TechBBS:n käyttäjä FlyingAntero tustutui Jollan Sailfish OS -käyttöjärjestelmään uusimpaan versioon Sony Xperia XA2 -puhelimessa.

Suomalainen Jolla jatkaa määrätietoista kehitystyötään MeeGon pohjalta aikanaan luodun Sailfish OS -käyttöjärjestelmän parissa, vaikka yrityksen tuotteet eivät olekaan saavuttaneet suurta suosiota kuluttajien keskuudessa. Jolla lopetti laitevalmistuksen vuonna 2015 ja on siitä lähtien keskittynyt Saifish OS -käyttöjärjestelmän lisensointisopimusten muodostamiseen yritysasiakkaiden kanssa. Esimerkiksi Venäjällä on alkamassa ensi vuonna hanke, jonka myötä valtion työntekijöille hankitaan lähes kahdeksan miljoona Sailfish OS -puhelinta tulevien kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä Jollan liikevaihto koostuu suurimmaksi osaksi lisensointisopimusten tuloista ja vuoden 2015 jälkeen yrityksen tappiot ovat kääntyneet hiljalleen laskuun, vaikka toiminta olikin vielä viime vuonna raskaasti tappiollista (-6,9 milj. euroa) . Voitollista tulosta odotetaan ensi vuoden päätteeksi.

Jollan kuluttajalaitteista poiketen Venäjälle suunnatut laitteet käyttävät lokalisoitua Sailfish Mobile OS RUS -käyttöjärjestelmää, joka on ainoa hyväksytty käyttöjärjestelmä Venäjän valtion yritysten mobiililaitehankinnoissa. Käyttöjärjestelmän kehityksestä vastaa Open Mobile Platform (OMP), jonka tavoitteena on kehittää mobiilialustaa, joka ei ole riippuvainen yhdysvaltalaisista toimijoista. Viime keväänä tietoliikenneyhtiö Rostelecom hankki OMP:stä 75 %:n osuuden kauppahinnan jäädessä salaisuudeksi. Vastaavia hankkeita Jollalla on käynnissä myös Kiinassa ja Etelä-Amerikassa, mutta näillä alueilla yhteistyötä ei tehdä suoraan valtion kanssa. Sailfish China -yhteenliittymän vetäjänä on Silk Road Finance Corporationin toimitusjohtaja Shan Li ja Latinalaisessa Amerikassa Jala on tuonut markkinoille myös kuluttajalaitteita. Kaikkia toimijoita yhdistää halukkuus rakentaa itsenäistä ja riippumatonta mobiilialustaa. Lisensointikumppanit ovat sitoutuneet käyttöjärjestelmän kehittämiseen ja näiden resurssien turvin, yhdessä aktiivisen yhteisön kanssa Jolla on jatkanut Sailfish OS:n kehittämistä marginaalisesta markkinaosuudesta huolimatta.

Kehitystyön viimeisin merkkipaalu on käyttöjärjestelmän kolmas versio, joka kantaa Lemmenjoki-nimeä Lapissa sijaitsevan kansallispuiston mukaan. Sailfish OS 3.0.0.5 Early Access -versio saapui testaajiksi ilmoittautuneiden käyttäjien saataville lokakuun lopussa, mutta laajemman jakelun on tarkoitus alkaa myöhemmin joulukuussa. Lisäksi Jolla laajensi marraskuun 8. päivä Sailfish X -päivityspaketin saatavuutta koskemaan koko Sony Xperia XA2 -tuoteperhettä, kun aiemmin se oli saatavilla vain Xperia X mallille (Lukijatesti: Sailfish X & Sony Xperia X). Viime vuodesta poiketen Sailfish X tuli saataville ilmaisena Trial versiona, joka ei pidä sisällään lisensointia vaativia ominaisuuksia. Virallinen versio julkaistaan vielä loppuvuoden aikana 49,90 euron hintaan. Jollan mukaan Oreo 8.1 -versioon päivittyneen Android-tuen testausvaihe on vielä kesken, mikä lienee syynä viivästymiselle.

Kuluttajien kannalta Sailfish X on Jollan mielenkiintoisin julkaisu, sillä se on käytännössä ainoa tapa päästä käsiksi Sailfish OS -käyttöjärjestelmään nykyaikaisella laitteella. Kyseessä on alun perin Sonyn kanssa muodostettu yhteistyö, jossa Jolla tarjoaa Xperia-laitteille virallisen Sailfish OS -tuen Sonyn Open Devices -ohjelman avulla. Sittemmin Jolla on kertonut, että Sailfish X on tulossa myös muiden valmistajien laitteisiin, kuten QWERTY-näppäimistöllä varustettuun Gemini PDA -puhelimeen. Tässä artikkelissa tutustutaan Sailfish 3 -versioon käyttökokemuksien perusteella ja käydään läpi Sailfish X:n asennusprosessi Xperia XA2 -puhelimella Windows 10 -ympäristössä.

 

Sony Xperia XA2

Xperia XA2 julkaistiin tammikuussa 2018 ja se sijoittuu 349 euron suositushinnallaan markkinoiden keskihintaluokkaan. Artikkelin kirjoitushetkellä puhelimen hinta pudonnut Hinta.fi-palvelun mukaan edullisimmillaan 299 euroon tulevan XA3-malliston julkaisun kynnyksellä.

Teknisiltä ominaisuuksilta puhelin vastaa hintaluokan tyypillistä tarjontaa. Suorituskyvystä vastaa 14 nanometrin FinFET-prosessilla valmistettu Snapdragon 630 järjestelmäpiiri. Edelliseen Sailfish X puhelimeen, Xperia X:ään, verrattuna valmistusprosessi on uudistunut mutta suorituskyky heikentynyt yhden ytimen tarkastelussa. Uudistunut valmistusprosessi enteilee kuitenkin parempaa akun kestoa yhdessä 3300 mAh:n akun kanssa. Grafiikkapuolella eroa ei Adreno 508 GPU:n myötä juurikaan ole ja muistikonfiguraatio on pysynyt samana (3 & 32 Gt).

Sony Xperia XA2 tekniset tiedot:

  • Ulkomitat: 142 x 70 x 9,7 mm
  • Paino: 171 grammaa
  • 5,2″ näyttö, 1080 x 1920 pikseliä, Gorilla Glass
  • Snapdragon 630 -järjestelmäpiiri (8 x 2,2 GHz Cortex-A53, Adreno 508 GPU, X12 LTE-modeemi)
  • 3 Gt LPDDR4 RAM-muistia
  • 32 Gt tallennustilaa, muistikorttipaikka (max. 256 Gt Android)
  • 12/13 LTE-yhteydet (600/150 Mbit/s), Wi-Fi 802.11 a/b/g/n, Bluetooth 5.0, GPS, GLONASS, NFC
  • 23 megapikselin takakamera, 1/2,3″ kamerasensori, f2.0, 24 mm, PDAF, LED-salama, 4K-videotallennus (Android)
  • 8 megapikselin etukamera, 1/4″, f2.4, 120-asteinen kiinteäpolttovälinen superlaajakulmaobjektiivi
  • 3300 mAh akku, USB Type-C, Quick Charge 3 -pikalataus
  • Android 8.0 Oreo

Xperia XA2 rakentuu perinteisen 16:9-kuvasuhteen Full HD IPS LCD -näytön ympärille, minkä koko on 5,2 tuumaa. Laitteen ylä- ja alapäätyihin jää Sonylle tyypillisesti melko suuret kaistaleet, minkä seurauksena näytön ja ulkomittojen kuvasuhde on nykymittapuulla keskinkertainen 75 %. Lukema ei siis ole nykyään erityisen hyvä, mutta on kelvollinen ottaen huomioon vanhahtavan kuvasuhteen ja hintaluokan.

Puhelin ei missään nimessä edusta älypuhelinmarkkinoiden viimeisimpiä trendejä, mutta kokonaisuus on monelta osin onnistunut. Käsituntumalta puhelin huokuu jykevyyttä, jopa ”konemaisuutta”, eikä se natise väänneltäessä. Puhelimen runko, päädyt ja kyljet ovat alumiinia mutta takakansi muovia, jota ei ensikosketukselta uskoisi. Puhelinta on miellyttävä pitää kädessä pyöristettyjen pitkien sivujen ansiosta, joskin päätyjen terävät kulmat tuntuvat hieman ikäviltä kämmentä ja sormia vasten. Laitteen käsittelyä helpottaa reunoja kohti oheneva rakenne, mutta samalla puhelin tuntuu aavistuksen pullukalta paksuuden ollessa suurimmillaan lähes sentin verran.

23 megapikselin takakamera on sijoitettu hieman koholle laitteen keskelle aivan takakuoren yläosaan ja sen vasemmalle puolelle LED-salama. Asettelussa on pieni riski, että vaaka-asennossa kuvatessa keskisormi asettuu kameran eteen peittäen kuvausnäkymän. Sormenjälkitunnistin sen sijaan löytyy luonnolliselta paikalta noin sentin verran kameran alapuolelta ja näiden komponenttien välissä on NFC-yhteyden kontaktialue. Laitteen oikeaan kylkeen on sijoitettu puhelimen fyysiset painikkeet. Ylimpänä ovat äänenvoimakkuuspainikkeet, joiden painaminen vaatii vähän kurottelua, ja niiden alapuolella pyöreä virtapainike. Alapäädystä löytyy Sonyn puhelimien erikoisuus, eli kaksivaiheinen kamerapainike, joka on luontevalla paikalla vaaka-asennossa kuvatessa. Vasemman kyljen yläosaan on puolestaan asetettu korttikelkat, jotka mahdollistavat joko kahden SIM-kortin tai vaihtoehtoisesti microSD-muistikortin käyttämisen yhden SIM-kortin rinnalla.

Etupuolella näytön yläpuolelle on sijoitettu oikeaan kulmaan ilmoitusvalo ja sen viereen 8 megapikselin etukamera. Edelleen vasemmalle jatkettaessa vastaan tulee etäisyysanturi ja aivan keskellä Sony-logo, jonka yläpuolella on kuuloke. Laitteen alakaistale on jätetty tyhjäksi, mikä korostaa sen merkitystä tyhjän panttina. Alapäätyyn on kuitenkin sijoitettu puhelimen sisältä tilaa vieviä komponentteja, kuten Quick Charge 3.0 -pikalatausta tukeva USB-C -liitäntä, kaiutin ja mikrofoni. Huomionarvoisena seikkana kaiuttimen suojaritilä on sijoitettu noin kahden millin syvyyteen puhelimen alapäädystä, minkä vuoksi kaiutin kolon todettiin keräävän helpohkosti pölyä itseensä. Yläpäädyn oikeassa reunassa on 3,5 mm:n ääniliitäntä ja vastaavasti vasemmalla puolella toinen mikrofoneista.

 

Käynnistyslataajan avaaminen

Sailfish X:n asentaminen vaatii puhelimen bootloaderin eli käynnistyslataajan avaamisen, mikä käytännössä tarkoittaa hyvästien heittämistä laitteen takuulle. Sonyn tapauksessa käynnistyslataajan avaamisen yhteydessä menetetään myös Digital Rights Management (DRM) -avaimiin sidotut Sonyn erikoistekniikat. Tämän seurauksena etenkin kameran suorituskyky kärsii kohinanvaimennusalgoritmien ja hämäräkuvaustekniikoiden puutteen vuoksi. Sinällään tämä ei ole ongelma Sailfish X:n kannalta, sillä tekniikat eivät muutenkaan olisi käytettävissä Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä. Ongelma kuitenkin realisoituu, jos käyttäjä haluaa palata takaisin Androidiin, sillä kerran menetettyjä DRM-avaimia ei voi saada enää takaisin. Käynnistyslataajan avaaminen on asennusprojektin haastavin vaihe, minkä vuoksi prosessi pyritään käymään tässä artikkelissa varsin seikkaperäisesti lävitse.

Käynnistyslataajan avaamiseksi käyttäjän tulee tunnistautua Sonyn kehittäjäsivustolla laitteen yksilöivän IMEI-numeron perusteella. Sivustolla kehotetaan ottamaan varmuuskopiot puhelimen tiedoista ennen toimenpiteiden suorittamista, sillä prosessin aikana puhelin palautetaan takaisin tehdasasetuksiin. Laitteen akku tulee myös ladata täyteen virran loppumisen ehkäisemiseksi.

Ensimmäisenä toimenpiteenä kehittäjäsivustolla valitaan pudotusvalikosta oikea puhelinmalli, joka on tässä tapauksessa Xperia XA2. Seuraavaksi puhelimesta laitetaan OEM:n lukituksen avaus aktiiviseksi salatuista kehittäjäasetuksista. Tämä tapahtuu siirtymällä asetuksien Järjestelmä-osioon ja edelleen Tietoja puhelimesta -välilehdelle. Avautuvasta valikosta etsitään ohjelmistoversion numero, jota naputetaan seitsemään kertaa. Onnistuneen naputtelun päätteeksi puhelin ilmoittaa ”Olet nyt kehittäjä!” ja kehittäjäasetukset tulevat näkyviin Järjestelmä-osioon. Kehittäjäasetuksien kuudennelta rivillä asetetaan käynnistyslataajan lukituksen avaaminen päälle liu’uttamalla kytkin aktiiviseksi ja valitsemalla ”OTA KÄYTTÖÖN”. Samassa yhteydessä kannattaa kytkeä USB-vianetsintä päälle alempaa valikosta, jotta puhelimeen voidaan myöhemmin syöttää haluttuja komentoja tietokoneen kautta.

Seuraavassa vaiheessa tarkistetaan, että puhelimen ohjelmistoversio tukee käynnistyslataajan avaamista. Suomessa myytävissä Sonyn puhelimissa tämä on oletuksena sallittu, joten kyseessä on lähinnä varotoimenpide. Tarkistus suoritetaan avaamalla puhelinsovellus ja syöttämällä numerovalitsimeen *#*#7378423#*#* -koodi. Koodin syöttäminen avaa huoltovalikon (Service Menu), jota käytetään esimerkiksi huoltopalveluiden yhteydessä diagnostiikkaa varten. Valikossa siirrytään Service info>Configuration>Rooting Status -polkua pitkin eteenpäin ja avautuvalta välilehdeltä etsitään kohta ”Bootloader unlock allowed”. Jos rivin päätteeksi on myöntävä ”Yes” -merkintä, voidaan käynnistyslataajan avaaminen suorittaa kyseisessä ohjelmistoversiossa. Xperia XA2 Dual-SIM mallilla (H4113) artikkelin kirjoitushetkellä uusimmilla 50.1.A.13.83-versiolla käynnistyslataaja voitiin aukaista onnistuneesti. Jos laite on hankittu käytettynä tai tilattu ulkomailta, saattaa se sisältää operaattorin muokkaaman ohjelmiston, jossa käynnistyslataajan avaaminen on estetty. Tällöin lukituksesta pääsee eroon asentamalla laitteeseen esimerkiksi Suomen markkina-alueelle tarkoitetun ohjelmiston (CDA-koodi: 1312-8563).

Ennen Service Menusta poistumista otetaan vielä laitteen IMEI-numero(t) talteen samalta välilehdeltä. Dual-SIM laitteiden tapauksessa IMEI-numeroita on kaksin kappalein, joista ensimmäinen syötetään Sonyn kehittäjäsivustolla ”Enter IMEI, IDID or MEID” -kenttään. IMEI-numeron selvittämiseen on myös muita vaihtoehtoja, jotka on esitetty Sonyn ohjesivustolla. Lisäksi, jos käyttäjällä on suunnitelmissa palata myöhemmin takaisin Android-käyttöjärjestelmään, kannattaa laitteen CDA-koodi ottaa talteen Service Info>Software Info polun kautta kohdasta ”Customization Version”. Koodin avulla käyttäjä voi selvittää oikean markkina-alueen Android-ohjelmistoversion ja välttyä näin mahdollisilta yhteensopivuusongelmilta palatessaan takaisin Androidiin.

IMEI:n syöttämisen jälkeen käyttäjän tulee vielä hyväksyä Sonyn laatimat ehdot, joiden mukaan laitteen takuu voidaan evätä käynnistyslataajan avaamisen johdosta ja mahdollisten korjausten yhteydessä Sonylla on oikeus periä lisämaksu muokatun ohjelmiston vuoksi. IMEI-numeron perusteella Sony voi tarkistaa, onko laitteen käynnistyslataaja avattu jossain vaiheessa, vaikka ohjelmisto olisikin palautettu normaaliksi käyttäjän toimesta. Mikäli käyttäjä hyväksyy ehdot, hän saa vastapalkkioksi käynnistyslataajan 16-numeroisen aukaisukoodin. Koodi tulee tallentaa varmaan talteen, sillä sitä tarvitaan myöhemmin.

Aukaisukoodin hankkimisen jälkeen Windows 10 -tietokoneelle asennetaan Android Debug Bridge- (ADB) ja fastboot-ajurit. ADB on kehittäjien käyttämä komentorivityökalu, jonka avulla etsitään esimerkiksi laitteiston virheitä. Tässä projektissa tarvittavat tiedostot löytyvät alla olevien linkkien takaa:

ADB-työkalujen zip-tiedosto kannattaa purkaa tietokoneen juureen C-asemalle työskentelyn helpottamiseksi ja ”Xperia_XZ2_driver” zip-tiedosto puolestaan syntyneeseen platform-tools -kansioon. Tämän jälkeen puhelin sammutetaan normaalisti ja käynnistetään fastboot-tilaan painamalla virtapainiketta ja volume ylös nappia yhtä aikaa pohjassa samalla, kun tietokoneeseen yhdistetty usb-johto yhdistetään puhelimeen. Toimenpide vaatii hieman sorminäppäryyttä ja puhelimen käsittelyssä kannattaa olla huolellinen, ettei se pääse putoamaan. Värähdyksen jälkeen pohjaan painetut painikkeet voidaan vapauttaa.

Mikäli puhelin käynnistyy onnistuneesti fastboot tilaan, puhelimen ilmoitusvalo syttyy siniseksi näytön pysyessä sammuneena. Tässä vaiheessa Windowsin laitehallintaan ilmestyy ”Muut laitteet” -kohtaan varoituskolmiolla varustettu ”S1Boot Fastboot” tai ”Android” -laite riippuen aiemmin asennetuista ajureista. Varoituskolmio tarkoittaa, että laitteen fastboot-ajureita ei ole vielä asennettu. Ajureiden asennus on esitetty alla olevalla videolla.

Kun fastboot-ajurit on saatu asennettua, voidaan käynnistyslataaja viimein avata aukaisukoodilla. ADB-komentoikkuna avataan siirtymällä tietokoneella C:\platform-tools -kansioon ja kirjoittamalla ”cmd” tiedostoselaimen osoitekenttään. Enterin painamisen jälkeen komentoikkuna avautuu ja siihen voidaan syöttää haluttuja komentoja. ”Fastboot devices” -komennolla nähdään tietokoneeseen liitetyt fastboot laitteet ja allekirjoittaneella Xperia XA2 tunnistui koodilla ”CQ30007Q3M”. Lopulta käynnistyslataaja saadaan avattua syöttämällä komentokehotteeseen ”fastboot -i 0x0fce oem unlock 0x<unlock code>”, missä ”<unlock code>” korvataan luonnollisesti omalla uniikilla aukaisukoodilla, joka hankittiin aiemmin Sonyn sivuilta. Prosessin päätteeksi puhelin voidaan irrottaa tietokoneesta ja käynnistää normaalisti virtapainikkeesta. Käynnistyksen yhteydessä puhelin varoittaa käyttäjää avatusta käynnistyslataajasta, joka on täysin normaalia.

Sailfish X:n asentaminen

Sailfish X:n asentaminen aloitetaan lunastamalla päivityspaketti Jollan verkkokaupasta. Sailfish X Trial on ilmainen, mutta myöhemmin julkaistava valmis paketti kustantaa 49,90 euroa. Pakettia varten käyttäjällä tulee olla Jolla-tili, jonka avulla ostokset sidotaan kyseiseen käyttäjätiliin. Näin lisensointia vaativat ominaisuudet saadaan kohdennettua oikeaan käyttäjään ja ladattua myöhemmin Jollan sovelluskaupasta. Käyttöön otettua lisenssiä ei voi kuitenkaan siirtää laitteesta toiseen.

Lunastamisen jälkeen käyttäjälle avautuu lataussivu, josta Sailfish X -paketti ladataan omalle tietokoneelle. Samassa yhteydessä kannattaa ladata Sonyn sivulta XA2:n ohjelmistobinääritiedosto ajan säästämiseksi. Latausten jälkeen zip-tiedostot puretaan tietokoneelle haluttuun sijaintiin ja ”SW_binaries_for_Xperia_Android_8.1.6.4_r1_v16_nile.img” -tiedosto siirretään samaan kansioon flash-on-windows.bat -tiedoston kanssa. Viimeksi mainittu bat-tiedosto on esikirjoitettu asennusskripti, jonka avulla Sailfish X asennetaan Xperia XA2 -puhelimeen. Käyttäjän ei siis tarvitse syöttää yksittäisiä komentoja itse ADB:n kautta, mikä helpottaa asennusprosessia huomattavasti. Skripti löytyy kansiosta, joka on muotoa Sailfish_OS-VERSION1-DEVICE-VERSION2 (esimerkiksi Sailfish_OS-Jolla-3.0.0.8-h4113-0.0.7.10).

Asennuksen seuraava vaihe on kytkeä puhelimesta USB-vianetsintä päälle samalla tavalla kuin aiemmin käynnistyslataajan avaamisen yhteydessä ja käynnistää puhelin fastboot-tilaan. Esikirjoitetun asennustiedoston ansiosta Sailfish X:n asentaminen voidaan suorittaa yksinkertaisesti tuplaklikkaamalla ”flash-on-windows.bat”-tiedostoa Windowsin varoitukset ohittaen. Asennus käynnistetään painamalla esimerkiksi enteriä ja se kestää noin viisi minuuttia.

Onnistuneen asennuksen päätteeksi skripti ilmoittaa, että puhelin voidaan irrottaa tietokoneesta ja käynnistää normaalisti virtapainikkeesta. Allekirjoittaneen epäonneksi puhelin ajautui kuitenkin niin sanottuun bootlooppiin eli käynnistyssilmukkaan, eikä suostunut käynnistymään Sailfish OS -käyttöjärjestelmään asti. Vika saatiin korjattua Jolla Together -foorumin ohjeiden avulla, mutta Jolla on jo korjannut ongelman uusissa Sailfish X -paketeissa, eikä vikaa pitäisi enää esiintyä.

 

Sailfish 3:n uudistukset

Sailfish 3:n uudistukset ovat jaoteltuun pieniin eriin ja ne saapuvat käyttäjille hiljalleen päivitysten mukana. Ensimmäisessä vaiheessa Jolla on keskittynyt etenkin käyttöjärjestelmän turvallisuusominaisuuksiin lisensointikumppaneita silmällä pitäen. Uusia ominaisuuksia ovat paremmin yrityskäyttöön soveltuva Wi-Fi, käyttöjärjestelmään integroidut VPN-ratkaisut, eri laitteiden hallintaan suunnattu Mobile Device Management (MDM) ja tuki USB On-The-Go -tallennusratkaisuille. Lisäksi käyttöjärjestelmä tukee nyt muistikortin salausta, mutta koko laitteen tiedostojärjestelmän salaus on tulossa vasta myöhemmin.

Peruskäyttäjien kannalta yksi keskeisimmistä ominaisuuksista on uudistunut ylävalikko, joka mahdollistaa pika-asetusten ja oikopolkujen hallinnan Androidin tapaan. Lisäksi ylävalikkoon on sijoitettu liukusäädin, jolla voi säätää joko näytön kirkkautta tai soittoäänen voimakkuutta. Ylävalikko aukeaa alkunäytössä ja tapahtumat sivulla alaspäin pyyhkäisemällä ja muissa tilanteissa vetämällä näytön yläreunasta alaspäin. Tämän vuoksi sovellusten sulkemistoiminto on siirtynyt näytön jommastakummasta yläkulmasta alas vetämiseen. Ylävalikon painikkeet ovat käyttäjän muokattavissa ja tunnelmat löytyvät vaakatasossa pyörivästä karusellista. Jolla on myös tuonut käyttöjärjestelmään neljä uutta tunnelmaa, jotka ovat Köngäs, Ilmava, Pyörre ja Sailfish 3. Näistä kaksi ensimmäistä ovat Light Ambience nimellä kulkevia vaaleita teemoja, joita ei ole aiemmin nähty Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä. Muita pienempiä uudistuksia ovat lukitusnäytön kamerapainikkeen kautta otettujen kuvien selaaminen avaamatta laitteen lukitusta ja näppäimistön layoutin vaihtaminen horisontaalisella pyyhkäisyeleellä.

Uudistuksia on tapahtunut myös pellin alla, sillä Sailfish 3:n luvataan toimivan nopeammin ja sulavammin verrattuna edelliseen versioon. Xperia X:llä tehtyjen testien mukaan sovellusten käynnistysnopeus on parantanut keskimäärin 25 % ja sovellusten sisäiset siirtymät 33 %. Myöhemmin julkaistavan Qt-kehyspäivityksen myötä suorituskyvyn luvataan parantuvan entisestään, yleisellä tasolla peräti 50 %.

Sailfish 3:n yhteydessä Jolla on päivittämässä Android-sovellustuen ikivanhasta KitKat 4.4:ään pohjautuvasta versiosta Oreo 8.1 -pohjaiseen versioon. Tuen testausvaihe on kuitenkin kesken, minkä vuoksi sitä ei pääse käytännössä vielä kokeilemaan. Jollan mukaan uusi Android-tuki valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä Xperia XA2 -malleille. Muiden laitteiden kohdalla tilanne on epäselvä, eikä Jolla ole toistaiseksi antanut aikataulua näiden laitteiden suhteen. Vanha Android-tuki pohjautuu Myriad Group AG:n kehittämään Alien Dalvik -ratkaisuun, mikä rajoittaa sovellustuen KitKat versioon, sillä Google siirtyi Android Lollipopista lähtien käyttämään ART-virtuaalikonetta Dalvikin sijasta. Tämän vuoksi Jollan on täytynyt löytää täysin uusi ratkaisu tukeakseen uudempia Android versioita Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä. Jollan omien sanojen mukaan sillä ei toistaiseksi ole ratkaisua siihen, kuinka uusi tuki toteutetaan vanhemmissa laitteissa, mutta yritys pyrkii löytämään tähän toimivan ratkaisun yhteisön avustuksella.

 

Sailfish X käyttökokemukset

Testiä varten Xperia XA2 Dual-SIM (H4113) -puhelimeen asennettiin Sailfish OS 3.0.0.8 -versioon päivittynyt Sailfish X Trial. Trial-versio ei sisällä lisensointia vaativia ominaisuuksia, mutta käyttäjä voi myöhemmin ostaa lisenssin Android-tukea, Microsoft Exchangea ja ennakoivaa tekstinsyöttöä varten ja asentaa kyseiset ominaisuudet Jollan sovelluskaupasta. Merkittäviä puutteita Xperia XA2:n 3.0.0.8 Early Access -versiossa ovat sormenjälkitunnistimen, FM-radion ja NFC:n toimimattomuus sekä Bluetoothin rajoittunut toiminta. Testijaksolla puhelinta ei esimerkiksi saatu yhdistettyä onnistuneesti auton medialaitteistoon mutta Bluetooth toimi ongelmitta tiedostonsiirrossa ja matkakaiuttimen kanssa. Early Access -versiosta johtuen käyttäjän on syytä varautua myös pienempiin bugeihin ohjelmiston keskeneräisyyden vuoksi. Testijaksolla harmaita hiuksia aiheutti kertaalleen esiintynyt puhelimen selittämätön uudelleen käynnistyminen ja lukitusruudun buginen toiminta. Kun puhelimen herättää lepotilasta, näytössä vilahtaa ennen lukitusruutuun siirtymistä aiempi näkymä sekunnin murto-osan ajaksi, mikä ei ole käyttäjän tietoturvan kannalta toivottavaa. Toisinaan lukituskoodi täytyi myös syöttää kahteen kertaan, sillä lukitusruudun avauspainike ei toiminut ensimmäisellä yrittämällä.

Osittain edellä mainituista puutteista johtuen päivittäinen käyttökokemus muodostui Sailfish X:n kanssa haastavaksi, eikä tilannetta edesauttanut pettymykseksi osoittanut akun kesto. Päivän päätteeksi akun varaus laski yleensä alle 30 %:iin kohtalaisella käytöllä ja aktiivisimpina päivinä laturia joutui etsimään jo alkuillan aikana. Akun varauksen havaittiin putoavan varsin reippaasti myös lepotilassa, mikä saattaa viitata ohjelmistovikaan.

Sinällään vastaan ei tullut mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta pienet haasteet siellä täällä painoivat käyttökokemuksen pakkasen puolelle. Ilman Android-tukea Sailfish OS:n parissa on turha haaveilla uusimmista esimerkiksi peleistä, sovellusvalikoiman ollessa muutenkin suppea. Arkisiin perustoimintoihin tarvittavat sovellukset löytyvät Sailfish OS:n puolelta, mutta esimerkiksi YouTube-videoiden katseluun suunniteltu YTPlayer toisti videoita korkeintaan HD-tarkkuudella. Lisäksi verkkoselain kaipaisi päivitystä, sillä selainmoottori perustuu edelleen vanhaan Gecko 38 -versioon vuodelta 2015, eikä selain kykene tarjoamaan kaikissa tilanteissa sulavaa käyttökokemusta. Jollan sovelluskaupasta on kuitenkin ladattavissa paremmin toimiva Webcat-selain, joka perustuu ajan tasalla olevaan Qt 5 -selainmoottoriin.

Positiivisena puolena laitteen yleisessä suorituskyvyssä ei ollut juurikaan moitittavaa. Sovelluksien ensimmäisessä käynnistymisessä on havaittavissa pientä viivettä, mutta muistiin tallennetut sovellukset avautuvat nopeasti ja puhelin reagoi kosketuksiin välittömästi. Käyttökokemusta ei kuitenkaan voi kuvailla erityisen nopeaksi käyttöjärjestelmän verrattain pitkien välianimaatioiden vuoksi. Toisaalta animaatiot sointuvat harmonisesti yhteen eleillä tapahtuvan navigoinnin kanssa lopputuloksen muodostuessa näyttäväksi. Siinä mielessä Sailfish OS on raikas tuulahdus Androidin ja iOS:n valtaamilla markkinoilla.

Suorituskyvyn hahmottamiseksi alla on esitetty suorituskykytestien tuloksia Xperia XA2-, Xperia X Compact- ja Nexus 5 malleilla. Lisäksi selainpohjaiset testit ajettiin myös alkuperäisellä Jolla puhelimella. Testejä varten puhelimet päivitettiin uusimpaan 3.0.0.8-versioon ja selaintestit ajettiin Sailfish OS:n vakioselaimella.

Sysbench on Linux terminaalissa ajettava testi, jolla voidaan mitata prosessorin suorituskykyä alkulukuja laskemalla. Testissä puhelimet asetettiin laskemaan 10000 alkulukua sekä yhtä että useampaa ydintä käyttäen. Xperia XA2 oli testijoukon nopein moniydintestissä kahdeksan ytimen turvin, mutta yhden ytimen testissä puolestaan hitain.

nBench on niin ikään Linux-terminaalissa ajettava testi ja se mittaa prosessorin suorituskykyä yhden ytimen osalta kokonais- ja liukulukuja käsittelemällä. Lisäksi muistin suorituskykyä mitataan erillisessä osiossa. XA2 suoriutui testistä lähes identtisesti Nexus 5:n kanssa. X Compactiin nähden XA2 hävisi liukulukulaskennassa 32 % mutta oli 9 % tehokkaampi kokonaislukujen osalta. Muistitestissä eroa syntyi 15 % XA2:n eduksi.

Selainpohjaisissa Speedometer- ja SunSpider-testeissä XA2 menestyi testijoukosta parhaiten, mikä saattaa johtua selaimen kyvystä hyödyntää useampaa ydintä. Speedometer-testissä XA2 päihitti X Compactin 20 %:n ja Nexus 5:n 17 %:n erolla. SunSpider testissä vastaavat erot olivat 50 % ja 25 % XA2:n eduksi. Jolla puhelimeen nähden XA2 oli noin kaksi kertaa suorituskykyisempi molemmissa testeissä.

 

Kamera

Xperia XA2 käyttää samaa 23 megapikselin ja 1/2,3-tuuman IMX300-kuvasensoria kuin Xperia X, mutta f2.0-aukkosuhteella varustetun objektiivin brändäyksestä on jätetty G Lens -merkintä pois. Lisäksi etukameran tarkkuus on pudotettu 13 megapikselistä kahdeksaan megapikseliin.

Androidiin nähden Sailfish OS:n kamerasovelluksen ominaisuuskattauksesta on karsittu 4K- ja 120 FPS:n hidastusvideokuvaus pois. Kuvia voidaan ottaa pääkameralla 20 (16:9) tai 13 (4:3) megapikselin tarkkuudella ja etukameralla 8 (4:3) tai 4 (16:9) megapikselin tarkkuudella videoiden tallentuessa Full HD (25 FPS) -laadulla. Kamerasovellus ei ole kokenut muutoksia 2.1.1 Jämsänjoki -päivityksen jälkeen, joten tarkkuuden vaihtaminen tapahtuu edelleen kankeasti kamerasovelluksen ulkopuolelta sovelluskohtaisista asetuksista.

Kamerasovellus käynnistyy helpoiten lukitusruudun pyyhkäisyeleen kautta tai pitämällä kamerapainiketta hetken aikaa pohjassa. Kamerapainike toimii myös kuvien laukaisupainikkeena, mutta ainakin toistaiseksi vain yksivaiheisesti. Tarkennuksen voi valita manuaalisesti haluamansa kohtaan näyttöä koskettamalla ja zoomaus tapahtuu ruutua nipistämällä. Valo- ja videokuvaustilojen välillä liikutaan pystysuunnassa tapahtuvien eleiden avulla, mutta sarjakuvausta tai panoraamatilaa kamerasovelluksessa ei ole. Valkotasapainon liukukytkin on sijoitettu näytön oikeaan reunaan ja sen yläpuolelle kuvaustilojen vaihtopainike. Kuvaustiloja on kaikkiaan viisi kappaletta: Automaattinen, Pilvinen taivas, Auringonpaiste, Loistelamppu ja Keinovalo. Näytön yläosassa on salamatilan ja herkkyyden ilmaisimet, joita painamalla avautuu lisävalikko. Valikosta voi säätää edellisten toimintojen lisäksi ajastimen asetuksia ja asettaa etsinkuvaan kuvausta helpottavan ruudukon. Herkkyys on säädettävissä vain 100-1600 ISO-arvojen välillä toisin kuin Androidissa, jossa skaala on jopa 3200 ISO-arvoon saakka.

Hyvässä valaistuksessa kameran toiminnassa ei ole valittamista, kunhan tarkennuksen saa osumaan kohdalleen. Valon määrän vähentyessä kuvista tulee helposti pimeitä ja niissä esiintyy verrattain paljon kohinaa Sonyn kohinanvaimennusalgoritmien puuttuessa. Erityisesti kamera oli hankaluuksissa hämärässä ravintola valaistuksessa eikä onnistuneita otoksia tahtonut saada alkuunkaan. Ongelmia esiintyi myös videokuvauksessa, mitkä ovat nähtävässä alla olevilla videoilla. Sivuttaisliikkeessä videolla näkyy häiritsevästi vääristymiä ja haastavassa keikkaympäristössä kameran tarkennus pomppi jatkuvasti edestakaisin.

 

Yhteenveto

Sailfish OS on monella tapaa mielenkiintoinen käyttöjärjestelmä, johon Sonyn puhelimiin suunnattu Sailfish X tarjoaa oivan tutustumisväylän. Sailfishiä on kuitenkin hankala suositella kaikkien kokeiltavaksi, sillä asennusprosessi on verrattain haastava, eikä käyttökokemuskaan ole Xperia XA2 -puhelimella tehtyjen testien perusteella ongelmaton.

Ohjelmiston keskeneräisyyden vuoksi käyttäjä joutuu ainakin toistaiseksi tuskailemaan erinäisten pienten ongelmien parissa heikon akunkeston ja kameran vaatimattoman suorituskyvyn ohella. Tilanteen voi odottaa parantuvan päivitysten myötä, sillä Jolla on korjannut Xperia X:n suurimpia puutteita aktiivisesti kuluneen vuoden aikana. Jollalla on muutenkin erittäin hyvä historia päivitysten suhteen, sillä hiljattain syntymäpäiviään juhlinut Jolla puhelin saa edelleen päivityksiä viisi vuotta julkaisun jälkeen.

Parhaiten Sailfish X soveltuu harrastuneemmille käyttäjille, jotka ovat valmiita kohtaamaan haasteita ja säätämään puhelimensa parissa. Vastapainoksi Sailfish OS tarjoaa massasta poikkeavan ja näyttävän käyttöjärjestelmän, jossa käyttäjätietoja ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen. Erinomaiseksi todetun päivitystuen ansiosta puhelin säilyy pidempään ajan tasalla. Tämä on nähtävässä konkreettisesti Xperia X:n kohdalla, sillä kyseisen puhelimen Android päivitykset ovat jo loppuneet, mutta Sailfish OS -pävitysten päättymiselle ei toistaiseksi näy loppua. Sailfish X:n suurin anti on vaihtoehdon tarjoaminen niille kuluttajille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tyytyä amerikkalaisten jättien (Google ja Apple) tarjoamiin vaihtoehtoihin.

Huom! Artikkelin on kirjoittanut tavallisen kuluttajan/harrastajan näkökulmasta TechBBS-foorumin käyttäjä FlyingAntero.

This site uses XenWord.