AMD esitteli kuukausi sitten E3-pelimessuilla uudet RDNA-grafiikka-arkkitehtuuriin pohjautuvat ja Navi 10 -grafiikkapiiriä käyttävät Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tuolloin näytönohjainten suorituskykyä ja hintatasoa verrattiin NVIDIAn GeForce RTX 2060- ja 2070-malleihin. 5700-malli hinnoiteltiin 379 dollariin eli 30 dollaria kalliimmaksi kuin 2060 ja 5700 XT 449 dollariin eli 50 dollaria edullisemmaksi kuin 2070. Suomen alkuperäiset myyntihinnat olivat 5700:lle 409 euroa ja 5700 XT:lle 499 euroa.
NVIDIA reagoi AMD:n julkaisuun välittömästi ja julkaisi aiemmin tällä viikolla päivitetyt GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet ja muokkasi samalla mallistoaan ja hinnoitteluaan. 499 dollariin ja Suomessa 549 euroon hinnoiteltu 2070 Super korvaa markkinoilla 2070-mallin. Perus-2060 puolestaan jää myyntiin uuden 399 dollarin ja Suomessa 439 euron hintaisen 2060 Superin alapuolelle.
Muuttuneen markkinatilanteen johdosta AMD on päätti hyvin poikkeuksellisesti leikata jo ilmoittamiaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien myyntihintoja ennen myynnin alkamista. 5700 XT -mallin veroton suositushinta Yhdysvalloissa laskee 50 dollarilla 449 dollarista 399 dollariin ja 5700-mallin hinta 379 dollarista 30 dollarilla 349 dollariin. Suomessa uudet hinnat ovat 5700:lle 389 euroa eli 30 euroa vähemmän ja 5700 XT:lle 449 euroa eli 50 euroa vähemmän.
Saimme io-techin testiin AMD:n omaan referenssisuunnitteluun perustuvat Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tutustumme tässä artikkelissa näytönohjaimien ominaisuuksiin ja suorituskykytestit on ajettu 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.
Näytönohjaimien esittely
AMD:n omat versiot Radeon RX 5700 -sarjan näytönohjaimista on varustettu 70 mm:n blower-tuulettimella eli se työntää lämpimän ilman ulos kotelosta. Näytönohjain on kahden korttipaikan korkuinen ja 27,3 cm pitkä. AMD:n mukaan kyseiselle jäähdytysratkaisulle on kysyntää eri kanavissa, kuten valmiskokoonpanoissa. Samalla yhtiö jättää suurikokoisemmat, tehokkaammat ja hiljaisemmat usemmalla tuulettimella varustut jäähdytysratkaisut näytönohjainvalmistajien toteutettavaksi eikä kilpaile omalla referenssimallillaan suoraan omien asiakkaidensa kanssa, kuten NVIDIA omalla Founders Editionillaan.
Radeon RX 5700 XT:n ilmanohjain on muotoiltu ja kuvoitu hieman näyttävämmäksi kuin 5700-mallissa ja lisäksi XT:ssä Radeon-logo on valaistu ja takapuolelta löytyy suojalevy.
5700 on varustettu karsitulla Navi 10 -grafiikkapiirillä, jossa on käytössä 2306 stream-prosessoria ja 140 tekstuuriyksikköä. Grafiikkapiiri toimii 1465 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1725 MHz:n Boost-taajuudella.
5700 XT on puolestaan varustettu täydellä Navi 10 -grafiikkapiirillä eli 2506 stream-prosessorilla ja 160 tekstuuriyksiköllä. Grafiikkapiiri toimii 1605 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1905 MHz:n Boost-taajuudella.
AMD on lanseerasi Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yhteydessä uuden Game-kellotaajuuden, jota se käyttää kuvaamaan grafiikkapiirin todellista kellotaajuutta tyypillisessä pelirasituksessa. 5700:n pelitaajuudeksi on ilmoitettu 1625 MHz ja 5700 XT:n 1755 MHz.
Todellisuudessa 5700:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa n. 1650 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 76 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Todellisuudessa 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1786 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 85 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Näytönohjaimissa on 256-bittisen muistiväylän jatkeena on kahdeksan gigatavua 14 Gbps:n nopeudella toimivaa GDDR6-näyttömuistia ja muistiväylän kaistanleveys on 448 gigatavua sekunnissa.
Molemmat näytönohjaimet on varustettu 6- ja 8-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä ja 5700:n TBP- eli Typical Board Power-arvo on 180 wattia ja 5700 XT:n 225 wattia.
Näyttöliittiminä tarjolla on kolme Displayport 1.4a-liitintä ja yksi HDMI 2.0b-liitin. Liitinten yläpuolelle osa on rei’itetty kokonaan lämpimän ilman ulostulolle.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimia verrataan ensisijaisesti GeForce RTX 2060- ja 2070-näytönohjaimiin. Mukana ovat myös NVIDIAn leiristä juuri julkaistut 2060 Super- ja 2070 Super- sekä 1660 Ti-, 1080-, 1080 Ti- ja 2080-mallit. AMD:n leiristä mukana ovat RX 590-, Vega 56- ja 64- sekä Radeon VII -mallit.
Testit ajettiin 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla oli käytössä 19.7 -lehdistöajurit ja muilla Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Adrenalin 2019 Edition 19.6.3 -ajurit. GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimilla oli käytössä 431.16-lehdistöajurit, muilla GeForce-näytönohjaimilla 430.86-ajurit.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- GeForce GTX 1660 Ti: alkaen 279 €
- Radeon RX Vega 56: alkaen 294 €
- Radeon RX 5700: alkaen 349 € (?)
- GeForce RTX 2060: alkaen 359 €
- Radeon RX 5700 XT: alkaen 399 € (?)
- GeForce RTX 2060 Super: alkaen 439 €
- Radeon RX Vega 64: alkaen 493 €
- GeForce RTX 2070: alkaen 499 €
- GeForce RTX 2070 Super: alkaen 549€
- GeForce GTX 1080: alkaen 600 €
- Radeon VII: alkaen 739 €
- GeForce RTX 2080: alkaen 740 €
- GeForce GTX 1080 Ti: alkaen 849 €
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
GeForce-näytönohjaimet:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 OC
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- MSI GeForce GTX 1660 Ti Gaming X
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Founders Edition
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2070 Armor
- NVIDIA GeForce RTX 2070 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X
Radeon-näytönohjaimet:
- XFX Radeon RX 590 Fatboy
- AMD Radeon RX Vega 56
- AMD Radeon RX Vega 64
- AMD Radeon VII
- AMD Radeon RX 5700
- AMD Radeon RX 5700 XT
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.
Suorituskykytesti 3840×2160-resoluutiolla
Monien lukijoiden toiveesta testasimme Battlefield V -pelin 3840×2160-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla keskimääräisestä ruudunpäivitysnopeudesta välittämättä. Ruudunpäivitysnopeus ei riittänyt yli 60 FPS:ään kuin Radeon VII:llä. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla on suositeltavaa käyttää 4k-resoluutiolla High- tai Medium-tason kuvanlaatuasetuksia.
Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 21 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 14 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 4 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Resident Evil 2:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 2 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Forza Horizon 4:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 35 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 44 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 ja RTX 2060:n ero oli vain noin 3 % Radeonin hyväksi ja RX 5700 XT hävisi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 3 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 17 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 18 % suorituskykyisempi kuin 2070.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 7 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 XT.
Resident Evil 2:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli lähes tasoissa RTX 2070:n kanssa noin prosentin erolla Radeonin hyväksi.
Forza Horizon 4:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 34 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 55 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli lähes tasoissa RTX 2060:n kanssa, ollen sitä noin 3 % suorituskykyisempi. RX 5700 XT jäi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 5 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Counter Strike: Global Offensivessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 16 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 noin 21 % suorituskykyisempi kuin 5700 XT.
Tehonkulutusmittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700:n tehonkulutus oli 31 wattia korkeampi kuin GeForce RTX 2060:llä ja RX 5700 XT:n kulutus oli puolestaan 52 wattia korkeampi kuin RTX 2070:llä.
Lämpötilamittaukset
Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla GPU-Z-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700 XT:n Navi 10 -grafiikkapiirin lämpötila nousi AMD:n omalla jäähdytysratkaisulla jopa 86 asteeseen eli sen kaveriksi kaivattaisiin ehdottomasti tehokkaampaa jäähdytysratkaisua. 5700:llä grafiikkapiirin lämpötila oli 76 astetta eli kolme astetta korkeampi kuin RTX 2060:llä.
Melumittaukset
A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Melumittauksissa molemmilla Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla melutasoksi mitattiin noin 40 desibeliä, jota ei voi korvakuulolla enää kutsua hiljaiseksi tai miellyttäväksi. Hiljaisempia Radeon RX 5700 -näytönohjaimia on odotettavissa myöhemmin näytönohjainvalmistajilta.
Ylikellotustestit
AMD:n lehdistöajurissa oli bugi Wattman-ylikellotusominaisuuksissa ja toimiva ajuri tuli ladattavaksi vasta julkaisun yhteydessä. Aikataulusyistä emme valitettavasti ehtineet suorittamaan ylikellotustestejä artikkelin alkuperäisen julkaisun yhteydessä.
Päivitys 31.7.2019
Ylikellotustestissä Radeon RX 5700 XT- ja 5700-näytönohjaimet olivat asennettuna suljetun Cooler Master Cosmos C700P -kotelon sisälle. Power Limit eli tehonkulutuksen yläraja nostettiin maksimiin eli 5700 XT:llä +50 %:iin ja 5700:llä +20 %:iin. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
Radeon RX 5700 -näytönohjaimien grafiikkapiiriä ylikellotetaan manuaalisesti käyrällä, jossa vaaka-akselilla on kellotaajuus ja pystyakselilla käyttöjännite. Kun kellotaajuutta nostetaan, käyttöjännite nousee vakiona automaattisesti mukana 5700 XT:llä maksimissaan 1,2 volttiin asti, ja 5700:llä 1,045 volttiin asti, mutta sen voi asettaa myös manuaalisesti haluamakseen. 5700 XT:llä kellotaajuus on mahdollista nostaa maksimissaan 2150 MHz:iin ja 5700:llä 1850 MHz:iin. GDDR6-muistien kellotaajuus on 5700 XT:llä mahdollista nostaa 875 MHz:stä 950 MHz:iin ja 5700:llä 930 MHz:iin, mutta molemmilla näytönohjaimilla havaittiin 900 MHz:n jälkeen epävakautta.
Molempien näytönohjaimien tuulettimen automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvä kierrosnopeus on vakiona asetettu todella matalalle ja se nousee maksimissaan 42 %:iin eli noin 2100 RPM:ään. Tästä huolimatta näytönohjaimet ovat äänekkäitä noin 40 desibelin melutasolla ja varsinkin 5700 XT toimii todella lämpimänä eli 86-asteisena ja 5700 puolestaan hieman viileämpänä 76-asteisena.
Radeon RX 5700 XT
Radeon RX 5700 XT:n kanssa tuli melko nopeasti selväksi, että AMD on jo itse venyttänyt sen lähes äärirajoille omalla vakiojäähdytyksellään. Tehonkulutuksen ylärajan nostamisen ja kellotaajuuden korottamisen seurauksena grafiikkapiirin lämmöt karkasivat yli 90 asteeseen, jos tuuletinprofiilin annettiin olla vakiona. Jotta lämmöt saatiin kuriin, tuulettimen kierrosnopeutta piti nostaa sen verran runsaasti, että näytönohjaimen melutaso nousi lähes sietämättömän äänekkääksi.
Tässä vaiheessa päätimme tehdä varsinaiset ylikellotustestit 5700 XT:llä siten, että tuulettimen kierrosnopeus nostettiin maksimiin eli 4500 RPM:ään, jolloin melutaso nousi lehtipuhallinmaiseksi 56,5 desibeliin. Testin tarkoituksena oli simuloida myöhemmin markkinoille saapuvia tehokkammalla jäähdytysratkaisulla varustettuja custom-malleja.
5700 XT:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 2100 MHz:iin, jolloin se oli todellisuudessa noin 2030 MHz:n tuntumassa. Wattman ilmoittaa GDDR6-muistien taajuudeksi vakiona 875 MHz ja ne toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 XT ylikellotettuna 302 watista 375 wattiin eli 73 wattia. Kun tuuletin huusi täysillä grafiikkapiirin lämpötila oli ylikellotettuna 76 astetta ja AMD:n nykyisin ilmoittama lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 99 asteeseen.
Radeon RX 5700
Siinä missä äärirajoille jo vakiona viritetyn 5700 XT:n ylikellottaminen oli suorastaan painajaismainen koettelemus, 5700-mallilla kaikki sujui kuin leikki. AMD on asettanut 5700:lle keinotekoiset rajat, jotta sen suorituskykyä ei pystyisi ylikellottamaan liian lähelle 5700 XT:tä.
5700:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 1850 MHz:iin eli maksimiin, jolloin kellotaajuus oli todellisuudessa noin 1780 MHz:n tuntumassa ja käyttöjännite 1,045 volttia. GDDR6-muistit toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 ylikellotettuna 265 watista 298 wattiin eli 33 wattia. Tuulettimen kierrosnopeuteen ei koskettu eli melutaso pysyi noin 40 desibelissä, jolloin grafiikkapiirin lämpötila nousi ylikellotettuna 76 asteesta 80 asteeseen ja lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 95 asteeseen.
Alivoltitus
Radeon RX 5700 XT:llä vakiojännite on 1,192 volttia eli 1192 millivolttia ja todellinen kellotaajuus 3D-rasituksessa oli noin 1825 MHz. Kun jännitettä laskettiin, grafiikkapiirin todellinen kellotaajuus käyttäytyi seuraavanlaisesti:
- 1192 mV: n. 1825 MHz (vakio)
- 1150 mV: n. 1865 MHz
- 1125 mV: n. 1885 MHz
- 1100 mV: n. 1920 MHz
- 1075 mV: n. 1950 MHz
- 1050 mV: Kokoonpano kaatui
Alivoltitettuna, mutta korkeammalla kellotaajuudella toimineen 5700 XT -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 310 wattia eli hieman korkeampi kuin vakiona ja grafiikkapiirin lämpötila oli samalla tasolla noin 85 asteessa.
Radeon RX 5700:llä vakiojännite on jo valmiiksi todella alhainen eli 0,984 volttia. Jännitteen laskemisella ei ollut vaikutusta kellotaajuuteen, mutta grafiikkapiirin lämpötilaa ja tehonkulutusta alivoltittamalla on mahdollista laskea.
Suorituskyky ylikellotettuna ja alivoltitettuna
Suorituskykytesteissä tehtiin erikoinen havainto ylikellotetulla 5700 XT:llä, kun joissain peleissä, kuten Shadow of the Tomb Raiderissa ja F1 2019:ssä, 99. persentiili laski vakiotuloksiin verrattuna. Metro Exoduksessa vastaavaa ilmiötä ei havaittu.
Shadow of the Tomb Raiderissa ylikellotettuna 5700 XT:llä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 4 %, mutta 99. persentiili suorastaan romahti 65 -> 36-57 FPS:ään. Alhaisempi tulos johtui huomattavasti suuremmasta määrästä heikkoja yksittäisten ruutujen renderöintiaikoja kuin vakiona. GDDR6-muistien ylikellottaminen ei vaikuttanut negatiivisesti tuloksiin.
Alivoltitettuna 5700 XT oli Tomb Raiderissa noin 3 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli Tomb Raiderissa noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT:llä F1 2019:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 9 %, mutta 99. persentiili laski 89 -> 87 FPS:ään. Tällä kertaa havintojemme mukaan syynä oli GDDR6-muistien ylikellottaminen, eikä grafiikkapiirin ylikellottaminen vaikuttanut negatiivisesti tulokseen.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT oli 3DMark Timespyssä noin 5 % ja 5700 noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Jos Radeon RX 5700 -näytönohjaimia haluaa viritellä ja ylikellottaa AMD:n ajureiden Wattman-välilehden tarjoamia rajoja korkeammalle, se onnistuu omalla riskillä Windowsin rekistereitä editoimalla. SPPT- eli SoftPowerPlay Table -modifikaatiossa Windowsin rekistereihin kirjoitetaan uudet raja-arvot, jotka näytönohjain lukee.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet Radeon RX 5700 -näytönohjaimet ovat kuluttajien näkökulmasta erittäin tervetullut julkaisu markkinoille. Ensimmäiset maistiaiset kiristyneestä kilpailutilanteesta saatiin välittömästi, kun NVIDIA lanseerasi uudet GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet suorituskyvyltään ja hinnaltaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yläpuolelle. AMD vastasi haasteeseen välittömästi laskemalla Radeon RX 5700 -näytönohjaimien hintoja kaksi päivää ennen myynnin alkamista.
Saimme io-techin testiin tuoreeltaan AMD:n omat referenssinäytönohjaimet, joiden jäähdytysratkaisussa käytetään hieman äänekästä blower-mallista tuuletinta eikä niiden jäähdytystehokaan ole parhaimmasta päästä. AMD perustelee päätöstään siten, että kyseiselle jäähdytysratkaisulle on markkinoilla kysyntää esimerkiksi valmiskokoonpanoissa ja samalla se jättää asiakkailleen eli näytönohjainvalmistajille vapaat markkinat kilpailla järeämpien ja hiljaisempien jäähdytysratkaisuiden kanssa.
Radeon RX 5700 XT on 449 euron hinnallaan Suomessa tällä hetkellä noin 100 euroa edullisempi kuin GeForce RTX 2070 -näytönohjaimet ja tarjosi esimerkiksi 1440p-resoluutiolla Shadow of the Tomb Raiderissa ja Metro Exoduksessa noin 4-5 % parempaa suorituskykyä. 5700 on puolestaan 389 euron hinnallaan suurin piirtein saman hintainen tai parikymppiä kalliimpi kuin halvimmat GeForce RTX 2060 -mallit, mutta se tarjoaa edellä mainituissa peleissä 10-11 % parempaa suorituskykyä.
7 nanometrin viivanleveydestä huolimatta tehonkulutuksella tai grafiikkapiirin lämpötilalla AMD ei pysty kehuskelemaan, sillä 5700-mallin tehonkulutus on pykälää suorituskykyisemmän 2060 Superin tasolla ja 5700 XT:n puolestaan 2070 Superin tasolla. 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus on vedetty aivan tappiin, josta kertoo 86 asteen rasituslämpötila, kun taas 5700:n 77 asteen lämpötila on huomattavasti maltillisemmalla tasolla.
Ylikellotustestien yhteenvetona voidaan todeta, että Radeon RX 5700 XT:llä kannattaa keskittyä näytönohjaimen mahdollisimman hyvään jäähdyttämiseen ja alivoltittamiseen, Radeon RX 5700:llä puolestaan voi grafiikkapiirin ylikellottaa maksimiin ja hieman GDDR6-muistejakin.
Vegan haasteiden jälkeen AMD:n uusi tuleminen Navilla näyttää huomattavasti paremmalta. Microsoft ja Sony ovat kertoneet tuovansa seuraavan sukupolven pelikonsolit AMD:n grafiikkapiirillä varustettuna myyntiin ensi vuonna. Molemmista löytyy rautapohjainen säteenseuranta, joten 2. sukupolven RDNA-arkkitehtuuri ja Navi-grafikkapiirit tullaan todennäköisesti näkemään aiempaa ripeämmällä tahdilla. AMD on sanonut suoraan kehittävänsä jatkossa puhtaasti pelaamiseen suunnattuja grafiikkapiirejä pohjautuen RDNA-arkkitehtuuriin ja myös kalliit ja kömpelöt HBM-muistit on vaihdettu edullisempiin ja joustavampiin GDDR6-muisteihin. Nähtäväksi jää, julkaistaanko seuraavaksi isompi Navi-piiri korvaamaan Radeon VII ja Vega 20 vai edullisemmat Radeon RX 500 -sarjan näytönohjaimet ja Polaris-grafiikkapiirit.
Sanotaanko nyt näin, että jos on minimissään yli 170-200 fps ilman mitään ylimääräistä stutteria, ja alkaa syyttämään huonoa FPS:ssää hävitessään, niin aika huono lähtökohta taitojensa parantamista ajatellen… Global ei oo mikään aivan maaginen taitotaso tuossa pelissä kuitenkaan. Ehkä sitten, jos yrittää tosissaan tähdätä korkealle ja kiipeää jotain Faceit ladderia niin pelaamisessa voi jo vaatia yli 300 fps, vaikkakaan en tiedä onko 5 ms päivitysnopeudesta (200fps) siirryttäessä esim. 2 ms (500fps) päivitysnopeuteen oikeasti jotain muutakun lumevaikutusta…
240 Hz näytöllä tietysti hyvä jos fps pysyy yli 240.
Niin ja kilpapelaaja/"semi"kilpapelaaja != Global Elite. Muutama kuukaus takaperin pelattiin Astraliksen duphreeta ja jotain sen tanskalaisia kavereita vastaan hieman humalassa, saattoi kyllä olla nekin, mutta ei hirveästi ollu meidän 5xGE tiimillä sanomista…
Tuontyyppisissä peleissä ylipäätään juu.
PCGH testaillut tuota anti-lagia ja kirjoittivat kokemuksistaan myönteiseen sävyyn. Miinuksena, että toimii vain DX11:sta tai vanhemmissa.
Radeon RX 5700 (XT): Radeon Anti-Lag ausprobiert – macht nicht nur Navi geschmeidig
Sais Nvidiakin väsätä jotain tuollaista.
Kumpikohan parempi 350fps +antilag päällä vai 450fps ilman anti lagia.
https://www.pcgamesn.com/nvidia/nvidia-anti-lag-sharpening-amd-radeon-alternative?amp
ja sitten kun katsoo PCGH:n graafeja niin tuolla asetuksella ei ole mitään merkitystä käytännössä:cigar2:
https://www.pcgameshardware.de/scre…Lag-BFV-RX-5700-XT-2070S-FHD-FFR-off-pcgh.png
Kaivoit sen yhden kuvaajan jossa sillä ei ole merkitystä :confused:
Katsopa se versio, jossa Future Frame Rendering asetus on päällä.
Ja ei, anti-lag ei käsittääkseni ole sama kuin nvidian "pre-rendered frames" asetus.
Otit ainoan graafin missä eroja ei ole ja sekin selitetään tekstissä minkä takia eroja ei synny.
Artikkelissakin todetaan että Nvidian asetuksella ei ole käytännössä mitään merkitystä (google translate)
Ymmärrän kyllä että yrität esittää että AMD käyttämällä jälleen saavutettaisiin joku jeesus ilmiö ja kaikki on mahtavaa sekä parempaa.
Todellisuudessa noilla antiLag tms on kaikista vähiten merkitystä.
Lähdetäänkö vaikka siitä että 240Hz TN näytön merkitys on huomatavasti suurempi kuin sillä mitä yrität tässä nyt tuoda esille.
Mistäs tällainen siteeraus?
Luetaanko eri artikkelia?
Tämän sivuston.
Computer Hardware | SegmentNext
Kannattaa huomata että jos AntiLag laskee FPS niin todellisuudessa silloin Antilag Off saattaa olla nopeampi itse pelissä.
Ja jos nämä erot joku oikeasti huomaa niin sitten on kyseessä varsinainen virtuoosilapsi, nyt puhutaan kuitenkin niin pienistä asioista.
Yhtähyvin voisi puhua 1.2mm "rapidfire" vaikutuksesta Vs normaalit 2mm.
Mutta todellisuuden erot näin pienissä asioissa ei ole edes väittelemisen arvoista.
Ja tämä ulkopuolinen lähde, joka ei ilmeisesti ole revikoinut näyttistä eikä tehnyt omia anti-lag testejään, on parempi taho arvioimaan asiaa kuin nämä PCGH:n testaajat itse?
Tottakai, mutta jos ajurin input lag on vaikkapa 10ms alempi antilag on -tilassa, on frametimellä varaa hyvin tippua ennenkuin antilag off -tilan input lag kokonaisuudessaan ottaa voiton.
On kokemusta Battlefield V:n FFR -asetuksella leikkimisestä, kun pelintekijät kehoittivat pitämään sen off -tilassa fps pysyy riittävän korkeana. Off tilassa input lag on tuntuvasti pienempi, kun fps on sama. Käytännössä tuossa penaltti on kuitenkin niin suuri (off ~80+ vs on ~130+), että en ole off tilaa käyttänyt. Noissa PCGH:n testeissä erot ovat Navilla suhteellisesti hyvin paljon pienempiä.
Näitä pieniä eroja ollaan koitettu saada hyödynnettyä mutta menee niin pieniksi ettei meidän parhaat pelaajat edes huomaa niitä, ei sen puoleen huomannut ninjojen pelaaja pyjamissaankaan kun testasi tuota
Model 0 hiiren debounce time joka asetettu 4ms. vaikka ero vakio asetukseen on 5-6ms vähemmän.
Käytännössä 144hz ja 240hz välillä input lagin ero on ~3ms. Aika "virtuoosilapsi" saa olla jos tuolla on enemmän merkitystä kuin tuolla AntiLagilla. Sanotaan nyt vielä että tolla AntiLagilla ei ole mitään merkitystä CS:GO:ssa jos siinä on CPU Bottleneck.
Puhutko nyt pixel response ajasta?
Ei se näyttö ainakaan nopeudu AntiLag toiminnoilla.
Ja Riippuu ihan paneelista ja overdrive asetuksistakin.
Kaikki VA paneeli ei edes pysty moiseen edes Max overdrive asetuksella.
Myös näytöissäkin on ImputLag, kai käytät nopeimpia maximaalisen suorituksen takaamiseen?
Mutta tiedän että tarkoituksesi on nyt nostattaa AMD.tä tälläisen ominaisuuden johdosta ja tehdä siitä isompi ja merkittävämpi numero kuin se oikeasti edes on.
Täytyy varmaan heittää porukalta 1080Ti ja 2080Ti pois ja laittaa salaa 5700XT tilalle ja tarkkailla herrojen ilmeitä 😆
@Sampsa voisi vetäistä streamin PUBGia RX XT ohjaimella. Peli minkä tulokset oikeasti kiinnostaa.
CS:GO anti-lag testailua 144hz tn näytöllä:
tl;dw
RTX2070 26ms
5700XT AL off 29ms
5700XT AL on 19ms
subjektiivisesti huomattava vaikutus 60hz, mutta ei enää 144hz virkistystaajuudella.
Contrast Adaptive Sharpening (CAS) vaikuttaa aika lupaavalta:
Onnistuukohan tuolla myös 1080p -> 1440p skaalaus?
Eli sokko testinä ei huomaa(mikä on täysin odotettua)
Meillä kyllä mittausten perusteella mennään noita lukuja reippaasti alemmaksi, mutta itse näyttökin on kyllä parempi kuten näytönohjainkin, käytännön eroa ei ehkä siltikään sokkotestillä tulisi huomattua.
Mutta sama tapahtuu myös näillä näyttöjen imputLag vähentävillä ominaksuuksilla, eroa ei sokkotestillä pysty huomaamaan.
Aivan kuten Model 0 hiiren 4ms asetus,ei pysty huomaamaan.
Kun fps korkea. Huomaa, kun fps matala.
Sinänsä pelaajan reaktioajan suhteenhan sillä ei edes ole väliä huomaako eron vai ei. Kun laitteiston latenssi on 10ms alempi, reagoi myös elimistö tasan sen 10ms aiemmin.
Sulavoitunut liike siis mistä huomaa, hieman selkeämpi kuva likkeen aikana josta osittain pelaajan reaktioaika/kohteeseen tähtääminen helpottuu.
Spot on. Tämä AMD:n Input Lag ominaisuuskin on nimenomaan pienten etujen havittelua, mutta toimii vain jos pelissä on GPU Bottleneck. Kaikilla ei nyt satu olemaan rahaa laittaa +1000€ koneeseen, joten tästä voi olla monelle sen takia hyötyä.
ps:
Aivan varmasti siellä teidänkin tiimissä on viritetty kaikki mahdolliset asetukset input lagin minimoimiseksi, niin turha väittää, että kyseinen ominaisuus ajuritasolla on turha.
Jos teoriassa AMD:n kortti olisi tasoissa Nvidian parhaan kortin kanssa e-sports tittelissä, vaihtuisiko tiedän tiimissä kortit Nvidia -> AMD sen takia, että AMD:lla saattaisi saada alhaisemman input lagin ajurien takia? Todennäköisesti kyllä.
Ne on jo niin alhaiset ettei ole hyötyä vaihtaa hitaampaan ohjaimeen joka osaltaan ei auttaisi asiaa yhtään.
Sitä en tiedä sanoa vaihtuisiko jos olisi yhtänopeaa tarjolla AMD.llä, imputlagit kun ei varsinaisesti ole nytkään mikään ongelma ollut joten ei niissä ole mitään mitä lähteä korjaamaan.
Isoin ongelma löytyy tuoleista,liian monta erillaista tuolia joissa selviä puutteita.
Siksi tilasin itselleni Noblechair heron ja porukka sitten koe istuu sen+Noblechair Epicin ja tekee niistä valinnan.
Ehkä tässä vaiheessa auttaa pidemmissä matseissa enemmän kuin mikään muu päivitys.
Keskiluokkaanhan nää oli tarkotettu, ja hyvin suoriutuvat. Ajureiden myötä varmasti parantuu suorituskyky kun (ainakin suurimmissa määrin) uusi arkkitehtuuri eikä GCN 6.0.
ps. @Lepakomäyrä mukava nähdä vaikka olet Nvidia-ukko, niin nyt olet jättänyt ne vihreät lasit pois. Pidä jatkossakin toi asenne. :tup:
Ajatuksen tasolla kiinnostaa tuosta Forza Horizonista, että onko siinä jotain erityisesti nVidiaa rampauttavaa pelissä vai jostain syystä AMDn korteille vain paljon parempi työkuorma (miksi? miksei toistu muissa peleissä näin räikeästi?). Mukavalle vaikuttaa kortit, mutta muutama viikko sitten hommattu vajaa 300e Vega 56 Pulse ei ainakaan huonolle ostokselle vielä tunnu, mikä on tietysti henkilökohtaisesti kiva juttu :tup:
Katsellaas tulisiko sieltä vielä kunnon 4k korttia vuoden sisään järkihintaan jommalta kummalta leiriltä!
Omalla geforcellani FH4:ssä gpu usage tapissa, mutta power draw sellaisen 15-20 prosenttiyksikköä pienemmät kuin normaalisti. Pienin mitä olen missään pelissä nähnyt.
Ehkäpä jokin osa GPU:sta toimii pullonkaulana nvidialla tuossa työkuormassa ja muut työskentelevät sitten puoliteholla. Noviisin spekulointia tosin, mitään en näistä ymmärrä.
Koska Microsoftin oma studio ja peli suunniteltu nimenomaan Xboxille missä on GCN? Ei tuo ensimmäinen kerta ole. RDNA ei toki ole GCN mutta samaa sukua suoremmin pelikäyttöön optimoituna
Eiköhän tuo spekulointisi ole pääpiirteissään oikein.
Forza kun oli alunperin yksinoikeuspeli xflopsille ja nyky konsoleissa on AMD:n GPU, niin eiköhän se grafiikka koodi ole alunperin optimoitu sille.
Kun PC versio julkaisiin niin on vähän ajettu testejä ja todettu että fine enuf koska keskiverto raudalla FPS on kuitenkin vähintään 1,5-2x parempi kuin konsolilla. Ei siis ole liene kannattanut rahaa lappaa optimointieihin. Forzan PC pelailustakin kun voi tehdä oletuksen, että pelaajalla liene on myös investoituna rattipolkimet tai jonkunlainen peliohjain, niin tuskin sen koneesta löytyy markkinoiden hitaimpia GPU:takaan.
Mjoo, toki vähän teknisemmällä tasolla vielä kiinnostaisi. Voisi kuvitella, että suuri osa isoista peleistähän varmaan tehdään XBox / PS4 suorituskyky hyvin keskeisesti mielessä ja molemmissa GCNää, mutta Forzan kaltaiset suorituskykyerot PC puolella AMD ja nVidia muissa peleissä suht tasaväkisesti kilpailevien korttien välillä tuntuu enemmän poikkeuksille kuin säännölle.
Voi olla, tai sitten vain yksinkertaisesti pelin renderöijän ratkaisut sopivat tässä tapauksessa huonosti NVIDIAn arkkitehtuurille/arkkitehtuurille, kyllä noita tulee loppuviimein aika useinkin vastaan että peli toimii toisella valmistajalla selvästi keskivertoa huonommin / paremmin
Konsoleilla on aika rajalliset rautaresurssit, mutta ohjelmointirajapinnat tarjoavat myös erittäin matalantason rajapinnat ja sitä kautta kontrollin rautaan. Koodi tehdään raudan mukaan.
Vaikka ehkä PC puolelle siirryttäessä jouduttaisiin siirtymään ylemmän tason grafiikkarajapintoihin niin koodi genereisesti on jo sille target arkkitehtuurille tehty, eli vaikka niitä matalantason kutsuja otettaisiin pois ja vaihdettaisiin korkeamman tason kutsuille niin muu koodi voi olla jo epäedullista toiselle GPU arkkitehtuurille. Jos peli pyörii riittävän hyvin keskiverto raudalla, niin ei kannata alkaa optimoida.
Varsinkin pelissä joka on alunperin pitänyt suunnitella 30 tai 60 FPS limitille, niin siellä on jo muuten tehty kaikki mahdollinen optimointi kontrollien inputlagin yms piilottamiseksi jottei sitä tarvitse pysytä ajamaan 100-200FPS että pelikokemus on kunnossa.
Kovin teknisiä tietoja ei varmaan saa kun koodi on suljettua. Tietty jos foorumilla on joku GFX koodailun guru joka viitsii meitä tyhmiä opettaa niin ehkä jotain toivoa. 😉
Olen yllättynyt. Linusilla ekana mediatalona ottavat kantaa tuohon kortin tehonkulutukseen.
Eikös myös io-tech ole aika selkeästi huomioinut tämän omassa artikkelissaan?
En ole lukenut kun "artikkeli päivittyi".
Lämpötilathan johtuvat vähintään yhtä paljon coolerista kuin itse piirin tehonkulutuksesta. Customit auttavat siihen puoleen.
Saapa nähä milloin näille olisi luvassa Fullcover -blokkeja 🙂
katso liitettä 247843
Loppukuusta.
EK-Vector Blocks Engineered for AMD Navi GPUs – ekwb.com
Juuri näin. Joku oli jo R9 290X:n vai minkä 2 rupellisen jäähyin tintannut tuohon kiinni ja lämmöt jossain 65 paikkeilla sen jälkeen.
Tuo AMD:n lehtipuhallinmalli on tahallaan "vain riittävä", jää valmistajille sitten tilaa riipiä vähän lisätehoja/hiljaisempia ohjaimia (ja tietysti repiä lisää hintaa).
Vähän huono ennustella tulevia, kun nykyinekään testattu versio ei ole edes ensimmäinen iteraatio puhtaasta RDNA:sta vaan RDNA + GCN hybridistä. Eiköhän tuossa pari kolme iteraatiota mene ennekuin muut GCN blockit on vaihdettu RDNA blockeihin. Jos niiden aikana ei perf/W parane niin sitten alkaa näyttää huonolta. Siihen nähden että tuossa on nyt vasta lähinnä CU:t ja schedulerit veivattu uusiksi, perf/W parannus on ihan ok.
Tämä kuulostaa enemmän "taktikoinnilta" AMD:n puolelta, kuin todelliselta syyltä. Ei vaan haluttu latistaa tunnelmaa, sillä että kellotusominaisuudet haukuttaisiin julkistuksen yhteydessä.
Kunnon salaliitot taas tulilla.
Hyvä testi ja mukavia lukuja mutta ei kilpailua 2080Ti:lle joten ei kiinnosta kortti sen enempää
Sehän on nyt ollu heti tiedossa, että nämä kilpailevat RTX2060/RTX2070 -kortteja vastaan, mutta pieksevät joissakin testeissä Super -mallitkin.
Luulen että ongelmana on enemmänkin peli, hiiren senssi sekä dpi mikä vaikuttaa tuohon että huomaako sitä. CS kun on vähän semmonen reaktiopeli, flikit ja sprayn hallitseminen mekaanisesti paljon tärkeämpää ensin.
Itse huomaan jo ko. pelissä 1.5ms lisän m_rawinput käytöstä tai esim. hiiren 1000hz -> 500Hz (1ms ero). Kuin myös sen että fps vaikka 150 tai 300, pudotus suunnilleen samaa luokkaa.
Tullut tosin pumpumeja pelattua se reilu 20v. Eri asia sitten pystynkö enää tässä iässä hyödyntämään tätä vaikka kaikki saisi minimoitua… Ehkä sitä liikkuvan targetin seuraamista saisi helpotettua.
Mutta jos keskimäärin saisi tuota tulosta parannettua jostain kokonaistuloksesta 25ms -> 19ms mikä on jo prosentuaalisesti aika suuri, niin aivan varmasti sen huomaa varsinkin isoimmilla sensseillä. Ironisesti se on yksi niistä syistä miksi CS:ää joutuu pelamaan niin helvetin pienellä senssillä, säätämätön fov pakottaa oikeastaan 4:3 käyttöön jotta se on 90 eli helpompi osua kauemmas ja sitten vielä sen renderin unresponsiivisuus päälle että on vaikeampaa tehdä pieniä tarkkoja korjauksia tähtäykseen, jos senssi ei tosiaan ole <1000 EDPI.
Se että saako siitä järkyttävää hyötyä enää taitotason myötä onkin sitten ihan toinen asia.
Quake jäbät ainakin juhlisivat jos hiirtä saisi paljon responsiivisemmaksi, koska ei sitä lightning gunin träckkäystä muuten saa pidettyä hahmon kohdalla jos hiiri "leijuu" vähänkään.
Nyt unohdat todella merkittävän asian. Navi käyttää lähes pelkästään GCN instruction settiä. Ajurit ja pelit ovat edelleen GCN pohjaisia ja Navi ei pääse käyttämään sille optimaalisia komentoja. Nämä ajurit mitä AMDlta nyt tuli ovat korkeintaan beetta ajureita siihen nähden mitä Naville pitäisi olla. Ei ole ihme, että Navi on GCN/RDNA hybridi, koska GCN on kaikille tuttu ja siihen on helppo rakentaa päälle.
Se, että Navi kykenee kilpailemaan näinkin hyvin jo julkaisussa on jo todella paljon. Muutenkaan ei voi olettaa, että uusi arkkitehtuuri on optimoitu täysin jo heti alkuun, RTX on jo vuoden saanut ajuri päivityksiä.
Se, että paljonko Navista saadaan irti on vain spekulaatiota, mutta olen sata varma, että Navi tulee parantamaan suoritus kykyään huomattavasti, puhumattakaan mitä Navi20 piiri tuot tullessaan, kun se on täysin RDNA pohjainen.
Jos nyt vertaat Navia Turinkiin niin ovat käytännössä identtiset. Lähes samat kellot, sama stream/cuda prosessori määrä sekä sama virran kulutus, kaikki samassa teholuokassa.
Ainoa ero on 12nm vs 7nm ja Nvidian 7nm kortteja ei tulla ainakaan vuoteen vielä näkemään.
Se, että AMD on toistaiseksi selvästi jäljessä energiatehokkuudessa ei tarkoita sitä, etteikö Navista saada vielä lisää irti ja ero kapenee entisestään.
En ole löytänyt tälle Navi = GNC jutulle mitään muita lähteitä kuin tästä ketjusta pari viestiä. Esim. @Sampsa ei tuossa Navi arkkitehtuuri jutussa puhunut mitään siitä että olisi sitä ja tätä GNC pohjalta. Olisiko näille jutuille lähteitä? Myös @Kaotik jota pidän varsin perehtyneenä asioihin ei ole tälläisiä kirjoitellut, vaan aiemmassa viestissään sanoi ettei Navi ole mikään GNC 2.0 yms.
AMD Radeon RX 5000 är hybrid med inslag av GCN – "renodlad" RDNA först år 2020
Navi 10-based AMD Radeon RX 5700 still has elements of GCN, 'pure' RDNA coming only in 2020
Tuossa on jotain artikkeleita kyseiseen aiheeseen. Tietysti jotain tervettä spekulointia tässä on tullut käyttää ja viisaammat ihmiset ovat Navi grafiikka piippulinjan ja piirikuvan analysoineet.
Tässä suurinpiirtein 2:30 eteenpäin puhutaan, siitä miten Navi ei voinut olla täysi muutos vaan GCN elementtejä tuli ottaa mukaan, jotta ohjelmoiminen tulevaisuudessa olisi helpompaa:
Tuohon instruction settiin en löytänyt mitään linkkiä. Tämä kuitenkin on ollut puheenaiheena monessa eri kanavassa "katson vielä jos löydän", mutta perus käsitys itsellä on, että uusi arkkitehtuuri ja uusia komentoja joita ei ole vielä ehditty ottamaan käyttöön tai niitä ei voida käyttää jos pelimoottori ei niitä vielä tue tai ne vaatii kehittäjältä huomiota.
ISA (instruction set architecture) on uusi mutta se ei tarkoita vielä yhtään mitään, GCN:n eri sukupolvetkaan ei käytä kaikki samaa ISA:aa.
Onhan tuo selvästi edelleen GCN:n sukuinen monella tapaa, mutta harvoinpa mitään TeraScale->GCN tason muutoksia tuleekaan, ihan samaan tapaan tai jopa lähemmin esimerkiksi NVIDIAn piirit ovat jostain Fermistä lähtien sukua toisilleen. En usko RDNA2:n tulevan poikkeamaan rajusti nykyisestä, toki siinä uudistetaan taas asioita mutta todennäköisemmin erot ovat samaa luokkaa kuin vaikka GCN-sukupolvien välissä kuin mitään radikaalia (ellei sitten laske yksittäisiä asioita kuten mahdollista RT-TMU:tai)
Näin 2070:n omistajana voi aika rauhallisin mielin todeta että ei vituta. 😀
Mutta hyvä AMD, suunta on oikea. :tup:
Ehkäpä seuraavaan sukupolveen vaihtuu näyttiskin punaiseen leiriin.