Right to Repair -liike on saanut jälleen kannatusta Yhdysvalloissa. Liikkeen tavoitteena on saada elektroniikkamarkkinat sallimaan ja mahdollistamaan laitteiden korjaus ilman kalliita merkkihuoltoja.
Saman liikkeen hengessä on mukana myös Framework, joka on nyt julkaissut Framework Laptop -kannettavan. Kannettavan idea on tuoda helppo laajennettavuus ja korjattavuus kuluttajille tekemättä kuitenkaan isoja kompromisseja esimerkiksi kannettavan paksuuden suhteen. Framework on paksuimmasta kohdastaan 15,85 millimetriä ja sillä on painoa noin 1,3 kg konfiguraatiosta riippuen.
Framework tulee saatavilla valmiina tai DIY-henkisenä pakettina, mutta kumpikin niistä on päivitettävissä jälkikäteen. Vain muutamalla ruuvilla kiinni oleva kuori aukeaa helposti ja sen alta löytyy QR-koodeilla ja teksteillä selvästi merkityt paikat kullekin laitteelle. Käytännössä ainoat osat, jotka ovat pakollisia kaikille on emolevy prosessoreineen, näyttö, kamera, akku, 3,5 mm:n kuulokeliitäntä, sormenjälkilukija ja näppäimistö. Yhtiö sitoutuu myös tarjoamaan varaosin käytännössä kaikkia kannettavan osia kuorista ja saranoista näyttöihin ja sormenjälkilukijoihin.
Emolevyn voi valita tällä hetkellä Intelin Core i5-1135G7:lla, i7-1165G7:lla tai i7-1185G7:lla varustettuna, mutta yhtiöllä on ilmeisesti aikeena tuoda myöhemmin saataville myös muita vaihtoehtoja, emolevykin kun kuuluu vaihdettaviin osiin. Muistia on tarjolla 8 – 64 Gt DDR4-3200-nopeudella ja tallennustilaksi on WD:n Black-sarjan NVMe-levyjä, mutta nämä voi jättää DIY-versiosta poiskin. Langattomia yhteyksiä varten saatavilla on Intelin Wi-Fi 6E AX210 sekä vPro- että perusversiona ja virtalähteeksi voi halutessaan valita 60 wattisen USB-C-laturin.
Pakollisista osista näyttö on kooltaan 13,5-tuumainen ja se tarjoaa 3:2-kuvasuhteella varsin erikoisen 2256×1504-resoluution. Näytön kerrotaan toistavan täyden sRGB-väriavaruuden ja tarjoavan yli 400 nitin kirkkauden. Webbikamera on tarkkuudeltaan 1080p ja se tukee 60 FPS:n kuvaustilaa. Sekä webbikameralle että sen kaverina toimivalle mikrofonille on omat kytkimet, joilla ne voi sammuttaa fyysisesti. Näytön reunukset ovat vaihdettavat ja niitä tulee saataville useissa eri väreissä.
Näppäimistö on taustavalaistu ja se tarjoaa 1,5 mm:n painallussyvyyden. Näppäimistölle on tarjolla useita eri kielivaihtoehtoja sekä muita kustomointeja. Kuoriin integroitu sormenjälkilukija toimii samalla virtapainikkeena ja Windows Precision -touchpadilla on kokoa 115×76,66 millimetriä.
Kannettavasta puuttuu 3,5 mm:n kuulokeliitäntää lukuun ottamatta kaikki perinteiset I/O-liittimet. Sen sijasta sekä kannettavan vasemmalta että oikealta puolelta löytyy yhteensä neljä porttia, joihin voi liittää haluamansa liittimen tai muun laajennoksen. Tässä vaiheessa tarjolla on USB-C, USB-A, HDMI-, DisplayPort-, microSD- sekä USB 3.2 Gen 2 -nopuedella toimivia SSD-laajennoksia ja yhtiö lupaa tuoda tulevaisuudessa lisää eri laajennusvaihtoehtoja.
Ensimmäiset erät kannettavia on jo lähetetty ja parhaillaan myynnissä on mallista riippuen toinen tai kolmas erä. 999 dollariin hinnoitellun Core i5 -perusmallin kohdalla mukaan pääsee vasta kolmannessa erässä, jonka toimitukset alkavat syyskuussa. 1399 dollariin hinnoiteltu i7-1165G7:llä varustettu Performance-malli ja 1999 dollarin i7-1185G7:llä varustettu Professional-malli ovat kumpikin vielä saatavilla toisesta erästä, jonka toimitukset tapahtuvat elokuussa.
DIY-version hinta alkaa 749 dollarista ja parhaimmilla mahdollisilla ominaisuuksilla varustettuna sen hinta kohoaa jo 2569 tai 3079 dollariin riippuen siitä, haluaako kannettavaan nopeampaa vai enemmän tallennustilaa. Lisäksi hintaan pitää laskea erikseen laajennusyksiköt, joiden hinta on portista riippuen 9 tai 19 dollaria ja tallennustilaa saa 250 Gt 69 tai 1 Tt 149 dollarilla. DIY-mallien toimitukset riippuvat prosessorista: i5:llä toimitus tapahtuu syyskuussa, i7-malleilla elokuussa. Kaikkien mallien tapauksessa kannettavasta pitää tilatessa maksaa 100 dollaria ennakkoon.
Lähde: Framework
Eikös tuossa minun mielestäni ole ihan kiinteänä tuo 3.5mm liitäntä? Tai sitten mä luen ja ymmärrän lainatun lausekkeen väärin
Miten nää niinkö nyt toimii? Ei läppäreihin ole saatavilla mitään standardi osia. Toi mittaako yks osapuoli ne osat ja niin saadaan yks pullonkaula taas lisää?
En ole näin jälkikäteen itsekään varma ilmaisinko asiaa hyvin, viilaan selvemmäksi.
Ainakin noiden laajennospalikoiden ja mahdollisesti joidenkin muiden osien suunnitelmat avataan, jolloin kuka tahansa voi tuottaa yhteensopivia osia.
Jos Framework ottaa kunnolla tuulta alleen, niin voisi harkita seuraavaksi läppäriksi. Harmi vain, ettei prossua pysty päivittämään.
Kuvien perusteella 3,5mm kuulokeliitäntä on laitteessa kiinteästi.
data-xf-init="lightbox"
data-lb-single-image="1"
data-lb-container-zoom="1"
data-lb-trigger=".js-lbImage-_xfUid-1-1627406037"
data-lb-id="_xfUid-1-1627406037">
Kyllä ja ei: jos esim. Applen valmistamasta läppäristä hajoaa mikään osa ainoa vaihtoehto on viedä läppäri Applen siunaamaan korjaamoon. Varaosia et saa mistään laillisia reittejä, saatikka tietoa miten kone on rakennettu (piirilevykaavio? turha luulo).
Right to repairin koko ajatus on yksinkertaisuudessaan varsin itsestäänselvältä tuntuva idea, jotta kun olet läppärin ostanut, kukaan ei ole kieltämässä sen korjaamista ja laittamassa suuryhtiön voimin kapuloita rattaisiin. Tuon täyttämiseen riittäisi jos Apple tulisi sen verran alas norsunluutornistaan, jotta sinä voisit esim. perustaa Naaman Korjaamo Oy:n ja ostaa Applelta varaosia ja alkaa korjaamaan heidän valmistamiaan läppäreitä.
Apple ei ole yksin tässä ja käytin tuota vain esimerkkinä, mutta vastaavaa toimintaa näkee viljalti paitsi IT-alalla niin myös esim. John Deere harrastaa traktoreissaan ihan identtistä toimintaa.
Näin jälkikäteen ajateltuna aika erikoista että jollain ihmeen kaupalla edes pöytäkoneista alunperin tehtiin modulaarisia ja valmistajat pääsivät sopuun yhdestä standardista. Aika tödennäköinen olisi voinut olla sellainen rinnakkaistodellisuus että pöytäkoneet olisi kaikki valmistajien omia viritelmiä.
Eivät merkkikoneet ole oikeastaan koskaan olleetkaan täysin standardeja. Oma Dell käyttää kaikissa liittimissä omia ratkaisuista pl osat jotka ovat kolmannen osapuolen. Kaappiin asennettavat palvelimet ovat täynnä erilaisia valmistaja ja jopa mallikohtaisia B2B liittimiä ja kaapelointeja. Joskus laajennus kortit on softalla estetty toimimasta ellei tunnistu valmistajan siunaamaksi malliksi.
https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20201120IPR92118/parliament-wants-to-grant-eu-consumers-a-right-to-repair
EU ajaa korjausoikeutta ihan lakiin.
Kaikki mobiiliprossut on BGA-paketoituja nykypäivänä
Vuoden 2021 paras IT-tuote.
Ei voi toivoa muuta kuin onnea ja manestystä firmalle ja ylipäänsä tuolle konseptille. Voisi isot valmistajat ottaa mallia.
Miksei joskus voisi tulla kyseeseen sekin, että läppäreiden emolevyillekin tulisi jotain standardeja jotka toisivat mukanaan sen, että eri valmistajien emot sun muut kilkkeet olisi yhteensopivia keskenään. Ostat mieleisesi rungon yhdeltä valmistajalta, omiin tarkoituksiisi sopivan näyttöpaneelin toiselta ja emon prosessoreineen kolmannelta. Näppiksiäkin voisi olla erilaisilla kytkimillä ja mekanismeilla. Muistit, SSD:t, WLAN-kortit ja sellaiset on jo nyt standardikamaa.
Läppäreitä myydään paljon enemmän kuin pöytäkoneita, joten läppäreiden komponenttimarkkinoilla voisi olla aika paljon potentiaalisia asiakkaita. On vaan firmoista kiinni että haluaako ne myydä asiakkaalle yhden läppärin ~5 vuoden välein vai osia läppäreihin paljon tiheämpään tahtiin.
Tosin tämä Framework -läppäri on juuri osoitus siitä että modulaarisillakin osilla saadaan aikaan ohut ja kevyt läppäri. Ainakin Intelin leirissä työpöytäpuolellakin on ihan arkipäivää se, että jos haluat päivittää vuoden-parin vanhan prosessorin uusimpaan sukupolveen niin emo menee vaihtoon siinä samalla. Joten jos olisi jotain standardikokoja ja layoutteja läppäreiden emolevyille niin emo + juotettu prossu -paketteja voisi myydä erikseen ja niitä sitten heittää vanhaan tai jostain muualta hankittuun runkoon jne. Runkojakin voisi olla eri paksuisia järeämmillä tai vähemmän järeämmillä jäähdytysratkaisuilla varustettuna.
Apple voi minun puolesta jatkaa sitä suljetun ekosysteeminsä ja e-jätteen myymistä, mutta ei se voi väittää olevansa mikään kovin vihreä vaihtoehto jos lähes koko kone pitää vaihtaa sen takia että vaikka SSD kulahtaa tai joku liitin hajoaa, kun kilpailijoilla on helposti kenen tahansa korjattavissa olevia koneita myynnissä.
Heh, niin mikä niistä standardeista, niitä tuntuu riittävän? Joka väylää on vuosien saatossa muutettu, emojen speksit venyy ja paukkuu eikä prosessoreja voi käyttää missä emossa vain kun kantoja uusitaan, USB-standardi on lähtenyt täysin käsistä, muistit käy ristiin vain sukupolvittain ja joka ns. valmiskoneiden tuottaja on jossain vaiheessa keksinyt täysin omia virityksiä varsinkin powereihin koteloista puhumattakaan.
Pöytä-PC maailma on aika kaukana harmoonisesta tilasta vaikka toki yhdisteltävyys on parempaa kuin läppäreiden kanssa.
Tilauksen estää ainoastaan Macbookista kopioitu näppäimistö.
Ja tää on kyllä hyvä mannekiini right to repair kamppanialle joka on vihdoin alkanut tuottaa tulosta kun biden on käskyn jo asian tiimoilta pistänyt ulos.
Mannekiini juurikin siksi että osoittaa valmistajien höpinät paskapuheeksi että ei voisi tehdä tarpeeksi pieniä koneita sun muuta sontaa millä on perusteltu noita vehkeitä johon ei voi mitään vaihtaa.
Luulisi tämmöisessä koneessa olevan Linux vaihtoehto itsestäänselvyys.
Minkähän takia ovat intelin prossuihin päätyneet? Eikös AMD ollut jo edullisempi vaihtoehto läppäreihinkin?
Voi olla thunderboltin takia, jos noi laajennusportit onkin thunderboltteja kun olikos se nyt niin että usb portin kautta ei kuvaa saa menemään. Vai olisko USB4 takia sitten? AMD:llä ei taida olla USB4 vielä.
LTT:n videolla sanottiin, että Frameworkin emolevy on suunniteltu siten, että sen voi myöhemmin ottaa läppäristä erilleen ja käyttää erillisessä kotelossa. Frameworkilta on myös saatavilla CAD-piirustukset kotelon suunnittelua varten. Samalla Framework myös sanoo, että tulevaisuudessa heillä saattaa olla muitakin CPU+emolevy komboja saatavilla (x86, ARM ja jopa RISC-V). Eli periaatteessa heillä on jo tuollainen päivityspolku olemassa, vaikka eivät sitä suoraan lupaakaan.
Custom pöytäkoneet on aika harmonisoitu, ellei aseta rimaansa harmonisoinnin osalta liian korkealle. Valmispöytäkoneissa toki löytyy valmistajien omia yksinoikeusratkaisuja, mitkä on osittain tehty vain vaikeuttamaan asiakkaan korjausmahdollisuuksia.
Custom konetta kasatessasi, saat kaupasta standardiosia, sekä pystyt todennäköisesti kasaamaan koneen ekaa kertaa hajottamatta mitään, jos vaan hieman katselet ohjeita netistä osien valinnasta ja koneen kasaamisen käytännön toteutuksesta. Lisäksi kaikki osat ovat vaihdettavissa tarvittaessa, ja todennäköisesti 10 vuoden päästäkin löydät päivitysosia, viimeistään käytettyjen osien markkinoilta.
Samaa ei voi sanoa läppäreistä. Läppäreitä ei alunperinkään voi kasata itse osista, sillä se vaatii huomattavaa tietotaitoa, käytännön osaamista, suunnittelua ja vakaata kättä, eikä osia löydy vapailta markkinoilta samalla tapaa mitä pöytäkoneen osia.
Tavis ei voi myös tietää, miten hänen yksinoikeus ja salauskulttuurin alainen valmisläppärinsä on korjattavissa ja millaisia osia se kone syö. Iso osa osista on integroitu emolevyyn, mistä niitä osia ei saa irti, vaan vian ilmetessä pitää vaihtaa koko emolevy. Jos tavis aikoo korjata läppärinsä itse, hän tuskin saa läppäriään edes auki, minkä jälkeen pitäisi saada uutta palikkaa kiinni ja sen jälkeen vielä läppäri pitäisi saada kasaan – kaikki tämä hajottamatta mitään. Kaikki ruuvit erikokoisine ja eri näköisine päineen, hajoamisherkät klipsit, hennot ribbon kaapelit ja johdot, liimatut osat (akku?), piilossa olevat liittimet laajennusosille mihin käsin pääsemiseksi pitää jopa repiä kaikki osat irti (isoimpana riesana emolevy).
Lista esteistä on loputon. Siihen nähden Pöytä PC:llä menee helkkarin hyvin, kun suurimmat esteet custom pöytäkoneen päivitykselle tulee teknologian kehittymisestä.
Ei siihen ole pakko ottaa yhtään mitään käyttistä, DIY-versio kehiin vaan
2v eteenpäin paneelin lopetus valmistetaan ja ollaan ns. kusessa? Konseptiin olisi voinut olla hiukkasen järkevämpää se perus 14" ja 16:9.
data-unfurl="true" data-result-id="209072" data-url="https://arstechnica.com/gadgets/2021/07/frameworks-new-lightweight-modular-laptop-delivers-on-its-promises/" data-host="arstechnica.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Review: Framework’s lightweight modular laptop is a winner
data-onerror="hide-parent"/>
arstechnica.com
Tässä on vissiinkin sama näyttö kuin MS:n Surface Laptop 3:sessa, joten muitakin OEM:iä on, jotka tuota näyttöä haluavat pitää hengissä.
Frameworkissä ei ole kuitenkaan kosketusnäyttöä toisin kuin Surfacessa, niin onko se sama paneeli? Läppäri itsessään tukee kuitenkin kosketusnäyttöä, niin voisiko tuohon iskeä kiinni Surfacen paneelin kosketusnäytöllä?
Eikö noissa shitbookeissa ole vuoden takuu (sekin apinoitu applelta). Eli heti kun myynti loppuu niin vuosi eteenpäin ja voidaan luopua.
Tämän ideana kuitenkin että konetta voisi päivitellä/korjata vielä 5v päästäkin.
Toki. Harva firma vaan ehkä ostelee niitä vuosiksi ja vuosiksi eteenpäin. Ja jos tuo idea ei ota tuulta allensa ja firma kippaa niin sittenhän tuosta vasta vitsi tuleekin kun paneelia ei saa edes epävirallista reittiä.
data-unfurl="true" data-result-id="209087" data-url="https://support.apple.com/fi-fi/HT201624" data-host="support.apple.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Huoltopalveluiden hankkiminen Apple-tuotteelle takuun päättymisen jälkeen
support.apple.com
Hyvä kuvasuhde tuo on työkayttöön ja siinä 16:9 näyttö on idioottimainen, jollei tee pelkästään videoeditointia.
Viestin pointti ei ollut tuo, vaan se että se on vähän ikävää jos niitä (tai vastaavia, 13,5" 3:2) ei enää valmisteta vähintään seuraavat 5v. Muutoin tämän vehkeen pointti menee vähän vessanpöntöstä alas kun paneelin rikkoutuminen tekee tästä ovistopparin.
Läppäri ei ole käyttökelvoton vaikka sen näyttö olisikin rikki. Sitä voi silti käyttää ihan toimivana pöytäkoneena ulkoisella näytöllä. Jos noin paljon huolettaa näyttöpaneeleiden saatavuuden heikkeneminen, niin kannattaa varmaan sitten ostaa joku toinen vehje.
Joka tapauksessa hyötykäytössä mahdollisimman neliskanttinen näyttö on paras.
Framework näyttää käyttävän BOE:n NE135FBM-N41 paneelia, mitä myydään tälläkin hetkellä eBayssä ja Aliexpressissä satasen pintaan. Sama paneeli on käytössä myös muilla merkeillä.
Mielenkiintoinen "kannetteva" kyllä ja nuo modulaariset liitinpalikat olisi jännä nähdä muissakin merkeissä.
Luultavasti tuossa tilanteessa myös valmistaja tekee uuden rungon eri näyttöpaneelilla, ja/tai luultavasti tekee myös jonkinlaisen mahdollisen väliaikaissovittimen toiselle paneelille nykyiseen runkoon. Sehän tämän konseptin etu on, että homma ei jää jumiin yhden komponenttityypin varaan.
Toivottavasti tulee hieman suuremmalla näytöllä oleva malli kun tuo 13″ on turhan pieni.
En huoli mitään läppäreitä, mitkä ovat alle 17", koska minulla on sellainen ja en halua pientä.
Tässä on hyvä esimerkki:
data-unfurl="true" data-result-id="209193" data-url="https://configurelaptop.eu/cat/configure-laptop/" data-host="configurelaptop.eu" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Configure Laptop – Custom Notebook Configurator | NovaCustom
data-onerror="hide-parent"/>
configurelaptop.eu
Ei tuossa mitään DisplayLinkiä tarvita, kun DisplayPort saadaan USB 3.2 type-C:n kautta (alternative mode).
Ihan kiva idea mutta modulaarisuuden illuusiota vähän rikkoo se ettei suorittimesta lähde yleiskäyttöistä PCIe väylää ulos. Melkein samaan pääsisi jos korvaisi emokortin tuollaisella COMe-cTL6 (E2) | Kontron
Jos oikein pilkkua viilataan niin ei ihan SoC, piirisarja on vaan pistetty samalle paketoinnille. Ja ne on olleet tuollaisia Intelillä jo monta sukupolvea ja AMD:lla kaikki mobiilivehkeet on ollut SoC-piirejä (vielä sanan varsinaisessa merkityksessä yhdellä sirulla) ainakin Zenistä lähtien ja työpöytäpuolellakin Zenistä lähtien piirisarjan ainut oikea merkitys on tarjota lisää lisälaiteliitäntöjä, prossuissa on jo itsessään kaikki millä saisi ihan toimivan koneen useimpien tarpeisiin.
Juu, AMD:llähän on A300 ja X300 "piirisarjat" joissa emolla ei ole sitä itse piirisarjaa ollenkaan vaan luottavat siihen mitä prossu tarjoaa.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä