
AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Muut oikoo polkuja tuotannossa, Asus taas myynnissä. Mutta menee offtopiciksi.
Myynnin oikopolut on helppo estää avaamalla silmänsä ja tarkistamalla faktat 5min Googlauksella tai kysymällä vaikka tällä forumilla. Tuotantovaiheen oikopolkuja on taas sitten myöhäistä korjata, kun on jo paskat housussa.
Olenko ymmärtänyt oikein että AMDn prossuja ei korkkailla? Eli siellä ois ihan kunnon tahnat välissä?
Jos Ryzenit julkaistaan helmi-maaliskuun vaihteessa niin milloin niitä voi odotella kauppoihin?
Ajattelin pistää itx-setin kokoamisen jäihin nyt ainakin Ryzenin julkkareihin asti että näkee mitä sieltä tulee. Ei yhtään innosta Intelin purkkaviritykset härskillä hinnalla.
Itse odotan Ryzen ITX-emolevyä kunnon äänipiirillä.
-Offtopic-
Noh, pitäisi tietää mitä tarkistaa. Tietysti nyt olis odottanu et alan ammattilainen olis tiennyt ja halunnut tienata vähän hynää omalle yhtiölle mutta ilmeisesti ei. Oliko toi Z97-P sitten joku varastontyhjäysmalli, että siksi haluttiin pois nurkista?
-Topic-
Mitkä kaikki valmistajat nyt sitten on julkaissut tietoja AM4 emoista? Olis kiva alkaa jo tässä vaiheessa tekemään vähän kartoitusta tarjonnasta.
Ryzen kiinnostaisi, mutta pitäisi löytää emo jossa on vähintään 10 SATA-liitäntää (kaikki nykyisen emolevyn 10 + 1 kpl erillisen kortin sata-liitännöistä on käytössä).
Eiköhän sellaisiakin tule. Vaihtoehtona on päivittää prosessori johonkin 8-10 coren 2011 Xeon/Xeon ES:ään.
Jos saa kysyä, mihin tarvitset 10kpl SATAliitäntöjä?
Itse miettinyt että kun aika jättää näistä 200-300Gb kovalevyistä saatan korvata osan jopa ulkoisilla tai yhdellä isolla sisäisellä. Nyt esim. musiikki on omalla 200Gb levyllään ja "Snaga" sisältää kaikkea random juttua kuten kirjoja sekä sarjakuvia, Deltree.EXE tiedoston ja muuta "hyödyllistä" kuten 2005 tehdyn Nierle tilauksen sisällön jne…
Kaikki Zeppeliniin pohjautuvat prosessorit on varustettu sTIM:llä, eli indiumjuotteella.
Tämä tieto on jo vuoden vanha, mutta on ERITTÄIN epätodennäköistä että se muuttuisi mihinkään.
Harjaantunut käsi myös kertoo että prosessorissa on sTIM:t välissä (paino) :think:
Kuluttajaprosessorien pitäisi olla saatavilla välittömästi julkaisun jälkeen.
ASUS:n tuotesegmentointi emolevyissä on erittäin selkeä:
1) ROG, TUF & WS
2) Deluxe
3) PRO
4) Muut
Muiden tasojen laatu on hyvin tasainen rautatasolla, mutta "muiden mallien" kohdalla laatu vaihtelee. Välillä tulee hittejä ja välillä huteja, kuten kaikilla muillakin valmistajilla.
Z97-P on ASUS:n halvimpia Z97 lankkuja ja kuuluu nelossegmenttiin. Nelivaiheinen virransyöttö, eikä todellakaan mikään "kellotusemo".
Kaikki AM4 sekä Ryzeniin liittyvä on NDA:n alla, siten myös emot.
CES messut oli poikkeus tähän ja siellä AMD salli valmistajien esitellä tulevia AM4 emolevyjään mock-up periaatteella.
mm. Anantechilta löytyy pintapuolinen katsaus CES AM4 emolevyihin.
Ainoat omilla kriteereillä kunnolliset, CES messuilla nähdyt AM4 emolevyt oli ASRockin, Gigabyten ja MSI:n absoluuttiset huippumallit. Koska kuvia oli rajoitetusti, niin kovin tarkkoja speksejä noista ei selvinnyt.
Näiden valmistajien huippumalleissa oli kuitenkin kunnolliselta vaikuttavat digitaaliset virransyötöt, joka on tärkein yksittäinen kriteeri kellotuksen kannalta. Valitettavasti vastaavasti heti huippumallien alapuolella olevissa malleissa
laatu vaikutti romahtavan poikkeuksellisen jyrkästi.
Eli kannattaa zen kokoonpanoa tehdessä satsata alustaan varsinkin pitkäikäistä kokoonpanoa ajatellen.
-Offtopic-
Eli siis Asus vaan halunnut paskasta eroon ja siten syöttänyt apuja hakeneelle. Tuolla asiakastoiminnalla, ei ikinä jatkoon.
-Topic-
Koskahan tuo Zenin NDA raukeaa? Onko tästä jo tietoa?
Miten emolevyllä on vaikutusta tietokoneen pitkäikäisyyteen?
Olisiko kerrankin niin päin, että AMD:lla on viileämmät prossut, kun Intelin nykyisillä purkkavirityksillä prossut toimii 80-90 asteisena kiukaana..
Vielä kun suorituskyky olisi clock to clock Skylaken tasolla, niin hyvin menee.
Epäilen kuitenkin hieman, kun mm. tuo taannoinen Blender benchmark demo oli tehty buildeilla, joka ei tue Intelin uusia käskykantoja.. Varmaan muutakin jekutusta on tapahtanut kulisseissa.
Odottavan aika on pitkä ja Kaby Lake ilmestyi koneeseen, kun uutta piti saada asap..
Tarpeeksi liitäntöjä esim. USB3.1 genit ja venit ja ceet ja aat ja beet, tarpeeksi SATA3, M.2, PCIe, yms. ja tuki kunnon RAM:ille. Ja tietysti asiallinen virransyöttö yms.
Kysyt NDA:n alaista tietoa. :p
Ihan raakana esimerkkinä:
TODELLA moni osti aikoinaan 2500K/2600K prosessoria ja vielä tänäkin päivänä todella monella on se käytössään.
Nykyisin ja viimeisten vuosien aikana monelta on emolevy hajonnut, joko täysin tai sitten kellotuksia on ollut pakko laskea koska epävakautta on alkanut ilmetä ja voltteja pitäisi nostaa järjettömiin määriin että se "hyvä ja vakaa" kellotus pysyisi samana.
Tämän johdosta moni on alkanut etsimään niitä hieman laadukkaampia = kalliimpia emolevyjä koska huomannut että tulisi halvemmaksi pysyä samassa prosessorissa / päivittää sitä ehkä samassa kannassa pysyen.
Kun he ovat etsineet emoja he ovat hyvin nopeasti huomanneet että niitä ei joko ole tai ne muutamat mitä löytyy eivät sovellu mitenkään (joskus sananmukaisesti) ylikellotukseen.
Kun myyntiin tulee käytettyjä ylikellotusemoja ne yleensä poikkeuksetta myydään prosessorin ja muistien kera, siksi että todella moni ostaisi emon mutta sitä ei enää uutena saa.
Eli lyhyesti: kun aikaa kuluu ja kannat vaihtuvat emolevyt ovat yleensä niitä jotka hajoavat ensin (meni siihen sitten 5 tai 10 vuotta) vaikka prosessori itsessään kestäisi ja olisi täysin riittävä (varsinkin ylikellotettuna) nykyisiin ja tuleviinkin haasteisiin. Tästä tietysti seuraa se että ilman emolevyä pelkällä prosessorilla ei paljoa tee = on pakko päivittää ja emolevyn (kuolemisen) takia tietokoneen pitkäikäisyys laskee ja kärsii.
Edit: tästä voi siis nopeasti laskea että sijoittamalla esim. 160€ 89€ sijaan saattaa itseasiassa säästää jos voikin käyttää sitä kyseistä tietokonetta esim. sen 6 vuotta sen 3 vuoden sijaan jos emolevy olisi hajonnut eikä uutta olisi löytynyt eikä tietysti takuutakaan enää ollut…
Edit2: vaikka en sitä ehkä tarpeeksi selvästi tuonut esille niin yleensä laadukkaammat = kalliimmat emolevyt ovat niitä missä on paitsi enempi kaikkea tilpehööriä mitä et ehkä tarvitse (kuten tuki 3-4 näytönohjaimelle rinnan) myös parempi virransyöttö ja komponentit mitkä kestävät toivon mukaan moninkertaisesti sen määrän rasitusta, käyttöä sekä ihan vuosia kuin ne halvemmat emolevyt mitkä on tehty sillä idologialla että käyttäjä voi ostaa niitä esim. 3-5kpl sen yhden laadukkaan emolevyn hinnalla.
En pyri sanomaan että olisi järkevää ostaa päälle 1k€ maksavaa emolevyä, mutta ei ole myöskään järkevää ostaa alle 50€ emoa jos ostaa muuten 1k+€ tietokoneen [keskusyksikön] ja ajattelee että se tulisi kestämään pitkään.
C: 1TB SSD (käyttis) (+ 1TB USB3 backup)
D: 2 levyn RAID (2x4TB, F:n backup) + 8TB ulkoinen USB3 backup
E: 2 levyn RAID (2x3TB, H-levyn backup) + 8TB ulkoinen USB3 backup
F: 1 levy (8TB, media)
G: Blu-ray
H: 2 levyn RAID (2x4TB, ohjelmat)
1 kpl kotelon eSATA
hmm… lisäkortin sata-liitännät taitavatkin olla vapaita…
Onhan tuolla levyissä ja niiden tuplabackupeissa runsaasti tyhjää, mutta näitä levyjä on kertynyt vuosien varrella ja haluan pitää sisällöt järjesteltyinä (sain aikanaan noita 4TB levyjä (ulkoisina USB-levyinä) sikahalpaan hintaan, taisi olla alle 70€/kpl).
Ja taitaa tuo ulkoinen tuplabackup olla jo vähän liikaa…
😀
Noista mainituista argumenteistä mielestäni ainoastaan 'laadukas VRM' puoltaa rahan latomista kalleimpien mallien suuntaan. Tämäkin vain siinä tapauksessa, jossa prosessorilta saa puristettua merkittävät kellot (~40%) ja siten nostettua kokoonpanon pitkäikäisyyttä, kts. Sandy Bridge. Ryzenien kellottuvuus nähdään vasta myöhemmin.
Liitäntöjen määrä emolevyllä on minusta sikäli huono argumentti, kun pitäisi ajatella kaikkien usecasejen tapauksessa niiden plugien riittävyyttää. Kaikilla on eri tarve kytkeä X määrä laitteita emolevylle kiinni, mutta yleensä tuo tarve mietitään ennen ostopäätöstä.
Vaikea näitä on etukäteen tietää, varsinkin nyt, kun ollaan taas jännän äärellä AMD:n prossujen kanssa. Tietämättä millaisia prossuja tarjotaan 5 vuoden päästä, on hankala puolustaa / tyrmätä ajatusta pitkäikäisyyteen panostamisesta.
Itse kyllä kaipais ainakin yhtä USB3.1 headeriä lisää, niin sais lisäkortilla ton nurkissa lojuvan 2x USB3.1 läpyskän kiinni. Ja suunnitelmat voi aina konetta päivitellessä vaihtua… nyt loppui täysin tila koneen takaa, kun näppis vie kaksi USBtä, hiiri yhden, hiirmatto yhden, se yhden ja tämä yhden jne…
:confused:
RGB hiirimatto…
Kaikennäköistä :cigar2:
No pitäähän koneessa semmosta sälää olla, jottei luulla konsolipeasantiksi.
Tuo on tietysti totta. Henkilökohtaisesti olen hieman skeptisellä kannalla miettien 2022 vuoden ensimmäistä neljännestä ja mahdollista todellisuutta milloin vaaditaan vähintään 16-ydin/32-säie prosessori pelaamista ja muuta ajatellen. Saati että se tapahtuisi jo huomattavasti nopeammin.
Syitä miksi tuo skeptisyys valtaa mieleni on mm. se että tällä hetkellä Intelin halvimmat 8-ydin prosessorit maksavat NIIN paljon että ne eivät ole yleistyneet, samaa voidaan puhua 6-ytimisistä malleista. Lisäksi kun mietin miten muut ennusteet ovat jääneet toteutumatta (esim. 3D TV:t ja 3D olohuonekokonaisuudet, tietokoneiden sekä konsolien virtuaalimaailmat joiden piti lyödä lävitse tämän vuoden aikana unohtamatta virtuaalisista mainoksista,pornosta ja muusta, miten hitaasti 4k TV / monitorit saati konsolit yleistyvät / hinnat halpenevat jne). Yksittäisen pelin tekeminen kestää kuitenkin 5+ vuotta joten olisi melkoisen rohkea veto alkaa nyt suunnittelemaan peliä joka vaatii vähintään sen 8-ydintä ja mieluusti 16+ ydintä ilmestyessään (ja toimisi vaan DX12).
Syitä miksi saatan olla väärässä ovat: DX12 yleistyminen, nyt ilmestyvä 8-ydin AMD:n prosessori ja sen aikaansaama kilpailu/paine Intelin suuntaan, pelikonsolien useammat ytimet ja hiljalleen yleistyvä 4k tuki, 8k monitorien sekä TV:iden (hyvin hidas) yleistyminen.
Kuitenkin kysyit: "Miten emolevyllä on vaikutusta tietokoneen pitkäikäisyyteen?" ja minusta suurin syy on se että jos emolevy hajoaa eikä korvaavaa saa se vaikuttaa 100% tietokoneen pitkäikäisyyteen pakoittaen käyttäjän joko lopettamaan käytön kokonaan tai vaihtamaan uuteen.
Oman kokemuksen perusteella taas ei jos ostaa alkupään emoja eli juuri näitä rev1 emoja koska joudut todennäköisesti ostamaan kuitenkin uuden(noissa on kuitenkin bugeja ja uudet prossut ei käy niihin ja bioksien tuleminen loppuu yms).Toi usb 3.1 gen2 (ja c liittimet)kuitenkin yleistyy ja niiden määrä lisääntyy emoissa ja samoin taitaa käydä m.2 kohdalla eli tulee enemmän noita 32gb/s(4x) versioita.Jotkut muistien/prossun/emojen liittimien speksitkin tietenkin muuttuu yms.
Kyllä se emolevy vaikuttaa melko radikaalisti kokoonpanon kestävyyteen. Oma P6T Deluxe hommattiin syyskuussa 2009 ja edelleen toimii ku uutena, huolimatta siitä et hexacore Xeon toimii n. 40% ylikelloilla ja huomattavasti korkeemmilla volteilla ku vakiona. Lankku oli ostohetkellä melko kallis, mutta ottaen huomioon et nykynen kokoonpano jatkaa elämäänsä porukoitten kakkoskoneena kuhan ite päivitän sisuskalut, ni sanoisin että 300e hintalappu ostohetkellä oli käyttöiän puolesta täysin kohtuullinen.
Eli ite oon kyllä valmis maksaan laatupalikoista hitusen enemmänkin, tässä 16 vuoden aikana mitä ite oon tapellu näitten masiinoitten kanssa on kyllä tullu täysin selväks et köyhän ei kannata ostaa halpaa. Etenkin jos kyseessä on niinkin kriittinen komponentti ku emolevy.
Itselläni tuossa pyörii vieläkin kohta 10-vuotta täyttävä Asus P5Q pro lankku ja ollut koko ikänsä kellotettuna ja toimii myös kuin uusi. Muistelen, että paketissa luki aikanaan "military grade capacitors" ja kyllä ne ovat ainakin laadukkaita olleet kun tullut nähtyä monia emoja joista konkat pullistuneet pilalle.
Kyllä vuosi on lähempänä todellisuutta. Toki surkealla suunnittelulla ja räpeltämisellä saa aikaa kulumaan loputtomasti. 5v kehitysaika tarkoittaa jo käytännössä sitä, että teknologian muuttumisen takia pitäisi aloittaa melkein puhtaalta pöydältäkin vähintään kerran.
Pakko kyllä mainita, että ainoat uutena ostamani ja myöhemmin hajonneet emot ja näyttikset ovat olleet asuksen tekeleitä.. Mutta asiaan, jos nuo ryzenit on yhtään varteenotettavia peliprossuja, niin tuollainen 6-ytiminen malli voisi olla sopiva päivitys 2500k:sta, miksei se 4/8 versiokin. Saas nähdä pitääkö huhutut hinnat yhtään paikkaansa saati suorituskyky.
Otetaan esimerkkinä GTA IV peli, sen tekoon meni noin 5v vaikka sitä suunnittelemassa oli noin 150 henkilön tiimi!
Eli kyllä pelin tekemiseen (jos ei puhuta jostain indie pelistä tai greenlight tms) menee huomattavasti pidempi aika kuin alle / noin vuosi.
Torment Tides of Numenera kickstarter aloitettiin 2013 alkupuolella, julkaistaan tämän vuoden aikana. Siinäkin oli toki jo alustavia juttuja tehty eikä sitä alettu "kerätään rahaa ja sitten sen mukaan mitä tulee tehdään jotain, vielä ei ole mietitty edes nimeä" pohjalta tekemään.
Eipä AAA-pelien kanssa juuri puhtaalta pöydältä mitään rakenneta kuitenkaan vaan vanhan teknologian perustan kanssa monesti painitaan vaikka kuinka olisi uudelleenbrändätty. Monisäikeisyyteen/rinnakkaisuuteen on pitänyt panostaa jo edellisen konsoligeneraation aikoihin.
Juu, sanotaan että esim. Total War sarja on vasta nyt siirtynyt vihdoin 64bittiseen moottoriin ja ensimmäinen DX12 tukeva peli on julkaistu. Kyllä siitä edelleen huomaa että vanha moottori on käytössä mutta huomattavasti muutoksia tullut ja tehty jos vertaa Warhammeria Attilaan esim. (varsinkin julkaisussa huomasi eroa).
No ei tämä nyt mitenkään muuta sitä mitä minä sanoin. Jos tötöillään ja projektia johdetaan päin persettä tmv. niin kyllähän aikaa ja rahaa saa kulumaan ihan niin paljon kuin tahtoo. Laadukkaan ja hyvän pelin saa tehtyä kuitenkin vuodessa ihan mainiosti. 2v pitäisi kyetä viimeistään tekemään jo kaikkea mahdollista karkkia ja optimointia yllinkyllin. 5v kehitysaika kertoo siitä, että asioita on tehty todennäköisesti moneen kertaan tai tehty hurjat määrät ylimääräistä ja tarpeetonta.
Jos rahaa on, sitä saadaan kyllä palamaan (esim. Blizzard)
Noissa isoissa peliprojekteissa muuten koodareita on yleensä vain kourallinen. Kaikkea muuta säätäjää on moninkertaisesti. 150 henkilön tiimi ei lohduta jos niistä kolme osaa tehdä sitä monisäikeistä softaa.
Riippuu miljoonasta asiasta luonnollisesti ja olettaa valmista teknologiaa pitkälti tai ei puhuta AAA-peleistä. Jossain GTA:n kokoisessa pelissä ihan assettityötä on perhanasti ja jos pipeline/engine elää osaa siitä joudutaan iteroimaan jatkuvasti muutenkin ja planit elää.
Mutta joo, New Vegasin Obsidian taisi vääntää alle vuodessa FO3:n tekin ja assettien päälle ja mainio pelihän se. Aika turhan geneerinen heitto silti imo.
Vänkäämisen pelientekojasta voisi siirtää jonnekin muualle.
Siirrän tuonne pelintekoaikavänkäyskeskusteluun->
Aarvaappas kuka on omistajatahona taustalla tuossa Asmediassa joka on vastuussa kaikista AMD piirisarjoista, jup Asuksesta eroon pääsy jos aikoo ostaa AMD prosesorin on vähän hankalaa.
Juu AMD on suoraan sanonut että AM4 tulee oleman se yksi kanta tulevaisuudesssa ja se tulee olemaan käytössä pitkään niin jos itse päädyn ostamaan Ryzenin se mistä en tingi on emo (ekaksi voi ehkä ostaa halvemman Ryzen mallin ja vähempi muistia) kun niistä emonkohdalla pihtaamisista on vuosienmittaan ollut kokemusta (tuppasi olemaan aina jokin yksityiskohta joka ei toiminut luotettavasti edes kellottamatta).
Sinällään emojen valmistajat on nykyään lyöneet parhaimpiin malleihinsa varsin tuhdit katteet niin että kyllä niitä ostaessa vähän hampaa tuppaa narskumaan (varsinkin kun niissä on monesti totaalisia epäolennaisuuksia kuten armoreita jne).
Eikö sulla ole emo koskaan kosahtanut ja tappanut muitakin komponenteja … niin että silllä voi olla hyvin radikaali vaikutus koneen pitkäikäisyyteen.
Kun emolla on nyt kumminkin on se virransyöttö joka huolehtii siitä että kaikki muut komponentit saa oikean voltimäärän ja kohtuulisella rippelillä ja riittävän ampeeimäärän joka hetki.
Jos/kun seuraa pelinkehitystä tajuaa että juuri tuota tapahtuu suorastaan masentavan tiheään.
Tämä DX12/Vulcan siirtymä on yksi iso tekijä joka voi lykätä pelejen julkaisua vuodella, esim. vuoden 2018 joulumarkinoile tai vuoteen 2019 tähdättyä peliä ei voi julkaista pelkällä DX11 tuella se aiheuttaisi liian ison myynnin menetyksen joten sellaiset pelit joita kehitetään tuohon aikaikkunaan on pakko muuttaa DX12/Vulcan peleiksi (tätä korostaa se että Ryzen voi saada yli neliytimiset(/threadiset) prosessorit yleistymään (myös Intel) pelikoneissa jolloin DX11 joka on sidottu yhden ytiman tehoon on entistäsuurempi jarru.
Toinen mikä voi kasvattaa pelinkehitysaikaa valtavasti on VR tuki kun normaalisti pelejen grafiikoissa käytetään kikkoja jotka ei toimi ollenkaan VR ympäristössä ja nuo kikat voi olla hyvinoleellisia sen pelin tehokkaan toiminnan kannalta joten niistä irtipääsy voi vaatia pelin radikaalia uudelleen suunnittelua.
En muista koskaan törmänneeni rikkoutuneeseen emolevyyn missään tilanteessa tässä noin 10 vuoden sisällä. Aina se on ollut virtalähde tai kiintolevy, joka on kosahtanut koneesta. Toinen on sitten, että emolevy kestää pitempään kuin esimerkiksi näytönohjain ja prosessori pysyy pelikäytössä relevanttina. Tuossa kaverin 8800 GTS alkais olla jo nykypäivän peleissä hieman hidas, mutta se AM2 emolevy kuitenkin on ehjä, vieläkin.
Ymmärrän kuitenkin, että näitäkin hajoaa ilmeisesti usein.
Luonnollisesti.
10v työkokemus it puolelta ja satoja koneita asennelleena olen Icepenin kanssa samaa mieltä. Itseasiassa emo on mennyt useammin kuin poweri. Toki surullisen kuuluisa maxtor kovalevy sarja vei pohjat hajoilusta. Intelin emoissa oli liian usein virransyötön kondensaattoreissa yksi tai kaksi "ylläriä", jotka pullahtaneet. Suunniteltua hajoamista?
S1155 sarjoissa on omakohtaisia kokemuksia ja näissä ne halvimmat asrockin rimpulat (2kpl) ovat kuolleet noin vain. Toki on esim vanhempien mylly asrockin h61 joka on ollut jo sen 6+ vuotta ja hyvin toimii.
Jännityksellä odottelen zenejä ja tarkoituksella itsekin lykkäillyt nyt päivitystä.
Tarkennuksena siis edelliseen viestiini, omat kokemukset rajoittuu tuonne C2D / Pentium 4 aikakauteen saakka. En ole ollut niin pitkään tässä ATK-hommassa mukana, että osaisin ottaa kantaa vanhoihin Mikro-Mikkoihin tai Celeron 300A aikaisiin laitteistoihin.
En ole myöskään sähköelektroniikan inssi, joten paha sanoa onko budjettilankuilla jokin kiveen hakattu parasta ennen-päivämäärä, vai voidaanko emolevyiltä odottaa täysin satunnaisia elinikiä, riippumatta tuotteen laadusta. Voiko esimerkiksi sama emolevy toisaalta kestää näennäisesti loputtomiin sillä aikaa kun toinen heittää veivinsä alle viiden vuoden ikäisenä. Jokatapauksessa kaiken järjen mukaan laadukkaalta ja kalliilta emolevyltä on reilua odottaa pitkää elinikää, jos varsinkin virransyöttöä rasitetaan ylijännitteillä.
Kuinka pitkään emolevyn tulee pysyä toimintakuntoisena vaikka niillä ylikellotuksilla, jotta se voidaan lukea pitkäikäiseksi? Pitääkö emolevyn kestää pidempään kuin prosessori pysyy käyttötarkoituksessaan relevanttina?
Eihän tämä ollut se cd-aseman paikalle laitettu bigfoot sarja?
Taidetaan puhua vähän uudemmista levyistä. Olisikohan nuo olleet jotain 120GB levyjä ellen nyt ihan väärin muista.
Oma kokemus lähtee jostain s370 aikakaudelta. 478 ja 775 löytyi molemmissa aika paljon ongelmallisia, myös c2d 775 sama meno jatkui. En itsekään ole insinööri, mutta kyllä ne ensimmäiset alkoi 3-4v jälkeen putoilemaan kun onsite loppui. Toki on vieläkin näitä c2d koneita käynnissä.
Maxtor olikohan diamond 9 tjsp kokoluokka oli juuri jotain 40-60-80-120gb.
Harmi etten ole enää it hommissa, olisi mielenkiintoista laittaa parit atk luokat ryzeniä ja katsella "asiantuntijoiden" ilmeitä 😀
Mark Papermasterin haastattelu
HEXUS.net – Video – AMD's chief technical officer interviewed
Silloin kun prosessoria kellotetaan normaalin kokoisella ilmajäähyllä (ei siis mikään Noctua järkäle) ei sillle käytännössä voi syöttää enempää Watteja kuin mitä emojen speksien mukaan jokatapauksessa pitäisi pystyä antamaan joten kellotuksen ei sinällän pitäisi katsoa olevan oikeutus emon käyttöiän laskulle.
Mielestäni taas emolevyn kohtuullinen käyttöikä olisi vähintään sen 5-6 vuotta koska kun ostetaan keskihintianen kone joka soveltuu pelaamiseen niin kun koneen käyttöikään lasketaan se että se loppuikänsä palvelisi surffauskoneena on tuo 5-6 vuottaa ihan kohtuu edellytys ja 7-8 vuotta olisi sellainen aika että jos se kesää sen ei olisi enää mitään valittamista vaika emo laukeaisi sen jälkeen vaikka kone olisi aluperin ollut tehokas pelikone.
Nuo käyttöikävaatimukseni perustuu siihen minkälaatuisen emon pystyisi valmistamaan edullisesti jos siitä ei tahallaan tehtäisin mahdollisimman lyhyikäistä (halvimissa emoissa on esim. vähän vaiheita halvat kokan ja ne VRM piirit jotka käy kuumana on heti konkan vieressä ja niiltä VRM piireiltä on tahallaan jätetty siili pois eli se VRM piiri lämmittäää sitä konkkaa mahdolisimman paljon joka lyhentää sen konkan käyttöikää radikaalisti (juuri siksi se kuumanakäyvä VRM on sen lämpöä sietämättömän konkan vieressä ilman jäähdytystä) tuota pystyisi lieventämään sillä miten konka ja VRM on sijoitetu suhteessa prosessorijäähyltä tulevaan ilamvirtaan ja sillä että sillä VRM piirillä olisi edes mitättömän pieni siili ja sillä ettei konkaksi olisi tahallaan valittu liian vähän lampöä kestävää vaihtoehtoa) nuo jutut pystyisi tekemään ilman että se aiheuttaisi merkittävää hintapainetta emon hintaan (ellei huomioida sitä että emoja myydään kappalemääräisesti vähempi kun ne kestää pisempään).
Tästähuolimatta on olemassa paljon emolevymalleja joiden todellinen odotettavissa oleva käyttöikä on helposti vain sen 2-3 vuotta vaikka siinä emossa olisi vain ihan perustason surffauskoneen prosessori ja sitä käytettäisiin vian kyseisenkaltaisessa käytössä.
Nuo käpyimmät emot pärjää yli sen parivuotta vain jos muut komponenti on selvästi parempia (siis lähinnä virtalähde, näytönohjain (mielummin ei ollenkaan näytönohjainta tai jos se on niin selleinen joka ottaisi melkein kaiken virran virtaliitimien kautta eikä emolevyltä) ja tuuletus (toteutettuna niin että myös emolevyn komponentit saa hyvän tuuletuksen) tai/ja sen koneen päivittäinen käyttömäärä on hyvin pieni (itseasissa epälen että käpyimpien emojen kohdalla lasketaan paljolti sen varaan että se päivittäinen käyttötuntimäärää olisi oelmaton).
Minä olen kasannut sukulaisille tuollaisilla halppisemoilla koneita jotka on kestäneet pitkään kun ne muut osat on valittu oikein ja kone sijoitetu oikien ja kone puhdistetu säännöllisesti pölystä ts tehty kaikki sen eteen että emo saa mahdolisimamn hyvälaatuista virtaa ja että sen emon komponentit käy mahdolisimman viileinä.
Hyvä esimerkki on kaksi saman sukulaisperheen tyttöä toisen koneeseen on pitänyt vaihtaa uusia osia hajoamisten takia usein kun taas toisen koneessa oli sama halppisemo kakarasta siihensaakka kun se muutti oman kotiinsa (sen koneeseen päivitin tehokkaampia prossia näytiksiä ja musiteja niin että kone säilyi pelikelpoisena) niin kun sain ne koneet takaisin ja tarkistin ne niin toisen koneen emolla oli vaikka kuinka monta pullistunutta/vuotanutta konkaa ja toisen koneen konkat oli vielä ihan käyttökunnossa vaikka se kone tuli takaisin vuosia myöhemmin ainut ero oli se että toinen tytöistä noudatti ohjeitani koneen sijoittamisesta (esim. ei suoraan lattialle) ja puhdisti sen pölyistä säännöllisesit imurilla (niin kuin olin opettanut silloin kun hän ei vielä ollut edes kouluikäinen) toinen ero oli se että toisesa koneessa oli jatkuvasti laatuvirtalähde ja toisessa oli edullinen virtalähde ja siinä pisempään kestäneessä konessa oli myös lisätuulettimia parantamassa kotelotuuuletusta.
Eli halpisemonkin saa kestämään yli kymmenen vuotta jos sen ottaa huomioon kaikessa muussa mitä siihen tietokoneeseen laittaa ja miten sitä tietokonetta käyttää/huoltaa.
Empähän muuten arvannut tuon halppisemokokeilun alkaessa että se jatkuisi yli kymmenen vuotta varsinkin kun emot oli refurb emoja ja kyseinen emo malli oli tunnetusti heikolaatuinen.
Minulla on hajonnut yksi emolevy aikoinaan, LGA775 joku MSI:n halpismalli. Konkat pullautti sisukset pihalle, kun takuuaika loppui (2 vuotta). En ole sen jälkeen ostanut halpisosia. Nyt Maximus IV Gene-Z taitaa olla jo 5 vuotta ollut käytössä ja hyvin toimii.
Nyt on menossa 4. 1155 emo 2500k alla. Alusta alkaen ostin hinnat alkaen malleja, joissa oli riittävät kellotusominaisuudet, kun olin tottunut kohtuullisen nopeaan päivittämiseen ennen tätä. Tähän on tiettysti voinut vaikuttaa 24/7 päällä oleva kone ja kellot @4.6Ghz ilmalla. Viimeisen emon hajottua tiputin kellotukset oikeastaan kokonaan pois ja pidän koneen pois päältä.
Ryzenin kanssa taidan laittaa heti vähän parempaa emoa.
Aika hassulta kuulostaa, että kolme lankkua lauennu… Itse olen kellotellut (4,4 GHz) pelkillä offset volteilla, joten virransäästö toimii niin kuin pitääkin. Kohta n. 5 vuotta kestänyt tää setti ilman ongelmia. Tää oma lankku on aika keskikastin tuote, mutta käsittääkseni ainakin virransyöttö on ihan suht ok. Tosin nyt kun on hieman tullut tutkittua niin näyttää siltä, että lähempänä 100 € olevat lankut ovat sellasia, ettei niillä kannata alkaa kellottelemaan (VRM jäähyt lähtee, vaiheiden määrä laskee).
Itsellä on ainoa hajoaminen tapahtunut vanhassa AMD-setissä ukkosen takia ja silloinkin meni vain verkkokortti emosta. Nykyinen setti 3570k @ 4,5GHz ja AsRock Extreme 4 on tainnut olla jo sen 4v. Vai kauankos tuosta ivyn julkaisusta nyt on, aika liki julkaisun aikaan taisin ostaa.