Testasimme huhtikuussa Huawein uuden 2020 vuoden mallin MateBook D 14 -kannettavasta ja nyt testipenkissä on laitteen kalliimpi versio MateBook X Pro. Huomattavin ero halvempaan MateBook D 14 -malliin on Intel-sisukalujen ja NVIDIAn erillisnäytönohjaimen lisäksi Pro-version näyttö, joka on kosketusta tukeva LTPS-teknologiaan perustuva 13,9-tuumainen IPS-paneeli 3000×2000-natiiviresoluutiolla (kuvasuhde 3:2) ja 60 hertsin virkistystaajuudella.
Tutustumme artikkelissa MateBook X Pron ominaisuuksiin ja otamme selvää suorituskyvystä ja vertaamme sen ominaisuuksia edullisempaan MateBook D 14 -malliin.
Testiin saapunut MateBook X Pro -malli (MACHC-WAE9B-konfiguraatio) on varustettu neliytimisellä Intel Core i7-10510U -mobiiliprosessorilla sekä erillisellä NVIDIA GeForce MX 250 -näytönohjaimella. Keskusmuistia laitteesta löytyy 16 gigatavua ja tallennustilaa yhden teratavun verran. Kannettavan hinta Suomessa on noin 2000 euroa.
Intelin 10. sukupolven neliytiminen Core i7-10510U -mobiiliprosessori tukee Hyper-Threading-ominaisuutta eli kahdeksaa säiettä. Sen peruskellotaajuus on 1,8 GHz ja yhden ytimen Turbo-taajuus voi nousta maksimissaan 4,9 GHz:iin. Testiin saapuneessa mallissa oli 16 gigatavua keskusmuistia, joka toimi DDR3-2133-nopeudella. Käytössä on kaksi 8 gigatavun muistikampaa eli kannettavassa on hyödynnetty kaksikanavaisen muistiohjaimen tarjoama suorituskyky.
GeForce MX 250 -näytönohjaimesta löytyy 384 CUDA-ydintä ja se toimii 937 MHz:n perustaajuudella ja 1038 MHz:n Boost-taajuudella. GDDR5-näyttömuistia on kaksi gigatavua 64-bittisen muistiväylän jatkeena.
Prosessorin lämpötila tasoittui 100 % käyttöasteella Handbrake-rasituksessa noin 70 asteeseen ja prosessorin kellotaajuus laski nopeasti 4,25 GH:stä noin 2,1 GHz:iin.
Ulkonäkö, rakenne ja ominaisuudet
MateBook X Pron alumiiniseoksesta valmistettu runko on paksuimmasta kohdastaan n. 17 millimetrin paksuinen ja sen kokonaispaino on noin 1,4 kiloa. Värivaihtoehtoja on saatavilla kahta erilaista, joista toinen on kuvissa näkyvän testikappaleen tumman harmaa ja toinen on tumman vihreä.
Laite on painonsa ja kokonsa puolesta siro, mutta runko tuntuu alumiiniseoksensa ansiosta jämäkältä. Rakenne ja muotokieli ovat pitkälti samat kuin MateBook D 14:ssa.
Itse kannettavan liitinosasto on suppea. Vasemmassa kyljessä on 3,5 mm:n yhdistetty kuuloke- ja mikrofoniliitin ja kaksi Type-C mallista USB-liitintä, joista toista käytetään myös laitteen lataamiseen. Oikeasta kyljestä löytyy vain yksi Type-A 3.0 USB -liitin. Laitteen mukana toimitetaan erillinen MateDock 2-telakka, joka tuo mukanaan VGA- ja HDMI -näyttöliitännät ja lisäksi yhden Type-C ja yhden Type-A mallisen USB-liittimen.
Taustavalaistu näppäimistö on kirjoittamiseen varsin hyvänkokoinen ja näppäimet antavat painettaessa mukavan palautteen sekä tuntumassa, että pehmeän äänen muodossa. Kosketuslevy on huomattavan suurikokoinen pieneen runkoon suhteutettuna, muttei se suuresta koostaan huolimatta tuntunut juuri aiheuttavan virheklikkauksia kirjoittaessa. Funktionäppäinten keskellä on ylös ponnahtava webkamera, jonka kuvauskulma ei ole paras mahdollinen.
Oikeassa yläreunassa sijaitseva pyöreä virtapainike toimii myös sormenjälkilukijana koneelle sisään kirjauduttaessa ja se toimi koko testijakson moitteetta.
Koneen alumiininen pohjalevy on kiinni kahdeksalla torx-ruuvilla. DDR3-muistit on integroitu emolevylle, eli RAM-muistin määrää ei ole mahdollista laajentaa. M.2 SSD -tallennusmedia on sijoitettu jäähdytysrivaston alle, joka on käytännön toiminnan kannalta hyvä asia, mutta laajennettavuuden kannalta se hieman hankaloittaa asioita. SSD:n saa irti purkamatta jäähdytysrivastoja sen enempää, mutta sen takaisin laittaminen on siinä määrin tuuripeliä, että muutama ruuvi kannattaa myös jäähdytyslevystä irrottaa, jotta sitä saa hieman nostettua.
Suorituskyky
Suorituskykynsä puolesta MateBook X Pro oli hyvin lähellä halvempaa MateBook D 14 -mallia. Tallennustilan lukunopeus oli erinomaisella tasolla noin 3500 Mt/s nopeudella ja myös keskusmuistin luku-, kirjoitus- ja kopiointinopeudet olivat prosessorin kaksikanavaisen muistiohjaimen hyödyntämisen ansiosta noin 30 000 Mt/s tasolla.
Lyhyempikestoisessa Cinebench R15 -renderöintitestissä MateBook X Pro sai 612 pistettä ollen noin 9 prosenttia selvästi edullisempaa AMD Ryzen 5 3500U -mobiiliprosessorilla varustettua MateBook D 14 -mallia suorituskykyisempi.
Pidempikestoisessa Cinebench R20 -testissä MateBook X Pro hävisi suorituskyvyssä MateBook D 14:lle noin 7 prosenttia, johtuen jatkuvan rasituksen aikana rajusti laskevasta kellotaajuudesta.
Testasimme akkukestoa pyörittämällä 1080p-laatuista videota YouTubesta Wi-Fi-yhteydellä kokonäytöntilassa Google Chrome -selainta käyttäen. MateBook X Pron akkukesto oli 470 minuutin eli lähes 8 tunnilla yli tunnin MateBook D 14:ää pidempi. Akkukestotesti suoritettiin molemmissa kannettavissa ruudunkirkkauden ollessa säädettynä täysille.
Tehonkulutukseksi MateBook X Prolla mitattiin alhaiset 40 wattia prosessorin täydessä kuormituksessa ja näytönkirkkaus säädettynä täysille. Kun kuormituksen kohteena olivat sekä prosessori, että näytönohjain, tehonkulutus kasvoi lähelle 50 wattia. Melutaso prosessorirasituksessa pysyi kohtuullisena noin 37 desibelissä, mutta näytönohjaimen ja prosessorin yhteisrasituksessa melutaso nousi reilusti yli 40 desibelin eli äänekkääksi.
Pelikäyttöön MateBook x Pro ei MateBook D 14 tavoin kunnolla taivu. Erillisen näytönohjaimensa ansiosta se sai Counter Striken FPS Benchmarkissa tulokseksi 110 FPS, ollen siis noin 140 % suorituskykyisempi kuin MateBook D 14 (45 FPS), mutta ei silti sillä tasolla, että raskaampien pelien pelaaminen olisi laitteella erityisen miellyttävää.
Näyttö
Näyttöpaneelinsa puolesta MateBook X Pro onkin sitten täysin omalla tasolla ainakin verrattaessa MateBook D 14:n näyttöpaneeliin. Väriavaruudeksi mitattiin 99% sRGB ja 74% AdobeRGB, väritarkkuudenkin ollessa hyvällä tasolla lukuun ottamatta reilun 6 Delta-E:n poikkeamaa turkoosin värin kohdalla. Maksimikirkkaudeksi mitattiin jopa 500 cd/m², gamman ollessa ihanteellinen 2,2 ja värilampötilan myöskin hyvin ihanteellinen 6500K. Näytön kontrastisuhteeksi mitattiin 1634:1.
Näytön kosketusominaisuuksissa ei sinällään ollut moittimista, mutta kiiltäväpintaista näyttöä ei kovin mielellään sormilla tullut paineltua sormenjälkien välttämiseksi. 3:2-kuvasuhteeseen tottui nopeasti ja näyttö näyttää pienten reunuksiensa siivittämänä erittäin hyvältä.
Loppuyhteenveto
Aiemmin huhtikuussa testaamamme Huawei MateBook D 14 edustaa MateBook-malliston edullisempaa päätä, joka on suunnattu pääasiassa opiskelijoille ja peruskäyttäjille. MateBook D 14 on ollut tarjouksessa edullisimmillaan noin 600 euron hintainen ja sen hintataso liikkuu tällä hetkellä reilussa 700 eurossa. MateBook X Pro puolestaan maksaa tällä hetkellä Suomessa yli 1000 euroa enemmän eli noin 2000 euroa.
Huawei MateBook X Pro on MateBook-malliston ammattimaiseen käyttöön suunnattu kannettava, joka näkyy myös laitteen hintalapussa. MateBook X Pro on varustettu Intelin uudella neliytimisellä 10. sukupolven Core i7-10510U -mobiiliprosessorilla sekä erillisillä NVIDIA GeForce MX 250 -näytönohjaimella. X Pro -mallin huomattavin ero edullisempiin MateBook -malleihin on sen 3:2-kuvasuhteen 13-tuumainen näyttö, jonka natiiviresoluutio on 3000×2000. Näyttöpaneelin väritoisto on huomattavasti edullisempien MateBook-mallien näyttöjä kattavampi ja se toimii myös kosketusnäyttönä.
Ulkoisesti MateBook X Pro on hyvin siro, mutta alumiiniseoksesta valmistetun runkonsa ansiosta jämäkkä. Kuten muistakin MateBook 2020 -malliston kannettavista, siitä löytyy taustavalaistu mukavan kirjoitustuntuman antava näppäimistö, virtapainikkeeseen integroitu sormenjälkilukija sekä erillisen painikkeen taakse piilotettu web-kamera.
Suorituskykytesteissämme halvempi MateBook D 14 -malli oli joko lähes tasoissa tai jopa edellä MateBook X Prota, kun kyseessä oli prosessorin suorituskyky. Erillisen näytönohjaimensa ansiosta MateBook X Pro sai Counter Striken benchmarktestissä huomattavasti paremman tuloksen kuin MateBook D 14, mutta suoranaiseksi pelikoneeksi kummastakaan laitteesta ei vielä ole. Erillinen näytönohjain parantaa toki suorituskykyä joissakin käyttöskenaarioissa, kuten videoiden renderöinnissä. Suurimmaksi eroksi MateBookien välillä kuitenkin muodostui näyttöpaneelin laatu ja testiin saapuneiden konfiguraatioiden kohdalla keskusmuistin sekä tallennustilan määrä. Huawei MateBook X Pron ostajan onkin hyvä tiedostaa, että valtaosa laitteen hinnasta verrattaessa MateBookin halvempiin malleihin muodostuu sen laadukkaasta näytöstä. Jos omat käyttötarpeet eivät ole riippuvaisia näytön väritoistosta, niin prosessoria kuormittavissa tehtävissä halvemmat MateBookit pärjäävät yhtä hyvin ja joissain tapauksissa jopa paremmin.
Hyvää
- Akkukesto
- Nopea sormenjälkilukija
- Jämäkkä alumiinirunko ja tyylikäs ulkonäkö
- Laadukas näyttöpaneeli
Huonoa
- Ei mahdollista lisätä RAM-muistia
- Prosessorin suorituskyky laitteen hintaan nähden
Akkukeston vertaaminen halpismalliin näytön kirkkaus täysillä on kyllä epäreilu testi ja suosii halvempaa mallia huomattavasti. Halpisversion maksimikirkkaus on io-techin oman testin mukaan n. 250cd/m², siinä missä pro-version kirkkaus on tuplasti korkeampi, n. 500cd/m².
Testi pitäisi tehdä vakioidulla absoluuttisella kirkkaudella – ei vakioidulla prosenttisäädöllä.
Mutulla arvioiden akkukestoero kasvaisi vielä merkittävästi Icelake mallin eduksi, jos näytön kirkkaus pudotettaisiin tuohon 250cd/m² tasolle, todennäköisesti puhuttaisiin vähintään tunnin / parin lisäyksestä akun kestoon.
Tuota hintaa ei pysty millään tavalla perustelemaan että olisi ostamisen arvoinen.
1200-1400€ ehkä olisi se luokka mihin se kuuluisi.
Tämä ei ole varsinaisesti 1:1 vertailu, vaan saman malliston edullisemman version tulokset ovat mukana referenssinä. Luulisi olevan jokaiselle itsestään selvää, että alhaisemmalla kirkkaudella on pidempi akkukesto. Olemme käyttäneet ja käytämme jatkossakin näytön 100% kirkkautta akkutesteissä, se kertoo kyseisen laitteen akkukestosta, eikä suhteesta vertailukohtaan.
Ei ole tainnut mennä laitteen suunnittelu / tuotantoaikataulu yksiin AMD:n U 4000 -sarjan kanssa, koska tämä lanseerattiin jo helmikuussa. Ehkä ensi vuonna.
Mielestäni Zepillä on tässä ihan validi pointti. En itse huomannut/mieltänyt kyseistä eroa, ennenkuin luin kyseisen kommentin, vaan arvostelusta jäi mielikuva kalliimman mallin vain hieman paremmasta akkukestosta. Todellisuudessa ero on kuitenkin merkittävämpi, kun toisen kirkkaus on tuplat. Jos ero huippukirkkaudessa olisi edes pienempi, voisi tulos olla jotenkin hyväksyttävä, mutta käytännössä noilla on järisyttävä ero.
Selkeyden kannalta ehdottaisin, että testeissä asetettaisiin joku standardi tavoitetaso (esim. 250-300nit), jotta tulos olisi suurinpiirtein vertailukelpoinen. Eihän Ferrarin ja Skodan kulutuseroakaan vertailla niiden huippunopeuksilla, vaan jollain tietyllä nopeusalueella.
Toisaalta eihän sähköautojen akkukestoa testata rajoittamalla nopeus 30 km/h, tosin ei täysilläkään mutta kannettavan akkua joku saattaa käyttää täydellä kirkkaudella
—
Minulle täyden kirkkauden akkukesto on kyllä hyvä indikaattori todellisesta akun kestosta, koska käytän koneita aina sellaisilla kirkkausasteilla, että näen kunnolla. Samaan graafiin laittaminen on kyllä vähän kyseenalaista kun lukujen vertailukelpoisuus on kehno.
Nehän kaikki testataan tieliikennelain mukaisissa olosuhteissa, eikä "täysiä".
Näytön kirkkaudelle kun ei mitään lakeja ole ja niiden käyttö "täysillä" on kaikenlisäksi huomattavasti turvallisempaa ja jopa joissain määrin kuvaa todellista käyttöä. Autoihin viittaaminen tietotekniikassa toimii joissain määrin, mutta ei ehkä tässä tapauksessa.
Onko tässä jo täysi thunderbolt 3 kaista? Aiemmin ei ilmeisesti ollut kuin 2 lanea käytössä neljästä.
Itse luen leipätekstitkin yleensä aika tarkkaan läpi ja sen takia tuon huomasinkin (ja muistin jopa edellisestä artikkelista, että verrokin näyttö ei yllä samoihin kirkkauksiin) ja ajattelin, että asia kiinnostaisi muitakin.
Koska resurssien ja ajan käytön suhteen täytyy vetää joku raja. Mietitään tuo testiasettelu jatkossa uusiksi, josko käytetään jotain tiettyä kirkkautta kaikilla 100% kirkkauden sijaan.
Mielestäni 100% on täysin looginen valinta koska aivan varmasti suurimmalla osalla ihmisistä se jää "vahingossa päälle" ei perus käyttäjä niin mieti sitä näytön kirkkautta ennenkuin pitää akkua säästää, ja se on sitten asia erikseen. Vaikkakin kaikki aika varmasti lähtee sielt 100% kirkkaudesta alaspäin säätämään. Mielestäni teidän tapa vertailla asiaa on kohtuu validi, koska kalliimmassa tuotteessa on vaan parempi kuvanlaatu. Thats it.
Edit: Kuvanlaatuun mielestäni kirkkaus sisältyy.
Yleistyy kaikkiin mittauksiin paremmin, eikä vaan yhteen akkukestolukemaan.
Testi on kyllä mukavaa luettavaa, ei ole nyt iso valituksen aihe.
Ei taida kannettavissa olla yleensä näytön kirkkaus oletuksena 100 %, vaan ennemminkin jossain puolivälin tienoolla. Ja aika harva myöskään sitä täyttä kirkkautta käyttää, jos vähänkin asiasta on perillä ja jos ei ole jotain eritystä tarvetta (esim. auringonpaisteessa).
500cd/m² on jo liiankin kirkas käytettäväksi hämärässä valaistuksessa. Jos laitteessa ei ole automaattista kirkkaudensäätöä, niin kirkkaudensäädintä räplätään tarpeen aina tullen, kun näyttö on liian kirkas tai himmeä olosuhteisiin nähden.
Kannattaa vaan ottaa kehitysehdotus vastaan avoimin mielin ja kiitoksin, eikä vängätä vastaan. Ei anna hyvää kuvaa siitä, miten kehitytään. Mm. Notebookcheckistä kannattaa käydä lukemassa, että miten toi hoidetaan ”oikein”.
Juu, kyllä ainakin meikäläinen ottaa aina kehitysehdotuksen vastaan. Kaikenlaista rakentavaa palautetta on huomattavasti mukavampi saada kuin ei mitään palautetta. Tuo kannettavien akkutestaus täydellä kirkkaudella juontaa juurensa ajalta, jolloin me ei vielä testattu kannettavien näyttöjä lainkaan. Näytön kirkkauden säätäminen luotettavasti samaan kirkkauteen vaatii kuitenkin esim. jonkin näytönkalibrointilaitteen. Nyt viimesimmät 4-5 kannettavatestiä ovat (myös kehitysehdotuksen kautta) sisältäneet ainakin kevyen näyttötestauksen, joka käytännössä mahdollistaisi myös näytön säätämisen melko pienellä vaivalla tiettyyn kirkkauteen akkutestejä varten. Eli hyvinkin mahdollista, että jatkossa akkukesto mitataan sekä tietyllä kirkkaudella, että maksimikirkkaudella.
Se mitä @Sampsa mainitsi resursseista, ajankäytöstä ja rajan vetämisestä tarkoittaa hyvin pitkälti sitä, ettei me kyetä mitenkään tekemään kannettavatestejä samalla kaavalla kuin esimerkiksi notebookcheck, joka nimensä mukaisesti keskittyy pääsääntöisesti vain kannettaviin. Samoin me ei pystytä tekemään näyttötestejä samalla tarkkuudella kuin TFTCentral, jonka pääasiallinen työ on näyttöjen testaaminen. Siihen vielä päälle nämä io-techin "kategoriat", joistä tämä kyseinen artikkeli putosi "Kokeiltua" -sarjaan eli melko pintapuoliseen ja lyhyehköön testaamiseen verrattuna "Testissä" -artikkeleihin.
Joka tapauksessa, validi tämä zepin pointti ja varmasti parannamme tätä jollakin tapaa jatkossa, mutta kuitenkin niin, ettei se vie kohtuuttoman paljon aikaa.
Kyse ei niinkään ole resurssikysymys tuon asian osalta. Kukaan täällä ei ole väittänyt, että noita testejä täytyisi samalla tasolla tehdä.
Voihan sen palautteeseen vastaamisen tietysti vastaan vänkäämiseksikin tulkita.