
AMD esitteli elokuun lopulla uudet Zen 4 -arkkitehtuuriin perustuvat Ryzen 7000 -sarjan prosessorit ja ne saapuvat myyntiin huomenna 27. syyskuuta. Ensimmäisessä erässä myyntiin saapuvat 6-ytiminen Ryzen 5 7600X, 8-ytiminen Ryzen 7 7700X, 12-ytiminen Ryzen 9 7900X ja 16-ytiminen Ryzen 9 7950X. Edullisempia ei-X-mallisia prosessoreita joudutaan odottamaan ensi vuoteen ja aluksi nykyiset AM4-kantaiset prosessorit tulevat pysymään myynnissä rinnakkain uusien AM5-kantaisten Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden kanssa.
Suomessa heikentyneen dollarin ja euron kurssin myötä ja 24 % arvonlisäverolla 7950X on hinnoiteltu 870 euroon, 7900X 690 euroon, 7700X 500 euroon ja 7600X 370 euroon.
Vertailun vuoksi 7950X on 180 euroa kalliimpi kuin Intelin lippulaivamalli Core i9-12900K ja 240 euroa kalliimpi kuin edellisen sukupolven Ryzen 9 5950X. 7700X on samanhintainen kuin AMD:n 3D-välimuistilla varustettu Ryzen 7 5800X ja Intelin Core i7-12700K.
Saimme AMD:lta testiin heti tuoreeltaan 16-ytimisen Ryzen 9 7950X -lippulaivamallin ja 8-ytimisen Ryzen 7 7700X:n. Tutustumme tässä artikkelissa Zen 4 -arkkitehtuurin uudistuksiin ja ominaisuuksiin sekä suorituskykyyn. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä nopea katsaus ylikellottamiseen ja alivoltitukseen.
Zen 4 -arkkitehtuuri
Zen 4:ssä on käytössä on edelleen Zen 3:sta tuttu useamman pienemmän piirin chiplet-rakenne, jossa prosessoritytimet ovat omalla piirillään ja I/O-siru sisältää muun muassa integroidun grafiikkaohjaimen, muistiohjaimen ja PCI Express -ohjaimen. Prosessori- ja I/O-sirun välinen kommunikointi hoidetaan Infinity Fabric -väylällä. Zen 4 -prosessoriytimet valmistetaan TSMC:n 5 nanometrin ja erillinen I/O-siru 6 nanometrin prosessilla.
I/O-siruun on nyt ensimmäistä kertaa integroitu grafiikkaohjain, jonka tarkoitus on mahdollistaa kuvan saaminen ruudulle ja tietokoneen käyttäminen ilman erillisnäytönohjainta. RDNA 2 -arkkitehtuuriin perustuva grafiikkaohjain on suorituskyvyltään vaatimaton, eikä sitä ole missään nimessä tarkoitettu pelikäyttöön. Sen tärkeimmät ominaisuudet ovat tuki AV1-dekoodaukselle, H.264- ja HEVC-dekoodaukselle ja enkoodaukselle sekä tuki DisplayPort 2.0- ja HDMI 2.1 -näyttöliitännöille sekä USB Type-C-liittimelle DisplayPort Alt Mode -tuella.
Muistiohjain tukee ainoastaan DDR5-muisteja ja virallisesti korkein tuettu muistinopeus on 5200 MT/s. Kyse on kuitenkin vain paperilla ilmoitetusta maksimista ja esimerkiksi AMD itse toimitti medialle testikappaleet G.Skillin DDR5-6000-nopeudella toimivien muistien kanssa. AMD tuo Zen 4:n yhteydessä DDR5-muisteihin EXPO-profiilin, joka on vastaava kuin Intelin XMP. Profiili eli kellotaajuus ja muistiasetukset otetaan käyttöön emolevyn biosista.
Aiemmin Infinity Fabric -väylän ja muistien nopeus oli sidottu tiiviisti yhteen ja paras suorituskyky saavutettiin 1:1-jakajalla. Zen 4 -prosessoreissa Infinity Fabric -väylä toimii itsenäisesti eli sen nopeuden saa säädettyä DDR5-muistinopeudesta välittämättä, kun taas muistiohjain toimii samalla kellotaajuudella muistien kanssa. Esimerkiksi DDR5-6000-nopeudella Infinity Fabric toimii 2000 MHz:n kellotaajuudella, joka on AMD:n mukaan sille suorituskyvyn kannalta ns. ”sweet spot” -nopeus.
Uudessa 1718-pinnisessä ja 230 watin maksimitehonkulutusta virallisesti tukevassa AM5-kannassa pinnit ovat prosessorin sijaan itse kannassa eli myös AMD siirtyy käyttämään prosessoreissaan Intelin tavoin LGA- eli Land Grid Array -kotelointia. Vanhat AM4-kantaan sopivat jäähdytysratkaisut ovat yhteensopivia AM5-kannan kanssa, kunhan kiinnitys tapahtuu emolevyn taustalevyyn eli backplateen.
AM5-kantaisten prosessoreiden ulkonäkö on muuttunut ja suurin eroavaisuus on poikkeuksellinen piisiruun juotetun lämmönlevittäjän muotoilu. AMD:n mukaan sen piti saada mahtumaan prosessoriin pintaliitoskondensaattoreita, jotka päätettiin sijoittaa hartsialustan yläpuolelle lämmönlevittäjän koloihin. AMD:n mukaan tuki AM5-kannalle jatkuu ainakin kolmen vuoden ajan vuoteen 2025 asti.
PCI Express -ohjain tarjoaa 28 linjaa ja tukee 5.0-standardia, mutta on myös taaksepäin yhteensopiva. Zen 4 -prosessorit vaativat uuden AM5-kannan myötä toimiakseen X670- tai B650-piirisarjan emolevyn ja molemmista piirisarjoista on kaksi eri versiota. Piirisarjojen E-versioissa kaikki PCI Express -väylät tukevat 5.0-standardia ja ei-E-versioissa PCI Express 5.0 -tuki voi olla osittainen.
Zen 4 -arkkitehtuurissa suurimmat parannukset IPC- eli Intructions Per Clock -suorituskykyyn tulevat Front Endin uudelleensuunnittelusta sekä parannetuista haarautuksen ennustamisesta, latauksesta ja tallennuksesta (Load/Store) sekä käskyjen suorittamisesta. Esimerkiksi käskyvälimuisti on noin 68 % isompi, käskyjen eläköitymisjono (Retirement queue) on 25 % isompi, lataus- ja tallennuspuolella latausjono on 22 % isompi sekä L2 DTLB -välimuistin (Data Translation Lookaside Buffer) kokoa on kasvattu 50 %. Välimuistihierarkiassa jokaisen ytimen L2-välimuistin koko on kasvatettu 512 kilotavusta yhteen megatavuun. Arkkitehtuurissa on mukana myös tuki uusille AVX-512-käskyille.
Ryzen 9 7950X
16-ytiminen Ryzen 9 7950X on suorituskykyisin malli ja se kykenee suorittamaan SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 32 säiettä. Prosessorin kellotaajuus voi nousta yhden ytimen rasituksessa maksimissaan 5,7 GHz:iin, L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 80 megatavua ja TDP-arvo on 170 wattia. Prosessorin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 699 dollaria eli nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla ja Suomen 24 % arvonlisäverolla hinta on 870 euroa eli se on noin 240 euroa kalliimpi kuin edellisen sukupolven 16-ytiminen Ryzen 9 5950X ja 180 euroa kalliimpi kuin Intelin tämän hetken suorituskykyisin Core i9-12900K -prosessori.
- AMD, Ryzen 9 7950X-tuotesivu
- Hinta.fi, Haku: Ryzen 9 7950X
Blender-renderöinnissä Ryzen 9 7950X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien 16 ytimen rasituksessa noin 4950-5150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 5550 MHz:iin.
Ryzen 7 7700X
Ryzen 7 7700X on 8-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 16 säiettä. Käytössä on 7950X:n kahden täyden CCD-sirun sijaan vain yksi siru. Prosessorin kellotaajuus voi nousta yhden ytimen rasituksessa maksimissaan 5,45 GHz:iin, L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 40 megatavua ja TDP-arvo on alhaisempi 105 wattia. Prosessorin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 399 dollaria eli nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla ja Suomen 24 % arvonlisäverolla hinta on 500 euroa. Se on samanhintainen kuin aiemmin keväällä julkaistu 3D-välimuistilla varutettu Ryzen 7 5800X3D ja Intelin Core i7-12700K.
- AMD, Ryzen 7 7700X-tuotesivu
- Hinta.fi, Haku: Ryzen 7 7700X
Blenderissä Ryzen 7 7700X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien kahdeksan ytimen rasituksessa noin 5175-5275 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 5500 MHz:iin.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uusien Zen 4 -prosessoreiden rinnalle ajettiin testit AMD:n edellisestä Ryzen 5000 -sarjasta 8-ytimisellä ja 3D-välimuistilla varustetulla Ryzen 7 5800X3D:llä sekä 16-ytimisellä Ryzen 9 5950X:llä. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit Alder Lake -koodinimellisillä 8+8-ytimisellä Core i9-12900K:lla j 8+4-ytimisellä Core i7-12700K:lla.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena prosessoritesteissä käytössä oli GeForce RTX 3090.
AMD:n AM5- ja Intel-alustalla käytössä oli kaksi G.Skillin 16 gigatavun Trident Z5 -muistikampaa, jotka toimivat DDR5-6000-nopeudella ja 30-38-38-latensseilla. AM4-alustalla käytössä oli kaksi Corsairin 16 gigatavun Dominator Platinum RGB -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja 16-18-18-latensseilla.
Hintataso Suomessa 26.9.2022
- Ryzen 7 7700X: alkaen 399€
- Intel Core i7-12700K: alkaen 502€
- Ryzen 7 5800X3D: alkaen 515 €
- Ryzen 9 5950X: alkaen 630 €
- Core i9-12900K: alkaen 690€
- Ryzen 9 7950X: alkaen 870€
AM5-alusta:
- AMD Ryzen 9 7950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 7700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair X670E Hero
- 2 x 16 Gt G.Skill Trident Z5 @ DDR5-6000 (30-38-38)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 5950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 5800X3D (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero Wi-Fi (X570)
- 2 x 16 Gt Corsair Dominator Platinum RGB @ DDR4-3600 (16-18-18)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1700 -alusta (Z690):
- Intel Core i9-12900K (8+8 ydintä / 24 säiettä)
- Intel Core i7-12700K (8+4 ydintä / 20 säiettä)
- Asus ROG Maximus Z690 Hero
- 2 x 16 Gt G.Skill Trident Z5 @ DDR5-6000 (30-38-38)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Noctuan NH-D15 chromax.black -cooleri
- NVIDIA GeForce RTX 3090 Founders Edition -näytönohjain
- Fractal Design Ion+ 2 Platinum 860W .-virtalähde
- Microsoft Windows 11 Pro 64-bit -käyttöjärjestelmä
- GeForce 516.94 -ajurit
Prosessoritestit
Cinebench R23:n kaikkien ytimien testissä 7950X löi tauluun täysin uuden suorituskykytason yli 37000 pisteen tuloksella ollen 43 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5950X ja Core i9-12900K.
Ryzen 7 7700X:n tulos oli kaikkien ytimien testissä 40 % parempi kuin 5800X3D:llä, mutta Core i7-12700K oli sitä 14 % suorituskykyisempi.
Yhden ytimen testissä Zen 4:n ja Intelin Alder Lake -prosessoreiden tulokset olivat samalla tasolla 2000 pisteen tuntumassa. 7950X:n 1T-tulos oli 22 % parempi kuin 5950X:llä ja 7700X:n tulos oli 35 % parempi kuin 5800X3D:llä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi. 7950X:n tulos oli tasan minuutti ja se suoriutui renderöinnistä noin 20 sekuntia nopeammin kuin Core i9-12900K ja Ryzen 9 5950X.
7700X oli renderöinnissä 47 sekuntia nopeampi kuin 5800X3D, mutta 12700K oli 18 sekuntia nopeampi kuin 7700X.
V-Ray 5 Benchmarkissa 7950X:n tulos oli 49 % parempi kuin 5950X:llä ja 59 % parempi kuin 12900K:lla.
7700X:n tulos oli 42 % parempi kuin 5800X3D:llä, mutta 12700K:n tulos oli 2 % parempi kuin 7700X:llä.
Handbraken x264-videoenkoodauksessa 7950X:n tulos oli 7 % parempi kuin 12900K:lla ja 27 % parempi kuin 5950X:lla.
7700X:n tulos oli 26 % parempi kuin 5800X3D:llä, mutta 12700K:n tulos oli 37 % parempi kuin 7700X:llä.
Adobe Premiere Pro 2022:lla renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi 80000 kbps bittinopeudella.
GeForce RTX 3090:n avustamana Core i9-12900K suoriutui enkoodauksesta 7 sekuntia nopeammin kuin 7950X, joka oli taas 18 sekuntia nopeampi kuin 5950X.
7700X oli 22 sekuntia nopeampi kuin 5800X3D, mutta 12700K oli 9 sekuntia nopeampi kuin 7700X.
DaVinci Resolve 18:llä renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi Youtube 2160p -profiililla (10000 kbps).
7950X oli 25 sekuntia nopeampi kuin 12900K ja 44 sekuntia nopeampi kuin 5950X.
7700X oli 81 sekuntia nopeampi kuin 5800X3D, mutta 12700K oli 4 sekuntia nopeampi kuin 7700X.
AIDA64:n muistitestin tuloksissa Intel Alder Lake -prosessoreilla lukunopeus oli noin 20000 Mt/s parempi, kirjoitusnopeus 8500 Mt/s parempi ja kopiointinopeus 20000 Mt/s parempi.
AIDA64:n muistitesti testaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Zen 4 -prosessoreilla latenssi oli noin 62-63 nanosekuntia ja Intelin Alder Lakella noin 66 nanosekuntia.
3DMark Time Spyn prosessoritestissä 7950X:n tulos oli 17 % parempi kuin 5950X:llä, mutta 12900K:n tulos oli 19 % parempi kuin 7950X:llä.
7700X:n tulos oli 22 % parempi kuin 5800X3D:llä, mutta 12700K:n tulos oli 25 % parempi kuin 7700X:llä.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Assetto Corsa Competizione testattiin Epic-kuvanlaatuasetuksilla, Medium Rain -sadeasetuksella ja 29 kanssakilpailijalla. 5800X3D oli 3D-välimuistinsa ansiosta selvästi joukon suorituskykyisin. 7950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 20 % parempi kuin 5950X:llä, mutta 12900K oli 3 % suorituskykyisempi kuin 7950X.
The Witcher 3 testattiin Novigrad-kaupungissa parhailla kuvanlaatuasetuksilla. 5800X3D oli jälleen kärjestä, mutta vain niukasti suorituskykyisempi kuin Intelin Alder Lake -prosessorit. 7950X oli 6 % suorituskykyisempi kuin 5950X, mutta 12900K oli 6 % suorituskykyisempi kuin 7950X.
Cyberpunk 2077 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. Intelin Alder Lake -prosessorit olivat hienoisesti 4 % erolla suorituskykyisimpiä kuin Zen 4 -prosessorit. 7950X oli 6 % suorituskykyisempi kuin 5950X ja 1 FPS:n 5800X3D:tä edellä.
Far Cry 6 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. Intelin Alder Lake -prosessorit olivat kärjessä 7 % erolla 5800X3D:hen ja 11 % erolla Zen 4 -prosessoreihin. 7950X oli 5 % suorituskykyisempi kuin 5950X.
Counter Strike: Global Offensivessa oli Full HD -resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Zen 4 -prosessorit pärjäsivät kyseisessä testissä hyvin ja 7950X oli 9 % suorituskykyisempi kuin 12900K ja 21 % suorituskykyisempi kuin 5950X. 7700X oli 24 % suorituskykyisempi kuin 5800X3D ja 9 % suorituskykyisempi kuin 12700K.
Total War Saga: Troy -peli testattiin pelin sisäisellä Battle-benchmarkilla. Intelin Alder Lake -prosessorit olivat kärjessä 20 % erolla 5800X3D:hen ja 23 % erolla Zen 4 -prosessoreihin. 7950X oli 3 % suorituskykyisempi kuin 5950X
Pelisuorituskyvyn skaalautuminen eri resoluutioilla
Cyberpunk 2077 -pelissä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 1080p-resoluutiolla Intelin Alder Lake -prosessorit olivat hienoisesti 4 % erolla suorituskykyisimpiä kuin Zen 4 -prosessorit. 1440p- ja 4k-resoluutioilla ero kaventui 2 %:iin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R23 -testillä ja Cyberpunk 2077 -pelillä Full HD -resoluutiolla. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Ryzen 9 7950X -kokoonpanon tehonkulutus oli kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R23 -testissä 324 wattia eli jopa 102 wattia korkeampi kuin edellisen sukupolven 16-ytimisellä 5950X:llä, mutta kuitenkin 16 wattia alhaisempi kuin Intelin Core i9-12900K:lla. Pelirasituksessa 7950X:n tehonkulutus oli noin 30 wattia alhaisempi kuin 5950X:llä ja 12900K:lla.
Ryzen 7700X:n tehonkulutus oli kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R23 -testissä 216 wattia eli 22 wattia korkeampi kuin 5800X3D:llä, mutta 56 wattia alhaisempi kuin Core i7-12700K:lla.
Molemmilla Zen 4 -prosessoreilla lämpötila nousi kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R23 -testissä välittömästi 95 asteeseen ja pysyi siellä koko rasituksen ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Noctuan NH-D15:n tuulettimet pyörivät täysillä ja HWiNFO ilmoitti 7950X:n tehonkulutukseksi 214 wattia ja 7700X:n 131 wattia. Testasimme 7950X:ää pikaisesti myös Arctic Liquid Freezer II 360 -nestejäähdytyksellä ja lämmöt nousivat edelleen 95 asteeseen. AMD on puristanut uusista Zen 4 -prosessoreista kaiken suorituskykypotentiaalin irti mahdollisimman korkealla kellotaajuudella ja käyttöjännitteellä lämpötilasta välittämättä.
5800X3D:n lämpötila nousi kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R23 -testissä 85 asteeseen ja Core i9-12900K toimi 89-asteisena. 170 watin TDP-arvolla varustettu 7950X toimi 105 watin TDP-arvolla varustettuun 5950X:ään verrattuna jopa 24 astetta lämpimämpänä.
Cyberpunk 2077 -pelirasituksessa 7950X, 5950X, 5800X3D ja 12900K toimivat kaikki noin 75-asteisena. 7700X:llä ja 12700K:lla lämpötila pyöri peleissä vajaassa 70 asteessa.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit ja alivoltitus
Ryzen 9 7950X- ja 7700X -prosessorit toimivat jo vakiona Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä 95-asteisena, joka on samalla myös prosessorin maksimilämpötila. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään kellotaajuuksien nostamisen sijaan lisää suorituskykyä on haettava alivoltittamalla, jotta lämpötilaa saadaan laskettua ja Turbo-algoritmille tai manuaaliselle ylikellottamiselle jää enemmän pelivaraa nostaa kellotaajuutta.
Kokeilimme pikaisesti ensin alivoltittaa Ryzen 9 7950X -prosessorin käyttöjännitettä -0,1 volttia ja Cinebench R23 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa lämpötila laski 95 asteesta 88 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus laski 324 watista 300 wattiin ja Cinebench R23 nT-tulos pysyi suurin piirtein samalla tasolla reilussa 37000 pisteessä.
Manuaalisesti ylikellotettuna saimme Ryzen 9 7950X:n toimimaan kaikkien ytimien osalta 5,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoria alivoltitettiin -0,1 volttia. Cinebench R20 -testin tulos parani vakion 14850 pisteestä noin 4 % 15500 pisteeseen. Samalla prosessorin lämpötila laski 95 asteesta 90 asteeseen ja tehonkulutus 230 watista 220 wattiin.
Tutustumme Zen 4 -prosessoreiden suorituskyvyn optimointiin vielä tarkemmin myöhemmin julkaistavissa testeissä.
Loppuyhteenveto
AMD ilmoitti Zen 4 -prosessoreiden esittelyn yhteydessä, että ne on suunnattu tehokäyttäjille. Käytännössä tämä tarkoittaa suorituskyvyn parantumista hyötyohjelmissa, kuten 3D-renderöinnissä, videoenkoodauksessa ja sisällöntuotannossa kokonaan uudelle tasolle. Pelisuorituskyky on jo nyt AMD:n keväällä julkaisemalla 3D-välimuistillisella Ryzen 7 5800X3D -prosessorilla ja Intelin Alder Lake -prosessoreilla niin hyvällä tasolla, että Zen 4 ei onnistu nyt julkaistulla neljällä mallilla tuomaan pöytään käytännössä mitään uutta ja mullistavaa.
Zen 4 on AMD:lle iso päivitys sillä uudet prosessorit eivät ole uuden AM5-kannan myötä enää taaksepäin yhteensopivia, käyttöön tulee ainoastaan DDR5-muistit ja uudet X670/B650-emolevyt, jotka ovat DDR4-muisteja ja vastaavia AM4-emolevyjä kalliimpia. HEDT- eli High End Desktop -tason suorituskykyä tarvitseville Zen 4 tarjoaa erinomaisen päivityksen suorituskykyyn korkean lämpötilan ja tehonkulutuksen kustannuksella, mutta kriittisesti katseltuna pelikäyttöön tällä hetkellä sitä on haastava suositella. Zen 4 ei missään nimessä ole huono peliprosessori, mutta erityisesti 7700X:n tapauksessa 500 euron 3D-välimuistilla varustettu Ryzen 7 5800X3D on nykyisten AM4-emolevyjen omistajille helppo ja kustannustehokas päivitysvaihtoehto ja absoluuttisesti parasta pelisuorituskykyä tarjoaa yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta Intelin Alder Lake. Pian julkaistava Intelin Raptor Lake todennäköisesti nostaa rimaa pelisuorituskyvyn suhteen entisestään.
Yksi testeissä ilmenneistä yllätyksistä oli Zen 4 -prosessoreiden 95 asteen toimintalämpötila täydessä rasituksessa. Lämpötila ei ole ongelma piisirulle ja AMD on suunnitellut ja testannut piirin toiminnan kyseisessä lämpötilassa. Testaajan näkökulmasta näin korkea toimintalämpötila on kuitenkin poikkeuksellisen korkea ja aiheuttaa käytännön ongelmia prosessorin jäähdytyksen, kotelon ja ympäröivien komponenttien lämpötilan sekä tuulettimien kierrosnopeuksien ja melutason suhteen. Zen 4 on suunniteltu täysin suorituskyky ja kilpailutilanne edellä ja edellä mainitut seikat ja järki ovat jääneet johonkin matkan varrelle. Lopputuloksena jää kuluttajien harteille miettiä, millä toimenpiteillä, kuten alivoltituksella ja tehorajoituksilla prosessori saadaan toimimaan järkevämmällä tehonkulutuksella, lämmöntuotolla, melutasolla ja riittävällä suorituskykytasolla hintaansa nähden.
6 kuukautta sitten kritisoin Ryzen 7 5800X3D -testin yhteydessä korkeaa noin 90 asteen rasituslämpötilaa, mutta nyt se näyttää Zen 4:n rinnalla jopa tavoiteltavalta toimintalämpötilalta. Myös Intelin leirissä tehonkulutus ja lämmöntuotto nousee ennakkotietojen mukaan entisestään jopa yli 250 wattiin, kun uudet Raptor Lake -prosessorit julkaistaan.
Valitettavasti näyttää siltä, että prosessorin lämpötilassa 95 astetta on uusi 65 astetta.
Seuraavaksi tämän syksyn julkaisuissa on vuorossa Intelin Raptor Lake -koodinimelliset 13. sukupolven Core-prosessorit, joiden lippulaivamalli 13900K nostaa yhtäaikaisesti suoritettavien säikeiden lukumäärän Ryzen 9 7950X:n tasolle 32:een. Samalla ytimien L2-välimuistin kokoa on kasvatettu, jonka odotetaan parantavan pelisuorituskykyä entisestään. Tähän AMD tulee vastaamaan julkaisemalla Zen 4:stä 3D-välimuistilla varustetun mallin erityisesti pelaamista silmällä pitäen todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin. Tästä syystä pelaajien kannattaa odottaa Zen 4 -alustaan päivittämisessä siihen asti, että 3D-välimuistin vaikutus pelisuorituskykyyn on selvillä.
Luepa nyt uudestaan ajatuksella viestisi mitä lainasin ja sitten mitä siihen vastasin.
Kyllä, 7950X:n TDP on vedetty taivaisiin, mutta se ei tarkoita millään tasolla sitä että suoriuskykyparannukset olisi tulleet lähinnä siitä kuten värit ja minkä kumosin testillä, joka osoittaa että suurin osa suorituskyvystä tulee nimenomaan muualta kuin korkeasta TDP:stä
Niinkö? Testipätkänä käytetty vajaan minuutin pätkää dolby vision testivideo joka löytyy interwebistä.
2160p -> 1080p, user time kun jaetaan real niin saadaan säiemäärä mitä on saturoitu, tässä tapauksessa reilu 13.
:-1" -c:a copy P7_FEL_GIJoe_The_Rise_of_Cobra.1080.mkv
x265 [info]: HEVC encoder version 3.5+1-f0c1022b6
x265 [info]: build info [Linux][GCC 12.0.1][64 bit] 10bit
x265 [info]: using cpu capabilities: MMX2 SSE2Fast LZCNT SSSE3 SSE4.2 AVX FMA3 BMI2 AVX2
x265 [info]: Main 10 profile, Level-4 (Main tier)
x265 [info]: Thread pool created using 16 threads
x265 [info]: Slices : 1
x265 [info]: frame threads / pool features : 4 / wpp(17 rows)
x265 [info]: Coding QT: max CU size, min CU size : 64 / 8
x265 [info]: Residual QT: max TU size, max depth : 32 / 1 inter / 1 intra
x265 [info]: ME / range / subpel / merge : star / 57 / 3 / 3
x265 [info]: Keyframe min / max / scenecut / bias : 23 / 250 / 40 / 5.00
x265 [info]: Lookahead / bframes / badapt : 25 / 4 / 2
x265 [info]: b-pyramid / weightp / weightb : 1 / 1 / 0
x265 [info]: References / ref-limit cu / depth : 4 / on / on
x265 [info]: AQ: mode / str / qg-size / cu-tree : 2 / 1.0 / 32 / 1
x265 [info]: Rate Control / qCompress : CRF-28.0 / 0.60
x265 [info]: tools: rect limit-modes rd=4 psy-rd=2.00 rdoq=2 psy-rdoq=1.00
x265 [info]: tools: rskip mode=1 signhide tmvp strong-intra-smoothing lslices=4
x265 [info]: tools: deblock sao
x265 [info]: frame I: 11, Avg QP:27.21 kb/s: 3855.31
x265 [info]: frame P: 293, Avg QP:29.81 kb/s: 1911.90
x265 [info]: frame B: 1066, Avg QP:34.01 kb/s: 435.35
x265 [info]: Weighted P-Frames: Y:2.7% UV:2.7%
x265 [info]: consecutive B-frames: 2.6% 0.3% 0.7% 36.5% 59.9%
encoded 1370 frames in 163.05s (8.40 fps), 778.59 kb/s, Avg QP:33.06
real 2m43.778s
user 35m33.381s
sys 0m17.759s
Ja sitten 2160p re-encode jossa tuloksena reilu 14 säiettä täysin saturoituna.
L_GIJoe_The_Rise_of_Cobra.2160.mkv
x265 [info]: HEVC encoder version 3.5+1-f0c1022b6
x265 [info]: build info [Linux][GCC 12.0.1][64 bit] 10bit
x265 [info]: using cpu capabilities: MMX2 SSE2Fast LZCNT SSSE3 SSE4.2 AVX FMA3 BMI2 AVX2
x265 [info]: Main 10 profile, Level-5 (Main tier)
x265 [info]: Thread pool created using 16 threads
x265 [info]: Slices : 1
x265 [info]: frame threads / pool features : 4 / wpp(34 rows)
x265 [info]: Coding QT: max CU size, min CU size : 64 / 8
x265 [info]: Residual QT: max TU size, max depth : 32 / 1 inter / 1 intra
x265 [info]: ME / range / subpel / merge : star / 57 / 3 / 3
x265 [info]: Keyframe min / max / scenecut / bias : 23 / 250 / 40 / 5.00
x265 [info]: Lookahead / bframes / badapt : 25 / 4 / 2
x265 [info]: b-pyramid / weightp / weightb : 1 / 1 / 0
x265 [info]: References / ref-limit cu / depth : 4 / on / on
x265 [info]: AQ: mode / str / qg-size / cu-tree : 2 / 1.0 / 32 / 1
x265 [info]: Rate Control / qCompress : CRF-28.0 / 0.60
x265 [info]: tools: rect limit-modes rd=4 psy-rd=2.00 rdoq=2 psy-rdoq=1.00
x265 [info]: tools: rskip mode=1 signhide tmvp strong-intra-smoothing lslices=4
x265 [info]: tools: deblock sao
x265 [info]: frame I: 9, Avg QP:28.72 kb/s: 8139.72
x265 [info]: frame P: 301, Avg QP:30.27 kb/s: 5988.56
x265 [info]: frame B: 1060, Avg QP:33.50 kb/s: 1509.91
x265 [info]: Weighted P-Frames: Y:0.7% UV:0.7%
x265 [info]: consecutive B-frames: 1.9% 0.0% 0.3% 49.7% 48.1%
encoded 1370 frames in 650.00s (2.11 fps), 2537.46 kb/s, Avg QP:32.76
real 10m51.191s
user 153m17.744s
sys 1m4.343s
Syy miksei ole lähelle 16 johtuu siitä että tuossa purkissa on aika tasaisesti lähes parin säikeen verran kuormaa, joten toi nopea testaus ei saanut kaikkea prossuaikaa rohmuttua. Prossuja 1800X.
Sen testinhän voi tehdä 4K matskulla, ei sen ole pakko olla FHD.
Tuosta oli jossain Zen 4 liittyvässä haastattattelussa mainittu, että täysi AVX-512 toteutus vie rautatasolla suhteellisen paljon tilaa sirulta ja on käytössä todella energiatiheä, mikä tarkoittaa AVX-512 koodia ajaessa alhaisempia kelloja.
Minkä coren? Kaikki noi on mun mielestä eri.
En muista puhetta emoista mutta olishan se hiton outoa myydä prossuja jos ei kellään ole emoja eikä niitä voi ostaa. Neljältä alkaa.
Klo 16 oli täällä muistaakseni arvuuteltu.
Juu, aika laimeata, kun on samalla 142 W PPT:llä vain 31 % nopeampi. Jokainen voi itse pohtia, onko järkevää ajaa vakiolla 230 W PPT:llä, jolloin suorituskyky nousee 4,6 %, kun PPT 142 W -> 230 W.
Eli tuntuvasti parempi (31 %) suorituskyky saavutettaisiin ihan samalla kulutuksella kuin 5950X:ssä, mutta sen sijaan on menty puristamaan viimeiset mehut kovalla hinnalla.
Käyttäjä voi itse asettaa tutun PPT 142 W. Tällöin suorituskyky on erittäin hyvä ja kulutus sekä lämmöt laskevat.
D15:
7950X 230 W (vakio), 95,3 C
7950X 142 W, 73,9 C
5950X 142 W, 68,0 C
7950X 88 W, 65,2 C (tämäkin 12 % nopeampi kuin vakio 5950X)
Ei tarvitse arvuutella, klo 16 tänään alkaa myynti.
Tottakai ylimääräisen metallin raapiminen chipletin ja jäähdyttimen väliltä auttaa, mutta osa ei sitä osaa tehdä, osa ei halua tehdä. Elikkä siis joo olisi ehkä pitänyt täsmentää, että takuukuntoisissa prosessoreissa tuskin tuillaan näkemään enää mitään 65C max, mutta toisaalta jos ei erikseen mainita niin voisi olettaa "vakio kunnossa olevaa rautaa".
On kyllä kaukaa haettu nuo hinnat tuohon, esim. miksi joku hommaisi 5600X:n kaveriksi 3600C14 muistit ja vielä noin kalliin emon, sitten taas 7600X:n pariksi on vissiin valittu halvin mahdollinen emo.
Katsomalla videon sai tästä tiedon:
5600X:n kaveriksi laitettu Asuksen TUF X570-Plus WiFi, ja 7600X:n kaveriksi MSI:n PRO X670-P WiFi, koska olisihan se tavallaan hölmöä verrata B550 emolevyä X670 emolevyyn, kun B650 emolevyt julkaistaan vasta lokakuun alkupuolella. Muuten nuo X570 ja X670 emolevyt tuntuvat olevan ihan samassa feature-set tasossa eli ihan OK vertailukohta minusta.
Miten tuollainen vertailu pitäisi sitten suorittaa? Aina löytyy joku, jonka mielestä se 90 euron emolevy ilman M.2 paikkoja ja kahdella USB-portilla on täysin riittävä.
Aika peto toi 7950X MT kuormassa. Pelisuorituskyky – meh. 3D:tä odotellessa.
Samaa mieltä. Nyt suurin osa 7950X-käyttäjistä tulee käyttämään tarpeettoman paljon sähköä keskellä energiakriisiä.
Computerbasen mukaan CB R20 nT pisteet 14 112@142 W PPT ja 15 057@230 W PPT. Suorituskyky paranee siis parhaassakin tapauksessa vain 6,7 %. Ilmeisesti AMD tietää tulevien Raptorien osuvan juuri tuohon kapeaan väliin, minkä takia päätettiin uhrata energiatehokkuuden ylivoima. Muuta järkeä AMD:n PPT-ratkaisussa ei voi olla. Uhrauksen jälkeenkin 7950X tullee voittamaan 13900K:n moniydinsovelluksissa ja energiatehokkuudessa.
Pelkillä sovittimilla ei korkeuseron takia olisi varmaan selvitty (muistien korkeus tms. on kaiketi muodostunut ongelmaksi), että jotakin on pitänyt keksiä millä tuoda lisäarvoa, mutta tämä tuntuu väärältä paikalta säästää. In Finland we have this thing called 95 on normaalia saunassa, ei ATK:ssa.
En jaksa plärätä kommentteja läpi (jos onkin kysytty/vastattu jo), mutta onko tuon iGPU:n suorituskyvystä mitään lukemia? Miten vertautuu 5000G-/4000G-malleihin? Entä Intelin integroituihin työpöytämalleihin?
Nythän tuo olisi ollut järkevä vaihtaa jäähdyttimien yhteensopivuutta jos tällä etua saadaan, kun moni (kuten itsekkin) kasaa kokonaan uuden koneen DDR5 aikaan. Sitä ei tietenkään tiedä onko tuohon jätetty paksuutta ihan tarkoituksellakin, jos piirin päälle ollaan suunniteltu jotain lisättävää.
Mielenkiintoista olisi nähdä saadaanko ohuemmalla Heat Spreaderilla minkälaista etua tässä. Nythän tuo HS taisi olla useamman millin paksu, niin mitä tapahtuisi jos esim paksuun hiottaisiin 3->1mm, vieläkö jäähdyttimet sopisivat ja paranisivatko lämmöt tai kellot? Eiköhän tämänkin joku testaa tulevaisuudessa.’
Itse taidan odotella suosiolla 3D cachella olevia malleja, niin kerkeää DDR5 hinnat tippua ja saa sinä vähän säästettyä, kun muutenkin eletään niin epävarmoja aikoja nyt.
Linuksen videolla oli ainakin lyhyesti sivuttu asiaa vertailu taisi olla kyllä vaan Intelin UHD770:seen:
Timestamppi pitäisi olla kohdallaan:
katso liitettä 958776
On tuota iGPU:ta testattu muuallakin.
Yllättävän suorituskykyinen ollakseen tuollainen kärpäsenpaskan kokoinen viritys. Sisältää jopa RT-ominaisuudet (joo – ei kannata kokeilla).
AMD Ryzen 9 7950X Review – Impressive 16-core Powerhouse
http://www.techpowerup.com
Hyvältä vaikuttaa.
Oispa ACC testattu VR:n kanssa myöskin. Joko löytyisi rautaa mikä jaksaisi pyörittää
Ehkä tulevaisuudessa testiä missä Zen3 vs Zen4 laajemmalta mukana?
Onhan siellä tosiaan myös 5950X mukana testeissä Zen 3 -sukupolvesta.
Tosimaailman ammattilaisten enkoodausta tehdään kahdella tavalla: "äärettömän montaa" rinnakkaista videota pakatessa tai yhtä ainoaa videota pakatessa.
Esim. meillä transkoodataan töissä rinnakkain jotain 5 000 streamia jatkuvasti 24/7.
On tulossa ainakin jonkinlainen katsaus Zen 4 ja DDR5-muistien ja Infinity Fabricin ylikellottamiseen ja vaikutuksesta suorituskykyyn.
Kai sen tuulettimen saa huutamaan millä tahansa prosessorilla, jos haluaa jostain syystä pitää sen lämpötilan erityisen alhaisena… ei nuo uudet kivet taida yhtään sen enempää tuottaa lämpöä kevyessä kuormassa (ts. tehonkulutus ei ole yhtään sen suurempi kuin ennen).
Vakavammin, nyt kun tuo lämpötilaero prosessoriytimeltä jäähdyttimeen on entisestään kasvanut, niin varmaan kohta pitäisi alkaa ohjata sitä tuuletinprofiilia sen jäähdyttimen lämpötilan mukaan (tai lämmönlevittäjän yläreunan lämpötilan). Tai, koska noita ei yleensä mitata, niin sitten sen prosessorin ilmoitetun lyhytaikaisen keskimääräisen tehonkulutuksen (ja taustalla varmuuden vuoksi myös sen prosessorin lämpötilan mukaan korjaustermi). Tuleekohan tästä ensimmäisestä emolevysukupolvesta väliinputoajamalleja, vai onko näissä heti alusta oikein tehty säätö vakiona (ja harrastelijoiden softapaketit varmaan tämän kopioivat melko nopeasti), vai tuleeko toimiva säätö BIOS-päivityksinä (niihin malleihin mihin niitä sattuu tulemaan).
Samoin, koska tehoa ei kulu sen enempää, niin ei ne ympäröivät osat käy oleellisesti sen kuumempana vaikka prosessoriytimet käyvätkin (vrt. Sampsan pohdiskelut muiden osien paahtamisesta). Ei taida näkyä mielekästä eroa virransyötön lämpötiloissa (koska se ongelma on juurikin, että sitä lämpöä ei saada sieltä ytimeltä pois). Ainoa missä se näkyy, on itse prosessorin kanssa samassa paketissa olevat komponentit, joiden lämmönkestoa pitää hieman lisätä (jotta ne eivät paahdu hengiltä). Mutta, eipä siellä prosessorin vieressä olevissa pienissä pintaliitoskomponenteissa taida siellä olla mitään erityisen lämpötilaherkkää komponettia.
Niin rysenit siis ilmoittaa tuonne tdie aina sen lämmön mikä on korkein lämpötila jollain corella. Tästä syystä siis jopa yhden coren kuormituksessa kun se core kuitenkin lämpenee jonkin verran bios näkee että no perkele nyt on lämmöt menny rajan ylitte ja sitten polkastaan tuulettimeen kierroksia oikein huolella lisää vaikka tosiasiassa virtaa ei rohmuta kovinkaan paljoa ja se lämpötila pysyisi sen yhden coren kondalla kurissa vaikka ropelin kierroksiin ei puututtaisi.
Ei tuota bios tasolla saisi nätisti toimimaan kuin seuraamalla tuota lämpöä ja virrankulutusta ja näistä sitten tehtäisiin johtopäätöksiä että kannattaako sitä ropelia alkaa pyörittää kovemmin vaiko ei. Näin hienostunutta säätöä ei käsittääkseni yksikään emon bios tee.
Se mun pointti oli siis se että pakasta vedettynä noi biossien tuulettimen säädöt on huonot oman kokemuksen perusteella ja uskoisin että aika moni jakaa tämän näkemyksen. Tuulettimen ääni sinäänsä ei monesti häiritse, jos se ääni on tasainen. Mutta se ainakin itseäni häiritsee todella paljon jos tuulettimen nopeutta ollaan säätämässä jatkuvasti pienenkin kuormituksen johdasta jota nää rysenien omot tekee johtuen tuosta miten lämpötilaa raportoidaan.
Niin.
Tossa mittaustavassa on niin paljon pielessä, etten lähde edes erittelemään sen kaikkia ongelmia.
Tämäkin testirutiini on aika kaukana täydellisestä (mm. virranhallintaa ei ole täysin disabloitu), mutta tarkkuus riittää tähän tarkoitukseen paremmin kuin hyvin.
Mittavirhe on ainakin 0.03%, koska 2C > 4C skaalautuminen oli kahden vedon keskiarvosta huolimatta yli 100% (100.03%).
Uusimmalla X265 versiolla (3.5+39) versiolla testattuna skaalautuminen käyttäen "Slow" -presettiä on jopa hieman aiempaa heikompaa, en tosin muista varmaksi millä versiolla ja raudalla testasin edellisen kerran.
Prosessorina 3970X Threadripper, joka toimi testin aikana kiinteällä 3.8GHz kellotaajuudella. Binääri käännetty Clangin 15.0.0 versiolla käyttäen "-march=znver2" optimointia, sekä uusimmalla NASM:lla.
Materiaalina Harmonicin täyden 1080 pystyresoluution 353 framea käsittävä "Cobra" demopätkä. Formaatti 420P YUV, eli raakavideo eikä välissä ole FFMpeg:ä tai mitään skaalaimia.
X265 ilmoittaa FPS:n vain kahden desimaalin tarkkuudella, joten FPS on laskettu ajasta ja freimimäärästä, tarkkuuden parantamiseksi.
Tulosten mukaan aktiivisella 1080 pystyresoluutiolla käytännön skaalautuminen putoaa alle 90% (88.2%, lineaariseen skaalautumiseen nähden) jo kymmentä ydintä käytettäessä. Vastaavasti prosessorin PMFW alkoi tuossa kohtaa näyttämään ytimien 1-10 C0-tilan, CORE_BOUND sekä tehollisen kellon laskureille huomattavan
alhaisia lukemia ja vastaavasti erinäisten virranhallintaan liittyvien ominaisuuksien (CC6, CC1) laskureille huomattavan korkeita lukemia.
4C = encoded 353 frames in 57.27s (6.16 fps), 4689.71 kb/s, Avg QP:26.59
6C = encoded 353 frames in 38.87s (9.08 fps), 4689.71 kb/s, Avg QP:26.59
8C = encoded 353 frames in 30.04s (11.75 fps), 4689.71 kb/s, Avg QP:26.59
10C = encoded 353 frames in 25.97s (13.59 fps), 4689.71 kb/s, Avg QP:26.59
katso liitettä 959200
Pools-parameterilla määritetään enkooderin käyttämä prosessoriytimien määrä. Enkooderi käyttää AGESA:n NPS vastaavaa arvoa (eli 1), eli kaikki ytimet on samassa nodessa.
Käyttöjärjestelmänä on WIndows 10 Pro (19044.2006) ja prosessoriryhmän koko on vakio (64).
Ja kyllä, resoluution korottaminen 2160 pystyresoluution paikkaa tilannetta skaalautuvuuden suhteen. 2160 resoluutio itsessään vaan on käytännössä ASIC:ien heiniä nopeutensa puolesta ja myös energiatehokkuuden takia.
NVENC:n ja QSV:n kehitystahdin huomioiden HEVC ja AV1 saattaa olla pian puhtaasti ASIC:ien heiniä ihan jo laadunkin takia, AV1 kohdalla ehkä toki enemmän kuin HEVC:n kanssa.
Mutta kuten sanottua, HEVC ei skaalaudu paremmin kuin X264 vaan huonommin, toisin kuin väitit. Jos siis pitäydytään edelleen siinä isommassa 64 CTU:ssa, joka on X265 enkooderin vakioasetus kaikilla muilla, paitsi "ultrafast" ja "superfast" -preseteillä.
32 CTU:ta käytettäessä skaalautumisongelmaa ei ole, kuten myöskään sillä X264:lläkään.
Ihan sitä meinaavat mitä sanoivat: nää on tehokäyttäjille.
Ensi kuussa tulee edullisempaa emoa (ainakins julkistus) ja joskus tulevaisuudessa edullisempia mallejakin ehkä
Jep, eli ei pelaajille. Pelaajille on 5800x3d ja nämä ovat niille jotka tekee näillä rahaa. Sitten kun tulee 3d mallit näistä saadaan pelaajille uudet prossut.
Saa nähdä paljonko iloa niistä on. Kivet ovat silti halvempia kilpailijalla.
Olihan tuossa ekalla sivulla linkki videoon:
Katsoin tämän kyllä ja saavutetut hyödyt oli lähinnä lämpöihin. Odotellaan siis vielä videoita/testejä miten vaikuttavat esimerkiksi manuaaliseen ylikellotukseen
Missä vaiheessa CS:GO on siirtynyt DirectX 9:stä 11-versioon?
Voisiko Sampsa varmistaa omilla testeillä onko tämä kuinka kurantti. Kyseessä on ihan ok youtubettaja, muttei samaa kaliiberia HUn, Gamer Nexusin ja Io-techin kanssa. Mutta mielenkiintoinen testi joka tapauksessa. Eli jos tuo pitää paikkansa 7000 sarjalaisesta saisi ihan ok prossan säätämällä.
Eikös ne kellot nousseet sadoilla kuitenkin?
Meillä ei kellään ole vielä mitään tietoa siitä miten Zen 4 se cachen pinoaminen on toteutettu joten siitä on aika turhaa vielä sen suuremmin spekuloida että käykö ne cache mallit vieläkin kuumempina. Voihan se olla että kakut on laitettu alle jolloin voisi lämmöt toimia paremmin. Voi olla että on samoin kuin Zen 3:ssa. Tämän vain aika näyttää kun AMD kertoo noista tarkemmin.