Vaikka SSD-asemat ovat yleistyneet viime vuosina hurjaa vauhtia, ovat perinteiset kiintolevyt pitäneet pintansa myyntimäärissä. Vuosi 2020 käänsi vihdoin kelkan SSD-asemien eduksi.
TrendFocuksen julkaisemassa raportissa kerrotaan SSD-asemien ohittaneen kappalemääräisissä myynneissä kiintolevyt ensimmäistä kertaa vuonna 2020. SSD-asemien myynti kasvoi edeltävään vuoteen nähden 20,8 prosenttia samaan aikaan kun kiintolevyjen myynnit laskivat 18 prosenttia. SSD-asemia myytiin viime vuoden aikana yhteensä reilut 333 miljoonaa kappaletta, kun kiintolevyjen myynti jäi vajaaseen 260 miljoonaan kappaleeseen.
Vaikka kiintolevyt jäivätkin kappalemääräisissä myynneissä jälkeen, ne ovat SSD-asemien näkökulmasta vielä kaukana horisontissa mitä itse tallennuskapasiteettiin tulee. Viime vuonna toimitettujen kiintolevyjen yhteiskapasiteetti oli reilut 1018 eksatavua, kun SSD-asemien yhteenlaskettu kapasiteetti jäi reiluun 207 eksatavuun. Myyntimäärien lisäksi myös toimitetun SSD-tallennustilan kapasiteetti on kasvanut merkittävästi, sillä vuonna 2020 tallennustilaa toimitettiin yhteensä jopa 50,4 % enemmän kuin vuonna 2019. Kiintolevyjen toimitettu kapasiteetti kasvoi 13 % huolimatta yksikkömäärän kutistumisesta.
Samassa yhteydessä julkistettiin myös SSD-asemien markkinaosuudet sekä kappalemääräisinä että tallennustilan perusteella. Kappalemääräisissä myynneissä Samsung pitää kärkipaikkaa 26,1 %:n osuudella Western Digitalin tullessa hyvänä kakkosena 20,3 %:n osuudella. Kolmospaikasta käydään tiukkaa taistoa entisen Toshiban eli Kioxian, SK Hynixin ja Kingstonin välillä; ensin mainitulla on 10,9 prosentin osuus ja kahdella jälkimmäisellä 10,4 % kummallakin.
Myytyä kapasiteettia tarkastellessa tilanne muuttuu merkittävästi. Järjestys kahden ensimmäisen osalta on ennallaan, mutta kapasiteetissa Samsungin osuus on peräti 32,8 %, kun Western Digital jää 15,4 prosenttiin. Kolmossijaa pitää hallussaan 11,8%:n osuudella kenties hieman yllättävästikin Intel, jonka myynnit kappalemäärissä olivat vain 4,6 % markkinoista.
Lähde: Hexus
Ei siitä niin montaa vuotta ole kun vielä oli myynnissä halpiskoneita pelkällä kiintolevyllä. Nyt ei onneksi enää sellaisia näe, vaan halvimmassakin hintaluokassa myytävät opiskelija-PC:t sisältää ison SSD:n.
Tiedostovarastointiin kiintolevyt ovat edelleen paras vaihtoehto. Ei pelkästään hinta/koko-suhde, vaan luotettavuus kun tarpeena tiedostojen säilytys ilman sähköjä. Puolijohdemuistista data katoaa pidemmän päälle itsekseen, mitä ei juurikaan magneettilevyllä tapahdu.
Tämä tuli kyllä melkoisena yllätyksenä itse en ole omistanut kiintolevyä varmaankaan 10 vuoteen.
Perusjampat pärjää sillä SSD-asemalla mikä läppärin mukana tuli. Toiset tallentaa enemmän dataa ja tarvii enemmän tilaa. Jokainen joka on käyttänyt internettiä ja pilvipalveluja ”käyttää” kiintolevyjä, koska ne ovat konesaleissa vakiotavaraa
MSI MEG TRIDENT X 10TE-1273EU PÖYTÄKONE – Power.fi
Ei kyllä ole yhtään ikävä mekaanisia kovalevyjä. 5400RPM oli ainoa siedettävä melun suhteen hiljaisessa kokoonpanossa ja kyllä nuo 3.5" -levyt vievät tilaakin paljon. Ihan pelien latausajoissakin massiivinen ero SSD:n hyväksi ja monessa avoimen maailman pelissä kovaa liikkuessa mekaaninen levy ei enää jaksa ladata objekteja tarpeeksi nopeasti. Jos olisi tarvetta massiivisen kokeiselle varastolevylle, niin sitten päätyisin varmaan opiskelijabudjetin takia vielä mekaaniseen levyyn. Itselle kuitenkin riittää hyvin 1TB NVME-levy ja 500GB SATA-SSD, niin ei tarvitse tuollaista miettiä.
Jospa lukisit uutisen, ennen kuin kommentoit.
Tässä kuitenkin sulle lainaus uutisesta:
HDD: Tuhat eksatavua per 250 miljoonaa asemaa
= tuhat teratavua 250 asemaa
= 4 teratavua per asema
Eli keskimäärin menee 4Tt asemia, mutta mediaani on varmaan 2Tt asemissa kuitenkin, koska serverikäyttöön menee myös valtavia määriä isompia levyjä. 500Gb tai 750Gb levyjä tuskin juuri edes valmistetaan enää
SSD: 200 eksatavua per 330 miljoonaa asemaa
= 200 teratavua per 330 asemaa
= 0,6 teratavua per asema
Mediaani ehkä jopa 512Gt asemat, koska yli teran lättyjä ei tunnu edes tämäm foorumin harrastelijoiden keskuudesta löytyvän vielä kovin usein. Toisaalta 120Gb levyjä ei juurikaan näe enää edes niissä markettimikroissa. Jos 2/7 ostaa 250 gt, 3/7 500gt ja 2/7 1Tt levyn, niin keskiarvoksi tulee melko lähelle 0,6Tt levy per nassu
Jätät nyt huomioitta yritys-SSD:t, mitä on saatavilla reilusti yli teran kokoluokassa. Tässä puhutaan siis koko markkinoista, ei vain kuluttajalaitteista.
Kyllä, mutta en. Arvioin niiden määrä koko markkinoista olevan kappalemääräisesti suht merkityksetön (vaikka euromääräisesti erittäin merkittävä). Kuten tässä ketjussa aiemmin sanottiin, niin käytännössä jokaisessa koneessa on ainaki yksi SSD nykyään, sen sijaan HDD on katoavaa kansanperinnettä toimistokoneissa. Niiden suhteen serverit ovat erittäin merkittävä markkina kokonaismäärille. Sen sijaan keskimääräinen yrityskone on minun kokemuksen mukaan ihan normaali kone jonka kappalehinta vieläpä pyritään painamaan alas, eli sinne ei turhan päiten mitään kahden, neljän tai kahdeksan teran SS-asemia laitella. Aivan kuten niissä on prossuna keskimäärin i3 tai i5 tai vähän harvemmin joku E3 Xeoni
Ja onhan kuluttaja-asemiakin saatavilla ainakin 4Tt asti, mutta niiden hinta-kokosuhde oli ainakin kesällä vielä melko älytön, siinä missä 2Tt asemat alkavat olla lähellä samaa €/Gt suhdetta kuin teran asemat
Tällä hetkellä teraan asti ssd on kohtuu hintainen, sen jälkeen perinteinen kiintolevy on selvästi parempi diili. Jokin aika sitten 250 giganen ssd oli 70 €. Jos sitä tallennus tilaa tarvitsee vähänkin enemmän, ettei ole windows, pari kuvaa ja muutama vanhempi peli, niin se kiintolevy oli tarpeellinen. Nyt alkaa vasta olemaan tilanne, että kiintolevyä ei välttämättä tarvitse, muuhun kuin videoiden säilytykseen, ja ulkoiseen varmuiskopioon.
Itellä on vasta kuudes vuosi menossa SSD:n kanssa.
HDD:stä luopumista ei ole nähtävissä seuraavan 10 vuoden aikana, vaikka 4G netin myötä tuli opittua ettei ihan kaikkea tarvi turhaan ladata netistä, nyt nopeammallakaan netillä ei talletuskapasiteetin tarve ole juuri kasvanut yhtään viimeisen n. 10 vuoden aikana. Itseasiassa olen nähnyt uuden käyttökohteen HDD:lle. Jos tallentaisin jotain pelivideoita, saisi pienellä HDD raid pakalla tarpeeksi siirtonopeutta jotta voisi tallentaa mahdollisimman löysästi pakattua matskua. Sitten kopiointi ja leikkaus SSD:llä. En ole kyllä vielä ehtinyt tuohon maailmaan perehtyä, mutta ajattelin jossain vaiheessa kokeilla.
Tulispa jotain halpoja kuluttajahintaisia nauha-asemia, että saisi hidasta ja halpaa tallennustilaa, tällöin voisi HDD:stä luopua kokonaan. Optisen (kuluttajaluokan) tallenuksen aikakausi on jo valitettavasti mennyt.
Pöytäkoneissa ja isommissa läppäreissä tilanne ei tosin ole ikinä ollut joko-tai — tyypillisesti ihan mATX-koneissakin on esim. 3 x 2.5" paikkaa ja 1-2 m.2-paikkaa levyille, vaikka olisi "asemapaikaton" kotelo.
Opiskelijoilla alkaa olla isompia levyjä kuin peruskäyttäjillä yrityksissä. Esim. julkisella puolella 256GB SSD on ihan yleinen vielä 2021 ostetussakin koneessa ja myös ihan it-alan henkilö voi joutua perustelemaan tarkkaan, miksi tarvitsee enemmän.
Kun 4k-video ja nuo 200MP kännykuvat yleistyvät tuulipukujen pariin, SSD:lle voi tulla tarve jo ihan siitä syystä, että perinteisellä levyllä hiukankin fragmentoituneena voi olla lukunopeus 50-100 MB/s kun uusimmat NVMe:t ovat jo luokkaa 7000 MB/s. Toki kuluttaja-asemissa tuo nopeus tipahtaa aika nopeasti kun piirin välimuisti loppuu, mutta monenlaisia uusia optimointeja on luvassa: The Next Step in SSD Evolution: NVMe Zoned Namespaces Explained
Mulla näköjään jai ajatus kesken, tarkoitin kiintolevyä ssd levyn kaverina.
Koneessani on 3 nvme ja 2 SATA SSD kiintolevyä. Näiden lisäksi koneessa on vielä kaksi 8TB perinteistä kiintolevyä. En usko luopuvani perinteisistä kiintolevyistä ihan hetkeen: 8TB SSD kustantaa yli 700€ kun taas perinteiset lätyt lähtevät 150€:stä.
Itellä tais olla 2012 kun ostin 64-gigaisen levyn, tuohon mahtui Win7 ja BF4 nipinnapin.
Käyttötarpeet vaihtelee..
Itse en usko luopuvani HDD:sta seuravaan 10v, HDD:lla on käyttökelpoista tilaa 36TB, todellista pintaa hinasen enemmän koska osa on RAID1 settiä. Aivan liian kallista korvata SSD:llä ja cold storagen osilta ei onnistu. Eikä tuon tarvitse olla nopeaa, kunhan sitä tilaa on.
Itse asiassa jos SSD vimpaimissa ei tule jotain cold storagea kestävää tekniikkaa 10v sisällä niin sitten jatkuu liene HDD:n kanssa pulaaminen vielä pidempään. Nauhureita ei kotia viitsi hankkia, rauta maksaa ihan pirusti.
Joku 90% työkoneista on sellaisia, että niihin ei montaa kymmentä gigaa vuodessa tallenneta, vaan työ on lähinnä tekstipohjaisten asiakirjojen/tiedostojen muokkausta, tarkastelua ja luomista isoimpien ja raskaimpien juttujen ollessa jotain videopätkiä sisältävien powerpoint-esitysten vääntö
Nykyään varsinkin kaikki on pilvessä ja ehkä osalla paikoista omilla fyysisillä palvelimilla, joten ei sitä lokaalia tilaa turhaan tarvitse
https://www.extremetech.com/computing/205382-ssds-can-lose-data-in-as-little-as-7-days-without-power
Tämä on hyvä muistaa. Monet elävät SSD utopiassa ja kuvittelevat että SSD on kestävä, koska siinä ei ole liikkuvia osia, mutta tosiasiassa ne elektronit eivät pysy siellä puolijohteissa ikuisesti ja SSD:n luotettavuus voi olla todella heikko eikä siten ole missään nimessä suositeltavaa varastotallennukseen.
Itse olen todennut tuon omakohtaisesti kuinka halvimmat USB muistitikut kadottavat datan päivissä.
Nyt kun trendi on entistä suurempia SSD kapasiteetteja, niin viivanleveydet pienenevät, mikä heikentää datan säilymistä (ohuempi eriste -> elektronien vuoto suurempaa). MLC, TLC ja QLC vielä korostaa ilmiötä.
Jos teollisuuskäytössä tarvitaan äärimmäistä luotettavuutta ja kestoa, niin sitä varten on pienen tallennustilan ”perinteisiä” SLC NAND piirejä isoilla viivanleveyksillä. Hintaa tulee toki paljon enemmän kuin kuluttaja laitteissa.
Kyllä tuota tilaa ihan perus toimistotekijälläkin pitää olla enemmän kuin se 128 gigainen levy. Se OneDrivekin synkronoi tiedostot paikalliseksi kun niitä käyttää, Windows ja muut ohjelmat latailee päivityksiä. Yhteisessä käytössä olevilla koneilla muodostuu kymmeniä profiileja syömään tilaa kun kaikki kirjautuu omalla tunnuksellaan.
Onneksi puhuttiinkin 250Gt levyistä
120Gt on tosiaan sitä kokoa, että nykyään sen kanssa on ihan oikeasti jo pitää vähän miettiä mitä tekee. Kyllä sillä valistunut käyttäjä pärjää, mutta jos ei ole harmainta hajua koneiden sielunelämästä niin sen saa hetkessä täyteen.
Kyllä se 250 gigainenkin täyttyy kun noita käyttäjäprofiileja tulee tarpeeksi
Toki tämä ei ole kotikäytössä vastaan tuleva ongelma ja itselläkin on 250 giganen C-asema.
Tästä tulee vielä lähitulevaisuudessa iso poru kun peruskäyttäjän varmuuskopiot joko puuttuu täysin tai on jollain pirkka-nand asemalla, sitten kun niitä kaipaisi niin eipäs ole. Siinä menee sitten perhekuvat ja videot jne. Nykypäivän mahdollisesti kauppakirjoja ja muuta omiin finasseihin liittyvää tärkeää.
Osa toki vaan surutta maksaa pilvitunkille siitä tilasta ja pitää kuvansa siellä, osa taas ei. Itsellä on pilvi backupit vähemmässä määrin, jotain sinne (ennen uploadia) salattuna työnnän.
Vanha perinteinen HD on kyllä esim. jos ei tahdo pilveen laittaa kaikkia kuviaan ja videoitaan oikeastaan ainoa järkevä ja kustannustehokas keino vielä nykyäänkin. Mutta ei noita mekaanisia kiintolevyjä kyllä viitsi käyttää muuhun kun varastointiin kun ne hidastaa koneen etanan tasolle ja jo pelkkä käyttöjärjestelmän käynnistäminen saa itkun aikaiseksi…on se niin helvetin hidas vs. M2 asemassa olevaan SSD asemaan.
Pilvi on vain jonkun toisen tietsikka. Me naksautimme töissä juuri 3400 HDD:n clusterin päälle kun nuo perhanan asiakkaat ulkoistavat tallennustarpeensa meille…
"Jossain cloudissa". Joo, cloud asuu datacentereissä ja pyörii tietokoneiden päällä.
Tuskin täällä kukaan HDD:stä puhuva niitä enää käyttää kun varastointiin. Peruskäyttäjillä varmaan vielä on jotain nooanarkin ajoilta olevia läppäreitä tai deskarin raatoja joissa niitä on käyttislevyinäkin. Toki kaverina sitten joku atom tai jaguar paske että varmasti menee hermot kun joutuu jotain fixaamaan.
No kylläpä kesti.
Ei tuo ole mikään kilpailu. Toinen on parempi toisissa asioissa ja toinen toisissa.
Kuten tuossa moni jo totesi, niin eiköhän jokaisella itseään kunnioittavalla ATK harrastajalla ole ollut SSD käyttislevyinä jo vuosikausia. Kaikki muu olisi täyttä tyhmyyttä, ellei sitten kone ole vaan jokin NAS purkki jolla ei mitään isompaa tehdä.
Mutta se ei poista sitä faktaa, että SSD on aivan paska varastointiin, missä HDD:llä on selvä etu sekä hinnassa että ennen kaikkea luotettavuudessa. Hinassa SSD voi ehkä joskus kuroa etumatkan umpeen, mutta datan säilyminen on vaikeampi ongelma.Tämän takia HDD ja muut magneettiset mediat ei tule katoamaan aivan heti markkinoilta, jos ikinä.
Toki halparimpuloissa eMMC-levyjä.
Tässä pitää muistaa, että 128 GB asema ei ole 128 GiB vaan esim. 119 GiB. Formatoinnin jälkeen katoaa tietty määrä ja SSD-levy hidastuu, jos vapaa tila laskee esim. alle 10%:n tai viimeistään 5%:n kohdalla. Tässä kohtaa ollaan jo 107 gigassa. Tietty jossain levyissä on ylimääräistä tilaa "piilossa" ja ei tarvitse itse niin paljon jättää tyhjäksi.
Kuitenkin, kun tähän asentaa käyttiksen ja jonkun ammattiohjelman, ehkä synkkaa dropboxin/onedriven tai vastaavan, niin jäljelle jää ihan muutama giga pelivaraa alkaa tekemään töitä. 256 gigan levy auttaa hiukan pidemmälle, mutta monet ohjelmat ovat kymmeniä gigoja nykyään. Työtehoa myös laskee mikromanageroida muutaman gigan tiedostoja – varsinkin kun miettii mitä se 256 GB:n lisäinvestointi maksaa. Kyllä noihin 256 GB:n koneisiin säännöllisesti asennetaan isompia levyjä. Huvittavaa on, jos on jo kerran saanut esim. 512 GB:n levyn, seuraavassa työkoneessa taas lähdetään 256 gigasta ja vaihtoehtona on vanhan levyn siirto tai anoa uutta 512 gigaista
Tilasin Amazonin Warehouse-tarjouksesta SATA-väyläisen 4 teratavun Samsung 870 QVO -SSD-aseman hintaan 288 €. Perättäiskirjoitusnopeus hidastuu pahimmillaan tasolle 160 MB/s, mutta asema tulee varastokäyttöön, joten huippunopeus ei ole ratkaisevan tärkeää ja asema voittaa varmasti nopeudessa kiintolevyn kokonaiskäyttö huomioiden. Luotettavuus jää nähtäväksi. Varmuuskopiot otan edelleen kiintolevyille (NAS ja USB-väyläinen levy) sekä verkkoon.
Mikäs ikä tämmöisellä perinteisellä HDD-asemalla on että asema on luotettava? Itellä on 2 kpl 2 Tt HDD-asemia, jotka ostin jo 2009 keväällä, välillä mietityttää että pitäis varmaan päivitellä uudempiin asemiin.
Riippuu toki käyttötunneista (power on hours), mutta pitäisin lähtökohtaisesti yli 6v vanhaa levyä jo isona riskinä. 11-12v vanha levy voi jysähtää milloin vain. Jos on ollut vuosia 24/7 päällä niin ei kannata power-offata enneku datat on siirretty pois. Jos laakerit on kuluneet se jaksaa pyöriä, mutta ei jaksa enää käynnistyä pysähdyttyään.
Ostin Fractal Designin Define 7 -kotelon, jotta haluamani perinteiset kovalevyt mahtuvat sinne mukavasti. Vielä ostan varmaan useammankin magneettilevyn, ennen kuin ne alkavat korvautua SSD-asemilla. Käyttis- ja työstölevynä on kyllä SSD.
Joskus 2012 tuli hankittua ensimmäinen SSD ja viime vuonna ensimmäinen NVMe SSD, samaan hintaan sai jotakuinkin nelinkertaisesti tilaa, eli kehitys kehittyy, mutta hitaasti. Parinsadan pelin kirjastolla SSD on vielä vähän liian kallis jos haluaa pitää useamman pelin asennettuna kerrallaan. Paremman hinta/tehosuhteen saa 4-6TB kiintolevyllä, jolle lohkaisee osion tiered cachelle NVMe levyltä. Best of both worlds.
Oma työkokemus on painottunut suuriin teollisuusyrityksiin ja suurimmalla osalla työntekijöistä on henkilökohtaisessa koneessaan juurikin vain joku 128-256 giganen SSD. Kaikki tieto on käytännössä yritysten omilla servereillä, johon pääsee käsiksi intraverkossa suoraan ja VPN:n kautta vaikka kotoa. Tiedän myös pienempiä, alle 50 työntekijän teollisuusyrityksiä, jossa käytetään omaa serveriä tai pilveä tietojenhallinnassa. Tässäkin tilanteessa vaikka ne piirustukset ovat myös muiden suunnittelijoiden käytössä sen sijaan että se olisi siellä yhdellä koneella, kun yksi suunnittelija sattuu sairastumaan.
Vuonna 2012 tuli vaihdettua SSD HDD:n tilalle nykyiseen iMacciin, ja voi pojat että koneesta tuli nopea. Ja sitä se on kyllä edelleen, mutta pian on aika vaihtaa uuteen M1 mäkkiin, kun käyttöjärjestelmätuki loppuu. Varmuuskopiolevynä toimii perinteinen teran HDD, jonka käyttöikä on ehtoopuolella kun ikää on pian 12 vuotta. Ei tosin ole ollut ongelmia tai ylimääräisiä ääniä kuulunut.