AMD esitteli tammikuun alussa CES-messuilla AM4-kantaiset työpöytäkäyttöön suunnatut Raven Ridge -koodinimelliset Ryzen-prosessorit Vega-grafiikkaohjaimella. Kyseessä on yhtiön uusimmat Advanced Processing Unit- eli APU-piirit, joissa yhdistyvät prosessoriytimet ja grafiikkaohjain samalla piisirulla. Saimme käsiimme ensi viikolla myyntiin saapuvat uutuudet eli Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200 G -mallit heti tuoreeltaan.
Tutustumme 4k-laatuisella videolla AMD:n lähettämän testisetin sisältöön ja esittelemme mukana toimitetut komponentit eli Ryzen with Radeon Vega -prosessorit, MSI:n Mini-ITX-emolevyn ja G.Skillin DDR4-muistit. Videon lopussa pistämme osat kasaan testejä varten.
Jos pidit videosta, käy tykkäämässä videota, tilaa io-techin YouTube-kanava, anna kommenteissa palautetta ja kehitämme videokonseptia lisää, kiitos!
[offtopic]
CPUlla pääasiassa muistin VIIVE, ei kaistanleveys tai samanaikaisten accessien määrä. Mikään suurempi muistikanavamäärä ei auta siihen viiveeseen yhtään.
(Ja Summit Ridgellä taas muistin kellotaajuuden nosto nopeuttaa huomattavasti pääasiassa sen takia, että siinä muistin kellotajuuden kasvatus pienentää myös toisen puolen L3-välimuistien viivettä, ei sotketa sitä nyt tähän)
Intel teki sen jotta sai kaistaa nopeammalle näyttikselle. Uusissa intelin prossuissa sama ongelma on ratkaistu eri tavalla, laittamalla HBM-muistilla varustettu erillisnäyttis samaan pakettiin CPUn kanssa.
Ja Crystall Well nopeutti hiukan myös CPUta koska se tarjosi 64 tai 128 megaa L3-kakkua jolla oli paljon nopeampi viive. Ei pääasiallisesti sen kaistan takia.
[/offtopic]
Tai olen käyttänyt esim raid kortteja /useampia levyjä, jotka ovat olleet nopeita.
Useampi thhreadi ja kasvavat ohjelmien koot -> Molemmista syistä hutien määrä kasvaa.
Intelillä 1151 aikaan on taidettu huippuprossuissa pysyä 1/1 threadi välimuistimäärässä, eli vaikka kokonaisuus on kasvanut 8->12, niin samoin on threadien määrä kasvanut.
.. tai olet tuijotellut vaan teoreettisia kaistanleveyksiä joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuiinka se levy suorituu mistään tosimaailman merkityksellisestä asiasta.
levyimagejen kopiointi SSD-levyn partitiolta toiselle on workloadna täysin EVVK.
… ja kun sama ohjelman tai kirjaston koodia suoritetaan useammassa säikeessä, se koodi tarvii olla siellä L3-välimusitissa vain kertaalleeen. Ja kun yksi säie lataa jontain muistista välimuistiin, seuraavan samaa koodia ajava säikeen ei tarvi ladata sitä enää muistista asti.
Samoin kaikelle sellaiselle datalle mitä ne säikeet lukee muttei kirjoita.
Kun välimuistin määrä kasvaa samassa suhteessa säiemäärään kanssa, sen osumatarkkuus paranee.
Välimuistit ovat sirulla.
Raven Ridgen ja Summit Ridgen piilastujen kuvavertailua CCXn osalta:
Itse ytimet näyttävät aivan samanlaisilta. Ihan sama layoutti kaikessa.
Summit Ridgen L3-välimuisti koostuu kahdeksasta megan palikasta, jokaisen ytimen vieressä on kaksi tällaista megan palikkaa.
Raven Ridgessä taas näitä L3-välimusitipalikoita on vain 4 kpl, jokaisen ytimen vieressä on vain yksi megan palikka.
Raven Ridge-CCX:
Summit Ridge-CCX:
Pukkaako revikkaa vielä tänään? 🙂
Tuo kai se merkittävin seikka on kun pääosa Ravenriidgeistä tulllaan kumminkin myymään merkkikokoonpanoissa (sekä kannettava että pöytäkone) niin että niiden ostajilla ei ole aikomustakan lisätä siihen koneeseen yhtään mitään (ei edes näytönohjainta) niin AMD:n on järkevää käyttää tuo kustannusten säästö hyväksi koska AMD kilpaile niissä merkkikone diileissä suoraan Intelin prosessoreja vastaan ja niissä diileissä hinta merkkaa enempi kuin se että onko lopullinen kone riittävänhyvä pelaamiseen (Ravenridge) vai ei (Intel).
Juuri niin kyse on ymmärtämättömyydestä kun ei ole olemassa mitään "Raven" CPU:ta tai "Rave" GPU:ta tai "Rave" Apua se Raven yksin ei merkaa mitään liityen AMD:hen, se Rave on Engalantia ja Suomeksi käännettynä se on Korppi.
Niin kyllä on olemassa yksi Ravenridge josta on sekä mobiili että työpäytä versiota sen mukaan aivan samoin kuin Intelilläkin on yhdesta ja samasta prosesorista sekä mobiili että työpöytäversioita kumallakin valmistajalla erot sen mobiili ja työtpöytäversion välillä on sama eli mobiiliversioiksi menee sellaisia prosessoriyksiköitä jotka tarvii vähempi vollteja joten ne kulutta vähempi Wattaja ja siten tarvii vähempi jäähdytystä ja pärjää pienemmällä akulla minkälisäksi niitä mobiiliversiota ei koskaa ajeta yhtäkorkeilla kelloilla kuin työpöytäversioita.
Sitä minä en tajua että miten sinä tästä että on vain yksi Ravenridge voit hypätä siihen päätelmään että Raveridgessä ei ole Vega GPU ydintä minä en tajua, kun kaikki linkkaamasi lähteet sanoo että Ravenridgessä on Vega GPU ydin tuosta voi vetää vain sen johtopäätöksen että sinulla on joku kumma salaliittoteoria sen suhteen että kaikkilähteet valehtelevat sinulle silloin kun ne sanovat että Raveridgessä on Vega GPU ydin.
Se että sinä yritän suurentamanttomasta ydinkuvasta tihrustella että missähän tässä on "erilinen PCIE ohjain" tajuamatta että se on käytännössä mahdotonta kertoo ymmärryksestäsi kun se PCIE ohjain osa on fyysisesti niin pieni että ei sitä noista kuvista voi erottaa täysin erillisenä (sen voi erotta milläalueella on IO:ta mutta sitä mikä siitä IO:sta on nimeomaan PCIE väyliä on mahdoton noista kuvista erottaa).
Ei ole kun se ei ole AMD:n kuluerä mitä vetoja se OEM valmistaja haluaa sille AM4 emolleen AMD:n kuluerä on se mitä vetoja on sen prosessori paketoinnissa.
Tuon sinun logiikasimukaan Intelin ja AMD HED alustat on keskihintaisia kuluttaja alustoja mielestäni tuollainen päätelmä on vaiolla pohjaa ja luettavissa täysin vain ja ainoastaan elitistiseksi näkökulmaksi.
Niin muuten niitä Intelin oikeita halppisalustoja on Jimmsin sivulla vaikka kuinkapaljon niissä on integroitu CPU (ja usein myös läppäripaketointin sen alustan ympärillä).
Eikö se ollut L4 kakkua?
Juu, hups.
L2 kammoisa vai sirussa kysymys kertoo suoraa että et ensikään tiedä/ymmäärrä mitä L2 tarkoittaa.
Aina kun puhutaa L1 tai L2 välimuistista (oli se sitten CPU:ssa tai GPU:ssa) se on siinä sirussa koska L1 ja L2 viittaa aina sisäiseen välimuistiin.
L3 on pikkaisen eritilanteessa kun menneisyydessä sillä viitattiin prosessorin koteloinnissa tai prosessorin piirilevyllä olevaan L3 muistipiiriin mutta nykyisissä CPU:ssa ja GPU:ssa myös L3 on aina sillä sirulla.
Tai sotketaan sen verran että halauisin nähdä Raveridge prosessoriartikkelissa testattavan tätä että onko Raveridgessä muutosta tämän L3:n ja keskusmuistin sidonnaisuuden suhteen verrattuna aikaisempii Ryzen prosessoreihin, kun tuo on merkittävä heikkous Ryzeneissä koska sen takia Ryzen ottaa keskimääräistä suuremmmat hitin tehoonsa silloin kun siiinä käytetään halvempia ja hitaampia keskusmuisteja ts tällä on merkitystä sillloin kun ostaja harkitsee edullisemman pään Ravenridge OEM pöytäkonetta tai varsinkin läppäriä (kun niistä ei varmastikaan löydy 3200 muisteja).
Ei vaan "sisäisin" välimuisti on L1, sitä "ulompi" on L2 jne. Siksi L2 välimuisti voi ihan mainiosti olla prosessorin ulkopuolella.
Esim. Pentium aikakaudella L2 välimuisti oli emolevyllä. K6-3 ja Pentium II toivat sen emolevyltä lähemmäs prosessoria ja itse asiassa K6-3:n tapauksessa emolevyn välimuistista tuli L3.
Ota huomion millä tasolla asiasta puhuin en puhunut siitä miten ne toimii vaan siitä missä ne fyysisesti nykyään sijaitsee.
Enkä nähnyt syytä perääntyä historiassa niin kaus että oltaisiin ajasssa ennen kysyjän todennäköistä syntymää (kun oma prosessorien käyttöhistoria yltää niin kaus että se L1 muistikin oli yhdessä välissä suuri uutuus jota ei aikaisemmasa prossorissa ollut ollenkaan (ei ulkoisena eikä sisäisenä)).
Siinä vaiheessa, kun haut jonoutuvat, niin tietenkin myös se kaista vaikuttaa. Jos muistihakuun menee vaikka "tunti", koska kaista on pieni ja puolentunnin päästä ekan haun aloittamisesta tulee toinen haku, niin se joutuu odottamaan ensin jo sen puolituntia, ennenkuin pääsee edes alottamaan.
Jos taas kaista on iso, niin eka haku on jo valmis, kun seuraava tulee, jolloin se pääseekin aloittamaan heti.
———-
Niin… Tuo L4 auttoi myös prossua, eli muistisysteemin nopeutus auttoi selkeästikin asiaa, eli musitisysteemissä on yksi selkeä pullonkaula.
Ja jos AMD:kin tuplasi nyt L2:n , niin selkeästikin on haluttu parantaa juurikin tuota muistisysteemin pullonkaulaa. Pari DDR4 muistikanavaa nyt vain on onnettoman vähän suurelle coremäärälle tai tuollaisella cpu+GPU yhdistelmälle.
Jos pelikonsoleista nähtiin, miten jo todella umpipaska prossu + ei mitenkään hirmunopea GPU kärsi nimenomaan muistikaistarajoituksesta todella rajusti. Myöskään nopea cache alue ei vain pelastanut tilannetta (vaikka jonkinverran auttoikin).
Lisäksi on hieman yltiöoptimistista mielestäni olettaa, että eri corejen prosessit sattuvat käsittelemään niin pientä muistialuetta, että ne mahtuvat noihin nykyistenkään kokoisiin cachemuisteihin. Ohjelmien viemä kokonaismuistimäärä on kasvanut kuitenkin kokoajan,. eikä ne yleensä varaa vain sitä muistia ihan vain koristeeksi, vaan sitä myös välillä luetaan. Ohjelmat kutenkin yleensä ovat vähintään satoja megoja. Jopa jokin niinkin simppeli,. kuin selain vie helposti esim 200 megaa.. (tällähetkellä selainten prosessit vievät esim gigatavukaupalla, vaikka sieltä on karsittu kaikki mainoshöttö pois).
——————————
Jos joku tekee jonkin uuden systeemin, eikä käytä sitä mihinkään, niin riski sille, että kukaan muukaan ei käytä sitä mihinkään kasvaa suureksi. Siksi AMD:n pitäisi nyt tehdä ehdottomasti GPU computing demoja, jotta kaikki näkisivät, miten paljon GPU voi auttaa laskennassa eri tapauksissa. Luulisi, että esim kuvankäsittelyohjelmiin ym voitaisiin tehdä tuolla kiihdytyksiä.
… mutta tämä vaan on normaalilla CPU-workloadeilla erittäin harvinainen tilanne.
Väärin.
Muisti on liukuhihnoitettu.
Seuraavan muistiaccessin voi aloittaa siinä vaiheessa kun edellinen on vielä tulossa.
Yhden 64-tavuisen välimuistilinjan siirtäminen 64-bittisellä muistikanavalla vaatii 8 peräkkäistä siirtoa. Tarkoittaa siis että jollain DDR4-2666lla yhden välimuistilinjan siirtämiseen menee 3ns aikaa, tai siis aina 3ns välein pystytään SIIRTÄMÄÄN uusi välimuistinlinja. Mutta sen muistin hakuaika kokonaisuudessaan on luokkaa parikymmentä nanosekuntia, siirto voidaan aloittaa vasta parikymmntä sekuntia sen jälkeen kun muistiaccessi aloitetaan.
Hetkellä X tulee muistiaccessi
Hetkellä X+3 tulee toinen muistiaccessi (joka osuu eri välimuistilijaan)
Hetkellä X+6 tulee kolmas muistiaccessi (joka osuu eri välimuistilinjaan)
…
Hetkellä X+24 ensimmäisen muistiaccessi saadaan tehtyä
Hetkellä X+27 toinen muistiaccessi saadan tehtyä
Hetkellä X+30 kolmas muistiaccessi saadaan tehtyä
Ja tämä tehdään vielä molemmille muistikanaville rinnakkain.
Siellä pitää olla ihan järkyttävä määrä yhtäaikaisia L3-missejä menossa, että edes kaksikanavainen DDR4 saadaan saturoitua.
JOSSAIN on aina pullonkaula.
Ja kun pullonkaula on VIIVEESSÄ eikä kaistanlveydessä, ei sen kaistanlveyden kavattaminen auta käytännössä yhtään mitään.
[/quote]
Mistä Ihmeen L2n tuplaamisesta oikein höpiset? Raven Ridgessä on ihan yhtä paljon L2sta kuin Summit Ridgessä, ja Zenissä on ihan yhtä paljon L2-kakkua/ydin kuin Excavatorissa per "ydin" (mutta puolet vähemmän kuin Bulldozerissa per "ydin")
Ja L3n määrän/ydin AMD nimenomaan PUOLITTI Summit Ridgestä Ravn Ridgeen. Koska Raven Ridge on työpöytä- ja läppäriprossu, ei serveriprossu. Työpöytäworkloadeilla pienempikin L3 on ihan riittävä, mutta koska Zeppelin-piiriä käytetään myös EPYCeissä, niihin tarvi isoa L3-välimuistia
Ei, vaan se parikin DDR4-muistikanavaa on hyvin vaikea saada saturoitua millään normaalilla CPU-workloadilla vaikka ytimiä olisi enemmänkin.
Tehokas GPU sitten tarvii paljon sitä kaistaa. Mutta niitä integroituja GPUita käytetään nimenomaan low endissä, joku 4-kanavainen DDR4-muistikanavaa olisi silti aivan liian vähän kunnolla tehokkaan näyttiksen tekemiseen, ihan laastaria avomurtumaan.
Että ne tehokkaat GPUt vaatii silti jotain muuta, nopampaa muisia, jolloin se nelikanavainnkin DDR4 olisi niille täysin turhaa.
Eli olet hirvälllä vänkäämilsellä vaatimassa asiaa, joka työpöytä-CPUlla korjaa olemattoman pullonkaulan, mutta joka olisi silti tehokkaalle GPUlle aivan liian hidas ettei sitä voisi käyttää.
Tällä nimenomaan todistetaan edellistä pointtiani. Se tehokas GPU tarvii enemmän kaistaa kuin mikään nelikanavainenkaan DDR4 pystyy tarjoamaan, joten sille pitää olla jotain nopeampaa muistia, jolloin sen normaalin RAMin kaistanleveyden tuplaaminen on turhaa.
… mutta kun niitä huteja tulee, nitä tulee tarpeeksi harvakseltaan, että se muistikaista saturoituu erittäin harvoin. Se, mikä ratkaisee, on se muistin VIIVE, ei kaistanleveys.
Ja silloinkin kun tule pari peräkkäistä accessia peräkkäisiin osoitteisiin muistiin, jota ei alunperin ollut L3-välimuistissa, välimuisti hoitaa homman kotiin: Vain ekasta seuraa L3-miss, kerralla kun ladataan koko välimuistilinja niin seuraavilla, vireisen osoitteeseen menevillä accesseilla välimuisti jo osuu.
Eli siis kokoajan paisuvien ohjelmien toimesta luetaan montaa asiaa yhtäaikaa, kun threadien määrä lisääntyy nykyprossuissa kookoajan, eli siis lisäkaistasta olisi nimenomaan hyötyä, enenevässämäärin.
Selkeästikin jo melkoisen tehoton GPU (joka esim Intelin Iriksessä on) hyötyy todella reippaasti siitä lisäkaistasta, kuten kaikki testit noilla prossuilla osoittivat.
Voisitko pelkän megaquottaamisen sijasta yrittää LUKEA sen viestini. (ja ymmärtää sen) ?
Entäs esim 8 ydin prossulla, kun on joku tilaanne, jossa ajetaan vähintään kahta eri softaa yhtäaikaa. Esim säikeistyvän pelin pelaaminen ja prossulla striimaaminen siinä samalla.
Itse en jaa noita kuluttaja-alustoja, muutakuin kahteen luokkaan ja itsellä nuo 115X:t ja AM4 on menneet aina siihen alimpaan luokkaan.
Live-stremin pakkaamisen kaistantarve CPUn ja muistin välillä on käytännössä
* Lopputulos kerran ulos (kaistantarve nykyisllä bitrateillä luokkaa kymmenestuhannesosa koko mustin kaistasta, ei siis tunnu yhtään missään) sekä
* Pakkaamaton data n. kolmeen kertaan. (tallennus GPUlta normaaliin RAM-muistiin, ja lataus sekä itse framen pakkaamiseen että seuraavalle framelle motion compensationia varten). L3-kakun kapasiteetti ei ihan riitä että pitää käydä muistin kautta.
Kaistantarve yhteensä kaikista fullHD-resolla luokkaa 1.5 GB/s. Eli n. kolmaskymmenesosa kaksikanavaisen muistin kaistasta.
Että ei, mikään pelin streamaus ei tarvi mitään nelikanavamuistia.
Harvoin päästään tuollaisiin laskettuihin teoreettisiin arvoihin käytännössä. Pelin aikana kun siellä on itse pelin threadit, nuo pakkausthreadit ja Nvidialle käsittääkseni edelleen näyttiksen ajuri käyttää myös prossua ihan jonkinverran. ja lisäksi kaikenlainen paske, joka tulee käyttisten ja muiden n kpl ajanmyötä taustasoftien mukana.
Tai sitten järkevä pitää asiat yksikertaisina ja ei käy luokittelemaan tuollaisia turhaan ties miten moneen lopkeroon. Noita kun on tarjolla esim Intelillä yleisesti nuo 2 vaihtoehtoa, josta sitten valitaan sen mukaan, tarvitseeko esim enemmän I/O:ta, kuin yhdelle näyttikselle ja jollekkin ei kovinkaan vaateliaalle pikkukortille tai tarvitseeko enemmän muistia , enemmän coreja prossuun jne jne..
GPU on vähän eri asia kuin CPU.
Grafiikan laskenta hyötyy suuresta muistin siirtokaistasta johtuen sen äärimmäisestä rinnakkaistuvuudesta.
Eli yhtä aikaa täytyy "toimittaa mahdollisimman paljon tavaraa."
Se äärimmäinen rinnaikkaisuus myös vähentää kokonaissuorituskyvyn riippuvuutta yksittäisten hakujen viiveistä.
Monessa asiassa hyvin sarjamuotoista laskentaa suorittava CPU taas vaatii alhaiseen latenssiin panostamista:
Vaikkei tarvittava datamäärä iso olisikaan, niin kaikki seisoo niin kauan kuin "paketti viipyy postin kyydissä".
Eikä siinä auta se "postin toimitus isommalla kuorma-autollakaan", jos toimitusaika ei parane.
Sen L4:n auttaminen myös CPU-suorituskyvyssä tuli juuri siitä, että tavallista suurempaan osaan muistin sisällöstä pääsi useammin käsiksi lyhyemmällä toimitusajalla kuin keskusmuistista/RAMista hakiessa.
Eli vähän kuin että kaupan omassa hyllyssä/varastossa tai tukkurin alueellisessa varastossa on enemmän tavaraa.
(toimitusaika lyhyempi kuin kaukaisemmasta/valmistajan varastosta)
Ja kovin harvoin siellä useampi niistä vaatii suurten datamäärien siirtämistä yhtä aikaa.
Pääosin ne ovat "pikkuasioita" joissa tarvitaan pientä datamäärää, mutta mieluiten mahdollisimman lyhyellä viiveellä että saa sen asian pois muiden samanlaisten pikkuasioiden tieltä.
Olisi hienoa, jos tulevassa testissä, tai erillisessä artikkelissa käytäisiin läpi myös Raven Ridgen ja yhteensopivien emolevyjen osalta videotoisto-ominaisuuksia ja mahdollisesti testejä. Aika moni näistä prosessoreista tulee päätymään kuitenkin htpc käyttöön, jolloin hyvillä ja ajan tasalla olevilla videotoisto-ominaisuuksilla on merkitystä.
Noissa testeissä olisi hyvä verrata Intel NUC kokoonpanoihin.
Tämä itseäkin etupäässä kiinnostaa. TV-tasossa huhkii wanha sotaratsu Llano joka kaipaa jo liimatehtaalle, pitäisi saada tilalle kaikki näköpiirissä olevat tarpeet kattava.
Guru3D:n revikassa oli lyhyt katsaus ominaisuuksiin ja suorituskykyyn, mutta testit kuitattiin toistamalla pari videota ja ottamalla screenshottiin CPU/GPU käyttöasteet. Lupaavalta vaikuttaa silti.
Senpä takia kyselenkin , että ehkä joku selvittää asioita
Tuo Raven GPUn L2 on muutos Bristol Radeoniin nähden
Miksi Raven Bidgessä on vain 4MB L3 cachea kun täydessä CCX moduulissa on 8MB
Eli miksei tuota puolikasta käytetty GPUn eDRAM muistiksi jolloin kone olisi nopeutunut
Ei siellä ole kahdeksaa megaa. Se on pienempi, erilainen CCX. Siellä on vain 4 megaa. Katso nuo kuvat, mitkä postasin tänne eilen tai toissapäivänä.
Se on SRAMia, ei mitään eDRAMia.
Ei voi käyttää kun ei ole, ja vaikka se olisi, se on kytketty sinne CCXään CPUiden luokse. Sen laajamittainen käyttäminen GPUlta rasittaisi kaistaa CPU- ja GPU-puolen väliltä, paljon järkevämpää on tehdä sinne GPUlle oma välimuisti (kuten nyt onkin tehty)
Oukey tässä on tai eiole eDRAM muistia riippuen tulkinnasata Intel Core i7-5775C review: The unwanted desktop Broadwell has one neat trick
Tässä kilpailijassa taas on kalliita condensaattoreita , miten lienee Review: Much-improved Iris GPU makes the Skylake NUC a major upgrade
Mutta koska tyhmyydelle ei ole rajaa , niin onko Bristol / Summit / Raven Ridge prossujen kontaktipinnit kytketty piirilevyyn ja lähes samoihin paikkoihin
Koska esim viestisi # 109 ei näy muistiohjaimia jotka kuitenkin ovat yhteiset väylät sekä CPU että GPU ja RAM kampojen välillä , vai onko epäiltävä ettei Raven iGPU käytäkkään kampoja muisteina
Ei, kyllä noissa molemmissa on ihan sitä eDRAM-muistia erillisessä ulkoisessa mutta samaan paketointiin sisällytetyssä piirissä. SRAM-muistia käytetään itse prosessorin (tai grafiikkapiirin tai -ohjaimen) sisäänrakennetuissa välimuisteissa, eli nykypäivänä L1, L2 ja L3.
Samaa tehtävää tekevät pinnit ovat tietääkseni samoilla paikoilla, mutta kaikki kolme eivät käytä välttämättä täysin samaa konfiguraatiota vaan osassa on käytössä pinnejä mitä toiset eivät käytä. @hkultala tai @The Stilt voinee korjata jos meni vikaan.
Ei ole mitään epäiltävää, epäselvää tai muuta. Raven Ridgen iGPU käyttää ihan samaa keskumuistia eli "RAM-kampoja" kuin se prosessoripuolikin ja niillä on yhteinen muistiohjain. Noissa viestin #109 kuvissa on vain CCX:t eli Zen-prosessorikompleksit, ei koko sirua. Muistiohjain kuuluu "uncoreen" eli "siihen kaikkeen muuhun"
Tässä Raven Ridgen koko siru korostetuin osin:
![[IMG]](https://en.wikichip.org/w/images/thumb/c/cc/raven_ridge_die_%28annotated%29.png/950px-raven_ridge_die_%28annotated%29.png)
Alaosan ja vasemman laidan "merkkaamattomat alueet" sisältävät PCIe-väylät, erilaisia ohjaimia (SATA, USB) jne. Ylhäällä olevasta merkkaamattomasta alueesta yläkulman kolmen nelikulmion osuus kuuluu vielä GPU:hun ja loppuosa tod.näk. infinity fabriciin. Keskellä olevasta merkkaamattomasta osasta en vanno juuta tai jaata mutta jossain senkin on mainittu olevan infinity fabriccia.