AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Ryzen julkaisu ennen GDC:n alkua eli helmikuun 27. päivää?
http://www.anandtech.com/show/11031/amd-set-to-launch-ryzen-before-march-3rd-meeting-q1-target
Hyvinkin mahdollista. Q1 oli jo kaikille tiedossa eli helmikuun loppu on ihan uskottava julkaisua ajatellen.
Itse en kuitenkaan ota tuota lipsautusta absoluuttisena totuutena ja pidän julkaisupäivää 31. Maaliskuuta.
Äänestän että: ei ainakaan tammikuussa julkaista
Ei tule yllätyksenä. Harmi vaan että tämä voi ajaa mahdollisia vaihtoa halunneita päivittämään Kaby Lakeen Ryzenin sijaan…
Pakko sieltä on alkaa ilmestymään myyntituotteita, ei mikään firma elä pelkillä lehdistö katsauksilla
Näitä mainostettiin jo syksyllä http://www.anandtech.com/show/10705…e-and-am4-analysis-a12-9800-b350-a320-chipset
Vieläkään niitä ei löydy kauppojen hyllyiltä vaikka kyseessä olikin vanhan 28 nm päivitysmallista
Siis nuo Bristol Ridge APUt ovat lähinnä OEM markkinoille, eikä sen takia ole missään kauppojen hyllyllä notkumassa.
Kyllähän noiden piti tulla kuluttajamarkkinoille myyntiin myös. Carrizoa ei tuotu ollenkaan joten johan tässä on odoteltu. Vähän ihmetyttää mikä siinä maksaa, mutta ehkä AMD ei halua julkaista AM4 emolevyjä ennen Zeniä, jolloin tuon Bristol Ridgenkin julkaisu olisi aika turhaa kun sitä ei saa mihinkään kiinni.
Enpä oo kyllä nähnyt tuota yhdessäkään OEM koneessa myöskään, vaikka niitä välillä huvikseen selailee.
Harvinainen tuote ilmeisesti kyllä mutta siinä 3kk vanha kuva: kommentteja en lukenut.
Luulin että ryzenit tulee myyntiin 17.1 :confused: Nyt julkaisua on lykätty 27.2 tai jopa maaliskuun viimeiselle päivälle. Bugien lisäksi mm. turbon ja max kellotaajuuden virittely on luultavasti vaiheessa koska ryzeniä on demottu pari kertaa ylikellotettuna versiona.
Amd on siis loppuviimein luopumassa upto hz lupauksista ja automaattisesta alikellotuksesta 🙂
Itse käsitin ryzenin automaattisen kellotaajuuden noston tai laskun toimivan juurikin tdp:n ja lämpötilan rajoissa. AMD:n blender ja handbrake demoissa ryzen kulutus oli luultavasti lähellä tdp arvoa tai power target säädöstä ja jäähdyttimestä riippuen hieman yli 95w joten esittelyssä käytetystä lukitusta es-kivestä ei olisi irronnut yhtään enempää hertsejä kuin mitä videolla näytettiin.
Itsekään en hirveästi luota tuon automaagisen ylikellotuksen 1st Gen Ryzeneillä antavan suurta lisäpotkua vaan katselen ja odottelen 2/3rd geniin tällä iiVitosellani. Tähän mennessä riittänyt ilman kellotteluja niin eiköhän lisäkellojen kanssa jaksa sen vuos pari vielä ajella.
Aikamoinen nostradamus? Eka "luulet" että oli tulossa myyntiin 17.1 ja tämän jälkeen päättelit omaa luuloasi vasten että julkistusta on lykätty? Meinaatko että tässä vaiheessa korjaavat vielä bugeja? Kellotaajuuden virittelyhän on kerrottu jo muutenkin.
häästägz# luulin,luultavasti,käsitin,luultavasti
Eihän tuo lykkäänny, kun AMD:n virallinen sanoma on ollut Q1 aikana. Huhu sivut ovat vetäneet hatusta tuon 17.1 :cigar:
Julkaisupäivän piti olla 17.1 kertoi eräs luotettava bbs.io-tech nimimerkki joten virallisia testituloksia tässä vain odotellaan. Bugeja korjaillaan virallisen julkaisun jälkeenkin (myös intelin pajalla), julkaisemattomien ryzen suorittimien kellotaajuus on viritetty jo 4GHz:iin vaikka ensimmäistäkään yli 3.4GHz sr7:aa ei ole esitelty 😉
Mitäköhän @sChoOlmAStEr sekoilee. Tuolle ei ollut mitään lähdettä vaan ihan omasta hatusta on vetäisty tuo päivä.
@Mechanical Man
Tuo päivämäärä oli tasan yhtä varma tieto kuin ryzen kivien hyvä kellottuvuus :geek:
Hienoa nähdä että keskustelujen laatu on pysynyt samana muro ajoista. Samat nimimerkit väittelevät kumpi on parempi. Ei siinä, jatkakaa. Minä tulen huutelemaan sitten kun penkit on suoritettu enkä ilman infoa.
Blender ja handbrake demoissa koko turbo/boost/auto-oc oli pois päältä.
Itse ymmärsin että tuo kellotus ei olisi pelkästään TDP 95W sisällä, vaan sallisi kovemmatkin kuormat. Se mihin AMD viittasi oli että kellotus riippuisi käytetystä jäähystä. Eli jos 120W kulutuksella kivi pysyy edelleen riittävän viileänä niin silloin kellot (ja voltit?) asetetaan niin että käytetään 120W edestä tehoa. Eli TDP 95W olisi "vakio" ja turbo/boosti/oc, miksikä sitä ikinä kutsutaankin, on sitten yli TDP arvon menevä kellotus. Saavutettu teho riippuisi siis lämpötilasta. Muutenhan kyse ei ole kellotuksesta, vaan pelkästä automaattisesta turbosta silloin kun kulutus on TDP:n sisällä. Ihan kuten tähänkin asti.
Oliko tuolle sinun käsitykselle mitään lähdettä muuta kuin foormumilaisten tai sinun omat mutuilut?
Huomautus ei tehonnut, vaan näköjään provosointi jatkuu. 1. varoitus annettu, seuraavasta tulee bannit. Sen jälkeen alkaa ketjukohtainen esto.
Aiemmin:
https://bbs.io-tech.fi/threads/amd-ryzen-prosessori-summit-ridge.8165/page-13#post-323055
Joopajoo, sulla on kyllä kova angsti. Taitaa olla parempi laittaa ignoreen. AMD ei elo mitään virallista päivämäärää antanut eikä myöskään mitään virallisia lukuja saati lausuntoja kellottuvuudesta, joten ihan turhaa tuo sinun huutelusi.
Eikös siinä täältäkin löytyvässä "Zen Q1" kuvassa lue alustavasti 8c16t ja 3,4GHz+? Mutta tosiaa, mistään en ole kellottuvuuslukuja löytänyt AMD:n julkaisemina… 🙁
Tuo kertoo vain minimitaajuuden johon jokin malli pystyy. Mitään lausuntoa ylikellotusmonsterista ei ole kuin fanipoikien (kummankin puolen) päässä. Kellotusominaisuus ei tietenkään ole mikään muu kuin ominaisuus, ei mikään tae saati lausunto kellottuvuudesta. Näkisin tuon vain uudelleen nimettynä parempana turbona.
Juu tässä vaiheessa mennään edelleen sillä, että 5% on AMDn luotettavaa tietoa ja 95% spekulaatiota ja molemman puolen fanipoikien huutelua.
Mutta voiko turboa pitää kellotuksena? Ei.
Kellotus on mielestäni jotain, johon käyttäjän toimilla on vaikutus. Jos nyt uusi "kellotus" perustuu siihen että hyvällä jäähyllä parempi kellotaajuus, niin se käyttäjän toimi on ollut paremman jäähyn hankinta. Intelin kivet on turbottanut maksimiin riippumatta onko jäähynä vakio vai custom vesi.
http://www.kitguru.net/components/c…quency-range-could-auto-overclock-ryzen-cpus/
Edit:
"Clockspeed scales with cooling solution: air, water and LN2
http://www.legitreviews.com/amd-ryzen-cpus-3-4-ghz-coming-save-day_189051
Jos tosiaan taajuus skaalautuu ilmalla/vedellä/typellä kaikilla erilailla, niin kyse ei ole pelkästä turbosta x taajuudelle.
Sanoinkin, että parempi turbo. Turbon tarkoitushan on ollut kapasiteetin parempi käyttö ja sitä juuri tuo xfr tekee.
No siis periaatteessa näin, mutta perinteisessä turbossa vain tiedetään että "yhtä säiettä käyttäessä taajuus on X".
XFR:n kohdalla, jos siis oikeasti skaalautuu myös ln2:lle, niin nopeutta ei ole rajoittettu tiettyyn taajuuteen. Ainakin itse tulkitsisin tuota niin että XFR skaalaa taajuutta ylöspäin kunnes lämpötilaraja tulee vastaan. Tokihan siinä pitää muitakin arvoja huomioida kuin lämpötila, mutta periaatteessa noin. Kutsuuko sitä sitten turboksi vai kellotukseksi onkin ihan oma mielipide. Itse en pidä perinteistä turboa kellotuksena jos maksiminopeudet tiedetään tarkkaan. Puhtaasti TDP:n rajoissa nouseva taajuus periaatteessa on kellotusta… mutta… äh. Puhutaan siis vain XFR:stä eikä kellotuksesta. 🙂
Tuosta XFR:stä olisi oikeasti kiva tietää enemmän. Toimiiko se oikeasti niin hyvin että korvaa peruskellottelun, vai onko se vain pieni boosti vanhojen "turbojen" päälle. Noh tähänkin kysymykseen saadaan varmaan vastausta sitten kun kivet on julkaistu ja testitulokset valmiit.
Vaikea uskoa että se tulisi korvaamaan perinteisen kellotuksen täysin. Ei sillä onhan homma jo helpottunut ihan järkyttävän paljon näihin päiviin jos vertaa aiempaa aikaa.
Mutta mitä tuo sitten käytännössä merkkaisi ja miten se toimisi? Olisit kova nimi pelkästään sillä että hankit nestemäistä typpeä ja käynnistät koneen.. ..ihan prosessorista riippuen saatat voittaa ja tehdä uuden maailman ennätyksen ja muut ehkä kymmeniäkin vuosia kellottaneet kaverit jäävät sinulle. Noh.. saa nyt nähdä. Ehkä tässä on hieman samaa vastahakoisuutta kuin esim. rannekellosta luopumisen suhteen.. ..kaikillahan on kännykkä mistä sen ajan näkee myös joten miksi pitää kelloa? tms.
Ei vissiin vieläkään ole tullut mitään kunnon tietoa (arvausta) paljonko nämä prosessorit ja emolevyt kustantaa? Jossain kohdassa joku heitteli 500 (~620 dollaria/euroa alvin kanssa sanoo laskin) dollarin hintoja huippumallille? Ei voi muuta toivoa kuin agressiivista hinnoittelua heti alusta lähtien, toki eipä AMD hyväntekeväisyyttä ole tekemässä vaan bisnestä.
Jostakin bongailin 100-400 punnan hinta-arvointeja (perusmallista huippumalliin) ja muistaakseni 6c12t olis ollu arvioitu 320 puntaan. Mutta nää on tosiaan 100% spekulaatiota, muista suolapurkki.
muoks: Emojen hinnoista en ole nähnyt arvioita, mutta ehkä johonkin 80-180€ välille asettuis?
Muistaakseni AMD jo "vahvisti" ettei manuaalikellotus ole poissuljettua Ryzenillä. ( https://www.overclock3d.net/news/cpu_mainboard/amd_ryzen_cpu_details_leak/1 )
"Kellottaminen helpottunut järkyttävän paljon jos vertaa aiempaa aikaa" – en nyt menisi sanomaan:
Aikanaan riitti väylän nosto 66MHz -> 100MHz ja ehkä yhden (jännite)arvon vaihtaminen. Nykyvehkeissä on vähintään 30 eri arvoa, joilla voi säätää ja parannella. Kyllä se kellottelu on vaikeutunut aivan hitosti verrattuna ekoihin kellotuksiin. Jospa Ryzen toisi peruskellotuksen taas yhtä helpoksi, tai jopa helpommaksi kuin koskaan. Toisaalta onhan emovalmistajilla ollut jo pitkään "automaattisia" ylikellotustyökaluja, mutta ne ei ole olleet kovin tarkkoja. 🙂
Kuten sanottu hinnat ovat arvioita ja arvailuita. Se mitä olen itse katsellut on todennut että ns. black edition (ne käsin valitut parhaat) olisi 500$, normaalit versiot 350$ (eli sama hinta kuin tällä hetkellä on Intelin i7 Sky ja Kabylaket, noihinhan tulee toki alvit päälle).
Epäilen että emojen hinnat eivät tule tuohon väliin jäävän. Eli halvin am4 emo 80€ ja kaikkein kallein emo 180€. Mikäli näin niin todella hyvä mutta epäilen vahvasti että päälle 300€ ylikellotusemoja löytyy myös.
Tottahan toki ylilyöntejä löytyy aina, mutta toivoisin hyvän AM4 kellotusemon pysyvän 150-180€ välissä. Onhan tosiaan Gigabytelläkin yli 440€ Z270 emoja, mutta eihän noita normikäyttäjä tarvitse.
Itse prossujen toivoisin jäävän alle 7700K hintojen 6c12t ja samoihin hintoihin 8c16t, että olis oikeesti järkevä päivitys.
Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato… 😉
Jos ipc on sen 10-5% jäljessä kaby lakea jollainen kuva minulle cpc:n ja amd:n testeistä on tullut. Niin näkisin ihan toivottavana hinnoitteluna AMD:lle aina vastata intelin samaan teholuokkaan vastaavalla yhden säikeen suorituskyvyllä lisättynä kahdella ytimellä silloin kun mahdollista. Käytännössähän en usko AMD:n pääsevän i7-7700k yhden säikeen suorituskykyä millään mallilla, mutta 6c12t ryzen saattaisi olla monelle sitä miettivälle mielenkiintoinen vaihtoehto jos hieman halvempi hinta ja emoissa järkevät ominaisuudet + hinta.
Sellainen ikävä vaara tässä tosin on, että tällä ominaisuudella päästään jo liian lähelle "tarpeeksi hyvä" käsitettä mikä vie motivaatiolta alkaa itse näpertelemään. Tylsää 🙂
AMD:llä ei ole kyllä varaa lähteä liian aggressiivisesti hinnoittelemaan, mutta toisaalta hintajousto varmasti aika suurta että siellä kyllä lasketaan tarkkaan tuota hintapuolta. Veikkaisin että menee kuitenkin alkuvaiheessa aika lähelle vastaavia Intelin tuotteita. Se tietysti on mielenkiintoista, että mitenkä nuo kilpailevat tuotteet määrittelevät. Kilpaileeko 8c/16t malli 7700K:n kanssa vai esim 6800K:n. 6900 ja 6950 nyt on poikkeustapauksia ja marginaalituotteita vaikka ydinten määrässä vastaisivatkin parhaiten.
AMD:llä kuitenkin mennyt huonosti jo pidempään ja olis kyllä tarvetta saada rahaa, sen sijaan Intelillä on varaa myydä vaikka vuosikausia tappiolla. Toki ei Intelkään voi liian hanakasti lähteä pudotuspeliin, kun se tarvitsee AMD:tä välttääkseen monopoliasemaan.
Lisäksi jos ennakkoarviot siitä että eivät pysty vastaamaan kysyntään pitää paikkaansa, niin hinnatkin kyllä pysyy ylhäällä.
Veikkaisin että 8c malli menee 7700k ja 6800k välimaastoon ja 6c malli vähän alle 7700k:n niin saavat ydinten määrällä kilpailtua kummassakin segmentissä, vaikka yhdellä ytimellä vähän hävittäisiin.
Kellotus BIOSista tai Windowsin puolelta on aika luksusta jos suoraan sanotaan. Moniko muistaa aikaa, jolloin nopeus piti valita emolta dippikytkimillä? Jos ei bootannut, niin kone kiinni, koppa auki ja dip kytkimet uuteen asentoon ennen seuraavaa boottiyritystä. Siinä oli tekemisen meininkiä.
Perinteiset jumpperit muistan, mutten dippejä.
Mutta eipä niitäkään ollut kuin parit saatavilla ja arvoja hyvin rajoitetusti. Tuohon aikaan oli turbo-nappi koneen kyljessä ja se se vasta helppo kellotus oli. 😉
Hienoo ku 133mhz myllystä sai 160mhz myllyn nappia painamalla ja johan rupes pelit pyöriin :comp: 😀
Noita dip-kytkimiä oli varmaan jossain luxus-emoissa. Ei minulla ainakaan koskaan ollut kuin pelkkä rivistö jumppereita, joissa palikoita siirtelemällä väylänopeus ja kertoimet valittiin. Helpompaa noista kellotus oli joka tapauksessa kuin nykyään, kun joutuu opiskelemaan vaikka mitä säätöjä ja niiden vaikutusta toisiinsa.
Noh toivottavasti Ryzenissä ei ole palattu tähän jumpperiaikaan. 😀
Ihan mielenkiinnolla kyllä odottaa että onko sieltä vihdoin tulossa _oikeasti_ toimiva automaaginen ylikellottaja, vai onko vain markkinamiesten keksintö turbolle. Itse toivoisin että olisi oikeasti toimiva ja skaalautuisi oikeasti vakiocoolerista järeisiin vesilooppeihin. Jos tuo skaalautuisi noin ja toimisi oikeasti niin ei haittaisi esimerkiksi se onko kesähelle +30 astetta vai talven kolea +20 sisälämpönä. Prossu ottaisi talvella kovempia kierroksia ja kesällä vähän hölläisi ettei lämmöt nouse liikaa.
Voisin kuvitella tuon olevan näyttispuolelta tutun teknologian sovellus jossa tehoa mitataan, mutta tarkemmilla askeleilla. Uskoisin myös Vegan olevan jatkossa pienemmillä askeleilla kelloja muuttava kuin mitä aiemmat (ainakin tässä 290x:ssä on vielä se viisi porrasta vain).
4 ytiminen ryzen ilman smt:tä tulossa
https://www.techpowerup.com/229540/…y-level-ryzen-chips-4-cores-with-smt-disabled
ja 6 ytiminen 65w prossu
Automaaginen kellotus kuulostaa kiinnostavalta, mutta enemmän kiinnostaa hiljaisuus ja järkevä tehonkulutus. Jos tuon saa vielä "ilmaisella" tehobuustilla niin ottaisin yhden kiitos. Olettaisin että tarvitaan joku kalliimman pään emolevy tuon hyödyntämiseen parhaiten, eli parempi virransyöttö ja monipuolisempi UEFI/BIOS.
Intelillä on markkinoilla 65W 14core 28thread LGA2011-3 xeoni. TDP on helppo puskea alas kellottomalla prossu matalalle ja laskemalla jännitteet alas.
Erittäin kiinnostavaksi matalan TDP:n vehkeet muuttuvat jos niiden suorituskyky on kova, joten toistaiseksi ollaan vielä aika hapuilussa…
Sinänsä kyllä 6-core 65W TDP prossu voi olla aika poweri. Johan intelin 45W Quadcoret ovat niitä "top-of-the-line" mobiiliprossuja, joten per-core jos on saman verran watteja, niin kyllähän sillä vielä aika kovan suorituskyvyn saa.
Jos ja kun TDP targetointi default-asetuksilla päällä, niin ilman sen disablointia kellottuvuusskaalaus ei oikein voi toimia kovin korkealle.
(Täysin offtopic: )
Ehkä jo tiesitkin, mutta turbo-napin nimi oli vähän hämäävä. Tosiasiassa se tiputti vauhtia, jotta koneella oli mahdollista saada pyörimään alkuperäiselle 8086/8088 prossuille suunnitellut softat. Turbon ollessa pois päältä kone sitten taas pyöri natiivinopeudellaan.
6-core 65W TDP ja XFR.. Mmmm.. siinä on automaattiselle kellotukselle kovasti ylimääräistä varaa, jos prossu uskaltaa ylittää TDP:nsä. Eli jos jäähy on mitoitettu 100W+ TDP prossulle, niin teoriassa tuohan voisi ylikellotella itseään ihan mukavasti.
No jaa. Minun kotelossani Turbo-nappi painettiin sisään (LED syttyi) silloin kun prosessori toimi täydellä nopeudella (66MHz). Kun napin napsautti ulos (LED sammui), toimi prosessori alennetulla nopeudella. Eli mielestäni minulla oli aina turbo päällä. Paitsi jos pelattiin jotain tosi wanhaa peliä. 🙂
Muistaakseni näin se toimi vanhassa 386 koneessakin "turbo" tarkoitti normaalia nopeutta. Noita nappeja on varmaan kytketty kumminkinpäin laitteesta riippuen.
XFR ei kyllä ymmärtääkseni ikinä ylitä TDP:tä.
Ominaisuuden on käsittääkseni tarkoitus kasvattaa suorituskykyä tilanteissa, joissa marginaaleja on normaalia enemmän esim. paremman jäähdytyksen johdosta.
Mistään "automaattiylikellotuksesta" ei sanan varsinaisessa merkityksessä taida olla kysymys, koska itse en toistaiseksi ole törmännyt mihinkään sellaiseen viittaavaan.
Eli parempi turbo, joka ei ota pelkästään käytettyjen ydinten määrää huomioon vaan myös virrankulutuksen ja taajuuden säätö paljon pienemmin askelin. Eikö nykyiset turbot ole koodattu ihan kovaa, siten että ne eivät pääsääntöisesti edes pääse siihen tdp:een?