Alma Media on päättänyt lakkauttaa mikrobitti.fi-sivuston tammikuussa 2026, jonka jälkeen se löytyy osana 8,99 € / kuukausi maksavaa Iltalehti Plus Extraa osoitteessa iltalehti.fi/bitti. Muutos on seurausta viime syksynä Mikrobitin omistaja Alma Median ilmoittamista tuotemuutoksista, joiden mukaan se suunnitteli siirtävänsä Mikrobitti-lehden osaksi kuluttajamediaa Alma News Median sisällä.

Vuodesta 1984 asti ilmestynyt painettu printtilehti jatkuu ja ilmestyy normaalisti kuukausittain. Tammikuussa tilaajat saavat automaattisesti käyttöön koko Iltalehti Plus Extran, josta löytyy luettavaksi myös näköislehti.

Mikrobitti.fi-sivusto on toiminut printtilehden digitaalisena kotina, josta on löytynyt ajankohtaisten uutisten lisäksi ainoastaan tilaajille suunnattua printtilehden sisältöä.

Printtilehtien tilaajamääriä ei ole julkaistu enää hetkeen, mutta 2024 Mikrobitin painetun lehden keskimääräiseksi lukijamääräksi ilmoitettiin 65 400 ja kokonaistavoittavuudeksi digi mukaanlukien 208 400.

Lähde: Mikrobitti

io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina 21. marraskuuta noin kello 15:00 alkavana suorana live-streamina YouTubessa. Äänessä ovat tällä viikolla Juha Kokkonen ja Sampsa Kurri.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify
• Supla

NVIDIA ei tuttuun tapaansa noudata kalenterineljänneksiä fiskaalivuotensa määrittelemiseen. Nyt yhtiö on julkaissut fiskaalivuoden 2026 kolmannen neljänneksen tuloksen.

NVIDIAn neljännes päättyi odotetusti jälleen uuteen ennätystulokseen. Yhtiön koko liikevaihto oli peräti 57 miljardia dollaria ja bruttokate jopa 73,4 %. Vuoden takaiseen nähden kasvua tuli liikevaihtoon 62 % ja bruttokate nousi 1,2 prosenttiyksikköä.

NVIDIAn liikevaihdosta ja tuloista ylivoimaisesti suurin osa tuli luonnollisesti datakeskuksista. Koko osasaton liikevaihto oli reilut 51 miljardia, josta laskentapiirit tuottivat 43 miljardia ja verkkoratkaisut 8 miljardia dollaria. Vuoden takaiseen verrattuna osaston liikevaihto kasvoi lähes 21 miljardilla dollarilla.

Pelipuolella NVIDIAn liikevaihto oli vajaat 4,3 miljardia dollaria, mikä oli noin miljardin paremmin kuin vuosi sitten. Myös ammattilaispuolta edustava Professional Visualization kasvatti liikevaihtoaan vuoden takaisesta 486 miljoonasta 760 miljoonaan dollariin. Automarkkinat puolestaan kasvoivat vuodessa 449 miljoonasta 592 miljoonaan ja OEM- ja muut tuotteet 97 miljoonasta 174 miljoonaan dollariin.

NVIDIAn yli 57 miljardin liikevaihdosta jäi leivän päälle myös muuta kuin pelkkä ylähuuli. Yhtiöllä jäi viivan päälle jopa 31,9 miljardia dollaria, kun liikevaihdosta oli vähennetty kaikki GAAP-laskentatapaan kuuluvat kulut. Tulevalta neljännekseltä yhtiö odottaa jopa 65 miljardin dollarin liikevaihtoa kahden prosentin tarkkuudella. Se uskoo myös saavansa kasvatettua bruttokatteensa jopa 75 %:iin.

Lähde: NVIDIA, Uutiskuva: App Economy Insights @ X

Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmällä on takanaan jo pitkä taival läpi tietotekniikan vuosikymmenten. Tänään Windows täytti tasan 40 vuotta.

Microsoft julkaisi Windows 1.0 -käyttöjärjestelmän 20. marraskuuta vuonna 1985. Käyttöjärjestelmän kehitys oli aloitettu vuonna 1983 ja sitä pidettiin alalla erittäin riskialttiina ratkaisuna; käytännössä koko yhtiön tulevaisuus riippui sen menestyksestä. Käyttöjärjestelmästä julkaistiin lopulta neljä versiota, jotka numeroitiin 1.01, 1.02, 1.03 ja 1.04.

Aurajoessa on virrannut Windows 1.0:n jälkeen vettä litra jos toinenkin ja virallisia Windows-versioitakin on samaan väliin mahtunut jo toista kymmentä, vaikka mukaan laskettaisiin vain enemmän ja vähemmän kotikäyttöön suunnatut versiot. Windows 2.0 julkaistiin 9. joulukuuta 1987, Windows 3.0 22. toukokuuta 1990 ja 3.1 6. huhtikuuta 1992.

24. elokuuta 1995 tapahtui isompi mullistus, kun Windows 95 siirsi käyttöjärjestelmän 32-bittiseen aikaan. Windows 98 seurasi perässä 25. kesäkuuta 1998 ja Windows Me 14. Syyskuuta 2000.

Windows NT -käyttöjärjestelmät oli suunnattu lähinnä yrityskäyttöön ja järeisiin työasemiin, mutta ensi maistiaisia NT-kerneleistä otettiin kotikäytössäkin 17. helmikuuta julkaistun Windows 2000:n (NT 5.0) myötä. Todellinen siirtyminen NT-maailmaan tapahtui Windows XP:n (NT 5.1) myötä 25. lokakuuta 2001. XP:n kanssa otettiin myös ensimmäisiä askelia 64-bittisten käyttöjärjestelmien maailmaan.

Windows XP sai elää rauhassa poikkeukselliesn pitkään. Seuraava isompi mullistus oli 30. tammikuuta 2007 julkaistu Windows Vista, joka oli kokenut matkan varrella paljon ja sai myös negatiivisen vastaanoton lähinnä ajuriongelmien vuoksi; uusi NT 6.0 -kerneli ei ollut yhteensopiva aiempien 5.x-kerneleiden kanssa ja monilla valmistajilla oli vaikeuksia saada aikaiseksi toimivia ajureita kaikille laitteilleen. Vistan jälkeen julkaistiin 22. lokakuuta 2009 suureen suosioon noussut Windows 7 (NT 6.1) ja kolme vuotta myöhemmin 26. Lokakuuta 2012 oli vuorossa mielipiteitä jälleen jakanut Windows 8 (NT 6.2), joka päivittyi vuotta myöhemmin omaksi julkaisukseen laskettavaan Windows 8.1:een (NT 6.3).

Windows 10 oli seuraava jättisuosion saavuttanut Windows-versio. Microsoft vaihtoi kernelin numeroinnin sen kohdalla suoraan NT 10:ksi ja käyttöjärjestelmän kehuttiin jopa olevan viimeinen Windows-versio ikinä. Kuten kaikki tiedämme, tämä ei lopulta pitänyt paikkaansa ja Windows 11 (NT 10) julkaistiin 5. lokakuuta 2021. Microsoftin odotetaan julkaisevan myös Windows 12 –version ennemmin tai myöhemmin.

Uutiskuva on luotu osittain tekoälymallia hyödyntäen.

Intel julkisti Panther Lake –arkkitehtuurin lokakuun alkupuolella ja kertoi samalla, että prosessorit saapuisivat myyntiin vuoden lopulla ja isommissa määrin alkuvuodesta. Nyt yhtiö on kertonut virallisen julkaisutapahtuman olevan CES 2026 –messuilla.

Intel pitää CES 2026 –messuilla Las Vegasissa tiistaina 6. tammikuuta kello 01:00 yöllä Suomen aikaa Core Ultra Series 3- eli Panther Lake –prosessoreiden virallisen julkaisutilaisuuden. Livenä netissäkin lähetettävän tapahtuman isännöi yhtiön Client Computing Groupin johtaja Jim Johnson.

Panther Lake –prosessorit on suunnattu ensisijaisesti kannettaviin ja niistä tulee saataville ainakin näillä näkymin kolme eri sirukonfiguraatiota: 8-ytiminen (4 Cougar Cove P-ydintä ja 4 Darkmont LP-E-ydintä) neljän Xe3-ytimen grafiikkaohjaimella, 16-ytiminen (4 Cougar Cove P-ydintä, 8 Darkmont E-ydintä, 4 Darkmont LP-E-ydintä) neljän Xe3-ytimen grafiikkaohjaimella ja 16-ytiminen (4 Cougar Cove P-ydintä, 8 Darkmont E-ydintä, 4 Darkmont LP-E-ydintä) 12 Xe3-ytimen grafiikkaohjaimella.

Ainakin prosessoriytimet sisältävä siru valmistetaan Intel 18A –valmistusprosessilla, jossa on käytössä Gate-All-Around-tyyppiset RibbonFET-transistorit ja virransyötön transistorin takapuolelle siirtävä PowerVia-teknologia. Voit tutustua piireihin tarkemmin aiemmassa uutisessamme.

Lähde: Intel

Samsungin helmikuulle odotetusta Galaxy S26 -älypuhelinmallistosta on vuodettu nettiin teknisiä ominaisuuksia ja myös renderöintikuvia. Kuvien taustalla on tunnettu mobiiliaiheisten tietojen vuotaja Steve ”OnLeaks” Hemmerstoffer.

Uudet S26-mallit näyttävän luottavan tuttuun Galaxy-ulkoasuun viime vuosilta ja olevan vuotojen mukaan hieman aiempaa ohuempia. S26-perusmallin kerrotaan painavan 164 grammaa 6,9 millimetrin paksuudella, kun taas S26+:lla ja S26 Ultralla samat lukemat ovat 191 g & 7,3 mm sekä 214 g & 7,9 mm. Suuria muutoksia ei siis ole mittasuhteisiin luvassa S25-mallistoon verrattuna, mutta joitain millimetrin kymmenyksiä on paksuudesta viilattu.

Järjestelmäpiirien osalta Samsungin omat piirit näyttäisivät tekevän paluun S26:ssa ja S26+:ssa – ainakin meillä Euroopassa –, sillä malleille huhutaan valmistajan tulevaa ja varsin suorituskykyistä Exynos 2600 -piiriä (2 nm). Sen sijaan Qualcommin Snapdragon 8 Elite Gen 5 -piirin kerrotaan olevan S26 Ultran sisässä markkina-alueesta riippumatta. Huhuja liikkuu myös Exynosilla varustettujen mallien muutamaa kymppiä alemmasta suositushinnasta Snapdragon-variantteihin verrattuna, joita nähdään todennäköisesti ainakin Yhdysvalloissa.

RAM-muistin ja tallennustilan osalta S26:lle ja S26+:lle raportoidaan 12 & 256 ja 12 & 512 gigatavun vaihtoehtoja. S26 Ultra saa samat vaihtoehdot ja lisäksi vielä 12 Gt & 1 Tt:n variantin. Vaihtoehdot ovat siis samat edeltäjämalliston kanssa, paitsi S26:n kohdalla, joka näyttää jättävän 128 Gt:n tallennustilan kokonaan väliin. Puhelinten RAM-muistin kerrotaan olevan LPDDR5X-tyyppiä nopeudella 10,7 GT/s. Lisähuomiona S26 Ultra saanee kuitenkin 16 Gt:n RAM-muistin Kiinassa.

Lisäksi S26 Ultra -huippumallin kamera käyttänee samaa ISOCELL HP2 -kamerasensoria 200 megapikselin tarkkuudella kuin S25 Ultrakin, mutta suuremmalla f1.4-aukolla aiemman f1.7:n sijaan.

Samsung ei ole vielä virallisesti tiedottanut tulevasta Galaxy S26 -mallistostaan.

Lähde: GSMArena (1, 2, 3, 4)

Googlen vuonna 2023 julkaisema tekoäly tunnettiin aluksi nimellä Bard, mutta se ristittiin uudelleen Geminiksi vielä saman vuoden aikana. Nyt vajaat kaksi vuotta myöhemmin Gemini on ehtinyt jo kolmanteen sukupolveensa. 

Uusi Gemini 3 on parantunut käytännössä joka osa-alueella ja on siirtynyt suoraan LMArenan testien piikkipaikalle. Se voittaa aiemman Gemini 2.5 -mallin jok’ikisessä testissä. Mallin merkittävimmät parannukset ovat multimodaalisen sisällön ymmärryksessä, tekoälyagentti-toiminnassa sekä syvällisempään ajatteluun ja päättelykykyyn.  

Myöhemmin saataville tuleva Gemini 3 Deep Think –tila parantaa multimodaalisessa ymmärryksessä ja päättelykyvyssä vielä entisestään. Sen kerrotaan saavuttavan Humanity’s Last Exam -testissä nyt 41 %:n tuloksen, kun Gemini 3 Pro jää 37,5 %:iin ja Gemini 2.5 Pro 21,6 %:iin. Kilpailevista malleista GPT-5 Pro saavuttaa testissä 30,7 % tuloksen. Toinen Deep Thinkin valttikortti on ARC-AGI-2-testi, jossa se nettoaa 45,1 %, kun Gemini 3 Pro jää 31,1 %:iin ja 2.5 Pro 4,9 %:iin. Kilpailevista malleista ARC-AGI-2:ssa pärjää parhaiten GPT 5.1 17,6 % tuloksella. 

Gemini 3 otettiin välittömästi käyttöön Googlen haussa ja AI Mode –tilassa sekä Gemini-sovelluksesa. Gemini Pro –versio sekin heti käytettävissä esimerkiksi Gemini-sovelluksessa ”Thinking”-nimen takana. Googlen mukaan Gemini 3:n turvallisuutta ja on testattu erittäin laajasti paitsi yhtiön itsensä toimesta, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Mallin pitäisi olla aiempia malleja paremmin turvassa erilaisilta hyökkäyksiltä. 

Lähde: Google

Qualcommin matka PC-maailmassa ei alkanut turhan ruusuisesti. Vaikka Snapdragon X –piirit löysivät myös omat faninsa, onnistuivat sen Elite- ja Plus-mallit yhdessä nappaamaan alle prosentin markkinaosuuden. 

Yhtiö on panostanut vahvasti toisen sukupolven Snapdragon X2 –alustaan ja etenkin sen Elite-malliin. Siinä missä ensimmäisen sukupolven Snapdragon X Elitessä oli parhaimmillaan 12 ensimmäisen sukupolven Oryon-ydintä, on X2 Elitessä parhaimmillaan 12 Prime- ja 6 Performance-luokan 3. sukupolven Oryon-ydintä. Kaksi sukupolvea uudemman arkkitehtuurin ohella myös ydinten kellotaajuuksia on saatu nostettua alkuperäiseen X Eliteen verrattuna. 

Qualcomm ei ikinä paljastanut liikoja yksityiskohtia ensimmäisen sukupolven Snapdragon X Eliten grafiikkaohjaimesta, mutta toisen sukupolven täysin uudelleen suunnitellun grafiikkaohjaimen kerrotaan olevan jopa 2,3-kertaa niin nopea, kuin ensimmäisessä sukupolvessa. Luku on saatu 20 eri ikäisen pelin testissä 1080p-resoluutiolla ja Medium asetuksin ilman skaalauksia. 

Yhtiö ei ole tyytynyt vertailemaan grafiikkaohjaintaan vain omaan menneeseensä, vaan kehuu sen olevan myös kilpailijoitaan nopeampi. Qualcomm on ottanut X2 Elite Extreme –huippumallin verrokeiksi Intelin Core Ultra 9 288V –prosessorin (Lunar Lake) Arc 140V:llä ja AMD:n Ryzen AI 9 HX 370 –prosessorin (Strix Point) Radeon 890M:llä. Yhtiön omassa 27 pelin testissä huippumalli Snapdragon X2 Elite Extreme jättää Core Ultra 9 288V:n jälkeensä keskimäärin 50 % ja Ryzen AI 9 HX 370:n keskimäärin 29 %:n erolla. Testit ajettiin 1080p-resoluutiolla Medium-asetuksin ja ilman skaalaimia. 

Qualcomm on sitoutunut myös päivittämään grafiikkaohjaimensa ajureita säännöllisesti ja julkaisemaan sille pelikohtaisia optimointeja. Snapdragon Control Center pitää ajurit halutessa automaattisesti ajantasalla ja se osaa myös optimoida pelien asetuksia. Lisäksi se mahdollistaa näytönohjaimen suorituskyvyn säätämisen ohjelmistopohjaisesti. Yhtiön lukujen mukaan sen prosessorit, grafiikkaohjain ja ajurit on validoitu jo tuhansille eri sovelluksille ja peleille ja niiden pyörittävän jopa 90 % pelatuimista peleistä heti niiden julkaisussa. Näytönohjain tukee DirectX 12.2 Ultimatea, Vulkan 1.4:ää, OpenCL 3.0:aa sekä SYCL:iä. 

Lähde: VideoCardz

Uutisoimme viime yönä lyhyesti Noctuan twiitanneen kuvan mustasta NH-D15 G2 –coolerista Type O Negativen laulun nimeä lainaten “Black No. 1” hashtagilla #ComingSoon. Odotus ei lopulta ollut todellakaan pitkä, sillä nyt yhtiön lippulaiva cooleri on julkaistu myös mustana versiona. 

Noctua julkaisi aikoinaan pitkään odotetun toisen sukupolven NH-D15-coolerinsa yli vuosi sitten heinäkuussa. Monelle yhtiön mielipiteitä jakava värimaailma on kuitenkin syy irvistykselle ja odotukset ovat keskittyneet mustaan chromax.black –versioon NH-D15 G2:sta. Yhtiön tuntevat osasivatkin odottaa odotuksesta tulevan pitkähkön, sillä Noctualla on tapana viilata kaikki yksityiskohdat kohdalleen eikä esimerkiksi saman tuulettimen toteuttaminen toisessa värissä onnistu vain maalaamalla uusi väri pintaan. Itse coolerin lisäksi julkaistiinkin myös chromax.black –versiot NF-A14x25 G2 –tuulettimista. 

Yhtiön toimitusjohtaja Roland Mossig kertoi julkaisun yhteydessä niin yleisön kuin arvostelijoidenkin ottaneen G2-päivityssukupolven tuotteet vastaan avosylin ja hyvin arvosanoin. Hän kertoi Noctuan olevan ylpeä NH-D15 G2 -coolerista ja NF-A14x25 G2 –tuulettimesta ja miten ne suoriutuvat edeltäjiinsä nähden. Mossig uskoo uusien chromax.black-tuotteiden vakuuttavan myös ne, jotka pitävät mustanpuhuvasta ja huomaamattomasta ulkonäöstä. 

Tuotteiden tarkemmat ominaisuudet löydät aiemmasta Noctuan normaalia värimaailmaa noudattavien perusversioiden uutisesta. NH-D15 G2 chromax.black on hinnoiteltu 159,90 euroon, kun NF-A14x25 G2 PWM:n ja sen pyöreällä rungolla varustetun NF-A14x25r G2 PWM –version hinta on 39,90 euroa. Kahden tuulettimen NF-A14x25 G2 PWM Sx2-PP chromax.black on puolestaan hinnoiteltu 76,90 euroon, jälleen rungon muodosta riippumatta. 

Lähde: Noctua

QD-OLED-pelinäyttöjen hinnat tulevat alaspäin hitaasti mutta varmasti, mistä tuorein esimerkki on Philipsin uusi Evnia-pelinäyttö 27M2N6501L. Kyseessä on 26,5-tuumainen näyttö 2560 × 1440 pikselin QHD-resoluutiolla ja 240 hertsin maksimivirkistystaajuudella.

Väritykseltään tyylikkään valkoinen E27M2N6501L on varustettu G-Sync Compatible -tuella, minkä ansiosta se synkronoi virkistystaajuutensa näytönohjaimelta tulevan ruudunpäivitysnopeuden kanssa. Pikselivasteaika (gray-to-gray) on erittäin nopea 0,03 millisekuntia. Näytössä on myös HDR10-tuki ja sen maksimikirkkaudeksi kerrotaan 400 nitiä. Väriavaruuksista DCI-P3 on katettu 99- ja sRGB 147,5-prosenttisesti.

Peliominaisuuksia 27M2N6501L:ssä ovat esimerkiksi hämäriä alueita korostava Stark Shadowboost, tähtäimen väriä pelin mukaan vaihtava Smart Crosshair sekä Smart Sniper, joka korostaa pelikuvan zoomausta tarkkuuskiväärillä ammuttaessa. Kaiken kruunaa näytön takana oleva kolmen sivun Ambiglow-valaistus, joka heijastaa pelin värimaailmaa seinälle reaaliajassa – tietenkin tekoälyavusteisesti.

Uudessa Evniassa on tavanomaiset ergonomiasäädöt (korkeus, kallistus, kääntö ja kierto) ja sen liitäntäpuolelta löytyy kaksi HDMI 2.1:tä, yksi DisplayPort 1.4, kuulokeliitäntä sekä USB-keskitin (3.2 Gen 1) kahdella USB-A:lla, joista toinen tukee virransyöttöä.

Philips Evnia E27M2N6501L tulee saataville tammikuussa suositushintaan 449 euroa.

Lähde: Sähköpostitiedote