Testasimme suomalaisen Cubeorin 299 euron hintaisen mATX-kokoisen Kanto-tietokonekotelon.

Suomalainen Cubeor on jo ennestään tuttu pidemmän aikaa io-techiä seuranneille, sillä yrityksen pelinavaus mini-ITX-kotelomarkkinoille, Cubeor Vault, kävi io-techin testissä vuonna 2017. Nyt samainen yritys pääsee herättämään pari vuotta hiljaiseloa eläneen io-techin kotelotestauksen uudella mATX-kokoisella Kanto-kotelollaan.

Cubeor esitteli Kanto-kotelonsa vuoden vaihteessa. Kotelo mahduttaa sisäänsä maksimissaan mATX-kokoisen emolevyn ja erottuu markkinoiden yleisestä massasta puisilla kylki- ja kattopaneeleillaan. Valmistaja myy koteloa suoraan omilla verkkosivuillaan 299 euron hintaan ja se on saatavilla tumman harmailla tai valkoisilla metalliosilla.

Parin vuoden hiljaiselon jälkeen io-techin kotelotestaus ei palaa aivan entisellään, vaan mukana on myös uusittu testikokoonpano ja muokatut testirutiinit Tarkemmin näistä muutoksista voi lukea tämän artikkelin testikokoonpanokappaleesta sekä erillisestä Oulun Mini-ITX-testikokoonpanon esittelyartikkelista.

 

Kotelon ominaisuudet ja ulkonäkö

Cubeor Kannon fyysiset mitat:

  • Ulkomitat: 217 x 335 x 492 mm (L x S x K)
  • Tilavuus: noin 35,8 litraa (laskennallinen arvio)
  • Paino: 6,3 kg

Kanto erottuu jo ensisilmäyksellä varsin selvästi markkinoiden yleisestä massasta etupaneeliksi asti taipuvien kylkien ja kotelon katon käyttäessä rakenteenaan koivuvanerilevyä. Kylkien puupaneeleita tukee sisäpuolella metallinen tukirunko, joka varmistaa puun pysymisen oikeassa muodossa.

Kokonaisuudessaan kotelon ulkonäkö onnistuu ainakin allekirjoittaneen silmään vakuuttamaan ja massasta erottumisen lisäksi puupaneelit luovat varsin vakuuttavan vaikutelman tietynlaisesta arvokkuudesta. Kotelon alaosa, jossa sijaitsee virtalähdekammio ja yläosa, jossa emolevyn ja näytönohjaimen liitäntöihin sijoitetut kaapelit sijaitsevat, ovat terästä, kuten itse kotelon sisärunkokin.

Sisätiloiltaan Kanto on kahdessakin suunnassa käännetty perinteisiin miditornikoteloihin verrattuna, sillä emolevy ei sijoitu kotelon edestä katsottuna oikealle, vaan vasemmalle kyljelle, minkä lisäksi emolevyn tausta osoittaa Kannossa kotelon kattoon takapaneelin sijaan.

Käännetyn asettelun myötä Kanto ei vie pöydällä juurikaan tilaa, vaan on jalanjäljeltään kohtalaisen siro (21,7 x 33,5 cm). Toisaalta pystysuunnassa kotelo on jopa huomattavan korkea, sillä pystyyn asentuville näytönohjaimille on tilaa maksimissaan peräti 400 mm, minkä lisäksi kotelon yläosassa on noin 69 millimetriä tyhjää tilaa emolevyn ja näytönohjaimen johdoille sekä USB-laitteille.

Takalaidassa sijaitsee meidän testikappaleessamme jono velcro-tarranauhoja, joiden avulla kaapelien johdotus ylälaidasta alas onnistuu helposti. Valmistaja on kuitenkin kertonut Kannon uuden revision olevan tulossa ja uuteen malliin tarranauhat on korvattu pikakiinnitteisellä metallisella kaapelikourulla.

Cubeor Kannon komponenttituki:

  • Yhteensopivat emolevyt: mATX, Mini-ITX
  • 3 x 2,5” asemapaikkaa tai 1 x 3,5” asemapaikkapaikka
  • Laajennuskorttipaikkoja: 4 kpl
  • Näytönohjaimen maksimipituus: 400 mm (yli yhden 2,5” aseman kanssa 320 mm ja 3,5” aseman kanssa 370 mm)
  • Prosessoricoolerin maksimikorkeus: 172 mm
  • Virtalähdetuki: ATX (Max 170 mm)
  • Tuuletinpaikat:
    • Edessä: 2 x 140 mm / 2 x 120 mm
    • Takana: 2 x 120 mm / 2 x 140 mm
    • Katossa: 1 x 120 mm
  • Jäähdytinyhteensopivuus:
    • Edessä: 1 x 280 mm (vain Mini-ITX-emolevyjen kanssa)
    • Takana: 1 x 240 mm

Rakennusprosessi Cubeor Kantoon on pääosin helppo ja erityiskiitos helppoudesta on osoitettava valmistajan kotisivuillaan jakamalle varsin yksinkertaiselle asennusoppaalle, joka näyttää suositellun järjestyksen eri komponenttien asentamiselle. Kotelon mukana valmistaja toimittaa poistoilmatuulettimelle sormisuojan, etutuulettimien pölysuodattimelle suojaritilät sekä tarvittavat ruuvit 2,5″ tai 3,5″ asemien, emolevyn ja näytönohjaimen kiinnittämiseen.

Rakennusvaihe on kuitenkin myös se hetki, kun puupaneelit näyttävät omat miinuspuolensa, sillä etupaneeliksi yhdistyvät kylkipaneelit vaativat kiinnitykseensä varsin selvää käsin ohjaamista, kun taas yleensä perinteiset metallipaneelit sulkeutuvat huomattavasti helpommin. Lisäksi testikappaleemme edustaman ensimmäisen Kanto-painoksen ovet ovat saranoistaan kiinteästi kiinni, mikä hankaloittaa hieman asennusta, sillä kyljet on jätettävä auki komponenttien asentamista varten. Myös tämä on kuitenkin muutettu toiseen revisioon ja paneelit tulevat jatkossa olemaan pikakiinnitteiset, minkä lisäksi niiden muotoilua ja rei’itystäkin on valmistajan mukaan hieman muutettu paremman ilmankierron perässä.

Kotelon viimeistelyssä ja rakenteen laadussa ei puupaneelien kiinnitystä lukuun ottamatta ole valitettavaa. Sisuksissa ei tullut vastaan teräviä kulmia, jotka raapisivat käsiä ja yleisesti runko tuntui varsin jämäkältä. Pienenä huomiona ruuvien kierteet olivat tuulettimien osalta kenties jopa hieman liian ahtaita, sillä Noctuan tuulettimien ruuvit veivät mukanaan havaittavat määrät kotelon tummaa metallipintaa.

Kokoonpanon rakentaminen on suositeltavaa aloittaa virtalähteestä ja huomion arvoisena seikkana sen asennus erottuu hieman perinteisistä koteloista. Cubeor nimittäin toimittaa kotelon mukana kaksi kumitassua, jotka on tarkoitus asentaa virtalähteen etulaitaan. Tarkkaa tarkoitusta näille tassuille ei kerrota, mutta kyseessä lienee keino suunnata PSU oikein takapaneeliin nähden, minkä lisäksi ne myös auttavat pitämään virtalähteen paikallaan. Kotelon pohjassa ei ole rei’itystä, eli virtalähde on asennettava ottamaan ilmaa kotelon sisältä.

Tämän jälkeen asennusvuorossa olisivat niin ikään virtalähdekammioon asentuvat 2,5”:n asemat tai vaihtoehtoisesti yksi 3,5” asema. Jälleen testikappaleemme edustama ensimmäinen versio eroaa hieman uudemmista malleista, sillä uudempiin koteloihin mukaan on tuotu irrotettavissa oleva levykelkka, kun taas meidän kappaleessamme asemat kiinnitetään suoraan runkoon. Koteloon on mahdollista asentaa vain yksi 2,5” SSD ilman, että näytönohjaimen maksimipituus kutistuu 320 millimetriin. Käytännössä kyseessä on myös mitta, jota lyhyemmille näytönohjaimille voi asentaa vielä kotelon pohjan etuosan suojapaneelin paikalleen pitäen sisuskalut vähän tyylikkäämmän näköisenä.

Loput asennusvaiheet puolestaan ovat varsin perinteiset ja helpot. Kotelon suunta vain on hieman normaalista poikkeava, mutta tämä ei käytännössä asentamiseen vaikuta. Huomion arvoisena eroavaisuutena kotelon 120 mm:n poistoilmatuuletinpaikka on suunniteltu niin, että tuuletin tulee kotelon ulkopuolelle tuohon aiemmin mainittuun noin 6,9 cm:n tyhjään tilaan, minkä myötä kotelon sisällä on hieman tavanomaista enemmän tilaa esimerkiksi suuremmille ilmajäähdytteisille prosessoricoolereille.

Meidän testiversiossamme tuohon paikkaan ei mahdu kuin tuuletin, mutta Kannon päivitettyyn toiseen revisioon tilaa on laajennettu ja kattoon on mahdollista asentaa myös 120 mm:n nestejäähdytin.  Meidän testiversiossamme myöskään takapaneelin 240 mm:n jäähdytinpaikka ei välttämättä ole kaikilla emolevyillä käytettävissä, vaan joidenkin emolevyjen kanssa voi tulla vastaan yhteensopivuusongelmia. Valmistajan mukaan tämäkin on korjattu päivitettyyn malliin.

Sekä etupaneelin, että katon tuuletinpaikat ovat täysin avoimia, minkä myötä niissä ei ole merkittävää ilmanvastusta itse tuulettimille, vaan ainoa vastus tulee hieman kauempana olevista puupaneeleista. Täysin avoimen rakenteen myötä etutuulettimien kaveriksi on koteloon asennettava myös tukiraudat, jotka estävät mukana toimitettavan pölysuodattimen imeytymisen tuulettimen lapoihin.

Huomion arvoisena seikkana kotelon mukana ei varsin korkeasta 300 euron hinnasta huolimatta toimiteta tuulettimia. Toisaalta kalliissa koteloissa tuuletittomuus on myös kohtalaisen yleistä, sillä erikoiskoteloiden harrastajat voivat usein haluta itse valita haluamansa tuulettimet, jolloin valmistajan esiasetetut mallit voisivat jäädä ylimääräisiksi.

Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Etupaneelin tuulettimille on asennettava mukana toimitettavat metallisuojat, jottei pölysuodatin imeydy tuulettimiin
  • Kotelossa on hyvin tilaa toimia ja kokoonpanon asennus on kokonaisuudessaan helppoa
  • Kotelon mukana ei toimiteta tuulettimia, vaikka ainakin joidenkin tuuletinten käyttö kotelossa on suositeltavaa
  • Vain testikappalettamme vaivaavat ongelmat, jotka valmistaja kertoo korjanneensa seuraavaan malliin:
    • Kylkipaneelit eivät ensimmäisessä mallissa irtoa kokonaan, vaan ainoastaan aukeavat
    • Takapaneeliin AIO:n mahduttaminen vaatii yhteensopivan emolevyn

 

Testikokoonpano ja testimetodit

 

  • Windows 11 Pro
  • Prime95 30.7b9
  • Unigine Heaven
  • Ryzen Master
  • FanControl

Testikokoonpanona toimii uusi Oulun mini-ITX-kotelotestikokoonpano, josta voi lukea tarkemmin erilliseltä tietosivulta. Testikokoonpanossa on kuitenkin hieman vaihtelua sen mukaan, mitkä osat koteloon mahtuvat. Tässä testissä sekä Cubeor Kanto että verrokkina toimiva NZXT H210 käyttävät prosessorijäähdytykseensä yhdellä 120 mm:n Noctua NF-A12x25 -tuulettimella varustettua Noctua NH-U12A -tornicooleria.

Prosessoricooleri asetetaan toimimaan 38 desibelin äänenvoimakkuudella ja samaa asetusta käytetään kaikissa kyseistä prosessoricooleria käyttävissä kokoonpanoissa. NH-U12A:n tapauksessa tämä tarkoittaa yhdellä tuulettimella 70 prosentin eli 1520 RPM:n pyörimisnopeutta.

Virtalähteeksi molemmat kotelot mahduttavat ATX-kokoisen mallin, joten testikokoonpanossa on käytössä 600 watin be quiet! Pure Power 11 CM -virtalähde.

Näytönohjaimen osalta NZXT H210 asettaa omat rajoituksensa, minkä vuoksi näissä testeissä on käytössä Asus ROG Strix GeForce GTX 1080, mutta sen lisäksi Cubeorille testit ajettiin myös MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X:llä, jota tullaan käyttämään jatkossakin koteloissa, joihin lähes kolmen korttipaikan korkuinen näytönohjain vain mahtuu.

 

Näytönohjaimen tuulettimet säädimme toimimaan kiinteästi nopeudella, jolla näytönohjain vaikutti toimivan koteloissa myös automaattiasetusta käyttäessä. Asus ROG Strix GeForce GTX 1080:n tapauksessa tämä tarkoittaa noin 2550 RPM:n eli noin 70 prosentin tuuletinnopeuksia, mikä tuottaa peräti 45 desibelin melun. MSI:n RX 6700 XT Gaming X puolestaan on selvästi suurikokoisemmalla coolerilla varustettu malli ja kyseisellä coolerilla tuuletinnopeudeksi valikoitui MSI Afterburnerin minimiarvo 25 %, jolloin tuuletinten kierrosnopeus oli noin 1385 RPM ja äänenvoimakkuus käytännössä huomaamaton.

Cubeorin mukana ei toimiteta lainkaan tuulettimia, mutta kotelo ei selviytynyt näytönohjainrasituksestamme ilman lisättyjä tuulettimia, joten on oletettavaa, että kotelo on suunniteltu käytettäväksi ainakin jonkinlaisten tuuletinten kanssa. Referenssituuletinkokoonpanona toimii etupaneeliin kiinnitetyt kaksi 140 mm:n Noctua NH-A14 -tuuletinta sekä poistoilmaa ulos kotelosta katon kautta puhaltava yksi 120 mm:n Noctua NH-A12x25. Myös NZXT H210:n testit on ajettu vastaavalla tuuletinkokoonpanolla, joskin poistotuuletin oli katon sijaan takapaneelissa.

Koteloihin asennetut Noctuan tuulettimet säädettiin yhden emolevyportin kautta, eli jokainen tuuletin toimi yhdellä ja samalla PWM-ohjausarvolla. Maksimituuletinnopeuksien lisäksi testasimme kotelot myös 38 desibeliin normalisoituna, jolloin NZXT:n suljetumpi rakenne näkyi aavistuksen Cubeoria parempana äänenvaimennuksena. NZXT:n 38 desibelin äänenpaine saavutettiin 61 prosentin tehoilla, jolloin 140 mm:n tuulettimet pyörivät 980 RPM:n ja 120 mm:n tuuletin 1375 RPM:n nopeudella. Cubeorissa 38 desibeliä saavutettiin 59 prosentin tuuletinnopeudella, jolloin 140 mm:n tuulettimet pyörivät 950 RPM:n ja 120 mm:n tuulettimet puolestaan 1335 RPM:n nopeudella.

Lopuksi testasimme Cubeorin vielä niin sanotuilla miniminopeuksilla, eli 30 prosentin PWM-asetuksella, jolloin 140 mm:n etutuulettimet pyörivät 515 RPM:n nopeudella ja poistoilmaa puhaltava 120 mm:n kattotuuletin puolestaan 725 RPM:n nopeudella.

Lämpötilatestit suoritimme prosessorille Prime95-rasituksessa kolmella eri kellotaajuudella. Ryzen Master -sovelluksen antamista luvuista tarkastettuna testasimme prosessorilämmöt 65 watin, 95 watin ja 125 watin kulutuksella. Näytönohjainta puolestaan rasitimme Unigine Heaven -sovelluksella ajamalla sitä ikkunassa täysillä grafiikka-asetuksilla HD Ready -tarkkuudella.

 

Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla

Vertailukotelona Cubeor Kannolle toimii parin vuoden takaisissa ITX-tornikotelotesteissä hyvin pärjännyt NZXT H210. Kyseessä on mini-ITX-kotelo, joka on kooltaan havaittavasti Cubeoria pienempi, mikä kannattaa ottaa huomioon lämpötilatuloksia tarkastellessa.

Lämpötilatestien aikaan huoneen lämpötila oli noin 23–24 °C. Kuvaajassa esitetty lämpötila on delta T -arvo, eli testihetkellä vallinnut huoneen lämpötila on vähennetty ohjelmiston antamasta komponentin lämpötilasta tehden luvuista vertailukelpoisia keskenään, vaikka huoneen lämpötilassa pientä vaihtelua tapahtuikin.

Prosessorilämmöt Cubeorissa ovat varsin hyvin hanskassa ja koteloon mahtuu käytännössä lähes mikä vain nykymarkkinoiden ilmajäähdytteinen prosessoricooleri ja uuden revision myötä tuki löytyy myös 240 mm:n AIO-nestejäähdyttimille millä vain emolevyllä. Testikokoonpanon Noctua NH-U12A:n kanssa kotelo pärjäsi testeissä erinomaisesti ja 125 watin kulutuksellakin Prime-rasituksessa lämmöt pysyivät jopa tuuletinten hiljaisilla miniminopeuksilla alle prosessorin maksimilämpötilarajan 89 asteessa.

Prosessorilämpötilat ovat varsin samankaltaiset kuin NZXT:nkin kotelossa, mutta Cubeor onnistuu pitämään lämmöt aavistuksen paremmin kurissa.

Näytönohjaimen osalta Cubeor puolestaan suorastaan pesee lattiaa NZXT:n pikkukotelolla ja Cubeorin GPU-lämmöt ovatkin suorastaan erinomaiset. Cubeorin etutuulettimet puhaltavat suoraan viileää ilmaa näytönohjaimelle, mikä väistämättä myös näkyy lämpötiloissa. Mikäli kotelotuulettimet sammuttaa kokonaan, nousevat myös GPU-lämmöt ylikuumenemisrajalle 92 asteeseen.

Minimituuletinnopeudella Cubeor piti näytönohjaimen 78 asteessa ja maksimilla puolestaan 75 asteessa, eli erot eri tuuletinnopeuksien välillä olivat kohtalaisen pienet ja tärkeimpänä tekijänä toimi, että ilmaa liikkuu edes jonkin verran.

Verrokkina toiminut NZXT puolestaan sijoittaa näytönohjaimensa suoraan virtalähdekammion päälle, jolloin ATX-virtalähteen kanssa H210:ssä näytönohjaimelle jää varsin pieni tila mistä ottaa ilmaa. Tämän myötä jo 38 desibeliin normalisoiduilla kotelotuulettimilla näytönohjaimen lämpötilat nousivat peräti 84 asteeseen ja täydellä tehollakin lämmöt olivat 80 asteessa eli jopa Cubeorin minimituuletinnopeuksia korkeammalla.

Testasimme Cubeor Kannon myös lähes kolmen korttipaikan paksuisella MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X -näytönohjaimella, jonka eteen kotelon etutuulettimet mahtuvat vielä leikiten. Mielenkiintoisesti MSI:n näytönohjaimen lämpötilat eivät muuttuneet kotelotuuletinten täyden tehon ja 38 desibeliin normalisoidun tuloksen välillä, vaan pysyivät kohtalaisen tasaisena noin 75 asteessa huoneen ollessa noin 25 asteinen.

Hiljaisella tuuletinprofiililla MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X:n lämpötilat puolestaan nousivat selvemmin kuin Asuksen GTX 1080:llä. Todennäköisesti MSI hyötyi kotelon ilmavirrasta Asuksen näytönohjainta enemmän hitaammin pyörivien tuulettimiensa myötä, sillä Asuksen varsin reipasta yli 2500 RPM:n nopeutta kiertävät tuulettimet tekivät todennäköisesti jäähdytyksen suurimman työn.

 

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan Cubeor Kanto on varsin mielenkiintoinen kotelouutuus suomalaisvalmistajalta. 300 euron hinta on väistämättä useille kuluttajille liian korkea, mutta pienenä suomalaisena yrityksenä, joka tuottaa vain pieniä myyntieriä on hinnan laskeminen kovinkaan merkittävästi tuota alemmas varmasti hyvin vaikeaa. 300 euron hinnan päälle kuluttajan kannattaa kuitenkin laskea mukaan myös ainakin pari tuuletinta, sillä kotelon ilmankierto hyötyy tuulettimista erittäin paljon, eikä niitä toimiteta mukana.

Ulkonäkö on väistämättä Kannon selvin myyntivaltti, sillä puupaneeleillaan se erottuu varsin selvästi markkinoiden tavanomaisesta massasta. Käännetyn emolevyasettelunsa myötä kotelo on myös jalanjäljeltään varsin pieni, minkä myötä se ei vie kovinkaan paljon pöytätilaa, mutta yleisesti kooltaan kyseessä ei ole erityisen pienikokoinen mATX-kotelo, sillä pystysuunnassa se on jopa huomattavan korkea.

Jäähdytyssuorituskykynsä osalta Kanto ei jätä juuri valitettavaa ja valmistajan omien sanojen mukaan uusiksi suunnitellut puupaneelit seuraavissa Kanto-versioissa tulevat parantamaan ilmankiertoa vielä entisestään. Kotelon ykkösprioriteettina vaikuttaisi olleen ilmajäähdyttäminen, mutta myös AIO-nestejäähdyttimille on jonkin verran tilaa. Meidän testaamassamme mallissa tuo tila oli vielä kovin rajallinen, mutta uusien versioiden myötä valmistaja lupaa koteloon mahtuvan minkä vain emolevyn kanssa 240 mm:n nestejäähdyttimen takapaneeliin ja tarvittaessa myös 120 mm:n jäähdyttimen kattoon.

Huomion arvoisena miinuksena testiyksilömme edustamassa ensimmäisessä Kanto-versiossa toimii kylkipaneelit, jotka eivät irtoa kokonaan, vaan ainoastaan aukeavat, mutta myös sille valmistaja on luvannut päivityksen uuteen versioon. Uuden version puupaneelien saranat tarjoavat pikakiinnityksen, jolla ovet on irrotettavissa kokonaan, mikä tulee helpottamaan kokoonpanon asennusta merkittävästi.

Mikäli suomalainen kotelovalmistus, puinen ulkopinta sekä pienehkö kotelon jalanjälki kiinnostavat, eikä suuri korkeus ja 300 euron hinta ole ongelmia on Cubeor Kanto kokonaisuudessaan varsin erinomainen kotelo.

Plussaa:

  • Suuri tila ilmajäähdytykselle ja näytönohjaimelle
  • Erinomaiset näytönohjaimen lämmöt
  • Puun käyttö erottaa kotelon massasta

Miinukset

  • Sivupaneelit eivät irtoa (korjattu seuraavaan versioon)
  • Sivupaneelien sulkeminen ei yhtä helppoa kuin useissa kilpailijoissa

Huomioitavaa

  • Kotelo on varsin korkea
This site uses XenWord.
;