Kiinalainen Loongson on nähty aika ajoin otsikoissa kotikutoisine LoongArch-prosessoreineen. Yhtiön LoongArch on MIPS- ja RISC-V-arkkitehtuureista inspiraatiota ammentanut RISC-tyyppinen käskykanta (ISA, Instruction Set Architecture), joka osaa ajaa myös x86- ja Arm-prosessoreille suunniteltua koodia.
Nyt Loongson on saavuttanut uuden merkittävän virstanpylvään saatuaan uudet Dragon-arkkitehtuurin 3A6000-sarjan prosessorit vihdoin julki ja testattavaksi. Erityisen merkittävän uusista prosessoreista tekee se, että ne kykenevät kilpailemaan jopa Intelin Raptor Lake Refresh -prosessoreiden kanssa IPC-suorituskyvyssä, kun molemmat rajoitetaan 3A6000:n 2,5 GHz:n kellotaajuudelle.
Kiinalainen ”Uncle Tony” on testannut uusia prosessoreita Asuksen XC-LS3A6M -emolevyllä, joten pelkkiin valmistajan lupauksiin ei tarvitse uskoa. Videolla on verrattu 3A6000:sta sekä edeltäjäänsä että Intelin Core i3-10100 -prosessoriin UnixBenchissä, että Core i5-14600K -prosessoriin jo hieman vanhahtavassa Spec CPU 2006 -testissä.
Kun sekä 3A6000 että Core i3-10100 toimivat 2,5 GHz:n kellotaajuudella, oli 3A6000 jopa yli 27 % nopeampi kuin Intel-verrokki yhdellä ytimellä, mutta kaikilla ytimillä Intel kiri reilun 3 %:n etumatkalle. Luonnollisesti Core i3-10100 voitti 3A6000:n selkeästi sekä yhden- että kaikkien ydinten testissä, kun se sai toimia vakiokellotaajuuksillaan. Spec CPU 2006 -puolella 3A6000 voitti Intelin 2,5 GHz:iin rajoitetun Core i5-14600K:n kokonaislukulaskuissa reilun 7 % erolla, kun liukulukupuolella roolit vaihtuivat ja Intel vei voiton vajaan 3 %:n erolla.
Loongson 3A6000 valmistetaan 14/12 nanometrin luokan prosessilla ja toimii vakiona 2,5 GHz:n kellotaajuudella. Asuksen emolevyllä se ylikellottui Tonyn mukaan helposti 2637 MHz:iin sellaisenaan ja nestemäisellä typellä saavutettiin 3 GHz, mutta mahdolliset kulkuhalut sen yli jäävät ainakin vielä mysteeriksi BIOSiin hakatun 3 GHz:n rajoituksen vuoksi.
Lähde: Tom’s Hardware
Yllättävänkin hyvä IPC kiinalaisessa prossussa. Kellotaajuudet kyllä aika matalat. Eiköhän nekin tulevaisuudessa vielä tuosta nouse.
Ei olisi.
Hyvä kellotaajuuskohtainen saadaan tässä sillä, että liukuhihna on lyhyt ja kaikella on kellojaksoissa mitattuna lyhyet viiveet. Tämä kuitenkin myös tarkoittaa sitä, että kellotaajuutta ei irtoa paljoa, ja jo tuolla 2.5 GHz kellotaajuudella joutuu käyttämään kohtalaisen suurta jännitettä.
Ei tämä uudellakaan valmistustekniikalla toimisi vakiona yli 3.5 GHz kellotaajuudella.
Intel optimoi Cove-sarjan ytimensä siten että niillä saavutetaan paljon suurempia kellotaajuuksia, mikä tuntuu hiukan IPCssä, kun esim. kaikella datan lataamisella on useamman kellojakson viive, haarautumishudista toipumisella on useamman kellojakson viive jne.
Ja jotkut Applen ytimet potkivat tätä päähän tuossa kellotaajuuskohtaisessa suorituskyvyssäkin, saavuttaen silti jonkin verran suurempia kellotaajuuksia.
Mahtaako mennä kymmentäkään vuotta kun Kiina on mennyt intelin edelle.
Tekoälyn suhteen on jo hyvin korkealla mihin tahansa maahan verrattuna.
Johan oli uutinen. Itse voitan Usain Boltin 100m pikajuoksussa helposti. Toki sillä oletuksella, että Boltilta on amputoitu jalat. 😀
Riippuu vähän miten geopoliittiset mannerlaatat liikahtelee mutta jos oletetaan ettei mitään isoja liikkeitä tapahdu niin jossain vaiheessa Kiina menee ohi. Kymmenen vuotta on varmaankin liian lyhyt aika koska varsinaisen piiriin valmistamiseen tarvittava tekniikka on hankalampi kiinni kirittävä.
Pikajuoksussa on neljä määrittävä suorituskykytekijää:
1) Reaktioaika lähtölaukaukseen
2) kuinka nopeasti saa kiihdytettyä maksimivauhtiin
3) mikä se maksimivauhti on
4) kuinka lähellä maksimivauhtia loppurullaus pysyy
Prosessorin suorituskyky muodostuu taasen
1) "ipc luvusta". Tälle ei voida määrittää mitään yhtä täsmällistä arvoa, vaan on tapauskohtaista, mutta ajamalla monipuolisesti erilaisia tosimaailman tehtäviä tästä voidaan antaa arvio.
2) kellontaajuudesta
3) ytimien määrästä
4) virrankulutuksesta
On suht kovan tason suoritus päästä sinne Boltin tasolle edes yhdessä noista kategorioista.
Ei pelkoa. Jos nykyiset rajoitukset pysyy päällä, niin jää jälkeen enemmän ja enemmän. Myös kiinniottaminen on helpompaa, kun voi ottaa mallia edelläkävijältä. Sitten kun pitäisi siirtyä edelläkävijäksi, homma muuttuu erilaiseksi.
Kiina ei saa enää valoituslaitteita, jotka ovat viimeisintä huutoa. Noiden kotikutoinen tekeminen on todella kaukana länsimaista, ja vaatii useita teknologisia vaiheita, joihin kiinalla ei ole vielä kykyä. Esim riittivän hienojen linssien hionta.
On selvää, ettei Kiina laakereillaan lepää.
Tekniikan kehittymisen kannalta on hyvä asia että syntyy lisää kilpailua, mutta Suomen turvallisuuden kannalta olisi suotavaa, että Kiina ei ohita länttä.
Putin kiittää kun Kiina myy Venäjälle elektroniikkaa, autonomisesti toimivia droneja ja muita aseita, joilla Putin hyökkää Eurooppaan.
Jos nyt syttyisi kolmas maailmansota, niin voittajasuosikiksi nousisi se, joka kykenee massatuottamaan älykkäitä droneja ja niiden valmistamiseen tarvittavia komponentteja.
Toivottavasti emme päädy tilanteeseen, jossa Venäjällä on käytössään parempaa teknologiaa kuin meillä.
Toi 2,5Ghz ei kuitenkaan ole mitenkää ihan tavattoman surkea kellontaajuus, eli JOS virrankulutus on kohtuullisella tasolla ja tuo on kellolta kellolle yhtä hyvä kuin Intelin nykyisen arkkitehtuurin iso ydin, niin noilla ytimillä varustettu serveriprossuhan olisi ihan kelvollista kamaa. Tollasilla kelloilla niitä ajetaan yleensä kuitenkin. Sit jos vie noilla kelloilla yli 10W per ydin niin joo ei jatkoon…
Tom’s Hardwaren artikkelissa oli maininta, että "up to 50 W" eli todennäköisesti on sen 12,5 W per ydin tuolla 2,5 GHz:llä.
Unohdit uncoren yms