AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Prosessori itsessään ei tarvitse mitään ajureita.
Ryzenin SMT toimii suoraan, siinä missä Intelinkin.
Ryzen toimii myös seiskalla ilman ongelmia, ainoa ongelma on käyttöjärjestelmän asennus muulta kuin optiselta medialta.
Jos lisää tarvittavat USB ajurit Taishanille & Promontorylle (saatavissa AMD:n sivuilta), niin käyttöjärjestelmä asentuu myös USB:ltä.
Levyohjain (MS AHCI) toimii suoraan. Suorituskyky on myös sama tai parempi kuin kympillä, kuten muillakin alustoilla.
Windows 10 asentuu ilman mitään ylimääräisiä kikkoja.
Eikös bulldozerille tullut aikanaan joku tuki että käyttöjärjestelmä osasi käyttää niitä ytimiä oikein, eikä tuupannut kaksi high priority threadia samalle moduulille? Tätä lähinnä hain.
Ainakaan Piledriverilla (FX-8350) ei mitään (todellista) suorituskykyeroa ole havaittavissa näiden hotfixien kanssa.
Onko Zenin lämpötila-anturista mitään tietoa julkisuudessa eli kuinka tarkkaa tietoa antava on (joka on siis käyttäjän luettavissa) ja mihin se on sijoitettu?
Tämä johtui etupäässä siitä, että Bulldozer oli arkkitehtuuriltaan melko omalaatuinen ja perinteinen skeduleri ei toiminut ollenkaan oikein. Ryzeniä tuskin tarvitsee, tai edes voi optimoida vastaavalla ajuri/käyttöjärjestelmätason toiminnallisuudella vaan sitten pitäisi optimoida koodia ihan pohjalta asti.
I/O yms. on suurempi kysymysmerkki kun se NB on siellä prossulla, mutta jos käytännössä kaikelle löytyy tuki ennestään Stiltin muukaisesti se olisi aika jeba.
Kyllä.
15h perhe käytti CMT:tä ainoana x86 prosessorina.
Päivitys muutti tapaa jolla käyttöjärjestelmä allokoi ytimiä. Alunperin käyttöjärjestelmä kohteli kaikkia ytimiä tasavertaisena ja saattoi allokoida "slave" ytimen ensimmäisenä.
Päivityksen jälkeen käyttöjärjestelmä tunnisti 4C/8T (vs. 8C/8T). Kyseinen päivitys ei jostain syystä ikinä tullut viralliseksi, vaan se on edelleen ladattavissa ainoastaan MS:n hotfix reposta.
Ytimessä on 20 lämpöanturia jaettuna koko ytimen alalle.
Normaalikäyttäjä saa prosessorista ulos yhden lämpölukeman, joka edustaa CCX:stä mitattua kuuminta lämpötilaa.
Virallisesti lämpötilan arvo on edelleen nimeltään tCTL, mutta toisin kuin tiettyjen 10h ja kaikkien 15h perheiden prosessorien kohdalla se edustaa todellista lämpötilaa.
Zenillä ei ole rekisterien osalta mitään yhteistä minkään aikaisemman AMD:n prosessorin kanssa, poislukien tietyt MSR rekisterit. Kaikki vähänkään syvällisemmät operaatiot hoidetaan moninkertaisesti salatun SMU:n kautta, myös lämpötilan lukeminen.
Pääsääntöisesti PCI rekisterikonffausta ei käytetä suoraan ollenkaan, muuten kuin erinäisten dataporttien kautta.
Toivottavasti Ryzenin ylikellotus/monitorointisofta on lähellä Intelin XTU:n tasoa. Se on omasta mielestä hyvä testikäytössä.
Kysymys kuuluu:kulkeeko se?:think:
6C/12T mallista cpu id benchmark luvut:
vertaukseksi oma I7-3770k@4.1GHz vetää 1709 single / 7629 multithreaded.
Ainakin tuossa testissä Ryzen @ 3.7GHz (olettaen että turbo toimii) on edellä reilusti Ivy bridgeä.
Huomaatko, että vaihtuu näiden kuvankaappausten kesken käyttöjärjestelmän kieli kiinasta englanniksi. Lisäksi alemmassa kuvassa CPU-Z:n fontti on eri kuin tuossa varsinaisessa tuloksessa..
En usko että on aito tulos, tai ainakaan ajettu kyseisellä prosessorilla mistä näkyy tiedot CPU-Z-ohjelmassa + kiinankielisen Windowsin järjestelmänhallinnassa.
Nämä tosin vaikuttavat aidoilta:
Hyvä huomio Sampsa tuosta käyttöjärjestelmän kielestä.
Pitääköhän tuo jännite paikkansa tuossa?:think:
Oikea jännite C6 tilassa (osan ytimistä ollessa sammutettuna), ei normaalin toiminnan aikana. C6 päälläolo tarkoittaa Ryzenilla myös turbon päälläoloa.
Ahaa 🙂 mikähän jännite näissä on sitten kuorman kanssa noin suurinpiirtein
Rupee käymään jännäksi tämä 😀
Olo on niinku lapsella karkkikaupassa tätä odotellessa. Muutenki ku on tässä vasta 5:n viime vuoden aikana innostunu enemmän tästä tietotekniikka puolesta ja kumminkin ikää sen +30v niin on hienoo että vielä innostuu tälläsistä jutuista
:cigar:
Sen näkee sitten artikkeleiden julkaisun yhteydessä, mutta toki se vaihtelee myös yksilöiden välillä.
Näin vähä arvelinkin 🙂
Ihan vain haluan varmistaa, tässä tarkoitat sitä, että kun ydin voi mennä C6 tilaan, se on myös kykenevä turboamaan? Et sitä, että turbo taajuudet vaatisivat jonkin ytimen olon C6 tilassa.
Luonnollisesti ytimen on vaikea olla rasitettuna ja nukkumassa samaan aikaan :think:
Turbon aktivoitumissäännöt on suurinpiirtein samat kuin vanhemmillakin prosessoreilla.
Kaikkien ytimien turbolla ei ole luonnollisesti C6 vaatimusta, mutta yhden ytimen turbo aktivoituu vain kun osa ytimistä on sammutettuna (C6).
Pystyyköhän tuolla määrittelemään (manuaalisesti esim.) ylikellotuksessa että vaikka 6-ydintä on päällä ja ns. täysillä kun 2 on kytkettynä pois?
Näin maallikkona luulisi että silloin lämmöt olisivat alempana vs. kaikki 8 ydintä päällä ja täysillä.
Itse ei ole 2600K Sandylla tarvinut tuota, eli joko idlaavat noin 1.6GHz (tai jos HWMonitoria on uskominen 1574MHz) tai ovat jotain siltä väliltä nousten aina tuonne 4.8GHz millä sitä normaalisti ajelen maksimi kuormituksella.
Mutta olisihan se teoriassa kivaa kikkailua jos voisi määrittää että esim. vain 1-2 ydintä nousee esim. 4.5GHz (tai mihin automaatti antaa myöden), ytimet 3-4 3.5GHz ja ytimet 5-6 esim. 3GHz kun ytimet 7-8 ovat kokonaan poissa päältä tai idlaavat 1.6GHz. Tuo siis maksimi rasituksessa, muuten voisivat olla vaikka 1-2 ydintä päällä työpöytäkäytössä joku 1+GHz muiden nukkuessa.
Palataan asiaan sitten kun prossut on ns. vapaata riistaa.
Ryzen on sen verran erilainen verrattuna mihinkään toiseen prosessoriin, että moni perusasia pitää käsitellä uudelleen erikseen.
Kaikissa vuodoissa vaan tuo kellotaajuus on ollut pienempi 6-coreissa ja 4-coreissa. Tämä voi toki olla ihan markkinointikikka, että 8-coresta saadaan se premium-tuote..
CPU-Z ver 1.78 julkaisu 21.11.2016
viimeisin virallisesti mainittu AMD prossu Bristol Ridge ( R-sarjan APU)
Voiko näihin kuvakaappauksiin luottaa tippaakaan ?
Tai sitten ne 4 ja 6 coret ovat ne epäonnistuneet 8 coret.
Miten hitossa noiden prossujen käyttöaste on jotain 12%-20%?.
Murossa on jo uutisoitu tämä:
AMD Ryzen Die Shot and Caches Shown at ISSCC
Ihan mielenkiintoista.
AMD:n Zen-ytimet vievät vähemmän tilaa kuin Intelin Skylake-ytimet – io-tech.fi
Mitä ihmeellistä tuossa on? Screenshoteissahan on taustalla jotain asennuksia käynnissä. Vaikuttaa minusta aivan normaalilta kuormalta kun joku windows-installeri purkaa pakettia ja asentelee sitä.
Guru3D:ssä on väitetty testi R5 1600X prosessorista ja siinä sanotaan että on yhtä nopea mitä i7-6850k.
He olevat epäileväisiä testistä mutta jos se pätee niin amd:ltä on loistava prosessori tulossa.
Tuossa linkki 6-core Ryzen 5 1600X Benchmarks shows to be 50% faster then Core i5 7600K
Toivottavasti pitää paikkansa :). Tuo 1600X kiinnostaa eniten ostaa, jos suorituskyky on riittävän hyvä.
Niin siis tuo väittämähän perustuu tuohon samaan cpu-z benchmarkkiin josta edellisellä sivulla oli jo puhetta.
Aiemmin tänään:
AMD Ryzen -prosessori (Summit Ridge)
Guru3D:n oma lähdekritiikki: ei ole
Huomasin kyllä tuon jo tänään, kuhan kommentoin.
Muutenkin turha benchmarkki kun 3.8GHz C2Q saa 1300/5000, sama ku vakio 2500k.
Ryyzen juna puksuttaa. ALL IN MAD AMD? @The Stilt @Sampsa
Onko noi kakut oikein??
Eiköhän se pitäisi olla Ryzen 5 eikä R5
Taitaa olla shopattu I7. Kakut ainakin identtiset.
Shopiksi veikkaisin minäkin, luuliski quad-coren olevan 3-sarjaa ja hexacorejen 5-sarjaa jos kerran octacoret ovat 7-sarjaa… Täähän on melkein kun jostain saksalaisista munanjatkekulkuvälineistä puhuis.
i7-6700K (tms) kyseessä.
4C/8T Ryzenissa on 384KB L1:stä ja 2MB L2:sta.
Näyttää prossun ympärillä pyörivä huhumylly ainakin siltä, että markkinointi on onnistunut hienosti. 🙂 Mielenkiintoisia uutuuksia kyllä. Itsellä ei usko riittänyt ja tilasin 7600K:n, mutta mukava olisi kilpailua nähdä pitkästä aikaa ihan hintapolitiikankin mielessä.
Toivotaan vaan ettei ole samnlainen julkaisu mitä RX480 kehuuttiin vähävirtaisuutta ja nopeuttaa mutta todellisuudessa oli kyllä nopea mutta virrankulutus oli korkea verrattuna suorituskykyyn.
Harvoin todellisuus on ainakaan ennakkohypeä positiivisempi.. eihän tässä AMD:lla ole mitään hävittävää, joten hypen määrä on tämä oli lopputulos mikä tahansa. Tilannnetta ruokkii entisestään markkinatilanne ja Intel/NVIDIA tuotteidensa hinnoittelu.
Kuluttajan kannalta olisi tietty etu, että Ryzen ylittäisi kaikki odotukset.
RX 480 hypen kanssa suurin ongelma olivat "vuodot" ja "huhut". AMD kertoi kyllä rehellisesti millainen kortti sieltä oli tulossa, mutta täysin tuulesta temmatut "vuodot" saivat ihmiset odottamaan aivan liikoja. Ja tietty myös se että tottakai AMD demosi best case scenarioita, kukapa nyt ei haluaisi esitellä tuotettaan parhaassa mahdollisessa valossa.
Itse pelkään että Ryzenin kanssa tapahtuu samaa, oikeasti nyt jäitä hattuun. Luvattu >40% IPC Excavatoriin verrattuna tarkoittaisi Ivyn-Haswellin väliin asettuvaa IPC:tä. AMD:n demoissa ollaan käytetty erittäin hyvin säikeistyviä ohjelmia, mikä voisi tarkoittaa sitä että vaikka Inteliin verrattuna IPC olisikin huonompi, niin AMD:n SMT voisi olla parempi toteutus kuin Intelin HT ja täten olla tasoissa 6900K:n kanssa samoilla kelloilla hyvin säikeistyvissä ohjelmissa.
Mitä taas tulee Intelin pieniin IPC-parannuksiin sukupolvesta toiseen, niin Intel ihan varmasti pystyisi parantamaan IPC:tä halutessaan reilustikkin, mutta millä hinnalla? Esim. 20% parannus IPC:ssä voisi tarkoittaa vaikkapa 50% nousua tehonkulutuksessa, mikä ei taas millään kävisi. Pitää muistaa että Intelin ytimet suunnitellaan myös konesalikäyttöön, missä perf/W on kaikkein tärkeintä. Pelaajiahan moinen ei haittaisi.
Kaipa noista ihan positiivinen voi olla odotuksissa.
Eivät varmaankaan suoraan uhkaa Intelin asemaa aivan parhaana nykypäivän peliprossuna, koska Intel panostanut siihen.
Mutta se mihin Intel ei ole panostanut, on kokonaislaskentateho ja ydinmäärä suhteessa piipinta-alaan. Googlaamalla Skylaken kuvan, ja miten pinta-ala käytetty, niin GPU vie noin 4:n ytimen alan. Intelin 2-ydin voisi olla 6-ydin ilman GPU:ta, 4-ydin vastaavasti 8-ydin. Ja tuohon rakoon iskeminen on varmaan monelle se odotettu tekosyy viimeinkin päivittää.
Olkoonkin, että Intel koittanut olla järkevä, miettinyt oikeita tarpeita kotikoneissa, ja tehonkäytön budjetteja eri prossun osioissa. Silti, siitä pääsee nyt keulimaan ohi oikeilla ytimillä, joka taas viimeinkin on oikeaa kehitystä, joka voi hiukan pidemmällä aikavälillä muuttaa sitä millaiseksi peruspelit ja softa suunnitellaan, kun moniytimisyyttä kannattaa tukea. Siis vaikka moniytimisyys on epätehokasta, taitaa single thread viilaaminen jo olla viety niin huippuun, ettei sieltä mitään mullistusta tule. AMD nyt pääsee etulyöntiasemaan tuomaan lisäytimet koteihin ensin.
Ainakin jotain on tapahtumassa, ja myllerrys voi jatkua vuoden, tai pari. Erittäin mielenkiintoista joko seurata, tai mennä mukaan ostoksille.
Intelillä on erikseen prosessorit ilman integroitua näyttistä, -E/EP-sarjalaiset.
PS4 ja Xbox kahdeksan ytimensä kanssa tulivat jo monta vuotta sitten.
Niiden yhden säikeen suorituskyky on paljon Ryzeniä huonompi, joten niille koodaamisessa monen säikeen tukeminen on vielä paljon tärkeämpää.
"Koteihin" on tässä pelkkää markkinointia ja hinnoittelua. Intelillä on ollut melko kovalla kellolla pyöriviä 8-ydinsuorittimia jo monta vuotta. Intel on vaan pitänyt niiden hinnan korkealla, koska kilpailua ei ole.
Käytännössä Ryzen pakottanee nyt Intelin laskemaan näiden hintaa selvästi.
Ei sujuisi läheskään tuolla.
Se, mitä 20% ipc:n "tuosta noin vaan nostaminen" Inteliltä vaatisi olisi liukuhihnan pituuden pudottaminen puoleen ja käskyviiveiden ja välimuistiviiveiden pudottaminen n. puoleen.
Jolloin kellotaajuus putoisi n. 60%iin nykyisestä ja suorituskyky putoisi n. 28%, 72%iin nykyisestä.
Se, millä on väliä on SUORITUSKYKY, ei sillä, tuleeko se suorituskyky IPCn vai kellotaajuuden kautta. Jos keskitytään vain toiseen, mennään metsään.
Varmaan kehittää ohjelmointitekniikkaa, mutta etu konsolit -> PC ei ole niin suora. Perinteisesti konsoliporttaukset ovat venyneet ja paukkuneet kuitenkin PC:llä, ja kunnolla teko vaatinut lisäaikaa, kuten PC:n GTA V. Tiedä sitten muuttuuko tilanne, kun raudat ja rajapinnat lähempänä toisiaan, ehkä jonkin verran, mutta ei loppuun asti varmaankaan poista tuota kitkaa.
Tämä se onkin se tärkein pointti.
Saatavuus järkevämpään hintaan, joka taas oikeasti muokkaa sitä miltä kotien rauta näyttää, vaikka Steamin tilaston kautta. Sille pelit sitten voidaan suunnata, kun tehdään kunnolla PC-optimoitu tuotos.
Piirisarja on Intelillä turhan järeä ja kallis yleisimpään kotikäyttöön. Muistiväylät tuovat kalliita liitinpinnejä lisää. Liian monet PCI-E väylät turhia, kun SLI/Crossfire mennyt hiukan pois muodista, kun ongelmatonta yhden näyttiksen tehoakin tarjolla. Intelillä ei ole optimoitua vastausta tarjolla, kirpaisee katteissa pahasti, jos tuolla joutuu.
Yritinkin tuossa vain antaa karkeaa esimerkkiä ja puhuin IPC:stä olettaen kellotaajuuden pysyvän ~samana, eli siis suorituskyvystä. Ymmärrän prosessoreiden arkkitehtuurista vain juuri riittävästi tietääkseni että ne ovat aina kompromisseja IPC:n, kellotaajuuden ja virrankulutuksen välillä.
Intelillä on selkeästi ollut viimeaikoina lähtökohtana nimenomaan perf/W, koska mobiili ja konesalit ovat ne suurimmat tulonlähteet, näistä konesalit selkeästi suurimpana, ja sinne ne tuotteet kannattaa loppupeleissä suunnitella… Jos samalla saadaan aikaiseksi ihan käypiä desktop-prossuja ilman että tarvitsee suunnitella toista ydintä pelkästään tätä varten, kannattaa niitä toki tehdä. Samalla voidaan testauttaa uudet coret kuluttajilla, jotta palvelinversioihin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia, eikä mitään Pentium 1:n tai Phenomin kaltaisia bugeja pääse vahingossakaan livahtamaan yhtiön rahasampoina toimiviin Xeoneihin.
Jos nyt palataan aiheeseen, niin Ryzenillä on selkeästi saumaa jos tehonkulutus ja suorituskyky ovat demoissa nähdyllä tasolla myös palvelinprossuissa. Jossain 16-core tms prossuissa voitaisiin jo ehkä kilpailla hinnallakin vaikka perf/W olisikin huonompi, jos näin saataisiin TCO (Total Cost of Ownership) pienemmäksi vaikka huomioitaisiin kolmen vuoden sähkölaskutkin.
Tässä on nyt syytä ymmärtää, että suurin suorituskyvyn kasvattaja on ollut aina prosessiteknologian kehitys jolle sitten on suunniteltu aina uusia prossuja, jotka ottavat maksimaalisen hyödyn tuosta prosessin paranemisesta. Nyt kun on oltu jo monta vuotta tilanteessa missä valmistusteknologian hyödyt ovat ollet diminishing returns tyylisiä on turha ylipäänsä odottaa mitään massiivisia ja jatuvia suorituskykyparannuksia kun prosessoritkin ovat jo viimeisen päälle hiottuja.
Intel toki ei ole pitänyt kiirettä suorituskyvyn nostamisen suhteen varsinkaan edullisissa tuotteissa, mutta ei siellä ole hihassa mitään salaisia kikka kolmosia mitkä yhtäkkiä olisivat 50% nopeampia ohittaen kaikki luonnonlait. Kannattaa nyt muistaa, että eihän Ryzenkään ole näillä näkymin Intelistä ohi menossa, korkeintaan pääsee lähelle tasapeliä.
Laitetaan loppuun autovertaus, on helpompi kasvattaa tehoa lisäämällä litratilavuutta, mutta kun se ei enää onnistu niin litratehon kasvatus onkin huomattavasti haasteellisempaa.