AMD esitteli kuukausi sitten E3-pelimessuilla uudet RDNA-grafiikka-arkkitehtuuriin pohjautuvat ja Navi 10 -grafiikkapiiriä käyttävät Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tuolloin näytönohjainten suorituskykyä ja hintatasoa verrattiin NVIDIAn GeForce RTX 2060- ja 2070-malleihin. 5700-malli hinnoiteltiin 379 dollariin eli 30 dollaria kalliimmaksi kuin 2060 ja 5700 XT 449 dollariin eli 50 dollaria edullisemmaksi kuin 2070. Suomen alkuperäiset myyntihinnat olivat 5700:lle 409 euroa ja 5700 XT:lle 499 euroa.
NVIDIA reagoi AMD:n julkaisuun välittömästi ja julkaisi aiemmin tällä viikolla päivitetyt GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet ja muokkasi samalla mallistoaan ja hinnoitteluaan. 499 dollariin ja Suomessa 549 euroon hinnoiteltu 2070 Super korvaa markkinoilla 2070-mallin. Perus-2060 puolestaan jää myyntiin uuden 399 dollarin ja Suomessa 439 euron hintaisen 2060 Superin alapuolelle.
Muuttuneen markkinatilanteen johdosta AMD on päätti hyvin poikkeuksellisesti leikata jo ilmoittamiaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien myyntihintoja ennen myynnin alkamista. 5700 XT -mallin veroton suositushinta Yhdysvalloissa laskee 50 dollarilla 449 dollarista 399 dollariin ja 5700-mallin hinta 379 dollarista 30 dollarilla 349 dollariin. Suomessa uudet hinnat ovat 5700:lle 389 euroa eli 30 euroa vähemmän ja 5700 XT:lle 449 euroa eli 50 euroa vähemmän.
Saimme io-techin testiin AMD:n omaan referenssisuunnitteluun perustuvat Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tutustumme tässä artikkelissa näytönohjaimien ominaisuuksiin ja suorituskykytestit on ajettu 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.
Näytönohjaimien esittely
AMD:n omat versiot Radeon RX 5700 -sarjan näytönohjaimista on varustettu 70 mm:n blower-tuulettimella eli se työntää lämpimän ilman ulos kotelosta. Näytönohjain on kahden korttipaikan korkuinen ja 27,3 cm pitkä. AMD:n mukaan kyseiselle jäähdytysratkaisulle on kysyntää eri kanavissa, kuten valmiskokoonpanoissa. Samalla yhtiö jättää suurikokoisemmat, tehokkaammat ja hiljaisemmat usemmalla tuulettimella varustut jäähdytysratkaisut näytönohjainvalmistajien toteutettavaksi eikä kilpaile omalla referenssimallillaan suoraan omien asiakkaidensa kanssa, kuten NVIDIA omalla Founders Editionillaan.
Radeon RX 5700 XT:n ilmanohjain on muotoiltu ja kuvoitu hieman näyttävämmäksi kuin 5700-mallissa ja lisäksi XT:ssä Radeon-logo on valaistu ja takapuolelta löytyy suojalevy.
5700 on varustettu karsitulla Navi 10 -grafiikkapiirillä, jossa on käytössä 2306 stream-prosessoria ja 140 tekstuuriyksikköä. Grafiikkapiiri toimii 1465 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1725 MHz:n Boost-taajuudella.
5700 XT on puolestaan varustettu täydellä Navi 10 -grafiikkapiirillä eli 2506 stream-prosessorilla ja 160 tekstuuriyksiköllä. Grafiikkapiiri toimii 1605 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1905 MHz:n Boost-taajuudella.
AMD on lanseerasi Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yhteydessä uuden Game-kellotaajuuden, jota se käyttää kuvaamaan grafiikkapiirin todellista kellotaajuutta tyypillisessä pelirasituksessa. 5700:n pelitaajuudeksi on ilmoitettu 1625 MHz ja 5700 XT:n 1755 MHz.
Todellisuudessa 5700:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa n. 1650 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 76 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Todellisuudessa 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1786 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 85 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Näytönohjaimissa on 256-bittisen muistiväylän jatkeena on kahdeksan gigatavua 14 Gbps:n nopeudella toimivaa GDDR6-näyttömuistia ja muistiväylän kaistanleveys on 448 gigatavua sekunnissa.
Molemmat näytönohjaimet on varustettu 6- ja 8-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä ja 5700:n TBP- eli Typical Board Power-arvo on 180 wattia ja 5700 XT:n 225 wattia.
Näyttöliittiminä tarjolla on kolme Displayport 1.4a-liitintä ja yksi HDMI 2.0b-liitin. Liitinten yläpuolelle osa on rei’itetty kokonaan lämpimän ilman ulostulolle.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimia verrataan ensisijaisesti GeForce RTX 2060- ja 2070-näytönohjaimiin. Mukana ovat myös NVIDIAn leiristä juuri julkaistut 2060 Super- ja 2070 Super- sekä 1660 Ti-, 1080-, 1080 Ti- ja 2080-mallit. AMD:n leiristä mukana ovat RX 590-, Vega 56- ja 64- sekä Radeon VII -mallit.
Testit ajettiin 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla oli käytössä 19.7 -lehdistöajurit ja muilla Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Adrenalin 2019 Edition 19.6.3 -ajurit. GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimilla oli käytössä 431.16-lehdistöajurit, muilla GeForce-näytönohjaimilla 430.86-ajurit.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- GeForce GTX 1660 Ti: alkaen 279 €
- Radeon RX Vega 56: alkaen 294 €
- Radeon RX 5700: alkaen 349 € (?)
- GeForce RTX 2060: alkaen 359 €
- Radeon RX 5700 XT: alkaen 399 € (?)
- GeForce RTX 2060 Super: alkaen 439 €
- Radeon RX Vega 64: alkaen 493 €
- GeForce RTX 2070: alkaen 499 €
- GeForce RTX 2070 Super: alkaen 549€
- GeForce GTX 1080: alkaen 600 €
- Radeon VII: alkaen 739 €
- GeForce RTX 2080: alkaen 740 €
- GeForce GTX 1080 Ti: alkaen 849 €
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
GeForce-näytönohjaimet:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 OC
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- MSI GeForce GTX 1660 Ti Gaming X
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Founders Edition
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2070 Armor
- NVIDIA GeForce RTX 2070 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X
Radeon-näytönohjaimet:
- XFX Radeon RX 590 Fatboy
- AMD Radeon RX Vega 56
- AMD Radeon RX Vega 64
- AMD Radeon VII
- AMD Radeon RX 5700
- AMD Radeon RX 5700 XT
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.
Suorituskykytesti 3840×2160-resoluutiolla
Monien lukijoiden toiveesta testasimme Battlefield V -pelin 3840×2160-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla keskimääräisestä ruudunpäivitysnopeudesta välittämättä. Ruudunpäivitysnopeus ei riittänyt yli 60 FPS:ään kuin Radeon VII:llä. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla on suositeltavaa käyttää 4k-resoluutiolla High- tai Medium-tason kuvanlaatuasetuksia.
Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 21 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 14 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 4 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Resident Evil 2:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 2 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Forza Horizon 4:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 35 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 44 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 ja RTX 2060:n ero oli vain noin 3 % Radeonin hyväksi ja RX 5700 XT hävisi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 3 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 17 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 18 % suorituskykyisempi kuin 2070.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 7 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 XT.
Resident Evil 2:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli lähes tasoissa RTX 2070:n kanssa noin prosentin erolla Radeonin hyväksi.
Forza Horizon 4:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 34 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 55 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli lähes tasoissa RTX 2060:n kanssa, ollen sitä noin 3 % suorituskykyisempi. RX 5700 XT jäi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 5 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Counter Strike: Global Offensivessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 16 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 noin 21 % suorituskykyisempi kuin 5700 XT.
Tehonkulutusmittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700:n tehonkulutus oli 31 wattia korkeampi kuin GeForce RTX 2060:llä ja RX 5700 XT:n kulutus oli puolestaan 52 wattia korkeampi kuin RTX 2070:llä.
Lämpötilamittaukset
Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla GPU-Z-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700 XT:n Navi 10 -grafiikkapiirin lämpötila nousi AMD:n omalla jäähdytysratkaisulla jopa 86 asteeseen eli sen kaveriksi kaivattaisiin ehdottomasti tehokkaampaa jäähdytysratkaisua. 5700:llä grafiikkapiirin lämpötila oli 76 astetta eli kolme astetta korkeampi kuin RTX 2060:llä.
Melumittaukset
A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Melumittauksissa molemmilla Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla melutasoksi mitattiin noin 40 desibeliä, jota ei voi korvakuulolla enää kutsua hiljaiseksi tai miellyttäväksi. Hiljaisempia Radeon RX 5700 -näytönohjaimia on odotettavissa myöhemmin näytönohjainvalmistajilta.
Ylikellotustestit
AMD:n lehdistöajurissa oli bugi Wattman-ylikellotusominaisuuksissa ja toimiva ajuri tuli ladattavaksi vasta julkaisun yhteydessä. Aikataulusyistä emme valitettavasti ehtineet suorittamaan ylikellotustestejä artikkelin alkuperäisen julkaisun yhteydessä.
Päivitys 31.7.2019
Ylikellotustestissä Radeon RX 5700 XT- ja 5700-näytönohjaimet olivat asennettuna suljetun Cooler Master Cosmos C700P -kotelon sisälle. Power Limit eli tehonkulutuksen yläraja nostettiin maksimiin eli 5700 XT:llä +50 %:iin ja 5700:llä +20 %:iin. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
Radeon RX 5700 -näytönohjaimien grafiikkapiiriä ylikellotetaan manuaalisesti käyrällä, jossa vaaka-akselilla on kellotaajuus ja pystyakselilla käyttöjännite. Kun kellotaajuutta nostetaan, käyttöjännite nousee vakiona automaattisesti mukana 5700 XT:llä maksimissaan 1,2 volttiin asti, ja 5700:llä 1,045 volttiin asti, mutta sen voi asettaa myös manuaalisesti haluamakseen. 5700 XT:llä kellotaajuus on mahdollista nostaa maksimissaan 2150 MHz:iin ja 5700:llä 1850 MHz:iin. GDDR6-muistien kellotaajuus on 5700 XT:llä mahdollista nostaa 875 MHz:stä 950 MHz:iin ja 5700:llä 930 MHz:iin, mutta molemmilla näytönohjaimilla havaittiin 900 MHz:n jälkeen epävakautta.
Molempien näytönohjaimien tuulettimen automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvä kierrosnopeus on vakiona asetettu todella matalalle ja se nousee maksimissaan 42 %:iin eli noin 2100 RPM:ään. Tästä huolimatta näytönohjaimet ovat äänekkäitä noin 40 desibelin melutasolla ja varsinkin 5700 XT toimii todella lämpimänä eli 86-asteisena ja 5700 puolestaan hieman viileämpänä 76-asteisena.
Radeon RX 5700 XT
Radeon RX 5700 XT:n kanssa tuli melko nopeasti selväksi, että AMD on jo itse venyttänyt sen lähes äärirajoille omalla vakiojäähdytyksellään. Tehonkulutuksen ylärajan nostamisen ja kellotaajuuden korottamisen seurauksena grafiikkapiirin lämmöt karkasivat yli 90 asteeseen, jos tuuletinprofiilin annettiin olla vakiona. Jotta lämmöt saatiin kuriin, tuulettimen kierrosnopeutta piti nostaa sen verran runsaasti, että näytönohjaimen melutaso nousi lähes sietämättömän äänekkääksi.
Tässä vaiheessa päätimme tehdä varsinaiset ylikellotustestit 5700 XT:llä siten, että tuulettimen kierrosnopeus nostettiin maksimiin eli 4500 RPM:ään, jolloin melutaso nousi lehtipuhallinmaiseksi 56,5 desibeliin. Testin tarkoituksena oli simuloida myöhemmin markkinoille saapuvia tehokkammalla jäähdytysratkaisulla varustettuja custom-malleja.
5700 XT:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 2100 MHz:iin, jolloin se oli todellisuudessa noin 2030 MHz:n tuntumassa. Wattman ilmoittaa GDDR6-muistien taajuudeksi vakiona 875 MHz ja ne toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 XT ylikellotettuna 302 watista 375 wattiin eli 73 wattia. Kun tuuletin huusi täysillä grafiikkapiirin lämpötila oli ylikellotettuna 76 astetta ja AMD:n nykyisin ilmoittama lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 99 asteeseen.
Radeon RX 5700
Siinä missä äärirajoille jo vakiona viritetyn 5700 XT:n ylikellottaminen oli suorastaan painajaismainen koettelemus, 5700-mallilla kaikki sujui kuin leikki. AMD on asettanut 5700:lle keinotekoiset rajat, jotta sen suorituskykyä ei pystyisi ylikellottamaan liian lähelle 5700 XT:tä.
5700:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 1850 MHz:iin eli maksimiin, jolloin kellotaajuus oli todellisuudessa noin 1780 MHz:n tuntumassa ja käyttöjännite 1,045 volttia. GDDR6-muistit toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 ylikellotettuna 265 watista 298 wattiin eli 33 wattia. Tuulettimen kierrosnopeuteen ei koskettu eli melutaso pysyi noin 40 desibelissä, jolloin grafiikkapiirin lämpötila nousi ylikellotettuna 76 asteesta 80 asteeseen ja lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 95 asteeseen.
Alivoltitus
Radeon RX 5700 XT:llä vakiojännite on 1,192 volttia eli 1192 millivolttia ja todellinen kellotaajuus 3D-rasituksessa oli noin 1825 MHz. Kun jännitettä laskettiin, grafiikkapiirin todellinen kellotaajuus käyttäytyi seuraavanlaisesti:
- 1192 mV: n. 1825 MHz (vakio)
- 1150 mV: n. 1865 MHz
- 1125 mV: n. 1885 MHz
- 1100 mV: n. 1920 MHz
- 1075 mV: n. 1950 MHz
- 1050 mV: Kokoonpano kaatui
Alivoltitettuna, mutta korkeammalla kellotaajuudella toimineen 5700 XT -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 310 wattia eli hieman korkeampi kuin vakiona ja grafiikkapiirin lämpötila oli samalla tasolla noin 85 asteessa.
Radeon RX 5700:llä vakiojännite on jo valmiiksi todella alhainen eli 0,984 volttia. Jännitteen laskemisella ei ollut vaikutusta kellotaajuuteen, mutta grafiikkapiirin lämpötilaa ja tehonkulutusta alivoltittamalla on mahdollista laskea.
Suorituskyky ylikellotettuna ja alivoltitettuna
Suorituskykytesteissä tehtiin erikoinen havainto ylikellotetulla 5700 XT:llä, kun joissain peleissä, kuten Shadow of the Tomb Raiderissa ja F1 2019:ssä, 99. persentiili laski vakiotuloksiin verrattuna. Metro Exoduksessa vastaavaa ilmiötä ei havaittu.
Shadow of the Tomb Raiderissa ylikellotettuna 5700 XT:llä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 4 %, mutta 99. persentiili suorastaan romahti 65 -> 36-57 FPS:ään. Alhaisempi tulos johtui huomattavasti suuremmasta määrästä heikkoja yksittäisten ruutujen renderöintiaikoja kuin vakiona. GDDR6-muistien ylikellottaminen ei vaikuttanut negatiivisesti tuloksiin.
Alivoltitettuna 5700 XT oli Tomb Raiderissa noin 3 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli Tomb Raiderissa noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT:llä F1 2019:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 9 %, mutta 99. persentiili laski 89 -> 87 FPS:ään. Tällä kertaa havintojemme mukaan syynä oli GDDR6-muistien ylikellottaminen, eikä grafiikkapiirin ylikellottaminen vaikuttanut negatiivisesti tulokseen.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT oli 3DMark Timespyssä noin 5 % ja 5700 noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Jos Radeon RX 5700 -näytönohjaimia haluaa viritellä ja ylikellottaa AMD:n ajureiden Wattman-välilehden tarjoamia rajoja korkeammalle, se onnistuu omalla riskillä Windowsin rekistereitä editoimalla. SPPT- eli SoftPowerPlay Table -modifikaatiossa Windowsin rekistereihin kirjoitetaan uudet raja-arvot, jotka näytönohjain lukee.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet Radeon RX 5700 -näytönohjaimet ovat kuluttajien näkökulmasta erittäin tervetullut julkaisu markkinoille. Ensimmäiset maistiaiset kiristyneestä kilpailutilanteesta saatiin välittömästi, kun NVIDIA lanseerasi uudet GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet suorituskyvyltään ja hinnaltaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yläpuolelle. AMD vastasi haasteeseen välittömästi laskemalla Radeon RX 5700 -näytönohjaimien hintoja kaksi päivää ennen myynnin alkamista.
Saimme io-techin testiin tuoreeltaan AMD:n omat referenssinäytönohjaimet, joiden jäähdytysratkaisussa käytetään hieman äänekästä blower-mallista tuuletinta eikä niiden jäähdytystehokaan ole parhaimmasta päästä. AMD perustelee päätöstään siten, että kyseiselle jäähdytysratkaisulle on markkinoilla kysyntää esimerkiksi valmiskokoonpanoissa ja samalla se jättää asiakkailleen eli näytönohjainvalmistajille vapaat markkinat kilpailla järeämpien ja hiljaisempien jäähdytysratkaisuiden kanssa.
Radeon RX 5700 XT on 449 euron hinnallaan Suomessa tällä hetkellä noin 100 euroa edullisempi kuin GeForce RTX 2070 -näytönohjaimet ja tarjosi esimerkiksi 1440p-resoluutiolla Shadow of the Tomb Raiderissa ja Metro Exoduksessa noin 4-5 % parempaa suorituskykyä. 5700 on puolestaan 389 euron hinnallaan suurin piirtein saman hintainen tai parikymppiä kalliimpi kuin halvimmat GeForce RTX 2060 -mallit, mutta se tarjoaa edellä mainituissa peleissä 10-11 % parempaa suorituskykyä.
7 nanometrin viivanleveydestä huolimatta tehonkulutuksella tai grafiikkapiirin lämpötilalla AMD ei pysty kehuskelemaan, sillä 5700-mallin tehonkulutus on pykälää suorituskykyisemmän 2060 Superin tasolla ja 5700 XT:n puolestaan 2070 Superin tasolla. 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus on vedetty aivan tappiin, josta kertoo 86 asteen rasituslämpötila, kun taas 5700:n 77 asteen lämpötila on huomattavasti maltillisemmalla tasolla.
Ylikellotustestien yhteenvetona voidaan todeta, että Radeon RX 5700 XT:llä kannattaa keskittyä näytönohjaimen mahdollisimman hyvään jäähdyttämiseen ja alivoltittamiseen, Radeon RX 5700:llä puolestaan voi grafiikkapiirin ylikellottaa maksimiin ja hieman GDDR6-muistejakin.
Vegan haasteiden jälkeen AMD:n uusi tuleminen Navilla näyttää huomattavasti paremmalta. Microsoft ja Sony ovat kertoneet tuovansa seuraavan sukupolven pelikonsolit AMD:n grafiikkapiirillä varustettuna myyntiin ensi vuonna. Molemmista löytyy rautapohjainen säteenseuranta, joten 2. sukupolven RDNA-arkkitehtuuri ja Navi-grafikkapiirit tullaan todennäköisesti näkemään aiempaa ripeämmällä tahdilla. AMD on sanonut suoraan kehittävänsä jatkossa puhtaasti pelaamiseen suunnattuja grafiikkapiirejä pohjautuen RDNA-arkkitehtuuriin ja myös kalliit ja kömpelöt HBM-muistit on vaihdettu edullisempiin ja joustavampiin GDDR6-muisteihin. Nähtäväksi jää, julkaistaanko seuraavaksi isompi Navi-piiri korvaamaan Radeon VII ja Vega 20 vai edullisemmat Radeon RX 500 -sarjan näytönohjaimet ja Polaris-grafiikkapiirit.
Päästään jo lähelle nvidiaa perf/W lukemissa, tehonkulutuksessa siis ainakin menty oikeaan suuntaan.
Aika kova tuo RX 4700XT. Jos en omistaisi vega 64 menisi ostoon
Eikös tuosta tuosta arkkitehtuurista jo cessin (vai mitkä messut ne oli) yhteydessä mölisty, että Navi 10 sisältää vielä myös GCN IP blokkeja. Se toki on sitten arvausta että missä ja miten paljon. Joskopa tuollekkin tulisi suhteellisen nopeasti päivityksiä. Konsoleiden tulevasta navista höpistään jo ray tracing tuesta.. Navi 20 taitaa olla vielä arpa sen suhteen. Eli sinänsä ei kannata kirvestä vielä kaivoon vipata. Lähinnä toivoa, että seuraavia iteraatioita tulee kohtuu nopeasti.
Mielenkiintoisinta testiartikkelissa on Forza ja Tomb raiderin testit, joissa ensimmäisestä Radeon VII jää selvästi uuden arkkitehtuurin jalkoihin ja Tomb Raiderissakin matalalla resolla. Nämä liene siis jonkinlaisia esimerkkejä pelin grafiikka koodista jossa GPU grafiikassa on rinnaikkaisuutta huonosti ja 1 kellojakson schedulointi vs 1/4 schedulointi auttaaa.
Tämä ensimmäinen Navi on "huhujen" mukaan hybridi vielä GCN ja NAVI arkkitehtuurin välillä vaikka sitä kutsutaan Naviksi.
Syy tähän on se, että on helpompi softan kehittäjien siirtyä progressiivisesti uuteen arkkitehtuuriin, kun uutta arkkitehtuuria voidaan ajaa vanhan arkkitehtuurin koodilla.
GCN on tällä hetkellä kaikista vanhin ja tutuin pohja-arkkitehtuuri jolle suurin osa kehittäjistä osaa koodata. Siirtyminen täysin uuteen arkkitehtuuriin ei olisi hyvä juttu jos rahat eivät riitä uusien ajurien kehittämiseen.
Tämän takia uskon, että Navista saa paljon enemmän jerkkua irti, kun yhden tai kahden iteraation jälkeen alkaa ns. "vanha GCN" poistumaan ja piirin muodostaa käytännössä "täysi navi" arkkitehtuurin.
Mahdollisesti tämän siirtymäjakson takia näitä uusia Navi kortteja ei ole saatu niin energia tehokkaiksi, kuin moni olisi voinut olettaa. Tosin voi olla, että kyseessä on ihan mokia piirin suunnittelussa ja Navin lykkääminen parillakin steppingillä veisi julkaisun liian kauas ja meillä olisi taas Vega.
Naviin ollaan muutenkin vielä lisäämässä Raytraycinkiin liittyviä rautatason patentteja joten tämä Navin "skaalautuva" arkkitehtuuri voi tarkoittaa sitä, että siihen kyetään melko vaivattomasti lisäämään tai muokkaamaan ominaisuuksia.
Itse en liioin hautaisi AMDtä sillä perusteella, että Nvidia on silti vielä 12nm prosessissa. Mutta aika näyttää mikä tuo Navi 20 ja siitä eteenpäin.
5700xt, die size: 251mm^2 399€
2060 super, die size: 445mm^2 439€
2070 super, die size: 545mm^2 549€
vähän ois amd voinut nipistää hinnasta lisää, nyt tuntuu että nvidialta saa eniten pii:tä rahoilleen
Ehkä kannataisi ennemmin vertailla kuinka paljon trasistoreja saa rahoilleen, tai vielä enemmän sitä kuinka paljon saa tehoa rahoilleen. Olisihan Navi reippaasti isompi, jos se tehtäisiin tuolla 12nm tekniikalla, joka on Nvidian korteissa tällä hetkellä.
Ensi vuosi on sitten mielenkiintoinen. Nvidia siirtyy 7nm ala Samsun ja AMD uuteen 7nm versioon TSMC:n linjoilta. Eli sitten ollaan sen suhteen taas tasoissa. Samsungin 7nm on ainakin osittain euv ja ilmeisesti myön TSMC:n paranneltu 7nm käyttää osittan euv-valotusta.
Tuossa tuohon lämpöasiaan jo puutuinkin aiemmin ja virheellisellä tagauksella se muukin saattoi mennä ohi, mutta nyt kun on kotona ja koneella voi kirjoittaa paremmin.
Kortin lämpötilalla ei ole merkitystä suorituskyvyn kannalta ellei se lämpötila ole niin korkea, että se pakottaa näytönohjaimen laskemaan kellotaajuuksia sen vuoksi. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä piirin kanssa, vaan vain jäähdyttimen. Tehonkulutus = lämmöntuotto, oli näytönohjain mikä tahansa, tämän kulutus ja lämmöntuotto on samoilla paikkeilla 2070S:n kanssa, suorituskyky jää vähän vajaaksi keskimäärin mutta ero ei ole suuren suuri ja monissa peleissä ollaan nopeampiakin.
GCN2.0 meillä on ollut jo, siihen kuuluivat mm. Bonaire ja Hawaii. Sen jälkeen meillä on ollut GCN3.0, 4.0 ja 5.0:kin ja nyt RDNA. RDNA:ssa on toki paljon GCN:sta tuttuja elementtejä, mutta erot ensimmäisen ja viimeisen GCN-sukupolven välillä ovat pienemmät kuin viimeisen GCN:n ja RDNA:n välillä. GCN oli rakennettu laskentakäyttö edellä, RDNA pelikäyttö edellä. Tämän vuoksi RDNA tuskin tulee olemaan yhtä hyvä (suhteellisesti) GCN:n kanssa laskentakäytössä, mutta pelikäytössä se on selvästi parempi.
Ja edelleen koska tätä ei voi kyllin montaa kertaa toistaa jos edes peruskoulufysiikka ei ole hallussa: Lämmöillä eli lämpötilalla on väliä vain jos niiden vuoksi joudutaan throttlaamaan ja lämmöt riippuvat vain siitä miten hyvin käytetty jäähdytin poistaa sen lämmön kortilta. Tehonkulutus = lämmöntuotto, mikä on täysin eri asia kuin lämpö eli lämpötila.
Tuo että lämmöntuotto eli tehonkulutus kasvaa nopeammin kuin suorituskyky koskee ihan kaikkia piirejä kun mennään niiden optimitoiminta-alueen yli, myös NVIDIAn.
Nämä on valmistettu ihan eri valmistusprosessilla, pinta-alan vertailussa ei ole noin järkeä (eikä kyllä muutenkaan ole järkeä verrata pinta-alaa hintaan vaan saatuun suorituskykyyn ja suorituskykyä hintaan, tietenkin)
Parempi vertailukohta on käytetyt transistorit, joita on 2060S:n piirissä 10,8 miljardia ja 5700(XT):n 10,3 miljardia, mikä tarkoittaa että TU106 olisi myös 7nm:llä kaikella todennäköisyydellä aavistuksen isompi piiri kuin Navi10.
Navi10 on myös luultavasti halvempi valmistaa, koska TSMC:n mukaan 7nm:n tuotanto on isoillakin piireillä lähtenyt käyntiin historiallisen hyvin ja yieldien olevan vuoden loppuun mennessä samaa tasoa kuin 16FF:llä, ja koska 7nm:n hinta per transistori on jopa edullisempi kuin 16FF:n (NVIDIA käyttää toki 12nm:ää, mutta se perustuu 16FF:ään ja kaikkien saatavilla olevien tietojen perusteella se on liki identtinen, ainakin parhaiden NVIDIAn piirien transistoritiheydet ovat kummallakin prosessilla samaa luokkaa ja kaikki TSMC:ltä irronnut tieto 12nm:stä viittaa siihen että prosessin todellinen koko on sama kuin 16FF:llä)
Miksi ihmeessä? Erittäin tehokas kortti hintaisekseen. Jääpi katetta AMD:lle.
Vaikuttaa tämä vuosi olevan AMDlle voitokas :tup:
5700xt:llä ja 2060Superilla on sama msrp eli voit olettaa että myös suomi hinta noille on sama. Toki se ajan myötä saattaa alle suoran muunnoksen ja VAT lisäyksen jälkeen mennä, mutta aluksi kuitenkin yleensä näin: $399 -> 354.38€ -> 439.43€ alv24.
Eikös tuo Forza ole alunperin noita Xboxin yksinoikeuspelejä? Mietityttää vain että voiko GPU-optimoinneilla olla tosiaan noin iso vaikutus, koska alunperin tuo peli on todennäköisesti tuunattu toimimaan erittäin hyvin Xboxin raudalla, joka on AMD:n käsialaa. Toki RDNA ei ole GCN, mutta silti pistää mietityttämään kuinka paljon optimoinneilla voidaan vaikuttaa lopputuloksiin. PC-puolella se ei tietty ole AMD:lle hyvä juttu koska Nvidia on niin dominoiva ja oletuksena mahdolliset optimoinnit tehdään sen arkkitehtuurille. Varmaan aika reikäinen tämä ajatuksen virta, mutta tulipahan ajatus sillekin uhrattua.
Toinen juttu joka mietityttää on näiden kahden valmistajan kilpailu korttien välillä. Nvidian salamannopea Super-korttien markkinoilletuonti pistää myös mietyttämään kuinka paljon nämä kaksi toimijaa nyt oikeasti ovatkaan perillä toistensa touhuista. Meinaan eri skenaarioihin on pitänyt valmistautua hyvin paljon etukäteen koska kaikki fyysiset muutokset (lisää CUDA-coreja jne) täytyy tehdä valmistuslinjoilla. Toki GPU:t ja CPU:t suunnitellaan nykyään niin että elektronisilla sulakkeilla (eFuse) saadaan näppärästi kytkettyä sirusta alueita pois käytöstä ilman muutoksia itse valmistusprosessiin. Silti näihinkin pitää varautua hyvissä ajoin eli Nvidialla on ollut plan B, että jos ja kun AMD pääsee lähelle nykyisten RTX-korttien tehoja, niin laitetaan Superit tilalle. Joko tiesivät suorituskykytuloksista jo etukäteen tai odottelivat AMD:n tarkempaa julkistusta jolloin huomasivat että riittää nyt alkuun kun tuo kiireesti 2060/2070S:t markkinoille ja 2080S:n myöhemmin. 2080S nopeutus on sekin varmasti tarkasti laskettu ja aika maltillinen, koska AMD ei vielä uhkaa sitä ja joku nopeushyppy piti sillekin laittaa että 2060/2070/2080-tehosuhde pysyy jokseenkin kasassa. Mutta siis uusien korttien, vaikka olisivatin derivoitu vanhoista, markkinoille saaminen vie aina oman aikansa ja nyt 2060/2070S ovat hyvin, hyvin lähellä 5700-kortteja. Kuinka paljon siis nämä kaksi peluria tietävätkään oikeasti toistensa puuhailuista etukäteen että pystyvät näin tarkasti tuomaan toistensa kanssa kilpailevia kortteja samaan aikaan.
@sushukka Kyllä Nvidia saa vihiä monesta paikasta. Piirinsä valmistetaan samoissa TSMC tehtaissa, voisi olettaa että joku vuotaa tiedon minkä kokoisia piirejä AMD on painattamassa. Hyppääminen uuteen prosessitekniikkaan tuo etuja, mutta sillä on myös rajoituksena. Lisäksi voidaan tarkastella mistä AMD on tulossa, mitä etuja sillä on ja mitä niillä voidaan saavuttaa ja mitä Nvidialla itsellään on.
Uudelta prosessitekniikalta ei voida liian suuria piirejä valmistaa ja Nvidia tietää täysin mitä piirit maksavat milläkin prosessilla.
Nvidialla on varmasti ollut myös tiedossa, että AMD on suunnittelemassa peli arkkitehtuuria ja RTX alkaa olemaan jo siinä iässä jo muutenkin, että refressi tarvitaan, jotta saadaan lisää myyntiä.
Nämä palaset nyt vain sattuivat loksahtamaan turhan hyvin kohdalleen tällä kertaa. AMDlla ei muutenkaan ole grafiikka puolella mennyt niin hyvin, että se pystyisi julkaisemaan RTX 2080ti tasoisen kortin 7nm tekniikalla sillä riskillä, että piiri on jollain tavalla viallinen, vaan Navi10 piiristä otetaan mallia ja sitten julkaistaan se suurempi piiri myöhemmin.
Miljoona muuttujaa tässä on ja Nvidialta varmasti löytyy jokunen analyytikko jotka ennustavat juurikin kilpailijan suorituskykyä ja kilpailukykyä joka segmentissä.
Ei ihan 7nm päästy energiatehokkuudessa Nvidian ohitse mutta lähelle ja parannusta Vegaan nähden oli merkittävästi.
Olisikohan nyt pitkästäaikaa tuote jossa ei olisi sen suurempia puutteita, ainakin omasta mielestäni suuremmat puutteet loistaa poissaolollaa.
Kortti ei ehkä loista missään erityisesti mutta on kuitenkin tasaisen vahva. (Melusta/lämmöistä en jaksa kritisoida kun custom ohjaimet korjaa tilanteen)
Suorituskyky OK
Energiatehokkuus OK
Hintakin OK
Ainoastaan kellotus ollut kyseenalainen,johtuuko mahd.jostain bugista ajureissa tms.
Toivottavasti "jatko jalostus" toimii ja kilpailu säilyy sekä uusia ohjaimia tulisi Amd.lta pikaisesti vastauksena Nvidian tuleville 7nm ohjaimille, ettei ne erot vaan pääsisi liiaksi kasvamaan, joka tarkoittaisi lähes varmasti myös hintojen nousua.
21 pelin keskiarvot
Jouh. Ananctechissa oli juttua siitä, että Navi on yhteensopiva alaspäin erityisesti konsoleiden kanssa. Eli pystyy ajamaan suurinpiirtein samoin vanhoja konsolipeleja kuin edellinenkin graffasukupolvi, mutta jos ja kun uudet pelit hyödyntävät uusia temppuja tehoja saadaan irti vähän enemmän. Eli optimoinneilla todellakin on melko tavalla merkitystä!
Näyttää että kelloja irtoaa kivasti kunhan on jäähdytystä. Steve oli kokeillut kellottamista fööni täysillä ja oli kulkenut helposti yli 2000MHz.
Niin missä ja kuka ? Ajureissa on ollut virheitä kellotaajuksien ilmoituksien suhteen tämän siis totesi GN jos siitä Stevestä oli kyse.
HW Unboxedin kaveri on Steven Walton. Ja nuo virheet on sellaisia piikkejä tyyliin +/-500MHz mutta siitä ei ole tässä kyse.
Tehonkulutukset Anandtechilla aika erisuuntaisia – 5700 alle 2060:n (ei Super), ja 5700XT 25W alle 2070 Superin – sekä Shadow of the Tomb Raider että Furmark. Olisiko Battlefield todella noin erilainen vai mistähän kyse?
Kiitos arvostelusta, pitkästä aikaa kiinnostaa mitä näillä markkinoilla tapahtuu kun on kilpailua.
Kyllä ovat erilaisia
Ainakin lupaavalta vaikuttaa.
Anandtechin tulokset olivat samansuuntaiset Tompan kanssa, tosin RX 5700 XT oli hieman 2070 Superia edellä.
Valitut pelit tuo kyllä aika kovat heitot tuloksiin. 12 pelin testissä on 5700xt on käytännössä tasoissa 2070S:n kanssa satasen halvempana (forza vetää tuossa setissä AMD:n suuntaan, Assasins creed nvidian). Lupaava kortti kyllä, kunhan siitä tulee customit/vesiblokit ulos, vaikka itse odottelen ensivuoden arctic sound/rdna2/ampere rähinöitä ennen seuraavaa päivitystä.
Tuo kuumuus on kyllä pian kaikkien valmistajien ongelma. Pienempi prosessi nostaa saa kaikilla valmistajilla energiatiheyden nousemaan ja tekee jäähdytyksestä hankalampaa.
katso liitettä 247386
Kaikki revikka saitit läpi käytynä 5700XT on n.10% hitaampi kuin Rtx2070S
AC odysseus ei ole Nvidiaa suosiva peli.
Muistin väärin, forthnite veti tuossa eniten tappiota Naville rainbox sixin ohella (-15% ja -13%. Forzassa navi oli 26% edellä. Settinä 5700XT oli 2% hitaampi mitä 2700S. Forza eliminoituna -4%. BF ja word war Z oli ne pelit, jolla navi sai keskiarvoa reilusti ylös. Kuvaa ihan hyvin miten se pelisetti vaikuttaa.
Nuo FPS lukemat ovat aika heikkoja 1440p resoluutiolla, kun pelistä on laitettu parhaat asetukset päälle. Olisi kiva nähdä millaiset asetukset olisivat sopivammat noille ohjaimille, jollakin 1440p 144hz näytöllä.
Mitkähän mahtaisi silloin olla erot nVidian ja AMDn välillä.
Vieläkös hardocp tekee noita highest playable settings -testejä?
RTX ja RX XT, nimeämiskäytäntö taas kohdallaan. :smoke:
Erittäin onnistuneet kortit. Refujäähyt ainoa miinus mutta customit korjaa senkin tulevaisuudessa.
Kiitokset jälleen loistavasta artikkelista. Näitä on aina ilo lukea.
Jep Fortnite on kyllä.
Toi RainbowSix vähän metka peli kun se suosii vain 2000 sarjaa selvästi Vs 1000/Vega/5700 sarjat
Gtx1000sarja/Vega/5700 on kuitenkin about linjassa.
Tiedä mikä tuossa 2000 sarjassa saa pelin pyörähtamään suhteellisesti paremmin.
Totta helvetissä kortin lämpötilalla on merkitystä suorituskyvyn kannalta, sekä kortin kestävyyden osalta. Mitä korkeampi lämpötila sitä enemmän metalli menettää johtavuuttaan (sisäinen resistanssi kasvaa) lisäksi lämpölaajeneminen ja energian lisäys aiheuttaa sähkön vuotamista ja se taas heikentää tehokkuutta. Vaikka sä kuinka toistat tehonkulutus = lämmöntuottoasi, niin se ei edelleen skaalaudu sen kortin nopeuteen. Mitä enemmän siitä käytetystä energiasta saadaan irti ja mitä vähemmän sähkö vuotaa vääriin paikkoihin sitä paremmin sitä energiaa saadaan hyödynnettyä niiden laskusuoritusten tekemiseen. Kortti mikä kuluttaa virtaa paljon ja ei kuitenkaan ole tehokas kertoo, että se kaikki virta ei todellakaan mene sinne minne pitäisi eli laskutoimitusten suorittamiseen. Throtlaaminen ja sen lämmön poistaminen siitä piiristä on vain sen ongelman esiintymiskanava, eli oire, ei se itse ongelma eli sairaus. Paremmalla jäähdytyksellä voi toki lääkitä sitä oiretta, mutta ongelma on silti siellä pinnan alla itse piirissä joka haluaa kuluttaa järkyttävästi virtaa suhteessa saatuun tehoon.
Tässä on nyt kyseessä AMD:n uusi piiri ja se ei kyllä todellakaan vakuuta kulutukseltaan varsinkin kun on tehty 7nm teknologialla. Mitä ilmeisimminkin tämä uusi piiri petti odotusarvot nopeudessa ja on siksi jouduttu vetämään aivan äärirajoilleen kellojen suhteen ja tuo uusi 7nm teknologia on taas herkempi sille lisävirralle. Tästä johtuu se, että virrankulutus on kova ja siltikään siitä ei irtoa nopeutta, eli kortissa hukataan sähkö pelkkään lämmittämiseen ei laskennan tekemiseen. Tämä nyt on toki ollut tiedossa, että tehohäviö kasvaa kun transistorien koot pienenee, sekä johtimien sisäinen resistanssi kasvaa. Se ei silti selitä miksi nvidia pystyy lyömään niin paljon paremmat nopeudet tiskiin samalla tai pienemmällä kulutuksella kun tekee kuitenkin piirinsä isommalla prosessilla.
Oliko näissä nyt säteenseuranta?
Ei ole kiihdytettyä säteenseurantaa, se tulee RDNA2:n mukana ensi vuonna todennäköisimmin käyttäen AMDn patentissa kuvaamaa TMU:hun integroitua kiihotinta
AMD otti kuitenkin valtavan harppauksen perf/w:ssä eteenpäin. Toki se on edelleen sukupolven verran nvidiaa perässä, mutta vega ja polaris olivat 2-3 generaatiota perässä.
Tavallaan kyllä, mutta se ei silti auta kokonaisuutta. Tämän piti olla täysin uusi ja uljas piiri, mutta se ei edes 7nm edun kanssa onnistunut millään osa-alueella yllättämään nvidiaa. Siinä kun AMD on saanut Intelin kuseen prossu puolella ja siellä se 7nm näkyy siinä että useampia coreja ja silti viileämpi prossu, niin näyttiksissä homma on päälaellaan ja se 7nm etu on hukattu tuhkana tuuleen.
NVIDIA on ollut edellä energiatehokkuudessa äkkiseltään muistellen GTX 680 korttien ja Kepler arkkitehtuurin myötä. Eli 7 vuotta kasvattanut kaulaa kilpailijaan.
Ja nyt kun AMD pääsee vihdoin tasoihin, kerralla, pettymys on suuri :rofl: (5700 superien tasolla ja 5700 XT ei superin tasolla). Kuinka moni uskoi että AMD pääsee edes likelle :cigar2:
Niitä customeja odotellessa ja sitä kautta kovempia kellotaajuuksia :geek:
Ei se ole päässyt tasoihin, vaan sillä on viivanleveys etu puolellaan. Ero olisi hyvin lähellä Vega luokkaa jos noita ei tehtäisi 7nm viivanleveydellä. Se on se ongelma minulle. Näiden piti päästä nvidian perseeseen ilman sitä etua + sitten 7nm etu päälle. Nyt eivät ole siis lähelläkään samaa tasoa ja vain se viivanleveys pelastaa töydelliseltä flopilta.
Toisaalta 1/2 osa pinta-ala mitä jäähdytetään
Helpompi pitää viileänä isompi piiri
Jähdytetäänkö 100W lämpöä 250 mm2 vai 500 mm2, pinta-alalta.
Aika näyttää kuinka hyvin NVIDIA onnistuu tässä
Ei nyt sentään, Keplerillä NVIDIAn tehonkulutus suhteessa suorituskykyyn oli vihdoin kilpailukykyinen mutta ei missään nimessä parempi. Maxwellissa vasta NVIDIA meni edelle energiatehokkuudessa
Kyllä nämä edelleen ovat reilusti nvidiaa perässä perf/transistor ja perf/w mittareilla arkkitehtuuritasolla.
Oleellista on kuitenkin kortin ostajille ei ole arkkitehtuurin hyötysuhteet, vaan korttien tasolla tapahtuva vertailu, koska korttejahan me ostetaan, ei gpu:ta. Käytännössä esim. 5700 on tasoissa/karvan edellä perf/w:ssä 2060/superin ja 2070/superin kanssa.
Suorituskyvyssä se on nopeampi kuin 2060 vakiomalli ollen saman hintainen.
Jos on ostamassa korttia tuossa hintaluokassa, niin Nvidian etu jää hitaaseen DXR tukeen. AMD:llä saa keskimäärin nopeamman, energiatehokkaamman ja 8GB vs. 6GB muistin kaupan päälle.
Nyt voi rehellisesti jopa harkita ostavansa AMD:n, ilman että haukkaa pahempaa paskaa kuin vihreässä leirissä.
Aivan joo, onhan se näin kun siltä kannalta miettii. Toivotaan että uudesta arkkitehtuurista saadaan vielä suhteessa enempi irti ajureilla. Ja ehkä seuraava oikea Navi räjäyttää pankin. Jos tämä julkaistu on siis vielä inasen hybridi GCN ja Navin välillä.
Ei ole raudalla toteutettuja törmäystarkastusyksiköitä kuten nVidian RTX-sarjassa, mutta onnistuu kyllä (hitaammin) softalla.
Ei Navi kyllä perf/transistori -mittarilla perässä ole, vähemmän transistoreita kuin TU106:ssa ja suorituskyky parempi tai vähintään tasoissa (riippuen valitusta pelivalikoimasta) kuin nopeimmassa TU106-piiriä käyttävässä kortissa. Toki NVIDIAlla on transistoreita heitetty RT-kiihottimiin ja tensoreihin, mutta se on niiden valinta ihan kuten AMD valitsi compute-edellä ajattelun GCN:lle
Njoo, no peleihin aika yks lysti kun ei dxr tai vkray ole tuettuna edes sillä softalla.
Niin minäkin toivon. Ei nämä missään suhteessa ole huonoja julkaisuja hintaisikseen, petyin vain tähän uuteen arkkitehtuuriin, jolta odotin huomattavasti enemmän. Jostain syystä arvostelijat eivät tunnut tätä asiaa millään tavalla noteeraavan ja huomaavan. Toki tuntuu olevan kaikki niin pahasti punaseen kallellaan, kun vihdoin tulee kilpailua että sen voi ymmärtää, mutta siltikin kaukana jytkystä ja hyvin lähellä floppia koko Navi.
Kuten sanoit, TU116:sen ylöspäinskaalus 10B trankkuun pätkisi Navia miten päin tahansa.
Arkkitehtuurina normaalissa rendauksessa se on edelleen selkeästi edellä hyötysuhteissa. Se, että Nvidia tunki TU10X sarjalaisiin miljardeittain RTX:ään jyvitettyjä transistoreita on sitten toinen tarina.
Vähän sama kuin sanoisi, että VP9 ja H.265 4k@60Hz decode heikentää renderöinnin transistorihyötysuhdetta.
Ehkä se pätkisi, mutta ei nuo piirit ennenkään ihan 1:1 skaalaudu vaan eri yksiköitä tulee eri määrät ja eri yksiköt myös kuluttavat eri tavalla virtaa kuin toiset. Siksi noin eri kokoisten ja eri suorituskykyluokkien vehkeiden vertailu on petollista.
Tässä mielessä onkin vähän sääli että ainoat "perinteiset" kortit ovat sitten alimmassa luokassa eikä esim 2070:lle ole RT-töntä sisarusta joka sitten olisi hintamielessä helpompi vertailla. Nythän eittämättä maksetaan "ylimääräisestä" RT toiminnallisuudesta RTX-korteissa (jotkut auliisti, toiset pitkin hampain ja toiset väittää rahastukseksi värikkäin sanakääntein). Toisaalta perinteisen rendauksen asettuessa samalle performanssitasolle RTX voittaa arvossa by default koska siinä on nämä lisäominaisuudet joten lisähinnalle on perusteet, joskin sen oikeutetusta määrästä voi sitten olla montaa mieltä.
Jos meillä olisi 1670 vastaavalla ydinmäärällä kuin 2070 olisi helppo osoittaa sormella että tässä turing perinteinen performanssi ja tässä RT lisähinta. Mutta sen lisäksi että designia tuskin on tehty näin toisistaan irrallisiksi niin markkinamielessähän siinä ei olisi juuri järkeä kun RTX-sarjan idea vähän niinkuin on puskea "väkisin" säteenseuranta markkinoille ja jos vieressä on sama kortti mutta halvemmalla niin voi arvata miten paljon RTX-versioita menisi suhteessa ei-RTX:ään.
Itse olen kyllä täysin säteenseurannan tukija ja mitä nopeammin sitä saadaan AMD:nkin toimesta ulos niin sen parempi. Nämä kortit kuroivat markkinarakoa umpeen jo mukavasti ja jos tähän soppaan saadaan ne lisäfiitsötkin päälle niin alkaa olla maukkaat GPU-markkinat kiehumassa. :p
Toisaalta myös AMD:lta löytyy ominaisuuksia mitä NVIDIAlta ei löydy (eikä RT toki ole ainut ominaisuus mikä löytyy tällä hetkellä vain NVIDIAlta, mutta pointti oli että kummankin valmistajan kohdalla joutuu luopumaan joistain toisen tarjoamista ominaisuuksista saadakseen toisen jotkut muut ominaisuudet)
Noissa uusissa korteissa on uusi ominaisuus: Radeon anti lag. Voisi ehkä olla hyötyä Counter strikessä.
Hiiristä ja näytöistäkin saa jo noita säätöjä kytkettyä jotka vaikuttaa lag tms.
Mutta CS ajatellen vaaka kipossa vahvasti painaa 5700/XT heikko suoriutuminen CS, sillä FPS on melkoisen tärkeää tuossa pelissä.
Mikään asetus tai ominaisuus ei kuitenkaan yksistään riitä vaan vaaditaan myös kunnon näyttö/hiiri/tuoli/kuulokkeet jne. Eli käytännössä kaikki pitää olla hiettuna ja vasta niiden jälkeen nämä AntiLag tms. tulee päälle mausteeksi, sillä jokainen pieninkin asia voi olla ratkaiseva.
Perus CS pelailussa ei niin väliä, pärjää vaikka vähän hitaammalla VA paneelilla, matalemmilla Fps ja siinä sivussa vaikka vähän Anti-Lag päälle kohottamaan itsevarmuutta.
Kuinka huonosti tuo pärjää cs:ssä? Väki pelaa low asetuksin jollain kuraresolla 🙂
Tarviiko oikeesti yli 240 min fps ja 300avg fps?
Ei.. taidosta kiinni jos ei noilla pärjää.
No en tiedä mitä tarvitaan tai vaaditaan kun osalla kilpa pelaajista mitä turnauksis ollut niin löytynyt 980 koneesta, eli ei tietenkään vaadi BleedinEdge välineitäkään menestyäkseen
Encen porukalla kaikilla oli 1080Ti/240hz paneelit.
Kaikki etu tietysti tarpeen joten ohjaimeen hyvä panostaa. (Vega64 on myös näkynyt turnaustason koneissa)
4:3 luonnollisesti ja venytettynä usein, "roska" reso tottakai mutta pelaajakohtaisia makuasioita, ja jokaisella voi olla hiukan eri säädöt/resot.