Onko SSD-asema teknisesti edistynyt laite? Kyllä. Onko sen käyttö vaikeaa? Ei.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Samsungin kanssa.

Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että tietokoneessa on vähintään yksi SSD-asema. Vaikka SSD-asemien suosio kasvaa, niiden toimintaan liittyy edelleen paljon väärinkäsityksiä.

Nyt on aika muistioppaamme neljännelle osalle. Tällä kertaa murskaamme viisi sitkeintä SSD-asemiin liittyvää myyttiä. Osa niistä saattaa jopa olla omalla kohdalla tuttuja tai saatat tuntea muita, jotka ovat langenneet näihin virheellisiin käsityksiin. Seuraavaksi otetaan selvää mitä nämä myytit ovat.

Artikkelin sisältö:

  • SSD-asemissa on riittävästi tilaa
  • Käyttöjärjestelmä tietää parhaiten
  • Fragmentoituneet tiedostot eivät ole SSD:n ongelma
  • SSD on aina yhtä nopea virrankäyttötilasta huolimatta
  • SSD-laitteet kuolevat vuoden jälkeen

Huom! Jos haluat päivittää tietosi SSD:stä, saada tietoa sopivan tallennuskapasiteetin valitsemiseen sekä oppia miten SSD asennetaan, voit lukea lisää tästä:

 

#1 SSD-asemissa ei ole riittävästi tilaa

Suurimmissa myytävissä SSD-pohjaisissa tallennusratkaisuissa on yhteensä 60 teratavua tilaa ja ne ovat tarkoitettu ensisijaisesti suuryritysten palvelinhuoneisiin. Näin suuri SSD-ratkaisu on liian kallis tavalliseen kuluttajatietokoneeseen, mutta se todistaa, että SSD-asemien tallennuskapasiteetti voi olla todella suuri.

Kuluttajan näkökulmasta SSD-asemien hintataso näyttää erilaiselta kuin aiemmin. Enää ei ole itsestäänselvyys, että HDD-kiintolevy on ainoa järkevä valinta suurelle peli- tai mediakirjastolle. Uudet tekniikat, kuten QLC NAND (neljä bittiä dataa solua kohti), tarjoavat valmistajille mahdollisuuden valmistaa suurikapasiteettisia SSD-asemia ilman, että se näkyy rajusti hinnassa.

QLC-tekniikalla varustettu SSD on hyvä vaihtoehto suuren pelikirjaston tallentamiseen.

 

#2 Windows ei osaa hyödyntää SSD-aseman suorituskykyä

Sanotaan, että SSD-asemalla varustetun tietokoneen suorituskyky paranee, kun esimerkiksi Prefetch-, Superfetch- ja Readyboost-ominaisuudet ovat poissa käytöstä. Ajatus on hyvä, mutta itse asiassa käyttäjän ei tarvitse muuttaa näitä kolmea koskevia asetuksia. Windows (alkaen Windows 7:sta) huolehtii siitä automaattisesti. Jos käyttöjärjestelmä havaitsee, että tietokone käyttää uudempaa SSD-asemaa, se sammuttaa toiminnot automaattisesti. Jos tietokoneessa on sen sijaan kiintolevy tai vanhempi ja hitaampi SSD, toiminnot saattavat olla päällä. Tallennustyypistä riippumatta käyttöjärjestelmä säätää ja tekee tarvittavat asetukset.

 

#3 Kuten kiintolevy, myös SSD voi fragmentoitua

SSD ei voi ”fragmentoitua” – ei ainakaan samalla tavalla kuin HDD. Fragmentoituneella kiintolevyllä tiedosto on hajallaan monissa eri fyysisissä paikoissa levyn pinnalla. Tilannetta voi hahmottaa niin, että tiedosto on tallennettu vaikkapa sataan eri paikkaan kiintolevylle. Se tarkoittaa, että lukupään täytyy siirtyä monta kertaa, joka puolestaan tekee tiedoston lukemisesta hitaampaa.

Osasta 1 muistamme, että SSD:ssä ei ole levyjä eikä lukupäätä, vaan tiedot luetaan osoitteista. Tämä tarkoittaa, ettei ole fyysisesti merkitystä minne tiedot tallennetaan. Suorituskyky on kuitenkin sama.

Kun käytät SSD-asemaa, se kerää ”roskaa” tai vanhoja tietoja, jotka voivat hidastaa sen toimintaa. Garbage Collection ja TRIM ovat kaksi toimintoa, jotka ”siivoavat” automaattisesti taustalla ja ylläpitävät SSD:n suorituskykyä. Ne siis toimivat tavallaan vähän kuin robotti-imuri.

Käyttäjä voi myös itse vaikuttaa SSD-aseman työkapasiteettiin. Älä siis täytä sitä liian täyteen. Jotta suorituskyky pysyisi ennallaan, SSD-levyllä täytyy olla vähintään 5 – 10 % vapaata tilaa.

 

#4 SSD toimii nopeammin, jos aktivoit parhaan suorituskyvyn tilan Windows 10:ssa

Windows 10 -versiossa on mahdollista ohjata tietokoneen energiankulutusta eri virrankäyttötiloilla.

Vaihtoehtona on esimerkiksi tila, joka pidentää kannettavan tietokoneen akun kestoa ja toinen, joka parantaa tietokoneen suorituskykyä vaativammissa tehtävissä, kuten kuvien ja videoiden muokkaamisessa.

Vaikka suorituskykyä parantava tai virtaa säästävä virrankäyttötila olisikin käytössä, SSD-asema jatkaa toimintaansa yhtä nopeasti kuin muutoinkin. Se johtuu siitä, että tietokoneen eri virrankäyttötilat eivät vaikuta SSD-asemien suorituskykyyn.

 

#5 SSD-asemat ”kuolevat” vuoden jälkeen

Ironista kyllä, mutta tämä on kaikista sitkein myytti. Muistiasiantuntijoilla on täysi työ perustellessa sitä, että SSD-asema kestää hyvin, hyvin pitkään.

On totta, että SSD-asemalle voi tehdä vain tietyn määrän tallennuksia, jonka jälkeen muistipiirit on käytetty loppuun. Sitä ei moni kuitenkaan tiedä, että useimmat käyttäjät eivät pääse kyseiseen lukuun elinikänsä aikana. Tämän ruotsalaisen riippumattoman kestotestin mukaisesti kolme markkinoiden suosituinta SSD-asemaa kestävät yli 200 vuotta päivittäisessä, jatkuvassa käytössä kuluttajatietokoneissa.

 

Varmuuskopioi tiedostosi aina

Vaikka SSD toimii pitkälle tulevaisuuteen, on aina olemassa pieni vaara, että elektroniset laitteet syystä tai toisesta lakkaavat toimimasta. Jos epäonni sattuu kohdalle, ei ole väliä pitäisikö tallennuslaitteen kestää 5 vai 100 vuotta. Tärkeintä on muistaa varmuuskopioida tasaisin väliajoin.

Varmuuskopioi tärkeimmät tiedot esimerkiksi kätevällä, kannettavalla ja nopealla ulkoisella SSD-asemalla, jonka saa halutessaan irralleen muusta kokoonpanosta.

 

Yhteenveto muistioppaan 4. osasta

Tässä olivat viisi yleisintä SSD-asemia koskevaa myyttiä. SSD-asemien tekniikka on kehittynyttä ja siksi sitä saattaa olla myös hieman hankala ymmärtää. Samalla juuri se tekee SSD-asemista niin helppokäyttöisiä.

Tarvitsetko lisää tallennuskapasiteettia seuraavaa isoa peliä varten vai oletko aikeissa rakentaa itsellesi uuden tietokoneen? Tässä on tietoja joistakin artikkelin SSD-laitteista.

Onko sinulla omia kokemuksia SSD-tekniikkaa koskevista myyteistä? Kerro niistä kommenttikentässä.

Palataan jälleen myöhemmin asiaan!

This site uses XenWord.