AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Koska käyttäjät haluavat ja sivustot / youtube videot jne. saavat näkyvyyttä sekä seuraajia /rekisteröityneitä käyttäjiä.
Se nyt vaan on tyly fakta että jos 2 paikkaa tekee testit:
Toinen esittää geneeriset testiohjelmat, 3D markit ja muut
Toinen esittää pelkästään 10+ eri peliä 1080p-4k resoluutioilla
Tuo alempi saa enempi seuraajia, katsojia, siitä puhutaan enempi ja se "asiallisesti kirjoittava" sivusto lopettaa vähäisen seuraajamäärän takia tai sitten alkaa tekemään samoja testejä kuin tuo toinenkin sivusto JA lisää vielä ehkä nuo ensimmäiset omat testinsä jonka takia se saa vielä hieman enempi seuraajia, katsojia, rekisteröityneitä käyttäjiä jne.
Kuitenkin todella moni haluaa todeta "tämä prosessori tällä Witcher 3 pelillä 1440p resoluutiolla pyörii keskimäärin 98FPS" eikä esim. "3D Markin sillä testillä sain tämän tuloksen" kun se kaveri vaan nauraa "pelaa sää vaan testiohjelmia, minä pelaan Witcher 3:sta ja tällä sivustolla kerrottiin että tämä mun prosessorini pyörittää…" unohtaen että se oma näyttis ei ehkä ole Titan X vaan joku 200€ versio.
Edit: oikeastaan sen näkee jo Intel vs AMD sodastakin. "Ei sillä väliä että 1700 saa alle 400€ ja se on 8-ydin / 16-säie ja se vastaa päälle 1000€ prosessoria. Crysis pyörii paremmin 5½GHz kellotetulla Kabylakella" :btooth:
Aika turha siinä on yrittää selittää että itselle riittää se 60FPS 1440p resoluutiolla, ei pelaa edes Crysis pelejä eikä todellakaan tule hankkimaan mitään 244FPS kykenevää 1080p näyttöä.
Niillä peleillä saa myös oikeasti paremmin yleistettäviä tuloksia, koska koodi on suurempaa ja monimutkaisempaa kuin synteettisissä testeissä. Niistä kun näkee miten nopea se prosessori on myös sovelluksissa joita ei ole testattu kunhan testisetti on kohtuu kattava. Jos testataan jollain resolla, jossa eroja ei tule tai ne jäävät marginaaliin muiden pullonkaulojen takia testisetin yleinen kattavuus on nolla.
Kauankohan tässä saa vielä odotella, että tulee semmoset testit millä on oikeesti merkitystä omaan valintaan: Eli ilmalla jäähdytetyn järkevillä volteilla yllikellotetun 7700k:n (sovitaan vaikka @ 4,8GHz) vs. ilmalla jäähdytetty järkevillä volteilla ylikellotettu 1800X nopeusvertailu peleissä ja vaikka videon rendauksessa.
Järkevillä volteilla tässä tarkoitan, että ei ole vaaraa tekin hajoamisesta ja tuhdilla Noctualla pysyy coret jossain 70c hujakoilla rasituksessa.
Ja pelivertailut tietysti laidasta laitaan, erityisesti kiinnostaa MMO-pelit, koska ne rasittavat aika kovasti CPU:ta, esim: WOW ja BDO.
Sekä paskasti optimoidut pelit joita pelaa vielä nykyäänkin ja varmasti jatkossa, esim: WOT ja ARMA 2/3.
Ja tietysti "uudet" silmäkarkit: Witcher 3, TR, jne..
Onhan se jo kerrottu, eli 2.3. Tuskin sitä ennen mitään 100% luotettavaa ja kattavaa testiä voi saada.
Mietin tuossa itse, että tuleeko oikeasti erilaisia rajoittavia tekijöitä eri resoluutioilla. Lähinnä siis, että tuo "jos peli pyörii FHD 100fps niin ei ole mitään syytä, että QHD ei pyörisi muuta kuin näytönohjain".
Noinhan se varmasti teoriassa menee. Kuitenkin pohdin tuossa itsekseni, että asettaako isompi resoluutio muulle systeemille kuormaa, tulin siihen tulokseen, että periaatteessa ei. Kuitenkin on mahdollista, varsinkin jossain konsoli-porteissa, että se resoluution valinta vaikuttaa muuhunkin kuin vain resoluutioon. Eli saattaa olla järeämmät tekstuurit käytössä tms. Se sitten taas vaatii jo vähän lisää muistikaistaa jne.
Ja toisaalta kun näyttis on enemmän stressattu niin näyttiksen ajurit vaatii ehkä sitten jotain enemmän, eli sieltä voi joku prosentti tulla lisää kuormaa CPU:lle mutta sekään ei pitäisi pelkällä resoluution nostolla vaikuttaa.
Ainakin DX11-peleissä isommilla resoluutioilla lisääntyvä draw callien määrä stressaa myös CPU:ta, mutta detailien pitäisi varmaan olla todella alhaisella tasolla jotta tämä aiheuttaisi CPU:n muuttumisen pullonkaulaksi ennen GPU:ta
Tekstuuritkin on yleensä riippumattomia resoluutiosta, mutta muistia toki vaaditaan enemmän korkeammalla resoluutiolla, koska se piirretty kuva (puskureineen) pitää saada mahtumaan myös jonnekin, jolloin tekstuureille voi jäädä hieman vähemmän. Pääsääntöisesti näytönohjaimista kyllä loppuu potku ennen kuin muisti(, jos ei yritetä pelata millään dia-show asetuksilla).
Ja tuo on totta, että periaatteessa se nopeampi prossu syöttää nopeammin tavaraa sille näytönohjaimelle ja teoriassa nopeuttaa kokonaissuorituskykyä gpu-rajoitteisessakin tilanteessa. Testien perusteella se hyöty vain on nykypäivänä melko marginaalinen.
Resoluution lisääminen ei kasvata Draw calleja. Jos siis ymmärsin lauseen oikein.
Miksi niitä piirtokutsuja tulisi isommalla resolutiolla yhtään enempää?
CPU käskee GPUn piirtää kolmoita, kertoen kolmioiden kulmien kordinaatit täysin pikseliriippumattomassa muodossa, ei pikseleitä. GPU ihan itse laskee miten nämä kordinaatit projisoidaan piirtotasoon ja miten ne mäppäytyy pikseleihin ja mitä kaikkia pikseleitä pitää piirtää kolmion piirtämiseksi.
Suuremmalla resoluutiolla nämä kolmiot koostuvat useammasta pikselistä, pienemällä resoluutiolla pienemmästä määrästä pikseleitä.
Meneekös tässä puurot ja vellit vähän sekaisin, draw callien määrä vs niiden kesto. Tästä oli aikanaan debattia kun konsoleilla joissa oli hieman järkevämmin tehty apeja saatiin huomattavasti parempia perffituloksia piirtokutsujen määristä kuin PC:llä. CPU testauksessa taas tälläkään ei juurikaan ole väliä koska sama tapahtuu kummallakin prosessorilla (hyvin todennäköisesti).
Kyllähän on pelejäkin jossa 4k:lla saa eroja eri prossujen väleillä. Ongelma on vain että niiden määrä tippuu niin pieneen, että niiden löytäminen tälläisessä testissä on lähinnä tuurista kiinni. Samassa peleissä voi olla monta paikkaa jossa cpu pullonkauloja tulee, mutta osuuko esim Sampsa just witcher 3 testatessaan kävelemään sellaiseen sceneen. Lisäksi kun yleensä käytetään average fps lukua jolla näytetään pelin suorituskyky, niin isolla resolla ne yskittäiset scenet hukkuu siihen pidemmän ajan keskiarvoon pahemmin.
Lisäksi 4k testaaminen voi antaa vähän liiallisen turvallisuuden tunteen, kun näyttääkin että oma prossu jaksaa peliä pyörittää yhtä hyvin kuin uudempi, mutta todellisuus onkin tyyliin että näytönohjain on pullonkaulana 40fps, mutta esim I5 pyörittääkin peliä 45 fps, uudemman prossun pyörittäessä 80 fps. Sitten peliin tuleekin dlc jossa on vähän herkkuja ja ollaankin uudessa tilanteessa jossa voidaan mennä rajan yli.
Loistava testi kyllä sakemanneilla, vaikka muistinopeuksia olisikin voinut ilmoittaa ja mahdollisesti kiristää.
Täytyy tosin todeta, että esim. Watch Dogs 2:ssa GPU on allekirjoittaneella jatkuvasti pullonkaulana jopa extended draw distance mikälie täysillä, 2560×1440 resolla. Vaikka useammalla ytimellä peli voisi potentiaalisesti pyöriä paremmin, täytyy kysyä, onko sillä merkitystä jos se GPU on joka tapauksessa tukkeena.
Ymmärrän toki, että alan media (prosessorivalmistajien opastuksella) haluavat tuoda esille testejä, joissa saadaan nopeammalla CPU:lla parempia fps:ä, mutta muistakaa jos CPU:ta olette vaihtamassa:
Nämä 1280×720 -resoluution testit ovat ihan mielenkiintoisia testaamaan prosessorin nopeuseroja, mutta kukaan uuden Ryzenin ostaja (tai muukaan nopeita prosessoreja pelikäyttöön hankkiva) ei pelaa pelejä tuolla resoluutiolla.
Ei kukaan.
Aika harva pelailee edes 1920×1080-resollakaan selalisia pelejä, joissa CPU on rajoitteena, eikä yleensä GPU:kaan ole 60 Herzillä rajoitteena.
Ja jos tuolla resolla haluaa päästä ->120Hz ->144Hz -> 240Hz niin taas tulee GPU rajoitteeksi.
Suuremmilla resoilla (2560×1440 -> 3840×2160) GPU rajoite tulee aina eteen ennen CPU rajoitteita.
Jos GPU rajoittaa menoa niin turhaan tuhlatte rahojanne nopeampaan prosessoriin. Ostakaa nopeampi GPU tai vaikka toinen GPU. Tai parempi näyttö.
Mukavahan näitä uusia nopeita prosessoreita on ostaa, mutta niiden hankinta menee – ainakaan pelikäytössä – vain pelkän teoreettisen nopeuden tuoman mielihyvän hankkimiseksi.
Hankinta toki voidaan perustella harrastuksella, mutta pääsääntöisesti kaikki hyöty menee prosessori/emolevy/muistivalmistajien pussiin.
Onkohan Ryzen Ivy Bridgeä nopeampi 😀
Sitten on hyvä muistaa, että se itse _tietokone_ kyllä nopeutuu. Esim. latausajat putoavat vaikka fps ei pelitilanteessa kasvaisikaan. Jokainen voi toki sitten miettiä kuinka arvokkaita ne sekunnit ovat.
Eipä se prosessori ainakaan merkittävästi latausaikoihin (tai edes koneen käynnistymiseen) vaikuta. Nopeampi levy autaa siihen paljon enemmän.
^ Biosin roplaaminenkin vaikuttaa jonkin verran, mitä kaikkea käynnistellään ja tarkastellaan postauksen aikana.
No, jos siellä jo on se SSD joka puskee 500MB/s dataa niin kyllä sille yleensä jotain tehdäänkin.
Vannomatta paras ja jos ei juuri tuolla resoluutiolla, niin 1024×768@100Hz resoluutiolla itse pelailen kylläkin ja varsinkin 1600×1200@100Hz.
Pelisuorituskykykin vaikuttas olevan kohdallaan.
Ryzeni oli 6.7% nopeampi kyseisessä testissä.
Laajempia testejä odotellessa.
AMD Ryzen 7 1800X Vs Intel Core i7 6900K Gaming Performance Benchmarked
wccftech… En laittaisi noille yhtään mitään painoarvoa.
Vertaus tosin on PCWorldin tekemä.
Listaa AM4 emolevyista…
edit: spoiler
Onkos toi intelin Intel I211-AT jotenkin parempi kuin realtekin tekelee kun x sarjan emot sitä käyttää?.SupremeFX S1220 on ilmeisesti realtekin alc1150 piiri(7.1+2 Channel HD Audio Codec with Content Protection) eri softalla.
On. Toki Realtekitkin ovat huimasti parantuneet siitä mitä ne joskus vuosituhannen vaihteessa/alkuvuosina olivat, mutta Intelin verkkokortit ovat silti se pomminvarma vaihtoehto jos halutaan varmasti toimivaa ja yhteensopivaa njetwork-hardwarea.
@Sampsa: Saatteko artikkeliin selvitettyä erot 1700, 1700X ja 1800X mallien välillä 24/7 kellottajan näkökulmasta? Mitä hyötyä on ostaa kalliimpi prossu, jos tarkoituksena on kuitenkin ottaa "löysät pois" NH-D15:lla tai jollain edullisella AIO-cpu-coolerilla? Onko kellotusvaraa tiedossa 100-200MHz lisää, vai onko 1700 pelkästään kerrointa korottamalla ja biossista power-targetteja roplaamalla saatavissa 1800X:n kanssa identtiseksi?
Tämä kiinnostaa varmasti keskiverto-io-techiläistä paljon, sillä hintaeroa 1800X:n ja noiden 1700 ja 1700X mallien välille kertyy kuitenkin sen verran, että sillä on väliä monen kukkarossa.
Hyvin suurella todennäköisyydellähän nuo on "binnattuja".
Eli testauksessa katsotaan mitkä coret venyjät parhaiten millekkin kellotaajuusalueelle.
Eli nuo 1700:set oletuksellisesti ovat huonoiten kellottuvia yksilöitä ja täten eivät (ainakaan oletetun tuotannon alkuvaiheessa, kun prosessiparametreihin haetaan parannuksia) yllä 1800X:n tai edes 1700X:n kellotaajuuksiin.
Toisaalta jos prosessi on jo niin hyvässä kuosissa että jokainen toimiva yksilö on niin hyvä, että kellottuu 1800x lukemiin ja niistä on pakko osa leimata 1700:ksi, niin silloinhan tuo on parempi vaihtoehto kuin 1800X.
Arpapeliä 🙂
Itseä ainakin kiinnostaisi mitä windows 7 asennus käytännössä vaatii, kun virallista tukea ei ole? PS/2-hiiri ja optinen asema vai onnistuuko tarvittavien ajureiden lisääminen asennusmedialle? @Sampsa
1800X ja 1700X erosta on vaikea mennä arvaamaan, mutta olettaisin 1700 olevan selvästi vähemmän vuotava piiri kuin X mallit. Vähemmän vuotavat kuluttavat kohtuullisella kello alueella vähemmän, mutta eivät sitten kellotu niin korkealle kuin enemmän vuotavat. Tai tässä käsityksessä ainakin olen. TDP selvästi viittaa täysin erilaiseen kulutukseeen.
Ehkä ne ovat binnattuja, mutta olisi kiva tietää ihan käytännön tasolla, että mitä ne erot oikeasti ovat. Jos 1700:set ovat vähemmän vuotavia ja menevät alemmalla TDP:llä melko kovaa, niin kuinka paljon aikaisemmin niiden kulku sitten tyssää? Onko ero vain 100MHz, vai onko odotettavissa jopa 300-400MHz kellottuvuuseroja?
Vaikkei sampsa voikaan tarjota kuin anekdootin, olisi se silti mielenkiintoinen datapiste pelkän arvailun sijaan, jota osaa jokainen tehdä.
Laitetaas vähän tuloksista uutta leakkia. En tiedä mikä alkuperäinen source on, mutta Hardocp foorumilta nappasin.
Ryzen 7 1700X Processor Blows Away Intel’s $1000 Core i7-5960X & goes toe to toe with Intel’s 6900k
一份RyZen的测试数据_技术论坛_PCEVA,PC绝对领域,探寻真正的电脑知识
Aluksi tulee pelkkä 1800X testi sillä 1700X ja 1700 ei ole vielä jaettu medialle
Tämähän näyttää oikein hyvältä. Nuo synteettiset benchmarkit ovat asia erikseen, mutta erityisesti parantunut pelisuorituskyky on todella hienoa AMD:lle ja ennen ollut suuri kompastuskivi.
Veikkaisin että ei kannata ehkä haaveilla, että 1700 kellottuisi 1800X kelloille. Alhaisempi 65W TDP tarkoittaa että piisirun luonne ja ominaisuudet ovat erilaiset kuin 1800X piisirussa, joka tähtää korkeimpaan kellotaajuuteen. Varmasti en tiedä vielä. Arvioisin että 1700X on noista paras kompromissi.
Kun kerran noita coreja voi sammutella, niin voidaanko tätä kautta heijastaa 8c prossulla miten 4c tai 6c variantit voisivat kellottua?
@Sampsa Olisiko mahdollista simuloida tuota 1700/1700X jos alikellotat sitä 1800X? Eihän se toki täysin samaa vastaa, mutta jotain suuntaa ennen kuin saatte niitä muita malleja?
^ Vaatii paljon aikaa ja tupakkia… Jossain vaiheessa toki tuollainenkin olisi mielenkiintoista katsella. Kun tässä ei nyt hypätä ensimmäiseen aaltoon niin antaa muodostua oikea kuva mielikuvien sijasta.
Tuli mieleen että onkohan kulkupuoli rajoitettu halvemmissa prosessorin mikrokoodissa?
Tarkoitatko maksimikellojen muodossa?
1700 tuskin en ainakaan tiedä softaa millä prosessoria voidaan keinotekoisesti rajoittaa 95W => 65W, 1700X teoriassa. Tosin eikö olisi helpompi vaan lukijan itse tehdä vertailu mielessään "-200mhz" tai "tulos -5% = 1800X vs 1700X" (jos miettii että 1800X on 4GHz turboilla ja siitä -5% = 3.8GHz).
Toki sitten kun tuo ensimmäinen uutinen on saatu testattua ja pihalle voidaan erittäin mieluusti tehdä sitten myöhemmin testiä missä on useampia 1700, 1700X ja 1800X prosessoreita verrattu ensin keskenään ja myöhemmin toisiinsa. Tosin voi olla vaikeaa saada testiin esim. 10kpl jokaista prosessoria ja testata niiden kellotettavuudet jne. Myös aikaa voisi kulua jonkun verran.
Jotain tuollaista tuli mieleen että vaikka olisi esim. 1700x parempi yksilö kuin 1800x niin et vaan saa kellotettua nopeammaksi. Eli pitää ostaa suoraa kalliinpi niin kaikki "lukot" ovat auki tai jotain sinne päin. Kai tuollasen pystyy koodaamaan.
Varmaankin pystyy. Mutta se olisi aika outoa. Toinen käsi sanoo että kaikki ryzenit on lukottomia jne ja toinen käsi koodailisi rajoituksia.
En kyllä usko että AMD:lla on varaa lähteä heikentämään tuotteitaan keinotekoisesti, nyt on pakko saada markkinaosuutta takaisin ja lisätä tuotteiden uskottavuutta. Itsekin olen koittanut vähän mainostaa Ryzenejä mutta kaikkialta tulee räkäisellä naurulla vastaus että "mitä hel*****ä sä AMD:n p****an meet koskemaan?!?!".
Enhän sitä tarkoittanutkaan, että voidaan täysin simuloida 1800X:llä muita prosessoreja, kuten kirjoitin. Tuolla saadaan kuitenkin jotain tuloksia joita voi verrata sitten oikeaan tuotteeseen, jos Sampsalla siihen riittää aikaa.
Esimerkiksi näin:
Totta tietysti tuokin. Kaippa nuo erot noiden mallien välillä selviää piakkoin. Olisihan tuo mahtava pitkästä aikaa revitellä amdn vehkeillä mutta itsellä nyt ei ole järkeä alkaa 5960xää vaihtaa tuohon muuten kyllä vanhana amd miehenä menisi ostoon.
Kenelle olet mainostanut? Joillekkin oikean elämän henkilöille? Luulisi, että kaikki jotka tietävät mikä on Intel ja AMD niin tietävät Ryzenistä. Henkilöt jotka eivät taas siitä tiedä eivät myöskään tiedä koko firmoista.
Mitä netistä seurannut noita Ryzen artikkeleita useamman kuukauden niin aivan käsittämättömän paljon saanut tuo Ryzen innostusta osakseen ja "kaikki" taas haukkuvat Inteliä (ihan aiheestakin).
Pc-pelikavereille mainostanut ja ehkä 5% tietää mikä Ryzen on vaikka kaikki tietää AMDn ja FX8xxx sarjan
Eiköhän se puskaradio ala niillekkin kohta kuulumaan. Nuo ovat taas henkilöitä jotka tietävät jotain tietokoneista mutta eivät kauheasti jaksa harrastella. Pääasia, että pelit toimii.
Kuulostaisi älyttömältä kun AMD on puhunut lukottomista prossuista. Käytännössähän tuo olisi nimenomaan kerroin / kellotaajuuslukko, jota ei pitänyt tulla.
Paljon todennäköisempää on se, että nopeissa testeissä vähemmän kellottuvat mallit on vaan binnattu alemmille taajuuksille ja lyöty 1700-leima päälle.
Itseäni kiinnostaa se, että häviääkö tässä piikiekkolotossa 100, 200 vai 400MHz…