Ensimmäiset innokkaat valmistajat ovat ehtineet jo julkistaa ensimmäisiä DDR5-muistejaan, vaikka niitä tukevia alustoja odotetaan markkinoille vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Muistivalmistaja TeamGroup haluaa erottua joukosta ja vielä olemattomien muistien julkaisun sijasta yhtiö mainostaa tulevien muistiensa ylikellotusmahdollisuuksia.
TeamGroupin julkaiseman tiedotteen mukaan yhtiön tulevat T-Force DDR5-muistit tulevat tukemaan ylikellotusta. Muististandardin muutosten vuoksi kellotuspotentiaalia pitäisi olla ainakin teoriassa reippaasti ja yhtiön itsensä mukaan selvästi aiempia sukupolvia enemmän, sillä muistien virranhallinta on siirretty emolevyltä suoraan muistikammoille itselleen. Muutoksen myötä jännite pysyy aiempaa vakaampana ja ainakin TeamGroupin käyttämä virranhallintapiiri sallii sen nostamisen peräti 2,6 volttiin saakka 1,1-1,2 voltin vakiojännitteestä.
TeamGroup on aloittanut jo ylikellotuskelpoisten DDR5-muistien samplaamisen Asukselle, ASRockille, MSI:lle ja Gigabytelle emolevyjen ylikellotusominaisuuksien ja muistien ylikellotettavuuden validoimiseksi. Yhtiö lupaakin sen T-Force-muistien olevan taatusti yhteensopivia edellä mainittujen valmistajien DDR5-emolevyjen kanssa.
Lähde: TeamGroup
Ymmärtääkseni niitä perusmuistejakin voi "ylikellottaa", mutta jännitettä ei voi nostaa. Eli jännitteen hallinta on siellä muistikammalla itsellään. Nämä ylikellotusta tukevat sitten tukevat sen sisäisen jännitteen nostamista ja sen kautta kovemmat kellotkin. DDR4 asti tuo jännite on tullut emolevyltä johtimia pitkin liittimien yli sinne muistikammalle. Pitkä matka matalalle jännitteelle ja se on aiheuttanut herkästi virheitä. Nyt käyttöjännite luodaan suoraan siellä kammassa, jolloin sen hallinta ja siirto on muistivalmistajan vastuulla. "Kellotusmuisteissa" on todennäköisesti panostettu tuon jännitteen laatuun extra paljon ja sitä kautta saadaan vakautta. Samoin jos ovat nyt kehittäneet jonkin standardin miten emolevyt voivat ohjailla ylikellotusta ja volttien säätöä niin kyllä, silloin kyse on erikseen ylikellotusta tukevista muisteista.
Lisäisin lauseeseen yhden "valmistajat"
Hakuaukojen kaksinkertaistuminen kun olisi hyvä estää…
Villi veikkaus, että specsin 1,1-1,2v jännitteellä ei alle 20 latensseja nähdä. Mutta kun virrankulutuksella ei ole väliä ja tuutataan 2,6v niin päästää vaikka DDR3 tyylisiin latensseihin
Nostaa varmasti DDR5-muistien hinnan melko korkeaksi kun muistipiireille tarvitaan oma jänniteregulointi.
Yksi regulointi per tikku. Ei se nyt kovasti hintaa nosta, vaikka toki hieman korottaakin. Sama regulointi on aikaisemmin ollut siellä emolla, eli kokonaishinta ei juuri muutu.
1.1 voltin jännite alkaa olla vain sen verran matala että sen siirtäminen häiriöttömästi pitkä matka emolta tikulle alkaa olla vaikeaa. Lyhyemmällä matkalla ja omalla reguloinnilla valmistaja voi itse testata juuri oikeat asetukset jokaiselle konffille. Ei siis tarvitse pelata "varman päälle" vain siksi että hinnat alkaen emojen virransyöttö olisi roskaa.
Muisti-VRM:n osuus emolevyn hinnasta on taatusti melkoisen olkematon ja eiköhän emovalmistajat ota senkin häviämisen kateprosentteihin.
Vastaavasti muistikamman osalta VRM tulee varmasti muodostamaan merkittävän lisän valmistuskuluihin.
Ja näiden lisäkulujen päälle tullaan satavarmastilisäämään se kateprosentti.
Perustuen mihin? Valmistaja tietää 100% tarkkuudella millaisen kuormankeston yms tarvitsee ja osat ei kovin paljoa maksa.
Eikös noissa CL latenssit luokkaa 40-50+? auch
Ei se mitään. Kaistaa irtoaa silti enemmän mitä DDR4:ssa ja efektiivinen latenssi pyörii samoissa lukemissa sitten DDR3:sen. DDR4:ssa on myös havaittavasti korkeammat CL-latenssit mitä edellisen sukupolven DDR-kapuloissa.
The Difference Between RAM Speed and CAS Latency
Insights into DDR5 Sub-timings and Latencies
Per kampa tarvitaan melko tehoton regulointi ja samanlaisia kampoja valmistetaan PALJON. Tällöin hinta jää melko alas. Se todella simppelin ja varmasti loppuun asti integroidun virtalähdeosan hinta siellä muistikammalla ei ole juuri mitään VS esim niiden muistipiirien hinta.
———————————–
Toivottavasti niiden muistipiirien konfigurointidatapiiri sisältää tarpeeksi tarkkaan kaikki määritykset, jotta yhteensopivuus on hyvä, vaikka koneeseen iskisi läjän erilaisia kampoja..
———————————–
Mistäköhän jännitteestä nuo tekevät sen käyttöjännitteensä? 12V:sta?
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Onhan niissä paperilla karut latenssit mutta kuten tuossa sanoivat niin tuskin nämä silti hitaita ovat.. kieltämättä ikävä DDR400 CL2 aikoja.
Ei se nopeus, vaan latenssien ajat.
Jos katsotaan pelkästään pelaamisen kannalta niin ei se nopeus joka merkitsee, vaikka olisi 7000Mhz vaan kokonais latenssi aika josta mainittiin.
Toi maksimi nopeus (=tiedonsiirto) jää toissijaiseksi arvoksi ainakin pelaamisen suhteen jossa pitää olla mahdollisimman pienet latenssiajat.
Toki esim. 7000Mhz kuulostaa käsittämättömältä nopeudelta josta on hyötyä jos tykkää päivittäin Zippejä pakata ja purkaa sekä editoida, mutta ko. nopeus sukkaa jos kokonais latenssiAIKA on suurempi kuin mitä esim. 4000Mhz cl15 ajat ovat.
Jees ja eiköhän noita saa kiristettyä ja tuleehan sitä varmasti kireämpiä muisteja kuin mitä nää nyt sanovat standardeissa.
Jonkun vuoden päästä löytyy jo varmasti DDR5 muisteja jotka laittavat latensseissa päähän jollekkin DDR4 4800 cl18 muisteille (jotka OC – DIY kirrattu 4800/cl16 latensseille @High 24/7 Voltage)
Suorituskyky koostuu kaistasta sekä latenssista. Latenssit pysynyt karkeasti siinä 13-20 ns haarukassa sitten DDR3:sten. Toki sitten kun tiukemmilla latensseilla saa DDR5:sta, niin toki onhan se kiereämpää kuin sukupolven ensimmäiset kapulat.
Nopeammista muistista hyötyy periaatteessa myös pelatessa, vaihtelevissa määrin, etenkin 1080-resolla. Käytännön hyöty jää kuitenkin pienehköksi ja pullonkaula on muualla, usein CPU ja tai GPU. Joissain harvoissa peleissä on sitten eroa vähän enemmän. Ne ketkä virittää konetta, ottaa toki sitten kaikki helpot löysät pois ja kaikki on plussaa sikäli kun kokoonpano on vakaa riittävällä marginaalilla.
Parempien DDR4 muistien CL on alle 10 ns.
Itse asiassa alle 9 ns parhailla normikelloisillakin.
Eli DDR5:llä on todella paljon petrattavaa.
Jep, 3200 cl 16 latensi on tasan 10 ns, 3200 cl 14 ja 3600 cl 16 molemmisa latensi on vähän alle 9 ns ensimmäisen sanan osalta. Eli ddr5 6400 pitäisi siis olla enintään cl 32 päästäkseen samaan kuin 3200 cl 16.
6000Mhz + cl32 latenssi on 10.666ns.
8000Mhz + cl32 latenssi on 8.000ns.
3600Mhz/cl14 on 7.777ns.
Niipä näyttää olevan.
data-unfurl="true" data-result-id="167202" data-url="https://en.wikipedia.org/wiki/CAS_latency" data-host="en.wikipedia.org" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
CAS latency – Wikipedia
en.wikipedia.org
Paha sanoa, paljon 4-5 ns suurempi CAS-viive vaikuttaa kokonais-suorituskykyyn, jos verrokkina on esim. DDR5-6400, jonka data rate on taas suurempi. Muistien suorituskyvyn takana lienee muutakin kuin tuo latenssi 1/((RAM MHz/2)*0,001) x CL = True Latency in nanoseconds -kaavoineen. Ainakin Crucialin sivuilta voinee päätellä, että asia ei ole ehkä ihan niin yksiselitteinen. Päivittää vasta ensimmäisten jälkeen DDR5-aikaan, niin saa irti enemmän, kuten aikaisemmissakin sukupolvissa. Sitten on kisakireämpää kampaa.
data-unfurl="true" data-result-id="167300" data-url="https://www.guru3d.com/articles_pages/amd_ryzen_ram_scaling_effect_in_games,9.html" data-host="www.guru3d.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
AMD Ryzen RAM scaling – performance effect in games
http://www.guru3d.com
Jotenkin epäilen että varsinkin 4K-pelaajille DDR5:n latenssit ei jätä kovin paljoa suorituskykyä pöydälle, mutta toki jos joka prosentti on tärkeä tai jos haluaa DDR5-alustalle mennä nimenomaan muistisuorituskyvyn takia niin asialla on merkitystä. Muuten ei juurikaan käytännössä.
Ei vaan voi sanoa: CL16 – koska tuolla luvulla ei tee yhtään mitään ilman kellotaajutta.
Tai se asia että yksin muistien laskennallinen latenssi yksinään on melko merkityksetön asia.
Siis joku 20 ns vs 10 ns. Jos koko dram accesiin prossulta saakka menee 50-100 ns vähän alustasta riippuen.
Isoissa sekventiaalisissa siirroissa haku/osoituslatenssi ei tosiaan merkitse paljoa mitään, jos siirtokaista kasvaa vastaavasti.
Mutta pelien muistilatauksethan ovat pitkälle lyhyitä purskeita.
Eiköhän ne CASin jälkeiset latenssitkin ole hitaampia.
Niissähän on näitä keskenään riippuvuuksia, että joku latenssi "z" on toisen monikerta/vähintään latenssit x+y yhteensä.
Esimerkkinä Alder Laken muistilatenssihan olisi reilusti yli tuplaten mitä nykyisillä Inteleillä saa:
data-unfurl="true" data-result-id="167469" data-url="https://www.techpowerup.com/279835/ddr5-6400-ram-benchmarked-on-intel-alder-lake-platform-shows-major-improvement-over-ddr4" data-host="www.techpowerup.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
DDR5-6400 RAM Benchmarked on Intel Alder Lake Platform, Shows Major Improvement Over DDR4
http://www.techpowerup.com
Eli tulee olemaan haasteita estää vähintään pelien minimi-fps:iä polkemasta paikallaan/menemästä taaksepäin.
JEDECin spekseillä ei ole ollut juurikaan merkistystä missään muualla, kuin valmiskoneissa ja palvelimissa. ddr5 6400 latensi pitää olla maksimissaan 32, muussa tapauksessa se on hitaampi, kuin varsin yleinen ddr4 3200 c 16
Niin, mutta ei se niin mene että otetaan toisesta JEDEC-setit (eikä edes parasta niistä) ja toisesta selvästi JEDECia tiukemmat setit. Palataan vertailuun näihin XMP-yms-CL-setteihin kun niitä on DDR5-muisteillakin
Saa nähdä kuinka kuumina ddr5 muistit käyvät korkeimilla volttimäärillä kun se voi olla ensimmäinen ongelma ylikellotuksen kanssa vai eikö integroitu jännitesäätö sitä tuota enemmän.
Joku paremmin perehtynyt voi oikaista jos olen väärässä.
Niiden lähtövoltit on tosin matalammat kuin DDR4:llä, noista XMP-muisteista puhumattakaan
Juu ei noi emolevyvalmistajat vapaaehtoisesti kuluttajalle hintaetua siirrä jos on pieninkin mahdollisuus saada säästöä komponenteissa ja pitää hinta ennallaan.
Kuulostaa siltä että muistiväylän ja RAM sirun jännitteet on erotettu eri tasoiksi, jolloin kustannus muistimodulin rakenteeseen on aikalailla suurempi kuin yksi regulointipiiri. Mielenkiintoista kyllä kuulla miten jännitetason ohjaus toteutetaan, SPD väylällä?
Emolevyt ovat niin kilpailtu ala, että aivan varmasti siirtyy hintoihin jos sieltä saadaan pudottaa joku osa pois.
Toki ne samalla nousee kun tulee pci-e 5.0 ja 4.0 pitää vetää jo karvalakkikoneillekin ja voipi DDR5 vaatia myös DDR4:ää paremmat vedot.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä