
HMD Global esitteli IFA-messujen yhteydessä syyskuun alussa kaksi uutta Androidilla varustettua älypuhelinmallia – Nokia 7.2:n ja Nokia 6.2:n. Testasimme io-techissä jo aiemmin Nokia 7.2:n ja nyt kokeiltavaksi on saapunut myös näistä edullisempi Nokia 6.2. Kuten kalliimmalla sisarmallillaan, myös Nokia 6.2:lla suurimpina myyntivaltteina ovat ”puhdas” Android-käyttöjärjestelmä ja HMD Globalin pitkä päivitystuki.
Nokia 6.2:n saapui Suomessa myyntiin lokakuussa kahtena malliversiona. 3 Gt käyttömuistilla ja 32 Gt tallennustilalla varustetun version suositushinta on 199 € ja se on saatavilla mustana värivaihtoehtona. 4 Gt käyttömuistilla ja 64 Gt tallennustilalla varustetun mallin suositushinta on 249 € ja se on mustan lisäksi saatavana arvostelukappaleemme edustamassa sinertävänhopeassa jää-värissä. Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan hintataso on tämän artikkelin julkaisuhetkellä joulukuun alussa edullisimmillaan 50 euroa suositushintoja alhaisempi, mutta Black Friday -tarjouksilla saattaa olla vielä oma vaikutuksensa hintatasoon.
Tutustumme tässä artikkelissa Nokia 6.2:een vajaan viikon käyttökokemusten pohjalta lyhyemmän kokeiltua-juttutyypin muodossa.
Pakkaus ja sen sisältö
Nokia 6.2 toimitetaan HMD Globalin tuotteista tutuksi tulleessa pahvilaatikossa, jonka päällä on suuri Nokia-logo, värikäs kuva puhelimesta, mallinimi ja Android One -logo.
Pakkauksen sisällä on puhelimen lisäksi USB Type-C kaapeli, 10 watin verkkovirta-adapteri, korttikelkan irrotustyökalu, perinteiset nappikuulokkeet 3,5 mm:n kuulokeliitännällä ja pikakäyttöohjeet usealla eri kielellä.
Rakenne, tekniset ominaisuudet ja yksityiskohdat
Nokia 6.2:n edeltäjä on viime vuoden tammikuussa julkaistu jo yli puolentoista vuoden ikään ehtinyt 6.1, jonka kanssa puhelimella ei ole juurikaan ulkoisesti yhteisiä tekijöitä. Uusi 6.2 on melko sulavasti ja pyöristetysti muotoiltu – 6.1 oli sen sijaan kulmikas ja laatikkomainen.
Sen sijaan ulkonäöltään Nokia 6.2 on identtinen sisarmallinsa 7.2:n kanssa. Erona Nokia 7.2 malliin, Nokia 6.2:n takalasi on viimeistelyltään kiiltävä mattapinnan sijaan. Tämän lisäksi ainoana ulkoisena eroavuutena ovat vain puhelimien värivaihtoehdot. Tästä syystä aiemmassa Nokia 7.2:n testiartikkelistamme löytyvät huomiot puhelimen rakenteesta ovat sovellettavissa suoraan myös Nokia 6.2:een.
Fyysiset mitat
- Ulkomitat: 159,9 x 75,1 x 8,3 mm
- Paino: 180 grammaa
- Näytön ja ulkomittojen suhde: 82,5 %
Nokia 6.2 on nykypäivänä varsin tavanomaisen kokoinen puhelin. 6,3-tuumaisella näytöllä varustetulle laitteelle on tullut edeltäjäänsä verrattuna 11,1 mm lisää pituutta ja 0,1 mm lisää paksuutta, mutta leveyttä puhelimelta on itse asiassa lähtenyt 0,7 mm. Lisäksi uutuus on 8 grammaa painavampi kuin Nokia 6.1. Näytön läpimitan kasvettua peräti 0,8 tuumalla luvut ovat tavallaan varsin hyviä. Näytön kuvasuhde on toki samalla vaihtunut edeltäjämallin vanhanaikaisesta 16:9-kuvasuhteesta modernimpaan 19:9-suhteeseen, mikä osin selittääkin puhelimen pitkulaisempaa ulkomuotoa. Korkeuden vähäinen kasvu kasvaneeseen tuumakokoon nähden selittyy puolestaan paksujen ylä- ja alareunusten kaventamisella.
Nokia 6.2:n polymeerikomposiitista, eli eräänlaisesta lujitemuovista valmistettu ulkokehys tuntuu kädessä varsin jykevältä, eikä laatutuntumassa ole valittamista. Ainakin teoriassa kehyksen pitäisi kestää iskuja alumiinia paremmin, mikä puolestaan saattaa auttaa suojaamaan puhelimen Corningin Gorilla Glass 3 -lasista tehtyjä etu- ja takaosia. Laitteen sisärunko on alumiinia.
Lasisen takakuoren ja jykevän kehyksen myötä puhelin tuntuu kädessä laadukkaalta. Takalasi myös pyöristyy loivasti kylkien liitoskohtaan, minkä seurauksena puhelin tuntuu yhtenäiseltä. Kuitenkin takalasin kevyestä pyöristyksestä huolimatta Nokia 6.2 kädessä hieman kulmikas, mikä hankaloittaa hieman puhelimen istumista luontevasti yhteen käteen.
Nokia 6.2:n alapääty ei tarjoa yllätyksiä. Keskellä sijaitsee USB 2.0 nopeuksia tukeva USB Type-C -liitin ja sen vieressä kaksi reikää monokaiuttimelle. Toisella puolella oleva pieni reikä sisältää yhden laitteen mikrofoneista. Mikrofonin suhteen testijakson aikana ilmeni huomion arvoinen yksityiskohta. Sormen liu’uttaminen mikrofonin yli puhelun aikana aiheuttaa voimakkaan ”poksahduksen” kuulumisen vastapuolelle. Sama ilmiö oli havaittavissa myös videota kuvatessa, mutta tällöin myös muualla puhelimen muovisen kehyksen pinnalla liukuva sormi oli kuultavissa suoraan videon ääniraidalla hiljaisempana suhinana.
Yläpäädystä löytyy toisen mikrofonin sisältävän reiän lisäksi 3,5 mm:n kuulokeliitäntä. Liitäntä on äänenlaadultaan subjektiivisen testin perusteella luonnollinen ja häiriötön. Äänenvoimakkuudeltaan puhelin ei kuitenkaan pääse parhaiden joukkoon, vaan 120 ohmin vastuksellaan suhteellisen vaikeasti ajettavia AKG K612 Pro -kuulokkeita soittaakseen puhelimen äänenvoimakkuus on asetettava melkein täydelle voimakkuudelle.
Näytön tekniset ominaisuudet:
- 6,3″ IPS LCD -näyttö
- 19:9-kuvasuhde, 1080 x 2280 pikseliä, 400 PPI
- HDR10-tuki
- reunoilta pyöristetty Gorilla Glass 3 -suojalasi
Nokia 6.2:n näyttö on PureDisplay-markkinointinimellä varustettu IPS-LCD -paneeli, joka tukee myös HDR 10:tä. Näyttöä kiertää nykypäivän mittapuilla suhteellisen leveät reunukset ja alapuolelle on jätetty selvä ”leuka”, joka sisältää myös Nokian logon. Näytön yläpäädystä löytyy myös 8 megapikselin etukameran sisältävä pisaramallinen näyttölovi. Etukamera on varustettu f2.2-aukkosuhteen objektiivilla ja on spekseiltään päällisin puolin vastaava kuin Nokia 6.1:n etukamera. Kuvanlaadullisesti etukamera tuottaa käyttökelpoista, joskin hieman pehmeää jälkeä.
Näyttö nousee edukseen tässä hintaluokassa HDR10-tuellaan. Tätä emme valitettavasti päässeet kokemaan käytännössä, sillä kuten Nokia 7.2 artikkelissa mainitsimme, HDR-tuki on tuettuna toistaiseksi vain Amazon Prime Videossa, eivätkä valitettavasti vielä tänä päivänäkään Netflixin tai YouTuben HDR-videot ole tuettuna.
HDR10-tuen lisäksi Nokia 6.2 jakaa kalliimman sisaruksensa kanssa HMD Globalin PureDisplay-tekniikan, joka kykenee muuntamaan tavallista SDR-materiaalia reaaliaikaisesti HDR-materiaaliksi Pixelworksin valmistaman näyttöprosessorin avulla. Testihavaintojen perusteella kyseinen ominaisuus pyrkii lisäämään kontrastia ja nostamaan saturaatiota luoden HDR-kuvaa muistuttavan efektin. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, mutta luonnollisesta kuvasta pitävien mieleen ominaisuus ei todennäköisesti ole, sillä kuvasta tulee toisinaan hyvin ylisaturoitunut ja kontrastoitunut.
Nokia 6.2:n näyttö on tiettävästi identtinen Nokia 7.2:n näyttöön verrattuna. Sen myötä näyttö onkin noin 200-250 € hintaluokassa varsin hyvä. Värintoisto on 7.2:n tavoin perusasetuksillaan kylmää kohti kallellaan, mutta näyttö kuitenkin kykenee erittäin hyvään kontrastiin ja väritoistoon, minkä myötä puhelimen näyttöä onkin miellyttävä käyttää median kulutukseen.
Takakuoressa on löydettävissä Nokia 6.2:n suurimmat erot 7.2:een verrattuna – erilaiset värivaihtoehdot ja kiiltäväpintainen lasi. Takakuoressa huomio kiinnittyy suhteellisen kookkaaseen pyöreään kamerakehykseen, johon on sijoitettu puhelimen kolme kameraa ja salama. Kehys nousee selvästi takalasin pinnasta, minkä myötä puhelin pääseekin keikkumaan hieman tasaiselle alustalle laskettuna käytettäessä.
Kamerakehyksen alapuolella sijaitsee fyysinen sormenjälkitunnistin, jonka toiminta ei kuitenkaan aivan vakuuttanut testijakson aikana. Sormenjäljen joutui monesti lukemaan useampaan otteeseen, ennen kuin puhelin tunnisti sormen ja suostui avaamaan lukituksen. Lukutarkkuutta sai hieman parannettua asentamalla sormenjäljen uudelleen kiinnittäen erityisen tarkkaa huomiota siihen, että sormi osui aina kunnolla tunnistimen päälle. Havainnot ovat linjassa 7.2-artikkelin kanssa.
Positiivisena huomiona Nokia 7.2:n tavoin myös Nokia 6.2:ssa on valkoinen ilmoitusvalo virtapainikkeen yhteydessä. Aiemmin ilmoitusvalo on puuttunut useimmista HMD Globalin –puhelimista. Virta- ja äänenvoimakkuuspainikkeita vastakkaisella puolella on korttipaikan lisäksi Google-assistentille oma näppäimensä. Tämän toiminnon voi kuitenkin halutessaan kytkeä pois päältä asetuksista. Huomionarvoisena yksityiskohtana korttikelkasta löytyy kahden erillisen nano-SIM-kortille tarkoitetun tilan lisäksi vielä erillinen tila MicroSD-muistikortille, mikä mahdollistaa tallennustilan laajentamisen ja kahden SIM-kortin käyttämisen yhtä aikaa.
Nokia 6.1:een verrattuna Nokia 6.2:n järjestelmäpiiri on päivittynyt pykälää suorituskykyisemmäksi. Vanhasta ja sinällään aikanaan hyvästä Snapdragon 630 -järjestelmäpiiristä on siirrytty uudempaan 636-malliin. Siltikään kyseessä ei ole kovin tuore piiri, sillä 636 julkaistiin kaksi vuotta sitten ja se valmistetaan nykymittapuulla vanhahtavalla 14 nanometrin prosessilla. Snapdragon 636 järjestelmäpiiri ei ole edelleenkään 250 € hintaluokassa poikkeuksellisen hidas, mutta kilpailijat ovat tuoneet omiin malleihinsa jo nopeampia ja uudempia piirejä.
Prosessorisuorituskyvyltään neljällä Cortex-A73-pohjaisella tehoytimellä varustettu Snapdragon 636 vastaa jotakuinkin muita hintaluokassa esiintyviä järjestelmäpiirejä, mutta grafiikkasuorituskyvyssä se alkaa jäädä jo jälkeen. Jo Nokia 7.2 -artikkelissa pohdimme, että kyseisen puhelimen käyttämä Snapdragon 660 olisi ollut käytännössä Nokia 6.2:n hintatasoon sopiva valinta, vaikkei vielä sekään olisi ollut hintaluokan parhaimmistoa.
Järjestelmäpiirin pariksi on mallista riippuen tarjolla 3 tai 4 Gt keskusmuistia. Tallennustilaa löytyy puolestaan 32 tai 64 gigatavua, joista ensin mainittu alkaa olla nykymittapuulla 200 euron puhelimelle turhan vähän. Akun kapasiteetti on 3500 mAh, joka on hyvin keskitasoinen lukema tämän kokoluokan puhelimelle. Edeltäjämalli Nokia 6.1:stä löytynyt pikalataustuki on jostain kumman syystä poistettu, mitä ei voi pitää hyvänä kehityssuuntana. Sen sijaan tuettuna on vain perustason 10 watin latausteho. Yhteysominaisuuksiltaan puhelin vastaa nykystandardeja muuten hyvin, mutta LTE-yhteyksistä on tuettuna vain perustason Cat.4 -yhteydet, jotka ovat nykymittapuulla varsin alkeelliset.
Tekniset ominaisuudet:
- Qualcomm Snapdragon 636 -järjestelmäpiiri (4 x 1,8 Ghz Kryo 260 Gold, 4x 1,6 Ghz Kryo 260 Silver, Adreno 509 GPU
- 3 tai 4 Gt RAM
- 32 tai 64 Gt tallennustilaa (64 Gt mallissa vapaana noin 50 Gt), muistikorttipaikka (max 512 Gt)
- LTE Cat.4 -yhteydet (150 / 50 Mbit/s), Dual SIM
- Wi-Fi 802.11a/b/n/ac 2,4 & 5 Ghz, Bluetooth 5.0, GPS, GLONASS, GALILEO, BDS, NFC
- Mono-kaiutin, 3,5 mm:n kuulokeliitäntä
- 3500 mAh akku, USB Type-C (USB 2.0), 10 watin lataus
Kamera
Nokia 6.2:n kamera sijaitsee keskellä takakuoren yläosaa suhteellisen kookkaassa pyöreässä metallireunaisessa kamerakehyksessä. 16 megapikselin pääkameran lisäksi kehykseen on sijoitettu 8 megapikselin ultralaajakulmakamera, 5 megapikselin syvyystietoja mittaava kamera ja LED-salama.
Kameran tekniset tiedot:
- 16 megapikselin pääkamera (1 um pikselikoko), f1.8
- 8 megapikselin ultralaajakulmakamera, 118 asteen kuvakulma, f2.2
- 5 megapikselin lisäkamera syvyystietojen mittaamiseen
- 8 megapikselin etukamera, f2.0
- PDAF-automaattitarkennus
- LED-salama
- Videokuvaus: 4K 30 FPS ja 1080p 30 FPS
Nokia 6.2:n kamera vastaa nykyisiin trendeihin hyvin tarjoten 16 megapikselin pääkameran lisäksi 8 megapikselin ultralaajakulmakameran. Puhelimesta löytyy myös nykyisin yleistynyt yö-kuvaustila, jolloin puhelin ottaa useita kuvia eri mittaisilla valotusajoilla ja pyrkii täten luomaan selkeän kuvan hämärissäkin olosuhteissa myös käsivaralta. Kolmannella 5 megapikselin syvyystietoja mittaavalla kameralla ei voi kuvata, vaan se on nimensä mukaisesti vain syvyystietojen mittaamiseen. Videokuvausta Nokia 6.2 tukee 4K-resoluutiolla 30 FPS nopeudella. Tätä tilaa tukee kuitenkin vain puhelimen pääkamera ja ultralaajakulmakameralla videoita kuvatessa on tyydyttävä 1080p-resoluutioon.
Nokia 6.2:n kamerasovellus on tuttu muistakin HMD-Globalin viimeaikaisista puhelimista. Sovellus itsessään on helppokäyttöinen, mutta kuitenkin varsin monipuolinen. Useiden kuvaustilojen välillä voidaan liikkua pyyhkäisemällä suoraan kuvausruudusta.
Hyvässä valaistuksessa Nokia 6.2:n kamera kykenee tuottamaan miellyttävää jälkeä. Värintoisto on näyttävää ja kuvista tulee eläväisen näköisiä. Kuvat ovat suoraan puhelimesta tullessaan hyvin saturoituneita, mikä voi helpottaa niiden jakamista suoraan puhelimesta esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Luonnollista jälkeä arvostavien mieleen kuvissa voi kuitenkin esiintyä tilanteesta riippuen liikaakin värien korostumista. Selvänä heikkoutena Nokia 6.2:n kameralla otetuissa kuvissa on jo valoisassakin havaittavissa selvää kohinaa, joskin kameralla ei päästy testijaksolla kuvaamaan erityisen valoisissa olosuhteissa, joka varmasti osaltaan vaikutti kohinan määrään.
Hämärässä kuvatessa kameran kyvyt alkavat pahasti loppua kesken ja kuvista tulee hyvin pehmeitä. Jo päiväkuvissa esiintynyttä kohinaa alkaa esiintyä valon vähetessä yhä enemmän, minkä lisäksi kohinaan alkaa ilmestyä pahimmillaan myös värillistä häiriötä. Hämärässä kameran kuvien dynamiikka myös loppuu selvästi kesken ja kirkkaat kohdat palavat puhki. Kuvissa myös on havaittavissa hyvin heikoissa valaistusolosuhteissa selvää vihertämistä.
Nokia 6.2:n kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera on varustettu 118-asteisella objektiivilla. Kuvanlaadun osalta kamera ei onnistu täyttämään odotuksia. Kuvien valkotasapaino poikkeaa huomattavasti pääkameran kuvista ja väritoisto jää usein latteaksi. Lisäksi miinuspuolena kamera on varustettu kiinteällä tarkennusvälillä, minkä seurauksena kuvista tulee hieman suttuisia, jos etäisyys kuvattavaan kohteeseen ei ole optimaalinen, mikä näkyy erityisesti tietokoneen suuremmalta näytöltä tarkasteltaessa.
Hämärässä ultralaajakulmakameraa ei kannata käyttää, sillä kameran valovoimaisuus loppuu nopeasti kesken ja kuvista tulee hyvin pehmeitä, minkä lisäksi kohinaa on todella reilusti.
Otimme myös muutaman testikuvan Nokia 6.2:sta löytyvällä yö-kuvaustilalla. Positiivisena huomiona puhelimen yö-kuvaustila toimii niin pääkameralla kuin myös ultralaajakuvakameralla. Yö-tila onnistuu hämärissä tilanteissa hävittämään huomattavat määrät sekä pääkameralla, että ultralaajakuvakameralla normaalisti esiintyneestä kohinasta. Pääkameralla tämän lisäksi tila terävöittää kuvia ja palauttaa dynamiikkaa, mikä luo usein huomattavasti normaalitilaa onnistuneemman kuvan. Toisinaan terävöitys on kuitenkin liiallista ja kuvasta tulee vaikeaselkoinen varsinkin, jos kuvassa on paljon pieniä yksityiskohtia.
Ultralaajakulmakameralla yötilan terävöitystä ei ole havaittavissa samoissa määrin. Tämän sijaan ultralaajakulmakameran yökuvista tulee usein hyvin pehmeitä, sillä kohinan hävittyä kuvaan ei kuitenkaan tule juuri lisää yksityiskohtia. Kokonaisuudessaan yö-kuvaustila onnistuu kuitenkin usein korjaamaan huomattavat määrät Nokia 6.2:n molemmissa kameroissa hämärässä esiintyneistä ongelmista.
Käyttöjärjestelmä, suorituskyky ja akunkesto
Nokia 6.2 on varustettu Android 9 Pie -käyttöjärjestelmäversiolla ja puhelimeen päivittyi testijakson aikana tuoreimmat marraskuun tietoturvapäivitykset. Android One -laitteelle asiaankuuluvasti Nokia 6.2:ssa on lähes kustomoimaton käyttöliittymä. Ainoat Nokian omat sovellukset ovatkin kamerasovellus ja tukisovellus. Käynnistyksen yhteydessä puhelin jopa antoi vaihtoehdon valita, mitä Googlen lisäsovelluksia puhelimeen asennetaan, mikä miellyttää varmasti monia turhia sovelluksia välttäviä käyttäjiä.
Android 10 -päivitystä Nokia 6.2:lle ei ollut saatavilla vielä testijaksomme aikana marraskuun lopulla. HMD Globalin Juho Sarvikkaan mukaan heidän tavoitteenaan on kuitenkin tuoda uusi Android 10 ensimmäisenä valmistajana Snapdragon 636 -järjestelmäpiiriä käyttäville puhelimille. Android One -puhelimena Nokia 6.2:lle on joka tapauksessa taattu kaksi suurta käyttöjärjestelmäpäivitystä sekä tietoturvakorjauksia kolmen vuoden ajan.
Käytännön suorituskyvyllään Nokia 6.2 ei kyennyt suoranaisesti vakuuttamaan. Käyttöliittymän sisällä liikkuminen ja kevyt käyttö, kuten median kulutus tai internetin selaaminen ovat puhelimella pääosin sulavia, mutta toisinaan raskaammilla internetsivuilla oli havaittavissa häntimistä. Mobiilipelien pelaaminen on osa-alue, jossa Nokia 6.2:n rajalliset tehot tulevat vastaan. Pelaaminen on kuitenkin mahdollista ja esimerkiksi tuore Call of Duty Mobile suostui toimimaan medium-tason grafiikka-asetuksilla. Nokia 6.2:n kanssa samassa noin 250 € hintaluokassa on kuitenkin myös tarjolla kilpailijoita, kuten Motorola Moto G8 Plus tai Xiaomi Redmi Note 8 Pro, joiden tarjoama suorituskyky etenkin grafiikkasuorittimen osalta on huomattavasti parempaa.
Puhelimessa ilmeni huomionarvoisia bugeja lähes puhtaasta androidista huolimatta. Testijakson aikana useaan otteeseen vastaan tuli esimerkiksi yhtäkkinen ilmoitusvalikon hidastelu. Tällöin puhelin toimi muuten moitteetta ja sulavasti, mutta ilmoitusvalikon animaatiot olivat erittäin pätkiviä. Tilanne palasi normaaliksi ajan kanssa ja tuntui olevan riippumaton taustalla auki olevista sovelluksista. Toisena useammin toistuneena bugina Nokia 6.2 onnistui sammuttamaan näyttönsä ja menemään lukitustilaan kesken internetin selaamisen. Puhelin oli myös kerran yön aikana sammunut laturissa ollessaan ja sen myötä vaati SIM-kortin PIN-koodia aamulla. Tätä emme kuitenkaan onnistuneet toisintamaan testijakson aikana.
Akunkestoltaan Nokia 6.2 osoittautui pienoiseksi pettymykseksi. Nokia 7.2:n tavoin myös 6.2:n akkukesto oli raskaalla käytöllä reilun päivän luokkaa. Toinenkin päivä saavutettiin testijaksomme aikana, mutta tämä vaati vain kevyehköä käyttöä ja toisena iltana puhelimen käytön säännöstelyä. Tämä on erityisen harmillista, sillä HMD-Global poisti edellisessä mallissa olleen tuen pikalataukselle. Tyhjästä täyteen akun lataaminen kestääkin noin kaksi tuntia, vaikka kyseessä ei ole erityisen suurikokoinen akku.
Yhteenveto
Sisarmallinsa, Nokia 7.2:n, tavoin Nokia 6.2 sisältää hintaluokassaan hieman harmillisia kompromisseja. Yksi näistä on Snapdragon 636 -järjestelmäpiiri, sillä noin 250 € hintaluokassa on nykyisin saatavilla tehokkaampiakin vaihtoehtoja. Olisikin voinut toivoa, että HMD-Global olisi tuonut esimerkiksi Snapdragon 660- tai 665-järjestelmäpiirin tähän malliin. Kyseisetkään piirit eivät olisi markkinoiden parasta luokassaan, mutta ne tekisivät puhelimesta selvästi kilpailukykyisemmän. Noin 250 €:n hintaluokassa on saatavilla mm. Motorola Moto G8 Plus, josta löytyvä Snapdragon 665 on Nokian isomman sisaruksen käyttämän Snapdragon 660:n seuraaja. Toisaalta raakaa suorituskykyä haluaville on saatavilla myös Xiaomi Redmi Note 8 Pro, jonka sisällä sykkivä MediaTekin Helios G90T -järjestelmäpiiri on suorituskyvyllään hintaluokka huomioon ottaen aivan omassa sarjassaan.
Toisaalta myös 6.2:n kamerat osoittautuivat pieneksi pettymykseksi. Päivänvalossa puhelimella saa käyttökelpoista jälkeä, mutta valon määrän vähetessä kamerassa päivälläkin esiintyvä kohina alkaa lisääntyä ja tekee usein kuvista jopa käyttökelvottomia. Toimiva Yö-tila kykeni onneksi korjaamaan osan ongelmista. Hintaluokassa kilpailee kuitenkin myös Motorola Moto G8 Plus, jonka kamera kykenee tuottamaan usein parempaa jälkeä.
Kolmantena heikkoutena puhelimesta täytyy mainita sen akku. Samassa hintaluokassa on tarjolla kilpailijoita, jotka kykenevät helposti kahden päivän akkukestoon raskaammallakin käytöllä samaan aikaan kun Nokia 6.2:n kanssa toista päivää varten oli rajoitettava jo puhelimen käyttöä. Tämän lisäksi edeltäneestä mallista löytyneen pikalatauksen puuttuminen ei ole hyvä kehityssuunta.
Puhelimen suurimpia etuja on sen hyvä näyttö, joka on ehdottomasti väritoistoltaan ja kontrastiltaan tässä hintaluokassa parhaimmistoon kuuluva. PureDisplay:n mukanaan tuoma SDR-sisällön HDR:ksi muuntaminen onnistui myös korostamaan näytön erinomaista väritoistoa, mutta sen soveltuvuudesta käyttöön jokaisen täytyy tehdä omat arvionsa, sillä kyseinen tila korosti värejä huomattavasti yli luonnollisen tason. Harmillisesti Netflix tai YouTube eivät tukeneet näytön HDR-ominaisuuksia, joten HDR-sisällön toiston toimivuuteen emme päässeet tutustumaan.
Toisena positiivisena puolena ja osalle käyttäjistä varmasti myös suurimpana myyntivalttina Nokia 6.2:lle toimivat sen vakio-Androidiin pohjautuva käyttöliittymä ja pitkälle luvattu päivitystuki. Android Onen mukanaan tuoma päivityslupaus kahdelle suurelle käyttöjärjestelmäpäivitykselle ja kolmen vuoden tietoturvapäivityksille onkin ehdottomasti Nokia 6.2:n suurimpia myyntivaltteja hintaluokassaan. Harmillisesti puhtaasta Androidista huolimatta testijaksolla puhelimen kanssa oli tosin havaittavissa myös hidastelua ja satunnaisia bugeja.
Nokia 6.2:ta voi suositella käyttäjille, joille puhelimen suorituskyky, akkukesto tai kamera eivät ole kaikki kaikessa, mutta puhelinta olisi tarkoitus käyttää pitkään. Android One -käyttöjärjestelmän myötä puhelimelle on taattu luokassaan hyvä päivitystuki, minkä seurauksena käyttöjärjestelmä ja tietoturvapäivitykset pysyvät varmasti ajan tasalla useimpia saman hintaluokan puhelimia pidempään. Hyvää akkukestoa, suorituskykyä tai kameraa kaipaaville hintaluokassa on sen sijaan tarjolla parempia vaihtoehtoja.
Plussaa
- Yleistuntumaltaan jämäkkä ja laadukas rakenne
- Hintaluokassaan hyvä näyttö HDR10-tuella
- 3,5 mm kuulokeliitäntä
- Muistikortin käyttömahdollisuus kahden SIM-kortin kanssa
- Kustomoimaton Android One -käyttöliittymä
- Hintaluokassaan hyvä päivitystuki
Miinusta
- Suorituskyky varauksin
- Näytön HDR-tuki ei toimi toistaiseksi Netflixissä tai YouTubessa
- Akunkesto varauksin
- Pikalatauksen puute (löytyi edeltäjämallista)
- Mikrofonin häiriöt lähelle koskettaessa
- Pääkameran kuvanlaatu hämärässä
- Ultralaajakulmakameran kuvanlaatu
- Käyttöliittymän satunnainen hidastelu
Odotin enemmän Nokia 6.2:lta, sillä paperilla puhelin vaikutti ihan ok seuraajalta Nokia 6.1:lle. Ominaisuudet eivät ole mitään terävintä kärkeä hintaluokassaan mutta kuitenkin kelvollista peruskäyttöön. Ilmeisesti A73-pohjaisilla tehoytimillä ei tänäpäivänä kovin pitkälle pötkitä, jos GPU-suorituskyky ei ole kummoista. Jotenkin ajattelin enakkoon, että A53 ytimillä varustetusta SD630:stä päivitys SD636:een olisi riittävä. Testijaksolla ilmenneet hidastelut antavat kuitenkin toisenlaisen kuvan. Toki viimeistelemätön softakin voi vaikuttaa. Lisäksi softajutuista johtuen näytön ominaisuuksia ei pääse kokonaan hyödyntämään, mikä on sääli.
Artikkelille täytyy antaa kehut :tup:. Näitä on mukava lukea io-techistä.
Vaikka puhelin-arvostelujen runko onkin vakiintunut määrätylle tasolle ja noudattaa hyväksi havaittua kaavaa, niin ehdottomasti iso peukku uudelle toimittajalle Io-Techin joukoissa. Teksti oli miellyttävää lukea ja niiltä osin kuin vaadittiin niin hyvin selkeää kieleltänsä ja laadukasta. Puhelimen hyvät ja huonot puolet tuotiin selvästi julki ja varsin asiantuntevasti osattiin esim. kuvauslaatuun ottaa kantaa. Loistava päänavaus! Ja ei muuta kuin rohkeasti kohti uusia artikkeleita, vahvaa Io-Tech laatua!
Kiitos.
Tuota akun latauksen hitautta ei kannata karsastaa, se säästää akkua jolla lienee merkitystä jos puhelimen vaihtoväli on pitkä.
Itse käytän yölatausta jota myöskään ei suositella, mutta käytän jotain hidasta laturia, nyt 1.25A.
Vieläkin hitaampi kelpaisi, joku 800mah olis varmaan hyvä. Hitaampi lataus lataa akkua rauhallisemmin joten vähemmän vaaroja yölatauksessa, ja mielestäni akku vielä latautuu täydempään kun mikään suojapiiri noilla tehoilla ole katkaisemassa ennen 100%.
Kyllähän se näin teorian tasolla on. Varsinkin jos öisin lataa, niin nopeammalla latauksella ei ole niin väliä, mutta nykyisin usein ihmisillä voi olla tarvetta ladata esimerkiksi kesken päivänkin. Varsinkin jos yöllä on unohtunut ladata, voi pikainen lataus tulla tarpeeseen ja tällöin nopeammista latausnopeuksista on hyötyä.
Toisaalta myös pikalatureissahan on tekniikkanakin ladata nopeaa vain aluksi ja akun täyttyessä tietyn prosentin yli hidastaa sitä vauhtia, mikä myös säästää akun kuntoa ja täten ei kuluta sitä niin nopeaa.
Tämä taitaa olla vanhentunutta tietoa jostain Ni-Mh -akkujen aikakaudelta. Nopea lataus ei mitenkään erityisesti rasita akkua ellei se aiheuta akulle poikkeavaa lämpökuormaa. Sen sijaan akun täyteen lataaminen ja tyhjäksi päästäminen rasittaa akkua tarpeettomasti. Parasta olisi ladata akkua päivittäin lyhyissä suht tehokkaissa jaksoissa pitäen akun kapasiteetti 40-80% välissä, jossa akku ottaa vielä tehokkaasti virtaa vastaan, kuin ladata sitä hitaasti tyhjästä täyteen. Pikemminkin voisi siis sanoa, että mitä kauemmin akku joutuu olemaan latauksessa, sitä enemmän se kuluu riippumatta latausvirrasta (ellei mennä äärimmäisyyksiin). Siksi viimeisen 10%:n hidasta lataamista olisi syytä välttää, jos ei ole tiedossa tilannetta, jossa täydelle 100% kapasiteetille on ehdotonta tarvetta. Tämän vuoksi useiden monivärisellä ilmoitusledillä varustettujen puhelimien latausvalo muuttuu vihreäksi jo 90% kohdalla.
Hieman on kyllä vähän tämmöinen välinputoja malli nokian suunnalta sama kun 7.2 malli myöskin oli.
Saisi toivoa että tulisi hieman tuoremalla raudalla näitä puhelimia ja myöskin android 10 pitäisi olla tässä vaihessa asennettuna pehelimeen eikä yli vuoden vanha ohjelmistoa.
Itsellä on harvoin tarvetta tuolle pikalatauksella kun on melkein aina öisin latauksessa mutta kuitenkin oli hieman turhaa jättää se kun jollekin se voi olla todellakin hyödyllinen.
Kiitos artikkelista oli helppo lukea ja kaikki tärkeät asiat tuli selväksi.
Ensivuodesta olisi hyvä olla mainintaa/testiä millä usb-pd vauhdilla puhelin lataa, eikös kaikkien uusien mallien pitänyt tukea sitä ja olla android 10 tammikuusta eteenpäin?
Lähtökohtaisesti tuo koskee vain malleja, jotka julkaistaan Android 10:llä ja tukevat pikalatausta. Valmistaja saa käyttää myös omaa pikalataustekniikkaansa, mutta puhelimen pitää myös tukea normaalia USB-PD-standardia.
New Android 10 Phones Must Support USB-C PD Fast Charging | Digital Trends
Käytelly tätä semmosen kuukauden suunnilleen. Passelisti käy omaan käyttöön. Itseä eniten jurppii, että ei voi käyttää järkevästi yhdellä kädellä ja on aika liukas kapula. Jos pikkuisenkin kaltevalla pinnalla puhelin, niin se on taattua, että tippuu lattialle.
Liukas on joo. Kotelo lähti heti ensimmäisen käyttöpäivän jälkeen tilaukseen.
Peruskäyttöön ihan pätevä puhelin. Ei kyllä ihan 249 euron arvoinen, mitä siitä julkaisun aikoihin maksoin.
Lean Launcher oli asennettava, että pääsin eroon Googlen-hakupalkista ja kellosta kotinäkymässä.
Oon ehkä jossain muussakin yhteydessä tätä joltakin kysynyt, mutta missä asioissa alkaa huomaamaan vanhentuneen raudan puhelimissa? Varmaan jotkut pelit on niitä eniten tehoa vaativia sovelluksia, mutta onko jotain hyötykäyttöä, jossa alkaa vähän vanhempi rauta hidastelemaan?
Voisi ehkä olla jopa jonkun artikkelin/videon paikka, että selittää tällaisille mun kaltaisille taviksille. Vähän tyyliin:
"Mitä voit tehdä uusimmalla Galaxy S:llä vs 300€ nokialaisella"
Lyhyesti vastattuna peleissähän se eniten näkyy. Suorituskyvystä riippuen eroa alkaa kuitenkin tulla jo muuallakin ja tietyissä tapauksissa jo pelkkä käyttöliittymä voi hidastella selvästi tehottomammilla puhelimilla.
Hyötykäyttö on myös käsitteenä laaja. Jos puhelimella haluaa editoida kuvia tai erityisesti videoita, niin lisätehosta on ehdottomasti näkyviä hyötyjä esimerkiksi videon renderöintiajassa. Lisäksi internet-selaimessa eroja alkaa näkymään, kun osa sivuista voi olla huomattavankin raskaita pyörittää.
Niin kauan, kun rauta on edelleen ajankohtaista ja puhelin saa päivityksiä, on kuitenkin todennäköistä, että kaiken tekeminen edelleen kyllä onnistuu. Lisäteholla käyttöön saadaan vain mukavuutta sulavuuden ja nopeuden myötä.
Kamera on myös yksi osa-alue, jossa edullisemmat puhelimet erottuu raudaltaan kalliimmista. Suurempi prosessointiteho vaikuttaa sekä kameran yleiseen toimintanopeuteen sekä kuvanlaatuun, kun käytössä on merkittävästi enemmän vääntöä kuvadatan pureskeluun.
Itse artikkelissa on kuvattu käytännön huomioita aika hyvin eli käyttäjä voi havaita heikommasta raudasta johtuvaa tökkimistä. Alla on myös kaksi esimerkkikuvaa, joissa io-techiä on selattu high ja low end laitteilla.
Kuvissa on vihreä baseline viiva, joka kertoo yli 16 ms renderöintiajat eli alle 60 FPS. Yleensä alle 60 FPS koetaan lagina eikä käyttökokemus ole miellyttävä.
Sanoisin kuitenkin, että peruskäyttöön ei tarvita mitään huippuspeksejä mutta silloin ei kannata odottaa ihan joka tilanteessa täysin sulavaa käyttökokemusta. Pelaaminen on sitten taas asia erikseen, kun huippuspeksit voivat olla vaatimus, että hyvistä grafiikoista pääsee nauttimaan sulavasti.
Varmaan nopeammin tulee vastaus kysymällä kuin etsimällä.
Eli onko tässä mallissa vilkaisunäyttöä?
Puhelimen ollessa lukittuna se näyttää juuri tulleen ilmoitukset tummalla taustalla vilkaisunäytön tavoin, mutta ilmoitus katoaa hetken kuluttua, eikä vastaava tila käynnisty enää uudestaan ennen seuraavaa ilmoitusta.
Eli ei ole tuota vilkaisunäkymää sitten ilmeisesti(eli voi koska vaan nostaa luurin niin näyttää kellon, akun jne.)
Jostain luin että tuota ei ole myöskään Nokia 3.2 ja 4.2 malleissakaan.
Satasen Nokia 2.2 tuo kuitenkin on 😆
Tolla vilkaisunäytölläkö nyt tarkoitetaa sitä kun nostaa puhelimen niin näyttää kellon jne ? Kannattaa takistaa onko se tuolla eleet asetuksessa päällä jos siis on olemassa?
Aika tyylikäs puhelin, muttei keksi mitään syytä miksi tuollaisen ostaisi. Vahvuuksia ei varsinaisesti ole, niin ei tee mieli maksaa oikein mitään tällaisesta, kun tässä mietin sopivaa hintaa tälle laitteelle. Xiaomi on todella hallitseva kovalla raudallaan 400 € ja alle, eikä Nokia pysty valitettavasti vastaamaan tähän. Mikä voisi olla sellainen uutuusominaisuus minkä voisi patentoida vain itselleen? Anrdoid Onea en ainakaan itse pidä edes mitenkään erityisen haluttavana ja Xiaomi käyttää joissain malleissa jopa sitäkin. Kyllähän ne nopeat päivitykset on paikallaan, mutta hyvä puhelin sisältää muitakin parannuksia kuten akkukeston tehostusta sun muuta, mitä esim. Sony harrastaa.
Vähän turha julkaista mitään jos ei voi erottua mitenkään edukseen 🙁
Pakko julkaista jotain jos meinaavat pysyä pystyssä, näistä puhelimistä huomaa että ei ole lähdetty tekemään mitää erikoista. Tehdään puhelin mikä on ok ja nopeasti kauppaan, panokset selvästi 2020 ja 5G parissa. HMD julkas alkuvuodesta N9PV joten ei olisi ollut mitää myytävää loppuvuodelle jos ei nyt jotai olisi julkaissut näitä kahta, 2 puheinta samalla rungolla jolloin nopea tehdä 2 mallia pienillä eroilla = halpaa suunnitella ja tuottaa.
Ensimmäiset mallit olivat onnistuneita, nyt puskevat ulos samanlaista bulkkikamaa kuin Xiaomi ja vastaavat mutta vanhemmilla piireillä ja karsituilla ominaisuuksilla. Alkuperäinen Nokia 6, 8 ja 7 plus edustivat vielä sitä "pohjoismaista designia" jolla edes jotenkin erottui näistä lasipuikuloista. Järjestelmäpäivitystahtikin hidastunut todella paljon.
Hyvin kirjoitettu juttu, oli tärkeitä pointteja mm. se äänilähdön ”voimattomuus”.
50 euron hintaero tämän luokan puhelimessa on sinänsä kyllä kaamea saadakseen yhden gigan enemmän rammia ja 32 gigaa lisää flashia. Tällä hetkellä tuo 3/32 versio on ostoperusteltavissa 149 euron tarjoushintaan, mutta kun 4/64:ssä ei hinta.fi:n perusteella tarjousta ole, tuosta vähäisestä muistierosta joutuu maksamaan 100 euroa enemmän. Siihen hintaan noilla spekseillä laite on kyllä järjetön ja tietää HMD:lle tuskaista tulevaisuutta tässä(kin) segmentissä.
Tutkimusten mukaan yli 1C:n lataus heikentää akun käyttöikää mutta en osaa sanoa, kuinka paljon loppupeleissä. Paras tapa olisi tosiaan pitää akun varaus jossain 20-80% koko ajan mutta silloin koko akun kapasiteettia ei päästä hyödyntämään. Sonyllä ja Applella on käytössä lataustekniikka, joka oppii tuntemaan käyttäjän tapoja ja lataa akun täyteen vasta juuri ennen laturista irroitusta.
Juu, tuo 149 euron tarjoushinta muuttaa jo aika paljon tämän puhelimen tilannetta. Siihen hintaan se on ehkäpä tämän hetken suositeltavin edullisen hintaluokan puhelin.