jossain LCD-näytöissä käytettiin CCFL-taustavaloja. Niiden kirkkaus laski ajan kanssa, kirkkaus oli enää 50% alkuperäisestä 20000 käyttötunnin jälkeen.
CRT-näytöissä tietokone näyttönä oli kokemus, että kuvanlaatu laski ajan saatossa, tarkkuus heikkeni ja geometriavirheet reuna-alueilla kasvoivat ajan kanssa. Tämän takia jouduin luopumaan viimeisestä CRT-näytöstäni jo kolmen vuoden käytön jälkeen.
Jos katsot kyseisen videon loppuun, niin havaitset että paneeli on kuin uusi kompensaatiosyklin jälkeen.
7 sarjan oledeissa oli vielä kiinnipalamisongelmia, sen jälkeisissä en ole nähnyt. Laita ihmeessä joku linkki jos tuo on edelleen joku oikea ongelma.
Oletko tehnyt tuota kompensaatiota itse ikinä? Oletko lukenut ohjekirjaa tai ruudulla näkyvää ohjetta.
Ainankin joissakin sanottiin suoraan (ruudulla), että käytä vain kerran vuodessa tai harvemmin, koska operaatio kuluttaa paneelia reilusti.
Eli jos joku palkki, ikkunan ranta tai muu kuvio kysyy kiinni, niin ei sitä refreshiä voi jatkuvasti veivata. Siellä on melkovarmasti käyttötunti ja laskuri tuolle erikseen, jos hajoaa ja yrittää tarjota takuuseen ja on tuota ajettu liian usein, niin hei hei takuut..
Voi onko noissa esto, että tuota ei voi valita, muuntakuin tietyn käyttötuntimäärän jälkeen edellisestä operaatiosta?
Jokatapauksessa vaikuttavat melko ongelmallisilta jätteiltä nuo paneelit.
Jos mietit että miten tuo voi toimia, niin ymmärtänet että se ei kuluta paneelia pidemmälle, kuin mihin asti se on jostain kohtaa jo palanut. Se siis ei lyhennä paneelin elinikää, vaan pidentää sitä peittämällä palamisesta johtuvaa näkyvää kulumista.
Periaatteessa tuon ajamisesta useammin ei siis ole mitään erityistä haittaa, minkä vuoksi LG on viime vuonna siirtynyt ajamaan tuon 500 tunnin välein, aiemman 2000 tunnin sijaan, luultavasti juurikin yleistyneen työpöytäkäytön takia jossa tuo 2000 tuntia oli liian harva väli joillekkin käyttäjille (esim Linus). Jos joka päivä ajelee, niin kai se lopulta kuluu hieman ns. ylimääräistä, sillä ei tuota kannata tasata kuin tilanteissa joissa voit ylipäänsä havaita kulumisen ja jos käyttö on vaihtelevaa niin se paneeli muutenkin kuluu tasaista tahtia.
Mitä taas takuuseen tulee, niin LG ohjeistaa aina ajamaan tuon jos kuvassa on jotain näkyvää epätasaisuutta. Miksi LG eväisi takuun ominaisuuden käytön takia, jota se itse ohjeistaa käyttämään?
Onko sulla heittää joku näyttö, joka kestää taatusti pidempään käytössä? Ai ei ole, noh, ei kai siinä sitten.
Jos valmistaja ei luota laitteen kestoon (=anna takuuta), niin miksi sinä luottaisit?
Jotenkin se sen mittaa, jonkun ominaisuuden / pikseli, joka juoruaa elektroniikalle, miten kulunut se pikseli on.
Sen jälkeen joko pikselien voimakkuutta on säädettävä per pikseli tasolla tai "käräytettävä" kaikki suurinpiirten heikompen tasolle.
Esim tässä on vähäsen sivuttu asiaa:
OLED, Burn-in, and Pixel Refresher explained. – YouTube
Tuokaan ei ollut löytänyt muuta, kuin yleisen neuvon, älä suorita käsin. Laite tekee automaattisesti 2000 tunnin välein, kun on muutaman tunnin poispäältä..
——————————————————
Mikään ei kestä mitään taatusti. Laadukaskin laite voi hajota ensimmäsen virrankytkennän yhteydessä.
Eizo oli hieman pettymys. 7 vuotta ensin jonkinlaista käyttöä ja sitten omassa käytössä ehkä 5 päivää päällä viikossa noin 5 vuotta, niin emolevy hajosi. Osa nykyisistä näytöistäni on vanhempia.. Yhdestä samsungista on taustavaloputket alkaneet hyytyä ja vaikuttaa kuvan väriin, niin se meni telakalle.. Oli muualla käytössä 4 vuotta ja itsellä joku 13 vuotta… Olisi kiva, jos näissä olisi joku helposti esiinsaatava käyttötuntilaskuri (niinkuin kiintolevyissä on)..
Se mittaa jännitedroppia jokaisen alipikselin yli, ja vertaa sitä sisäiseen pikselikohtaiseen taulukkoon.
Ne kärtsätään kaikki samalle tasolle, ja sitten jännitettä nostetaan hieman jotta kirkkaus ei laske.
2021 mallit 500h välein. toi 2000 tuntia oli sitä vanhemmissa.
LG:n OLED töllöissä on, ehkä sun kannattaa hankkia semmonen?
Toiseksi uusimmassa näytössä on näköjään 8869 tuntia käyttötunteja (tunnit näkee huoltomenun kautta ainankin tässä DELLissä..) Tätä konetta käytän vain harvemmin. Näyttö on ollut nyt 4+ vuotta käytössä..
LG 48CX, käyttötunteja 5803 (ostettu 31.1.2021).
Ei mitään havaittavaa palamista. Kerran ajettu näytön suosituksesta pixel refresher.
Kirkkaus (OLED-valo) ollut koko ajan välillä 26-30 (joskus harvoin korkeammalla, kun yli 35 alkaa jo polttelemaan silmiä).
katso liitettä 868236
Näyttöjen kestävyydestä:
LG 30" ISP-näyttö kesti reilut 11,5 vuotta, kunnes puolet kuvasta katosi (jotakin sisällä lopultakin kärähtänyt).
En ole jaksanut korjauttaa, kun uusia 32" 4K-monitoreita tai 40" 4K-televisioita saa edullisesti, ja kuvanlaatu selvästi tuota dinosaurusta parempi. Lisäksi siinä on vain DVI-D -liitin, jota ei uusista näytönohjaimista juuri löydy.
2014 ostettu 4K Seiki 39" porskuttaa täysillä (pojalla), paitsi että jotakin kosketushäikkää on joskus juotoksissa (pitää takapaneelista vähän hieroa niin ongelmat poistuvat). Kuvanlaatu erinomainen (ei palaneita taustavaloledejä). HDMI 1,4, jotan vain 4K@30Hz toimii, mutta myös 1080p@120Hz on tuettuna (poikkeuksellista tuon ajan näytöille), jolla tuo tavallisesti onkin käytössä.
2016 (muistaakseni) ostettu Samsungin 40" 4K toimii myös, mutta useita taustavaloledejä on kärähtänyt joten tasaisen värin kuva on hiukan laikukas. Toimii tyttärellä XBOX:ssa mainiosti.
Itselläni sellainen 6-8 vuotta on tavoiteaika tälle LG OLED:lle, ellen sitten jonkin teknologisen läpimurron vuoksi (esim. 8K@120Hz) tule sellaisen hankkiminen liian suureksi kiusaukseksi.
Ja jos taustavalo vähän joskus jämähteleekin, niin eipä se yleensä käyttöä juuri haittaa.
Jotkut vanhat jäärät vielä kaipailevat kuvaputkinäyttöjen perään, mutta niissä kuvanlaatu oli kyllä nykyisiin verrattuna joka tavalla luokattoman huono.
Miksei voi?
Jos vaikka lasketaan pikselien kirkkausarvojen integraaleja 64-bittisellä laskurilla, tekee 8 tavua/pikseli.
Pikseleitä karkeasti ottaen n. 8 miljoonaa, eli kokonaisuudessaan muistia tarvittaisiin n. 64 megaa.
Telkkarin ollessa päällä näitä laskureita voisi pitää DRAMissa, ja sammutuksen yhteydessä dumpata ne flash-muistiin.
Muistikaistaa näiden laskurien päivittämiseen 60 Hz:lla kuuluisi 2*60*64M ~8 GB/s, 120 Hz:lla ~16 GB/s. Eli ei olisi mikään ongelma.
Ja oikeasti laskureita ei käytännössä tarvisi päivittää joka frame vaan riittäisi samplaus harvemmin.
– Tuollainen kikkailu vie ylimääräistä virtaa ja laskutehoa.
– Vaatii paremman elektroniikan, jotta suuri määrä tietoa keretään kirjoittelemaan, kun esim sähköt häviää.
– Mutkikas ohjelmoida.
– Lisäksi solut voivat kulua myös eri nopeutta, johtuien valmistusteknisistä seikoista.
– Ja pitäisi olla ylhäällä, miten suurella virralla mitäkin solua on käytetty ja minkä aikaa.. Eli tietoa kertyisi rankasti. Siinäpä olisi sitten oltava muutama tehokas core niitä laskemassa, kun laite on päällä ja käytössä..
—————
Joku insinörtti voisi tuollaisesta haaveilla, mutta se on täysin toissijaista, kun nykyromut eivät saa maksaa mitään ja jos jotenkin saadaan tehtyä halvemmalla (esim ominaisuuksia, jotka ei käyttäjälle näy, karsimalla, niin se tehdään täysin aina.)
Noissa telkkareissa on suht moderneja neliytimisiä Arm-prosessoreja, ei siellä olla tuollaisesta pienestä laskutehon vaatimuksesta moksiskaan. Lippulaivavehkeissä muistikaistaa tarjoilee 96-bit DDR4-4266.
Ei ole "pientä" laskemista, jos käydään tarkastelemaan jokaista ALI pikseliä erikseen ja lakemaan integraalia sen kulumisesta. Nillä prossuilla on siellä tarpeeksi muutakin tekemistä, kun tuollaista, joka ei ole edes tarpeen, koska asia voidaan näköjään tehdä muutenkin (ja ilmeisestikin vähintään halvemmalla, ehkä jopa luotettavimmin).
4 Ytiminen, vain korkeintaan pienellä TDP:llä oleva armi ei ole mikään suorituskykyihme. TV:ssä siinä samassa piirissä on rajusti muutakin, kuin vain se prossu. Jäähdytys taas on yleensä ollut lähiaikoina surkea yleensä korkeintaan joku 486 aikaisen northbridgen rivan kokoinen tai pienempi pala, ei tuuletinta. Tällöin CPU ytimien TDP on pieni -> suorityskyky ei ole huima.
Ihan normi kuvankäsittely vie tuosta muistikaistasta leijonanosan.
Se on tasan yksi yhteenlasku per pikseli. kokonaislukujen yhteenlasku on käytännössä kaikilla prosessoreilla halvin mahdollinen operaatio.
… mutta 8 miljoonan tai 24 miljoonan äärimmäisen hyvin rinnakkaistuvan yhteenlaskun laskeminen sillä ei edelleenkään tunnu yhtään missään.
Näin yksinkertaiseen/halpaan asiaan ei tarvita mitään "suorituskykyihmettä".
Äärimmäisen vähän. Sen integraalin laskenta on vain yksi yhteenlasku.
Ensinnäkin, sen datan kirjoittaa sinne flashille silmänräpäyksessä. Eipä vaadi paljoa lisää järeyttä niiltä virransyöttökondensaattoreilta että ne riittää hoitamaaan homman.
Toisekseen, ei ole oikea ongelma, että muutaman tunnin käyttödata katoaa silloin tällöin sähkökatkon tullen. Ja voi tehdä myös siten, että siitä datasta dumppaillaan osia sinne flashiin myös laitteen ollessa käynnissä, jolloin se tallennettu data on hyvin lähellä ajantasalla olevaa aina, jolloin ei katoa edes muutaman tunnin vanhaa dataa vaikka mitään "sähkökatkopaniikkiflush"-toimintoa ei olisi.
Höpöhöpö. Äärimmäisen yksinkertainen ohjelmoida.
Ehkä, mutta nuo telkkarin pikselit on kooltaan jossain 0.1-1mm luokassa, siinä missä CMOS-piirien transistorit on 0.000050 mm kokoluokassa, tässä on siis suuruusluokkaa 10000-kertainen ero mitoissa, 100000000-kertainen ero pinta-aloissa.
Tällä on aika paljon vaikutusta siihen, paljon "valmistustekniset seikat" aiheuttaa epätäydellisyyttä/epäsymmetrisyyttä noihin pikseleihin.
Ja jos pikselit kuluu enemmän/vähemmän esim. niiden naapuripikselien käytöstä, tämän vaikutus voidaan helposti laskea, ja tätä ei tarvi laskea lennossa vaan tämän kompensaation voi laskea offlinenä esim. telkakria käynistäessä.
Se on edelleenkin tasan yksi yhteenlasku. Uusi kirkkausarvo lisätään sen pikselin kirkkausarvointegraalisummaan.
Ja ei todellakaan tarvi "muutamaa tehokasta corea" kun kyse on yhdestä yhteenlaskusta per pikseli.
Custom-raudalla itse laskennen tekee suuruusluokkaa parilla TUHANNELLA logiikkaportilla. Ja nykyisin tehdään piirejä, joissa on MILJARDEJA logiikkaportteja. Jos taas sen tekisi ohjelmoitavalla prosessorilla, ja vaikka sen laskisi kaikelle datalle eikä vain samplaisi silloin tällöin, se ei vaatisi läheskään kaikkea jonkun pienen mopoytimen (A53 tai A55) laskentakapsiteetista.
(Vaihtoehtona on myös joku DSP jolla sitä kuvaa muutenkin käsitellään).
Tuollaisen laskurin tekeminen täysin softalla ei maksa raudalta käytännössä yhtään mitään, se maksaa vain hiukan tuotekehitystä.
Ja sen laskurin tekeminen raudalla vaatii jollekin piirille sen parituhatta logiikkaporttia itse laskurit toteuttavista laskentayksiköistä, tosin väylärajapinnt jne maksa käytännössä helposti kymmeniätuhansia logiikkaporteja. Silti ihan pieru saharassa minkään hinnassa, kun nykypiireissä puhutaan miljardien logiikkaporttien kokoluokasta
Ainoa mikä tuossa jotain käytännössä maksaisi olisi ne muistit minne sitä dataa talletetaan, mutta niissäkin kokoluokka on sellainen että siellä olisi helposti usein jo sellaiset muistit käyttämättä kun piirillä on paljon isompia muistipiirejä kun pieniä piirejä ei ole markkinoilla.
Muistinkäyttöäkin voi ihan hyvin optimoida siten, että flashissa säilytetään vain tietty määrä MSB:stä, sillä absoluuttisella tarkkuudella ei ole tässä hommassa kauheasti väliä, ja harva käyttää telkkaria vain lyhyissä pätkissä, mutta kuitenkin niin paljon yhteensä että kuluminen olisi ongelma.
Ja tosiaan ihan lopuksi on hyvä muistaa että tällä ei ole kauheasti merkitystä, sen paneelin kuluman kun saa selvitettyä jännitemittauksella alipikselikohtaisesti.
Nyt täällä ollaan virittämässä jotakin <massiivista superlaskentaa> paneelin alipikseleiden kestoiän laskemiseksi ja optimoimiseksi.
OLED -paneelit ja (monitoreissa ja televisioissa) ovat kulutuselektroniikkaa. Niillä on oma tekninen kestoikä, kuten on muihinkin tekniikkoihin perustuvilla paneelityypeillä.
Eivät ne tarvitse toimiakseen mitään ydinvoimalatason alipikselioptimointien reaaliaikaista tarkkailua.
Jos paneeli kuluu liikaa niin sitten se on vähän heikompi. Soveltuu edelleen pelaamiseen, liikkuvan kuvan katselemiseen ja Windows työpöydällä tapahtuvaan tietokonekäyttöön.
Toki on aina kultasilmiä, jotka päivittäin tarkkailevat eri testikuvilla, onkohan tänään päässyt mitään palamista tapahtumaan. Ja varmaan tällaiset henkilöt kalibroivat näyttönsäkin pitkin päivää auringon kirkkauden ja paistamiskulman mukaisesti (elleivät sitten harrasta tuota pimennetyissä huoneissa, jossa jokainen rakokin on pietty umpeen.
Elämäntapa sekin, vaikka en sitä kenellekään suosittele.
Kannattaisi koettaa sen katseltavan sisällön nauttimisesta, vaikka joku väriarvo poikkeaisikin jonkun kuvitteellisen referenssilähteen arvoista, tai jos HDR-kuvan kirkkaus ei saavuttaisikaan jotakin mystistä masteroinnissa käytettyä 10000 nitin kirkkautta (jota ei sitten millään välineellä voida toistaa).
IPS/VA-näytöissä taustavaloledit palavat – monesti nopeamminkin kuin OLEDien palaminen – jolloin lopputulos on minun mielestäni jopa surkeampi kuin jonkun OLEDiin jäänyt TV-kanavalogon kiinnipalaminen.
Olen aikanani nähnyt myös kuvaputkia, joihin on palanut kiinni ties minkälaista logoa ja valikkokuvaa.
Ei tämä ilmiö ole mitenkään uusi asia. Jokainen tällaiseen syyllistynyt syyttäköön itseään hölmöydestä, jos sellaista on päästänyt tapahtumaan. Mieluummin kuitenkin nauttikoon siitä sisällösta kaikista kuvan virheistä huolimatta.
/s ?
Ja kun ruudunpäivitys on 120 * tuo sekunnissa, niin kyllä se 4 ydin pienen TFP:n armi siihen käyttäää ihan helkkaristi resurssejaan..
2986 miljoonaa tarkistusta /sekuntissa. Cacheissakin tulee massiivisesti huteja, joten sitten myös odotellaan välillä, jotta prossun ytimien käyttöön varattua väylää sattuu olemaan vapaana..
Eikä se edelleenkään ole todellakaan mikään pelkkä yhteenlasku. Nyt valot päälle siellä! Prossu joutuu tekemään useamman operaation, että saadaan sinne järkeviä arvoja. Esim:
Ladataan vanha pikselin käyttömäärä arvo.
Ladataan nykyinen kyseisen pikselin kirkkaus. Pyöräytetään bittejä siten, että arvo pienenee sopivasti (se lienee nykyprossuissakin nopein tapa jakaa asia karkeasti, vaikka 8:lla. Lisätään vasta sitten tämä käyttömäärään.
Tallennetaan käyttömäärä.
Ja vaikka prossu tekee useamman asian yhtäaikaa, niin edelleen tuo ei ole mitenkään helpoimmallaankaan ilmaista.
Sitten on eriasia, jos kyseiselle hommalle tehtäisiin oma logiikka, mutta sellaisen teko on oikeasti kallista (Ja ilmeisen turhaakin, kun helpompikin tapa on olemassa.)
————————————–
Organic led paneleita voi käsittääkseni lisäkuluttaa esimerkiksi:
– Auringon paiste näyttöön (erittäin haitallista, voi polttaa esim sälekaihtimen kuvan näyttöön).
– Käsittääkseni myös lämpötila vaikuttaa..
————————————–
Nuo on ominaisuuksiltaan vähän kuten plasmat aikoinaan:
Näyttävät hyvältä (uutena), mutta kestävyydessä on hyvinkin paljon toivomisen varaa..[/QUOTE]
Ei ne ole mitään "tarkastuksia" vaan yhteenlaskuja.
Ja niitä ei edes tarvi tehdä joka framella, vaan riittää että niitä samplataan silloin tällöin, vaikka kerran sekunnissa. Tämä on sanottu ties kuinka monta kertaa.
Välimuisteisssa ei tule käytännössä mitään huteja kun access pattern on täydellisen lineaarinen, prefetcher prefetchaa kaiken onnistuneesti. Tämä on maailman helpoin access pattern prefetcherille.
Valoja päälle vaan itsellesi.
Ei biitä bitterjä tarvi mitenkään "pyöräyttää" kun 64-bittisessä laskurissa riittää kyllä lukualuetta ihan tarpeeksi että se ei koskaan ylivuoda. 32-bittisellä laskurilla voisi vaatia sen yhteenlaskun lisäksi yhden shiftauksen joka sekin on äärimmäisen halpa operaatio.
Ja ei tarvi ladata erikseen nykyisen pikselin kirkkautta jos homma tehdään osana muuta kuvanläsittelyrutiinia joka joka tapauksessa pitäisi suorittaa ja jonka takia sen jokaisen piselin väriarvo joka tapaukessa pitäisi ladata.
Se on edelleenkin hyvin halpaa.
Ruudulla ei ole mitään suuria lämpötilaeroja läheisten pikselien välillä joten ne eivät aiheuta mitään sellaisia merkittäivä reunoja tms. joiden takia kuvaan tulisi mitään havaittavia haamukuvia.
Se, että koko ruutu kuluu tasaisesti ei ole mikäänn ongelma
Aurinkokin liikkuu joten sekään ei aiheuta mitään teräviä reunoja/selviä haamukuvia. Voi ainoastaan aiheuttaa käytännössä sen etä joku kulmaon kirkaampi kuinv astakkainen kulma.
—————————————
Suosittelen kultalalle nyt googlailemaan esim sun burned oled, että ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Valitettavasti oledit on senverran haavoittuvaisia, että mm aurinko voi todellakin aiheuttaa vaurioita. Ei ole mitäään ihan yksittäisai tapauksia nuam vaan asia, joka on syytä todellakin ottaa huomioon, jos tuollainen romu sattuu olemaan.
Saattaa olla toisinnaan ihan naurettavan herkkiä!
Esim HEIJASTUNUT auringonvalo on polttanut kuvan heijastuksesta…
How’s this for sun burn on my OLED | AVS Forum