io-techin testissä AMD:n uusi Radeon RX Vega 64 -lippulaivanäytönohjain.

Pitkään odotettu ja paljon hypetetty AMD:n uusi Vega-arkkitehtuuri ja siihen perustuva Radeon RX Vega 64 -lippulaivanäytönohjain on nyt virallisesti julki ja rajoitetusti myynnissä. Alun perin Vegaa odotettiin jo huhti-kesäkuussa, kun yritys ilmoitti julkaisevansa Vegan Q2/2017. Lopulta markkinoille lanseerattiin kuitenkin kesäkuun lopulla 999 dollarin hintainen Radeon Vega Frontier Edition, joka on pelaamiseen sijaan suunnattu ammattilaiskäyttöön mm. pelikehittäjille.

Vega-arkkitehtuuri on AMD:n mukaan suurin muutos sitten Graphics Core Next -arkkitehtuurin lanseerauksen ja olemmekin jo ehtineet io-techissä käsitellä arkkitehtuurin ominaisuuksia ja uudistuksia erillisessä tekniikkakatsauksessa.

 

AMD vahvisti Vega-arkkitehtuurin olemassaolon maaliskuussa 2016 eli 17 kuukautta sitten. Tuolloin yritys esitteli GPU-arkkitehtuurin tulevaisuuden roadmapin, jonka mukaan Vega suurin piirtein tämän vuoden alussa, sen avainominaisuudeksi listattiin HBM2-muistit ja suorituskykyä per watti Polarista paremmaksi.

AMD on hehkuttanut koko kevään tekevänsä paluun pelinäytönohjainten huipulle. Radeon RX Vega 64:n perusmalli on hinnoiteltu ilman veroja Yhdysvalloissa 499 dollariin. Saksassa Radeon RX Vega 64 saapuu AMD:n mukaan julkaisun yhteydessä myyntiin 499 euron hintaan eli se olisi hinnoiteltu noin 40 euroa halvemmaksi kuin edullisimmat GeForce GTX 1080 -näytönohjaimet. Pohjoismaissa näytönohjainta myy julkaisun yhteydessä ainoastaan ruotsalainen Komplett, jossa hintataso on alkaen 5090 SEK eli 532 euroa. Edullisempi Radeon RX Vega 56 saapuu myyntiin 28. elokuuta ja sen suositushinta on 399 dollaria.

Päivitys 17.8.2017: Radeon RX Vega 64:n hinnoittelu on herättänyt paljon keskustelua ja hämmennystä. Pelkkää näytönohjainta myytiin Euroopassa julkaisupäivänä hieman yli 500 euron hintaan muutamien satojen kappaleen erä. Norjassa ja Ruotsissa toimiva Komplett ei toimittanut näytönohjaimia lainkaan Suomeen ja esimerkiksi Jimm’s PC-Storessa Sapphiren Vega 64 on hinnoiteltu 769 euroon eli 279 euroa yli AMD:n 499 euron julkaisuhinnan* (lue lisää).

Kun julkaisuerä oli myyty loppuun, tällä hetkellä Euroopasta on saatavilla Radeon RX Vega 64 -näytönohjaimia kahden pelin kera ja hintataso on yli 600 euroa. Pelkkää näytönohjainta ei toistaiseksi löydy ostettavaksi 499 euron suositushinnalla.

Radeon RX Vega 64:sta tulee saataville yhteensä kolme eri mallia. Mustan muovisella ilmanohjaimella varustetun perusmallin rinnalle tulee kalliimmat metallikuoriset Limited Edition- ja Liquid Cooled Edition -mallit, joista jälkimmäinen toimii korkeammilla kellotaajuuksilla ja sen TDP-arvo on 345 wattia. Limited Edition- ja Liquid Cooled Edition -mallit tulevat Yhdysvalloissa suoraan AMD:lta myyntiin ainoastaan osana Radeon Pack -kokonaisuutta, jossa täytyy ostaa lisäksi Freesync-näyttö, Ryzen-prosessori ja AM4-emolevy. Euroopassa näytönohjainvalmistajilta, kuten Sapphirelta, on kuitenkin tulossa metallikuoriset versiot myyntiin myös erikseen, mutta hinta on samalla kalliimpi kuin osana Radeon Pack -tarjouspakettia.

Vega 10 -grafiikkapiirissä on yhteensä neljä Compute Engine -kokonaisuutta, jotka sisältävät yhteensä neljä uusittua geometriayksikköä, 64 Next-Gen Compute Unit -yksikköä (NCU) ja 64 ROP-yksikköä (Render Output Unit). 64 NCU-yksikköä puolestaan sisältävät yhteensä 4096 stream-prosessoria ja 256 teksturointiyksikköä. L2-tason välimuistia on 4 megatavua ja yhteensä SRAM-tyyppistä muistia piiriltä löytyy peräti 45 Mt. L2-välimuistin määrää voidaan pitää merkittävänä muutoksena, sillä sitä on peräti kaksinkertaisesti Fijiin nähden. Grafiikkapiirillä on kaksi 1024-bittistä HBM2-muistiohjainta (High Bandwidth Memory). Vega hyödyntää myös AMD:n Zen-prosessoreista tuttua Infinity Fabric -yhdysväylää.

Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFET LPP -prosessilla valmistettava Vega 10 -grafiikkapiiri rakentuu 12,5 miljardista transistorista ja piisirun pinta-ala on noin 486 neliömillimetriä. Io-techin testinäytönohjaimessa oli vuoden 2017 viikolla 17 eli toukokuun puolivälissä valmistettu grafiikkapiiri.

Vertailun vuoksi NVIDIAn GeForce GTX 1080 Ti:n GP102-grafiikkapiiri rakentuu 12 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on noin 500 neliömillimetriä. GeForce GTX 1080:n ja 1070:n käyttämä GP104-grafiikkapiiri rakentuu 7,2 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on 314 neliömillimetriä. AMD:n Radeon RX 400- ja 500-sarjan näytönohjaimissa käytettävän GF:n 14 nm -prosessilla valmistettavan Polaris 10/20-grafiikkapiirin transistorimäärä on 5,7 miljardia ja pinta-ala on 232 neliömillimetriä.

Vega 10 käyttää 2. sukupolven HBM- eli High Bandwidth Memory -näyttömuistia, joka integroidaan interposer-alustalle grafiikkapiirin välittömään läheisyyteen.  Käytössä on kaksi neljän gigatavun muistipinoa eli yhteensä kahdeksan gigatavua ja muistin kellotaajuus Radeon RX Vega 64 -näytönohjaimessa on 945 MHz.

HBM2-muisteissa 945 MHz:n kellotaajuudella siirtonopeus on 1,89 Gbps per pinni.  Yhdessä HBM2-pinossa on yhteensä 1024 data- eli I/O-pinniä, joten yhden pinon kaistanleveys on 242 gigatavua sekunnissa (1,89 Gbps/pin * 1024 pinniä / 8). Kahdella 945 MHz:n kellotaajuudella toimivalla HBM2-piirin pinolla muistiväylän kokonaiskaistanleveydeksi muodostuu 2 * 242 Gt/s = 484 Gt/s.

 

AMD:n Vega 64 -referenssinäytönohjaimen esittely

Io-techin testiin saapui Radeon RX Vega 64:n edullisin perusmalli, joka on varustettu mustalla muovisella ilmanohjaimella.  26,8 senttiä pitkä ja kahden korttipaikan korkuinen näytönohjain on varustettu 85 mm:n radiaalituulettimella, joka imee ilmaa kotelon sisuksista ja puhaltaa kaiken ulos näyttöliittimien yläpuolelta. Tuuletin pyörii koko ajan, eikä sammu lepotilassa.

Näytönohjaimen hintataso on AMD:n mukaan Saksassa julkaisun yhteydessä 499 euroa* (julkaisuhinta, lue lisää) ja Pohjoismaissa näytönohjaimia myy ainoastaan Komplett, jossa hintataso on alkaen 5090 SEK eli 532 €. Yritys ei kuitenkaan toimita näytönohjaimia Suomeen ja Suomessa Jimm’s PC-Storessa julkaisun yhteydessä Sapphiren Vega 64:n hinta on jopa 769 euroa.

Takapuolta peittää alumiininen levy, joka suojaa piirilevyä. CrossFire-konfiguraatiossa näytönohjaimet kommunikoivat keskenään PCI Express -väylän kautta, eikä AMD:n näytönohjaimissa ole ollut fyysisiä liittimiä sillalle enää muutamaan sukupolveen.

Piirilevy on varustettu kahdella 8-pinnisellä PCI Express-lisävirtaliittimellä, joka mahdollistaa yhdessä PCI Express x16 -väylän kanssa teoriassa 375 watin tehonkulutuksen (150 + 150 + 75 wattia). Virtaliittimien kohdalla piirilevyllä on kahdeksan GPUTach-lediä, jotka näyttävät grafiikkapiirin käyttöasteen. Viereisillä DIP-kytkimillä ledien värin voi vaihtaa halutessa siniseksi.

Radeon RX Vega 64:n TDP-arvo on 295 wattia, mutta käyttäjälle on tarjolla yhteensä kuusi eri Power-profiilia, joita kontrolloidaan näytönohjaimesta löytyvän VBIOS-kytkimen ja ajureiden Wattman-välilehden Performance-profiilien avulla.

Vakiona kytkin suorituskykyisemmässä tilassa ja ajureista on käytössä Balanced-profiili, jolloin grafiikkapiirin tehonkulutusraja on 220 wattia. Turbo-profiililla tehonkulutusraja on 253 wattia ja tarjolla on myös Power Saver -vaihtoehto 165 watin tehonkulutusrajalla. Jos VBIOS-kytkin vaihdetaan toiseen asentoon (kauemmas näyttöliittimistä), käyttöön tulee 15-23 wattia alhaisemmat tehonkulutusrajat.

Näyttöliittiminä on tarjolla alarivissä kolme DisplayPort-liitintä ja yksi HDMI-liitin. DVI-liitin on jätetty kokonaan pois ja tilalla on aukkoja lämpimän ilman ulostulolle.

Jäähdytyksessä grafiikkapiiri ja HBM2-muistit ovat kontaktissa kupariseen höyrykammioon, jonka päällä on alumiinirivasto. Radiaalituuletin imee ilmaa kotelon sisuksista ja puhaltaa sen osan alumiinirivaston läpi ulos kotelosta näyttöliittimien viereisistä rei’istä. Virransyötön komponentteja jäähdytetään koko piirilevyn peittävällä mustaksi anodisoidulla alumiinilevyllä.

Virransyöttö on yhteensä 13-vaiheinen, josta 12 vaihetta on pyhitetty Vega 10 -grafiikkapiirille ja yksi vaihe HBM2-muisteille. Virransyöttöä ohjataan piirilevyn takapuolelle sijoitetulla International Rectifierin IR35217-ohjainpiirillä ja jokaisessa grafiikkapiirin vaiheessa on käytetty IRF6894- ja IRF6811-MOSETteja (High & Low Side).

GPU-Z-ohjelman 2.2.0-versio ei tunnista Vegan ominaisuuksia vielä kunnolla. Radeon RX Vega 64 on asetettu toimimaan Vega 10 -grafiikkapiirin osalta 1274 MHz:n perustaajuudella ja 1546 MHz:n Boost-taajuudella. GPU-Z näyttää grafiikkapiirin kellotaajuudeksi korkeimman DPM7-tilan eli 1630 MHz, johon grafiikkapiirin kellotaajuus voi maksimissaan nousta lämpötilan ja tehonkulutuksen niin salliessa.

Todellisuudessa Vega 10 -grafiikkapiirin kellotaajuus seilasi 3D-rasituksessa 1200-1536 MHz:n välimaastossa ja grafiikkapiirin lämpötila nousi parissa minuutissa 85 asteeseen. Tuulettimen kierrosnopeus oli koko ajan 48-49 % (2400 RPM).

 

Testikokoonpano

Radeon RX Vega 64:n ensisijaisena vertailukohtana on NVIDIAn GeForce GTX 1080 Founders Edition -näytönohjain, jota ei enää ole juurikaan saatavilla kuin NVIDIAn omasta verkkokaupasta 629 euron hintaan. Valmistajien omiin suunnitelmiin perustuvien GeForce GTX 1080 -näytönohjaimien hintataso on Suomessa tällä hetkellä alkaen 540 eurosta ylöspäin.

Otimme testiin mukaan Asuksen uuden 11 Gbps -nopeuden GDDR5X-muisteilla varustetun ROG-STRIX-GTX1080-O8G-11GBPS-mallin, joka edustaa käytännössä AIB-valmistajien omiin suunnitelmiin perustuvien 1080-mallien parhaimmistoa ja se on 670 euron hinnallaan mielenkiintoinen vertailukohta näytönohjainvalmistajien omiin Vega 64 -malleihin verrattuna.

Lisäksi testeissä on mukana AMD:n edellisen huippunäytönohjain eli Radeon R9 Fury X sekä NVIDIAn noin 765 euron hintainen GeForce GTX 1080 Ti Founders Edition. Ajoimme mukaan myös testitulokset edullisemmalla Radeon RX Vega 56 -näytönohjaimella, joka testataan io-techissä virallisesti myöhemmin.

Varsin lyhyestä testiajasta johtuen testit ajettiin ainoastaan 3840×2160-resoluutiolla. AMD:n näytönohjaimilla oli käytössä Crimson 17.30.1051 Beta 4 -lehdistöajurit ja NVIDIA:n näytönohjaimilla GeForce 384.94 -ajurit.

 

Hintataso Suomessa 14.8.2017

 

Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Corsairin isohkon Obsidian 800D -kotelon sisälle, jonka pohjassa on yksi 140 mm:n kotelotuuletin ja testit ajettiin kylkipaneeli kiinni. Testikokoonpanona toimi Intelin 4,0 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettu 8-ytiminen Core i7-5960X -prosessori asennettuna Asuksen X99-Deluxe -emolevylle, joka on varustettu 16 gigatavulla DDR4-2400-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.

  • Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä, 4,0 GHz)
  • Asus X99-Deluxe (Intel X99)
  • 16 Gt Corsair Vengeance LPX 16GB DDR4-2400 (14-14-14-36 2T)
  • Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
  • Corsair Force GT 240 Gt SSD SATA 6 Gb/s
  • Corsair HX1000 (1000W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

Crimson 17.30.1051 Beta 4 -ajurit:

  • AMD Radeon RX Vega 64
  • AMD Radeon RX Vega 56
  • AMD Radeon R9 Fury X

GeForce 384.94 -ajurit:

  • NVIDIA GeForce GTX 1080 Ti Founders Edition
  • Asus ROG-STRIX-GTX1080-O8G-11GBPS
  • NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition

 

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan kahdella eri tavalla. Mukana on täysin synteettiset 3DMark- ja Superposition-testit sekä pelaamalla pelatut nopeusmittaukset, joissa OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili 60 sekunnin aikana.

99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon.

Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.

 

Suorituskyvyn skaalautuminen resoluution mukaan

Vertasimme Radeon RX Vega 64:n ja GeForce GTX 1080 FE:n suorituskyvyn skaalautumista Full HD-, QHD- ja Ultra HD -resoluutioilla Battlefield 1-pelillä. Full HD- ja QHD-resoluutioilla käytössä oli Ultra-tason ja Ultra HD -resoluutiolla High-tason kuvanlaatuasetukset.

GeForce GTX 1080 FE oli Full HD -resoluutiolla prosentin suorituskykyisempi kuin Vega 64, mutta korkeammilla resoluutioilla suorituskyky kääntyi Vega 64:n eduksi (QHD 5 % ja Ultra HD 9 %).

 

3DMark Fire Strike

3DMarkissa Vega 64:n grafiikkatulos oli 235 pistettä eli 5 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Superposition Benchmark

Superposition Benchmarkissa 1920×1080-resoluutiolla, DirectX 11 -rajapinnalla ja Extreme-asetuksilla Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 0,8 FPS:ää eli 3 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Battlefield 1

Battlefield 1:ssä DirectX 11 -rajapinnalla Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 4,5 FPS:ää eli noin 9 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

The Witcher 3

The Witcher 3:ssa GTX 1080 FE:n ruudunpäivitysnopeus oli 5 FPS:ää eli noin 11 % parempi kuin Vega 64:llä.

 

Deus Ex: Mankind Divided

Deus Ex: Mankind Dividedissä Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 2,8 FPS:ää eli noin 6 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Doom

Doomissa Vulkan-rajapinnalla Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 9,1 FPS:ää eli noin 15 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Mass Effect: Andromeda

Mass Effect: Andromedassa GTX 1080 FE:n ruudunpäivitysnopeus oli 11,2 FPS:ää eli noin 14 % parempi kuin Vega 64:llä.

 

Sniper Elite 4

Sniper Elite 4:ssä Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 1,4 FPS:ää eli noin 3% parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Rise of the Tomb Raider

Rise of the Tomb Raiderissa Vega 64:n ruudunpäivitysnopeus oli 3,5 FPS:ää eli noin 7 % parempi kuin GTX 1080 FE:llä.

 

Blender

Ajoimme Blenderillä suositut BMW Benchmark CUDA-testit GeForce GTX 1080- ja 1080 Ti -näytönohjaimilla ohjelman 2.78c-versiolla ja CUDA-rajapinnalla ja Radeon RX Vega -näytönohjaimilla ohjelman tuoreella 2.79 RC 1 -versiolla ja OpenCL-rajapinnalla.

Molemmat Vega-näytönohjaimet olivat BMW-renderöintitesteissä OpenCL:llä nopeampia kuin GeForcet.

 

Claymore’s Dual Ethereum AMD+NVIDIA GPU Miner v9.8

Testasimme Ethereumin louhintanopeutta ja molemmilla Radeon RX Vega -näytönohjaimilla hashrate oli noin 30 Mh/s.

 

Tehonkulutusmittaukset

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Rise of the Tomb Raider -peliä.

Radeon RX Vega 64 -näytönohjaimella kokoonpanon tehonkulutus oli 3D-rasituksessa samaa tasoa Fury X:n kanssa ja jopa 125 wattia korkeampi kuin GeForce GTX 1080 FE -kokoonpanolla.

 

Lämpötilamittaukset

Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden monitorointityökalulla ja NVIDIAn näytönohjaimilla EVGA:n Precision OCX -ohjelmalla. 3D-rasituksena käytettiin Rise of the Tomb Raider -peliä.

Radeon RX 64 Vegan grafiikkapiirin lämpötila nousi 3D-rasituksessa parissa minuutissa 85 asteen maksimiarvoon.

 

Melumittaukset

A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 32,6 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Rise of the Tomb Raider -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Huom! Melu on logaritminen suure, jonka yksikkö on desibeli (dB). 3 desibelin muutos tarkoittaa melutason kaksinkertaistumista ja 10 desibelin muutos melutason kymmenkertaistumista. Tuulettimen melu voi olla silti häiritsevää, vaikka mitattu desibeliarvo jäisi alhaiseksi. Jokaisella tuulettimella on omanlainen äänensävy, joka on seurausta tuulettimen rakenteesta, kuten lavoista, moottorista ja osien laadusta.

Radeon RX Vega -näytönohjaimet olivat selvästi testijoukon äänekkäimmät yli 40 desibelin melutasolla. Subjektiivisesti arvioiden melu ei onneksi ollut sirkkelimäistä ulinaa, vaan enemmänkin tasapaksua raskasta puhinaa.

 

Ylikellotustestit

AMD:n Radeon RX Vega 64 -referenssinäytönohjaimen ylikellotustestit sujuivat varsin mollivoittoisesti ja ongelmia ja ihmeteltävää riitti koko rahalla. Kirsikkana kakun päälle AMD lähetti medialle lauantaina uuden Beta6-ajuriversion, joka ylipäätään tuki kunnolla Vegan ylikellottamista.

Kun tuuletin pidettiin Auto-asennossa ja AMD:n ajureiden Wattman-välilehdeltä yksinkertaisesti säädettiin virrankulutuksen Power Target -yläraja maksimiin eli +50 %:iin nousi kokoonpanon tehonkulutus yli 500 wattiin ja grafiikkapiirin lämpötila luonnollisesti 85 asteen maksimiarvoon. Jo vajaassa minuutissa grafiikkapiirin kellotaajuus throttlasi alhaisemmille kellotaajuuksille kuin vakiona, vaikka kellotaajuutta ei vielä oltu edes varsinaisesti korotettu. Kun grafiikkapiirin kellotaajuus yritettiin korottaa esimerkiksi 1700 MHz:iin, throttlasi kellotaajuus nopeasti vielä enemmän alle 1000 MHz:iin.

Koska ylikellotuksista ei tullut mitään tuulettimen Auto-asennossa, kokeilimme vielä säätää kokeilumielessä tuulettimen pyörimään täysillä eli huimalla 4900 RPM:n kierrosnopeudella, joka nosti kokoonpanon melutason 42 desibelistä päätä huimaavaan 55,5 desibeliin.

Vega 10 -grafiikkapiiri ylikellotettiin 4,5 % -asetuksilla 1702 MHz:iin ja paremman jäähdytyksen ansiosta grafiikkapiirin kellotaajuus pysyi 3D-rasituksessa yli 1500 MHz:n kellotaajuudella. HBM2-muistit saatiin puolestaan toimimaan 1050 MHz:n kellotaajuudella.

Battlefield 1:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotetulla Vega 64:llä 6,4 FPS:ää eli noin 12 %.

3DMarkin grafiikkatestin tulos parani ylikellotetulla Vega 64:llä 164 pistettä eli noin 3 %.

Kokeilumme perusteella Vega 64 -referenssinäytönohjaimen ylikellottamista ei voi suositella sillä vakiojäähdytys ei yksinkertaisesti kykene jäähdyttämään grafiikkapiiriä ylikellotettuna, joka aiheuttaa kellotaajuuden yltiöpäistä throttlausta ja lisäksi näytönohjaimen tehonkulutus lähtee täysin lapasesta.

 

Yhteenveto

Pitkän odotuksen jälkeen AMD sai vihdoin julkaistua uudet Radeon RX Vega -pelinäytönohjaimet ja testasimme heti tuoreeltaan tänään myyntiin saapuneen suorituskykyisemmän Vega 64 -mallin. Varsin mallikkaasti onnistuneen Ryzen-julkaisun jälkeen Vegan ympärille ehtikin muodostua lähes järjettömät odotukset. Kuten prosssoripuolella, myös näytönohjainmarkkinoilla tiukka kilpailu AMD:n ja NVIDIAn kesken hyödyttäisi kuluttajia edullisempien hintojen muodossa.

AMD itse on koko ajan puhunut paluusta näytönohjainkilpailun terävimpään kärkeen. Vuosi sitten tämä olisi tarkoittanut kilpailua GeForce GTX 1080 -näytönohjaimen kanssa, mutta NVIDIA julkaisi helmikuussa entistä suorituskykyisemmän GeForce GTX 1080 Ti -mallin. Kevään ja kesän aikana alkoikin käydä selväksi, että kaikki ei välttämättä olekaan täysin kunnossa Vegan suhteen. Kesäkuun lopulla AMD julkaisi monien pettymyksesi pelinäytönohjaimen sijaan 999 dollarin hintaisen kehittäjille suunnatun Radeon Vega Frontier Edition -näytönohjaimen, jonka alustavat testit eivät lupailleetkaan odotettua kuuta nousevaa.

Nyt Radeon RX Vega -pelinäytönohjaimet ovat kuitenkin testaajien käsissä ja kauppojen hyllyillä, joten on tilinpäätöksen aika. Io-techin testeissä reilun 500 euron hintainen* (julkaisuhinta, lue lisää) Radeon RX Vega 64 oli suurimmassa osassa testejä 3-9 % suorituskykyisempi kuin NVIDIAn referenssisuunnitteluun perustuva GeForce GTX 1080 Founders Edition, joka maksaa NVIDIAn verkkokaupassa 629 euroa. Suomessa edullisin GeForce GTX 1080 -malli on kuitenkin tällä hetkellä noin 540 euroa.

Selvästi kalliimman GeForce GTX 1080 Ti:n tasolle Radeon RX Vega 64:llä ei kuitenkaan ole mitään asiaa ja kaupasta saa tarvittaessa ostettua Founders Editionia vieläkin tyyriimmän ja suorituskykyisemmän tehtaalla ylikellotetun 1080 Ti -mallin.

Radeon RX Vega 64:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus 3840×2160-resoluutiolla ja pelien High-asetuksilla liikkui testeissämme noin 50 FPS:n molemmin puolin. Nautinnolliseen pelikokemukseen 4k-resoluutiolla suosittelemme laskemaan kuvanlaatuasetukset Medium-tasolle, mutta parhaiten näytönohjain soveltuu pelaamiseen alhaisemmilla 1920×1080- tai 2560×1440-resoluutioilla.

GeForce GTX 1080 Founders Edition -tasoisen suorituskyvyn varjopuolena on kuitenkin Radeon RX Vega 64:n lähes järjetön tehonkulutus. Vega 64 -kokoonpano kulutti jopa 125 wattia enemmän kuin GeForce GTX 1080 Founders Edition ja noin 60 wattia enemmän kuin tehdasylikellotettu ja suorituskykyisempi Asuksen ROG-STRIX-GTX1080-O8G-11GBPS-malli. Vega 10 -grafiikkapiiri toimi 3D-rasituksessa jatkuvasti 85 asteen maksimilämpötilassa ja kellotaajuus heitteli 1200-1536 MHz:n välimaastossa.

Ylikellotustestit menivät AMD:n referenssinäytönohjaimella täysin penkin alle, sillä kokoonpanon tehonkulutus nousi yli 500 wattiin ja ylikellotustestejä onnistuttiin ajamaan ainoastaan kokeilumielessä tuulettimen puhaltaessa päätä huimaavalla 100 % kierrosnopeudella. Vega 64:n suorituskyky parani ylikellotettuna Battlefield 1:ssä lupaavasti jopa 12 %, mutta nähtäväksi jää miten näytönohjainvalmistajien järeämmät jäähdytykset selviytyvät Vegan lämmöntuotosta.

AMD:n merkittävin kilpailuvaltti Radeon RX Vega 64:n kanssa on Freesync-näyttötuki, jonka tarjoamaa pelikokemusta AMD on alkanut aggressiivisesti markkinoimaan raa’an suorituskyvyn sijaan. Freesync-teknologia on rojaltivapaa ja näytöt ovat tällä hetkellä noin 300 euroa edullisempia kuin NVIDIAn vastaavat G-Sync-ominaisuudella varustetut näytöt:

Seuraavaksi io-techin testissä on edullisempi Radeon RX Vega 56 -malli, joka saapuu myyntiin 28. elokuuta ja sen hintataso julkaisun yhteydessä on todennäköisesti reilussa 400 eurossa. AMD:n leirissä Vega 56:een löytyykin ilmeisesti enemmän luottoa, sillä se pyysi viikonloppuna mediaa mahdollisuuksien mukaan priorisoimaan Vega 56 -testejä Vega 64:n sijaan. Io-techin toimituksessa päätökset tehdään kuitenkin lukijoiden edun eikä valmistajan toiveiden mukaan, joten koimme parhaaksi ajaa rauhassa Vega 56 -artikkeliin kunnolliset testit 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja ylikellotustesteillä. Lisäksi Vega 56 saapuu myyntiin vasta kahden viikon kuluttua, joten päättömälle kiirehtimiselle ei nähty lopulta järkevää syytä.

This site uses XenWord.
;