Testissä Motorola Edge 30 Ultra

Yhteenvetona Edge 30 Ultra ei ole varsinaisesti millään osa-alueella markkinoiden paras, mutta kokonaisuus on nykymarkkinan tasapainoisimpia. Millään osa-alueella ei nähty varsinaista rimanalitusta, mutta epätasainen kamerakokonaisuus on laitteen suurin miinus. Latausominaisuudet ja akunkesto ovat laitteen parasta antia. Aivan toimituksen valintaan Edge 30 Ultra ei valitettavasti näillä eväin yllä, sillä sekaan on lipsahtanut lapsuksia muutama liikaa. Jos ne eivät haittaa käyttäjän käyttötottumuksia, on kyseessä hyvä älypuhelin hintaansa ja se kannattaa ehdottomasti huomioida alle 1000 euron hintapisteessä.

Plussaa

• Snapdragon 8+ gen 1 -piirin suorituskyky
• 256 Gt tallennustila vakiona
• Pääkameran ja telekameran kuvanlaatu varauksin
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva käyttöliittymä
• Hyvä akunkesto
• Nopea pikalataus
• Yleisen USB PD -standardin mukainen 125 W laturi

Miinusta

• Ultralaaja- ja telekamerat eivät tue 4K-videokuvausta
• 8K-videon tarkennusongelmat
• Kuvanvakautuksen värinät
• Ei suojausta vesiupotukselle
• Järjestelmäpiirin suorituskyky pitkäkestoisessa rasituksessa varauksin

Huomioitavaa

• Laturi toimitetaan puhelimen mukana

Motorola on tullut viime vuosina tunnetuksi tiuhasta laitejulkaisutahdistaan ja se pitää tänäkin vuonna paikkansa myös Edge 30 -kärkimalliston osalta. Aiemmin tänä vuonna yritys toi markkinoille Edge 30– ja Edge 30 Pro -mallit ja nyt elokuun puolivälissä päivänvalon näkivät uudet Edge 30 Neo, Fusion- ja Ultra-mallit, joista viimeksi mainittu asemoituu koko malliston huipulle.

Edge 30 Ultran suositushinta Suomessa on 899 euroa, jolla se on sata euroa alkuvuodesta julkaistua 30 Pro -mallia kalliimpi. Hinnaltaan se asemoituu samaan pisteeseen OnePlus 10 Pron ja Samsung Galaxy S22:n kanssa.

Tämä testiartikkeli pohjautuu noin parin viikon ympärivuorokautiseen testijaksoon. Motorola mainostaa tuotesivuillaan melko rohkeasti ”puhelimien paras kamera ja akku”, joten otamme tässä artikkelissa mm. niistä tuttuun tapaan selvän.

• Valmistajan tuotesivut
• Hinta.fi, Haku: Motorola Edge 30 Pro

 

Mitä uutta?

Edge 30 Ultralle ei varsinaisesti ole edeltäjämallia, sillä kyseessä on Edge-malliston ensimmäinen Ultra-variantti. Sen lähimmiksi edeltäjiksi voitaneen laskea alkuvuonna julkaistu Edge 30 Pro sekä viimevuotinen Edge 20 Pro. Edge 30 Prohon nähden merkittävimmät eroavaisuudet ovat metallirakenne, kaarevareunainen näyttö, uudempi järjestelmäpiiri, monipuolisemmat kamerat sekä tehokkaampi lataus.

Eriteltynä Ultra eroaa Prosta seuraavasti:

• 1,3 mm lyhyempi, 2,5 mm kapeampi, 0,4 mm ohuempi
• 2,5 grammaa painavampi
• metallirunko muovin sijaan
• Gorilla Glass 5 -etulasi Gorilla Glass 3:n sijaan
• Näyttö kaarevareunainen ja läpimitaltaan 0,03″ pienempi
• Järjestelmäpiirinä uudempi Snapdragon 8+ gen 1
• 200 megapikselin takakamera 50 megapikselin sijaan
• 12 megapikselin telekamera
• erillinen syvyystietokamera puuttuu
• sormenjälkitunnistin sijaitsee näytön alla
• akku 190 mAh pienempi
• latausteho 57 W suurempi ja tukee USB PD:tä täydellä teholla
• langaton lataus 35 wattia tehokkaampi, käänteinen langaton lataus 5 wattia tehokkaampi
• vuoden pidempi päivitystuki sekä Android-versioiden että tietoturvan osalta

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Motorola on uudistanut pakkaustyyliään ja tummansinisen värityksen sijaan Edge 30 Ultra on saanut ruskean kierrätysmateriaaleista valmistetun paketin. Pakkauksen toimitussisältö on seuraava:

• puhelin
• taipuisa läpinäkyvä suojakuori
• pikaopas
• takuutiedot
• korttikelkan irrotustyökalu
• USB-C-kaapeli
• 125 watin USB PD -pikalaturi

 

Rakenne ja tekniset ominaisuudet

Fyysiset mitat:

• Ulkomitat: 161,8 x 73,5 x 8,4 mm
• Paino: 198,5 grammaa
• Näytön ja ulkomittojen suhde: 90,3 %
• Materiaalit:
  • Näytön suojalasi ja takakuori: Gorilla Glass 5
  • alumiinikehys
  • IP52-suojaus

Motorola on päätynyt muuttamaan uusien Edge 30 -mallien muotoilua kesken mallivuoden, joka on hieman erikoinen veto. Ulkonäkö on muuttunut varsin selvästi Pro-malliin (rinnakkaiskuvassa vasemmalla) nähden – etupuolelta Ultra erottuu kaarevareunaisella näytöllään, takapuolelta kamerakehys on saanut täysin uuden muodon ja myös yleinen muotokieli on muuttunut terävälinjaisemmaksi. Käsituntumassa ero on myös selvä. Ultra tuntuu huomattavasti solakammalta ja arvokkaammalta, siinä missä Pro on pulleampi ja halvemman tuntuinen. Ero yleisessä vaikutelmassa on suurempi kuin mitä sadan euron hintaero antaisi ymmärtää.

Rakenteeltaan Edge 30 Ultra on melko vakuuttavan tuntuinen – runko ja kehys ovat alumiinia ja taka- ja etulasi Gorilla Glass 5:ttä. Rakenne tuntuu todella jykevältä, eikä elä tai natise väännellessä. Käsituntuma on juuri sellainen, mitä lähes 1000 euron puhelimelta voikin odottaa. Puhelimella on IP52-suojaluokitus, joka tarkoittaa pölysuojausta sekä suojausta tippuvalta vedeltä. Kyse ei siis ole tässä hintaluokassa melko yleisesti käytössä olevasta upotussuojauksesta, joten veden kanssa kannattaa olla varovainen.

Metallikehyksen reunat on muotoiltu melko teräviksi, mutta ainakaan allekirjoittanut ei kokenut niitä epämiellyttäviksi, vaan ennemminkin ne paransivat mukavasti otetta puhelimesta. Värivaihtoehtoja ovat testilaitteen Interstellar Black sekä Starlight White, joista kumpikin on viimeistelty pinnaltaan keskivertoa karheammaksi ja viimeistely kimaltelee hieman valossa. Karheasta mattapinnasta huolimatta takakuori ei ole erityisen pitävä ja se tuntuu jopa liukkaalta kuivissa käsissä. Sormenjälkiä pinta ei kerää.

Tekniset tiedot:

• Snapdragon 8+ Gen 1 -järjestelmäpiiri
• 12 Gt LPDDR5-RAM-muistia
• 256 Gt UFS 3.1 -tallennustilaa (vapaana noin 239 Gt)
• 5G NSA & SA, Sub6, (n1/2/3/5/7/8/20/28/38/40/41/66/77/78), LTE
• Wi-Fi 802.11a/b/n/ac/ax (Wi-Fi 6E), Bluetooth 5.2, NFC, (A)GPS, GLONASS, Galileo, LTEPP, SUPL
• Stereokaiuttimet, Dolby Atmos
• 4620 mAh akku, USB Type-C (3.1), 125 watin USB PD -pikalataus, 50 watin langaton lataus, 10 watin käänteinen langaton lataus

Motorola on päivittänyt Ultran järjestelmäpiirin Qualcommin viimeisimpään lippulaivaversioon, eli Snapdragon 8+ gen 1:ksi. Pienten suorituskykyparannusten lisäksi se tarjoaa päivittyneen valmistusprosessin ansiosta selvästi parantunutta energiatehokkuutta, joka puolestaan helpottaa high-end-puhelimia yleisesti vaivaavia jäähdytyshaasteita. Motorola ei valitettavasti avannut tarkemmin minkälaista jäähdytysratkaisua Ultra käyttää.

Suomessa myytävässä Ultrassa on aina 12 gigatavua käyttömuistia ja 256 gigatavua tallennustilaa, jotka ovat hyvät peruslukemat nykypäivän lippulaivapuhelimille ja etenkin tallennustilan määrästä voisi moni muukin valmistaja ottaa mallia. Muistikorttipaikkaa ei ole useimpien muiden nykypäivän lippulaivapuhelinten tapaan.

Yhteysominaisuudet ovat asialliset. Sub 6 GHz 5G -tuen lisäksi tuettuna on WiFi 6E. Ultra Wideband -tuki laitteesta kuitenkin puuttuu ja Bluetooth tukee 5.2-versiota, vaikka piiristä löytyisi tuki pykälää uudemmalle 5.3-versiolle.

Akun kapasiteetti on Ultrassa 4620 mAh, joka on hieman vähemmän kuin Edge 30 Prossa (4800 mAh) sekä useimmissa kilpailijoissa. Ero on kuitenkin melko pieni, eikä sen perusteella voi vielä päätellä mitään todellisesta akunkestosta. Puhelin tukee pikalatausta peräti 125 watin teholla, langatonta latausta 50 watin teholla ja käänteistä langatonta latausta 10 watin teholla.

Alapääty:

• SIM-korttikelkka
• Mikrofoni
• USB-C (3.1) -liitäntä
• Toinen puhelimen stereokaiuttimista

Yläpääty:

• Mikrofoni
• Näyttölasin yläsaumassa kuulokkeen yhteydessä toinen puhelimen stereokaiuttimista
• Näyttöreiässä 60 MP etukamera, f2.2, 0,61 um pikselikoko

Oikea kylki:

• Virta-/lukituspainike
• Äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet

Laitteen alapäätyyn sijoitettu korttikelkka sisältää paikat kahdelle nano-SIM-kortille. Alapäädyssä myöskin sijaitseva USB-C-liitäntä tukee 3.1-standardia ja kuvaulostuloa, jota voi hyödyntää Ready For -ominaisuuden kanssa työpöytämäisen käyttöliittymätilan näyttämiseksi näytöllä tai televisiossa.

Stereokaiuttimien äänenlaatu on puhelimien mittapuulla hyvä, mutta ei aivan markkinoiden parhaimmistoa. Ääntä irtoaa kohtalaisen hyvin (81 dBA 30 cm etäisyydeltä) mutta täydellä äänenvoimakkuudella diskantit särkevät paikoin hieman.

Värinämoottori on tuntumaltaan valitettavan vaimea, eikä sen voimakkuutta saa säädettyä asetuksista kovemmalle.

Näytön tekniset ominaisuudet:

• 6,67” pOLED -näyttö
• 20:9-kuvasuhde, 2400 x 1080 pikseliä, 394 PPI
• 1250 nit (max), HDR10+, 100 % DCI-P3
• 144 Hz virkistystaajuus, 360 Hz kosketuksentunnistus
• Gorilla Glass 5 -suojalasi

Edge 30 Ultran näyttö on 6,67-tuumainen, eli aavistuksen pienempi kuin Prossa, sekä suurempana eroavaisuutena pitkiltä sivuiltaan kaareva. Kaarevat näytöt jakavat mielipiteitä, mutta Ultrassa kaareva osuus on melko mieto, eikä testijaksolla havaittu kaarevuuden kanssa mitään ongelmia. Hyvänä puolena kaarevuus mahdollistaa puhelimen tekemisen hieman kapeammaksi.

Näyttö tukee peräti 144 hertsin virkistystaajuutta, mutta ainoastaan erillisessä 144 hertsin tilassa. Automaattitilassa virkistystaajuus vaihtelee sisällön mukaan, mutta maksimiarvo on tuolloin 120 Hz. Motorolan käyttämä näyttöpaneeli ei tiettävästi käytä LTPO-tekniikkaa, eli sen virkistystaajuuden säätöominaisuudet eivät ole yhtä tarkat ja hienojakoiset kuin edistyneimmissä AMOLED-paneeleissa.

Kuvanlaadultaan näytössä ei ole valittamista, kunhan vaihtaa oletuksena päällä olevan ”kylläinen”-väritilan ”luonnolliseen”. Kylläisessä tilassa tarjolla on laajempi väriavaruus, mutta samalla myös valkotasapaino taittaa havaittavasti sinertävään, eikä sitä pysty korjaamaan kunnolla edes näyttöasetusten valkotasapainosäätimellä. Luonnollinen-tilassa värintoisto on maltillisempaa, mutta silmämääräisesti luonnollisempaa, eikä sinertävyys ole enää mainittavasti kiusana.

Näytön maksimikirkkaus on erinomainen ja se riittää hyvin myös voimakkaassa auringonpaisteessa. Pienenä miinuksena törmäsimme testijaksolla muutaman otteeseen tilanteeseen, jossa automatiikka sääsi kirkkauden aivan liian matalaksi ja sitä piti säätää manuaalisesti korkeammalle.

Näytönalainen optinen sormenjälkitunnistin toimi testijaksolla nopeasti ja luotettavasti. Ainoana pienenä parannustoiveena se voisi sijaita hieman kauempana näytön alareunasta.

 

Kamera

Kameran tekniset tiedot:

• 200 megapikselin pääkamera (Samsung HP1, 1/1,22”, 0,64 um pikselikoko), 16-to-1-pikseliasettelu, 23 mm (kinovastaava), f1.9, OIS
• 50 megapikselin ultralaajakulmakamera (Samsung JN1, 0,64 um pikselikoko), 114°, 14 mm (kinovastaava), f2.2, automaattitarkennus, makrokuvausmahdollisuus
• 12 megapikselin muotokuva-/normaalikamera (1,22 um pikselikoko), 50 mm (kinovastaava), f1.6, PDAF
• Dual-LED-salama
• Videokuvaus: 8K 30 FPS, 4K 60 FPS (pääkamera), 1080p 30 FPS (ultralaaja-&telekamera)

Kamerakehys on jaettu ikään kuin kolmeen osaan – matalampaan pohjaosaan jossa sijaitsee kaksois-LED-salama, kamerakohoumaan jossa ultralaaja- ja telekamera sijaitsevat yhteisen lasin takana sekä vielä enemmän kohollaan olevaan pyöreään kehykseen sijoitettuun pääkameraan. Kamerakehys on siinä määrin korkea, että puhelin keikkuu melko helposti pöydällä käytettäessä.

Ehkäpä Ultran mielenkiintoisin tekninen uudistus löytyy pääkamerasta, sillä kyseessä on ensimmäinen markkinoille saapunut 200 megapikselin kamerasensoria käyttävä puhelin. Samsungin viime vuonna julkistama HP1-sensori, joka on erittäin suurikokoinen ja joka osaa yhdistää joko neljä tai kuusitoista pikseliä yhdeksi suuremmaksi pikseliksi, josta lopputuloksena on 50 tai 12,5 megapikselin kuva. Kameran aukkosuhteeltaan nykymittapuulla hyvin tavanomainen objektiivi on optisesti vakautettu.

Ultralaajakulmakamera käyttää Samsungin 50 megapikselin JN1-sensoria, joka käyttää neljän kuvapisteen yhdistämistä yhdeksi. Positiivisena ominaisuutena kamera tukee automaattitarkennusta ja sitä voidaan käyttää myös makrokuvaukseen minimissään 2,5 cm etäisyydeltä.

Kolmantena on 12 megapikselin normaalikamera, jota Motorola kutsuu muotokuvakameraksi, sillä se on varustettu poikkeuksellisen suurella f1.6-aukkosuhteella luonnollisen syvyysterävyysefektin muodostamiseksi. Kameraa ei siis nimestään huolimatta ole tarkoitettu pelkkien muotokuvien ottamiseen, vaan sitä voi käyttää aivan kuten mitä tahansa muutakin normaali-/telekameraa. Polttoväli on kaksinkertainen pääkameraan nähden.

Kamerasovellus on päivittynyt jonkin verran Edge 30 Pro -mallista ja on edelleen erittäin toimiva. Käyttöliittymän yleisilme on selkeä ja keskeiset toiminnot ovat pääosin hyvin käsillä. Harmillisena negatiivisena muutoksena kuvaustilavalikkoon ei pääse enää suoraan käsiksi, vaan se on siirretty monen muun valmistajan tapaan pystysuunnassa selattavan kuvaustilalistan päähän. Listan sisältö on käyttäjän mukautettavissa.

Osa pika-asetuksista on näkyvissä ruudun vasemmassa reunassa ja laajemman pika-asetusvalikon saa näkyviin näppärästi kuvausnäkymässä oikealle pyyhkäisemällä. Kameratilavalitsimen yhteydessä on tuttuun tapaan näppärästi myös makrotilan painike, eli sen hyödyntäminen ei vaadi erillisen makrokuvaustilan aktivoimista.

Nykytyyliin kamerasovellus tukee kuvaustilanteen tunnistusta ja se osaa esimerkiksi suositella makrotilaan tai ultralaajakulmakameraan siirtymistä sekä yötilan käyttämistä, jos automaattinen aktivointi ei ole käytössä.

Manuaalikuvaustila on ominaisuuksiltaan perustasoa – tarjolla on myös raakakuvausmahdollisuus. Monista kilpailijoista löytyvää erillistä manuaalivideokuvaustilaa ei ole.

Kolmoiskamera tarjoaa kolme eri polttoväliä. Ultralaajakulmakamera on polttiväliltään 0,6-kertainen ja tele/normaalikamera puolestaan kaksinkertainen pääkameraan nähden.

Normaalista marssijärjestyksestä poiketen tarkastellaan tällä kertaa ensimmäisenä pääkameran merkittävintä ominaisuutta, eli 200 megapikselin resoluutiota. Täyden resoluution kuvien ottaminen onnistuu erillisessä Ultra-res-kuvaustilassa ja kuvan ottaminen kestää melko pitkään – sekunnin-pari. 50 megapikselin kuvien ottaminen onnistuu myös, mutta hieman hankalasti, sillä sitä varten on aktivoitava peruskuvaustilan asetuksista ”suuri älykäs tarkkuus” -ominaisuus, joka toimii automaattisesti tilanteen mukaan, eli se ei ota läheskään aina korkeamman resoluution kuvaa. Totesimme tämän mm. kaikissa kuvaustilanteissa, joissa otimme vertailukuvia resoluutioiden välillä.

Täydellä 200 megapikselin resoluutiolla otetut pääkameran kuvat ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin vakiomuotoiset 12,5 megapikselin kuva, mikä ei sinällään ole lainkaan yllättävää. Kuvaan tallentuu hieman enemmän yksityiskohtia kuin vaikkapa Galaxy S22 Ultran 108 megapikselin kameralla, mutta ero ei ole suuri. Ehkäpä hieman yllättäen yhdistettyjä pikseleitä hyödyntävään 12,5 megapikselin kuvaan nähden 200 megapikselin dynamiikassa ja värimaailmassa ei ole havaittavissa suuria eroja.

Lyhyesti pääkameran kuvanlaatu on hyvää, mutta ei yllä kaikilta osin aivan markkinoiden terävimpään kärkeen.

Kuvien yleisilme on miellyttävä ja väreiltään melko luonnollinen. Dynamiikka ei ole huipputasoa, sillä kirkkaimmilla kohdilla on taipumus palaa hieman puhki. Pikselitasolla tarkasteltaessa jälki on hieman sumeaa, joka on vähän yllättävää sensorin resoluutio huomioiden. Korkean kontrastin reunoissa näkyy joissain tilanteissa pientä purppuraa väripoikkeamaa (kromaattinen aberraatio). Kuten monissa muissakin suurikokoista sensoria käyttävissä kameroissa, lähikuvauksessa optiikalla on selvästi haasteita suuren sensorin kanssa, eli kuvan tarkennettu alue ikään kuin sumenee keskeltä sivuille mentäessä.

Heikommassa valossa kamera on varsin hyvä, mutta ei kuitenkaan mikään supersuorittaja. Kuvien yleisilme on iltahämärässä ja himmeämmässä sisävalaistuksessa hyvää, mutta pikselitasolle mentäessä voi huomata kuvanlaadun pehmentyvän selvästi ja jälki on hieman maalausmaista. Värit toistuvat hyvin, kunhan valoa on edes jonkin verran tarjolla. Kohinanhallinta on melko toimivaa, eli prosessointi sallii hienojakoisen luminanssikohinan, jolla ei ole negatiivista vaikutusta kuvaan.

Automatiikka venytti suljinajan testeissämme pisimmillään 1/7 sekuntiin, eikä myöskään arastellut nostaa herkkyyttä tarvittaessa aina ISO 6400 -arvoon asti.

Ultralaajakulmakameran kuvanlaatu on ”ihan ok”, mutta ei kuitenkaan millään mittarilla high-end-luokan parhaimmiston tasoa.

Hyvässä valaistuksessa otettujen kuvien yleisilme on hyvä, mutta lähemmäs zoomatessa voi havaita yksityiskohtien olevan varsin pehmeitä. Dynamiikka on pääkameraa kapeampaa, joka näkyy tummien alueiden tukkoisuutena. Värintoisto on kohtalaisen hyvää ja luonnollista, joskin haastavammissa olosuhteissa jotkut sävyt jäävät pääkameraa latteammiksi. Joissain haastavissa tilanteissa (harmaa pilvinen taivas) ultralaajakulmakamera taittoi valkotasapainoa selvästi lämpimään, mutta yleisesti värimaailma on suht samanlainen pääkameran kanssa. Plussapuolena reuna-alueiden vääristymät ja sumentumat ovat aika hyvin kurissa.

Valaistuksen heikentyessä se alkaa näkyä nopeasti ultralaajakulmalla otettujen kuvien entistä rajumpana pehmeytenä. Lisäksi värintoisto on havaittavasti haaleampaa kuin muilla kameroilla. Kaupungin iltavalaistuksessa tai heikommin valaistussa sisätilassa ultralaajakulma tekee vielä käyttökelpoista jälkeä, mutta oikeasti heikossa valossa otokset alkavat olla jo hyvin pimeitä ja heikkolaatuisia.

Myös ultralaajakulmakameralla on mahdollista ottaa kuvia täydellä 50 megapikselin resoluutiolla Ultra-res-kuvaustilassa. Ottamiemme vertailukuvien perusteella hyvissä valaistusolosuhteissa täyden resoluution kuvaan taltioituu jonkin verran enemmän yksityiskohtia kuin 12,5 megapikselin kuviin ja otokset ovat pikselitasolla selvästi vähemmän sumeita. Myöskään dynamiikka ei näyttäisi kärsivän täydestä resoluutiosta merkittävästi. Täyden resoluution käyttöä voikin suositella ultralaajakulmakameran kanssa, jos kaipaa kuviin lisää yksityiskohtia ja terävyyttä, eikä erillisen kuvaustilan käyttö ja hieman hitaampi kuvanottoaika haittaa.

Pääkameraan nähden noin kaksinkertaisen polttovälin tarjoava muotokuvakamera tuottaa ihan hyvää, muttei luokassaan huipputasoista kuvanlaatua. Yleisilme on asiallinen ja värintoisto pääosin miellyttävää. Jostain syystä ylimääräistä terävöintiä on kuvissa muita kameroita enemmän, joka käy ilmi viimeistään pikselitasolle mentäessä. Samalla voi myös huomata, että pikselitason yksityiskohtien toisto on pääkameran tapaan varsin sumeaa.

Hämärässä muotokuvakameran käytettävyys muuttuu huomattavasti tilannekohtaisemmaksi, nimittäin automatiikka vaihtaa silloin tällöin pääkameralta tehtävään rajaukseen, joka näkyy selvästi suoraan kuvan tarkkuudessa. Silloin kun itse telekamera pysyy käytössä, kuvanlaatu on luokassaan varsin hyvää ja se pysyy hyvinkin käyttökelpoisena alkuillan hämärässä tai heikommin valaistuissa sisätiloissa. Tässä suurena apuna on varmasti valovoimainen f1.6-aukkosuhde. Todella heikossa valossa kyvyt loppuvat aiemmin kuin pääkameralla, mutta myöhemmin kuin ultralaajakulmalla.

Erittäin positiivisena ja tämän hintaluokan puhelimelta myös odotettuna ratkaisuna Motorola on toteuttanut makrokuvaustilan erillisen ”höpöhöpö-kameran” sijaan ultralaajakulmakameran avulla. Lopputuloksena kuvanlaatu on aivan eri tasoa kuin tyypillisillä erillisillä 2 tai 5 megapikselin makrokameroilla. Toteutus on makrokuvaukseen käyttökelpoinen ja jälki on ihan hyvää, joskaan ei mitenkään ennennäkemätöntä tai huikaisevaa.

Maininnan arvoisena seikkana makrotila tekee selvän zoomauksen/rajauksen ultralaajakulmakameralta, jotta käyttäjälle jää vaikutelma lähemmäs kohdetta pääsemisestä. Kuvanlaatuun toteutus ei onneksi näyttäisi vaikuttavan.

Testihavaintojemme perusteella erillisten yökuvaustilan (puhelimessa nimellä ”Pimeänäkö”) ei ole juurikaan tarvetta, sillä peruskuvaustilassa on oletuksena käytössä ”Auto Night Vision”, joka vastaa erillistä yökuvaustilaa, mutta sen kuvan taltiointiaika on hieman nopeampi. Lopputuloksissa on kuitenkin hankala nähdä mainittavaa eroa.

Automaattisen yökuvaustilan saa halutessaan pois päältä, joten otimme vertailukuvat sen kanssa ja ilman. Pääkameralla yötila parantaa kuvien dynamiikkaa tuoden esiin tummien alueiden yksityiskohtia ja värejä sekä estämällä kirkkaiden kohtien puhkipalamista. Yksityiskohtien määrää se ei lisää, mutta sen sijaan terävöinnin määrä kasvaa jonkin verran. Jos yökuvaustilaa koittaa hyödyntää todella pimeissä olosuhteissa, alkaa kuviin ilmestyä näkyvää karkeaa kohinaa ja punertavaa sävyä. Se ei siis pysty tekemään ”yöstä päivää” aivan samaan tapaan kuin markkinoiden edistyneimmät toteutukset.

Ultralaajakulmakameralla yötila parantaa kuvanlaatua pääkameraan enemmän, sillä lähtökohdat ovat huonommat. Tummat alueet avautuvat sekä värien että yksityiskohtien osalta. Kuvien pehmeys vähenee ja niihin tulee näkyviin hieman enemmän yksityiskohtia. Oheiset huomiot pätevät iltahämärässä, mutta oikeasti heikossa valossa yökuvaustilasta ei ole ultralaajakulmalla iloa.

Telekameraa koskee pitkälti samat päähuomiot kuin kahta muutakin kameraa.

Tiivistettynä perustilan automaattinen yötoiminto kannattaa pitää lähtökohtaisesti käytössä, jonka myötä erillisen yötilan käyttö ei ole juurikaan tarpeen. Asia on siis tehty käyttäjälle helpoksi. Hyöty yötilasta ei ole kaikissa tilanteissa kovinkaan suuri ja hieman yllättäen mitä huonompi valaistus on, sitä pienemmäksi hyöty testeissämme jäi. Muutenkin merkittävä havaittava ero yötilan käytöstä oli ennemminkin poikkeus kuin säätö. Kaikesta huolimatta lopputulos on aina yhtä hyvä tai parempi yötilan ollessa päällä.

Edge 30 Ultralla voi kuvata videota korkeimmillaan 8K 30 FPS ja 4K 60 FPS asetuksilla, mutta vain pääkameralla. Isona miinuksena 4K-tarkkuus ei ole käytettävissä ultralaaja- eikä telekameroilla, jota ei tämän hintaluokan puhelimessa voi katsoa hyvällä ja jonka taustalla ei pitäisi olla minkäänlaisia teknisiä rajoitteita (PÄIVITYS: Ohjelmistopäivityksen myötä 4K-kuvaus on mahdollista kaikilla kolmella kameralla). Äänet tallentuvat stereona hyvällä 256 kbit/s bittivirralla.

HEVC-pakkauksella 8K 30 FPS -videon bittivirta on noin 90 Mbit/s ja H.264-pakkauksella noin 130 Mbit/s. 4K-videon vastaavat lukemat ovat 40-50 Mbit/s FPS-asetuksesta ja pakkaustavasta riippumatta. Full HD -videossa bittivirta liikkuu 15-20 Mbit/s haarukassa.

Pääkameralla kuvatun videon laatu on pääosin hyvää sekä 4K- että 1080p-tarkkuuksilla. Suurempaa kritisoitavaa on hankala keksiä – kontrastointi ja terävöinti voisi olla hieman maltillisempaa, eikä dynamiikka ole valokuvien tapaan aivan parhaalla tasolla.

8K-videossa huomasimme ajoittaisia tarkennusongelmia, joihin emme keksineet syytä tai ratkaisua. Tarkennus ei aina lukittunut edes erikseen yrittämällä etäämmälle, jolloin lopputuloksesta tuli pahimmillaan sumea. Tämä näkyy pahempana seuraavassa kuvanvakautusta demoavassa esimerkkivideossa sekä lievempänä ylläolevassa esimerkkivideossa, jossa tarkennus on lukittunut kuvan etuosaan. Melko voimakas syvyysterävyysefekti korostaa ongelmaa. Lisäksi maininnan arvoisena seikkana 8K-video tallentui yleensä vajaan 29 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella 30:n sijaan.

Ultralaajakulmakameran 1080p-videon laatu on pääkameraan verrattuna pehmeämpää ja yleisilmeeltään synkkää ja ylikontrastoitua. Tummat alueet toistuvat korostuneesti liian synkkinä.

Kuvanvakautus on toiminnassa kaikilla kameroilla – 8K-tarkkuudellakin vaikuttaisi olevan jonkinlaista vakautusta käytössä, mutta se on pienempää kuin alhaisemmilla tarkkuuksilla. Miedompi vakautus tekeekin liikkeessä kuvatusta 8K-videosta melko levotonta. 4K- ja Full HD -tarkkuuksilla vakautus toimii kohtalaisesti ja pitää kuvan melko rauhallisena kävellessä. Havaitsimme kuitenkin kuvassa tärähdyksien kohdalla värinää, joka on pahimmillaan varsin häiritsevää katsottavaa. Värähdykset vaikuttivat korostuvan valaistuksen heikentyessä. Ultralaajakulmakamera tasoittaa tärähdyksiä hieman pääkameraa paremmin, mutta toisaalta siinä värähdykset näkyvät myös hieman voimakkaampina.

 

Ohjelmisto

Ohjelmistopuolella Motorolan lähestymistapa (My UX) perustuu tuttuun tyyliin hyvin vakiokuntoiselta näyttävään Androidiin, jonka versio on Edge 30 Ultrassa hieman harmillisesti vielä vanha 12, vaikka laite julkaistiin Android 13:n julkaisun jälkeen.

Kuten jo mainittua, My UX -käyttöliittymän ulkoasu mukailee ”puhdasta Androidia”. Vaikka päällä ei ole valmistajan omaa visuaalista ”kuorta”, on Motorola lisännyt sekaan lukuisia käyttöä helpottavia lisäominaisuuksiaan, joista monet on keskitetty ennalta tuttuun Moto-sovellukseen.

Perussovellukset perustuvat Googlen vakiotarjontaan ja lisänä on vain muutama Motorolan oma lisäsovellus sekä ainoana kolmannen osapuolen sovelluksena Facebook, joka on haluttaessa poistettaessa.

Motorolan omat mukautusominaisuudet sekä lisätoiminnot on kerätty tuttuun tapaan omaan Moto-sovellukseensa, jonka lisäksi useimpia asetuksia pääsee säätämään myös perinteisen asetusvalikon kautta. Motorola onkin onnistunut melko hyvin sulavan vakio-Android-käyttökokemuksen ja omien lisätoimintojen yhdistämisessä. Kokonaisuudesta tulee hieman mieleen menneiden vuosien OnePlus OxygenOS.

Jo Motorolan aiemmista ylemmän hintaluokan puhelimista tuttu Ready For -ominaisuus mahdollistaa puhelimen kytkemisen suurempaan näyttölaitteeseen ja käyttämisen mediatoistolaitteena, videopalaverissa, pelaamisessa tai tietokoneen työpöydän tavoin näppäimistöllä ja hiirellä. Ominaisuus toimii lyhyen kokeilun perusteella sujuvasti ja ongelmitta. Puhelimen näyttöä voi käyttää kosketushiirenä tai vaihtoehtoisesti käyttää erillistä Bluetooth-hiirtä ja -näppistä.

Motorola on myös integroinut mukaan enemmän yrityskäyttöön suunnattuja ThinkShield for Mobile -tietoturvaominaisuuksia ja laitehallintatoimintoja.

Motorola paransi aiempaa päivityslupaustaan Ultran kohdalla ja lupaa nyt puhelimelle 3 suurta Android-versiopäivitystä (13, 14 ja 15) sekä neljä vuotta tietoturvakorjauksia, jota voi pitää high-end-markkinoille perushyvänä suorituksena. Testijaksolla puhelimeen saapui yksi ohjelmistopäivitys ja tietoturvakorjaukset päivittyivät samalla elokuusta syyskuun versioon.

 

Käyttökokemukset, suorituskyky & akku

Edge 30 Ultran testijakso sujui pääosin ongelmitta. Ainoastaan kerran laitteen langaton lataus kieltäytyi toimimasta, mutta ongelma ratkesi uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Puhelin sai testijakson lopulla yhden päivityksen (S3SQ32.16-53-9), joka ei tuonut havaittavia muutoksia laitteen toimintaan.

Yleinen käyttökokemus laitteella on erittäin sulava ja nopea, joka on toki oletusarvoista lippulaivatason laitteelta. Havaittavissa olevat suorituskykyerot kilpaileviin Android-lippulaivamalleihin rajoittuvat lähinnä käyttöliittymän animointeihin.

Pelikäytössä testasimme Ultraa mm. Asphalt 9, Genshing Impact ja PUBG New State -peleillä ja laite pyöritti niitä moitteetta korkeimmilla kuvanlaatuasetuksilla. Korkean ruudunpäivitysnopeuden tuki toimi peleillä sen sijaan vaihtelevasti – osa korkeampia nopeuksia tukevista peleistä rajoittuivat 60 FPS:ään ja osa toimi tuetulla maksiminopeudella. Pelatessa puhelin lämpenee havaittavasti, mutta ei häiritsevästi.

Motorola on varustanut Ultran uusimmalla Snapdragon 8+ gen 1 -piirillä, joka lupaili ennakkoon hyvää sekä suorituskyvyn että energiatehokkuuden osalta. Synteettisissä suorituskykytesteissä testitulokset olivat hyvin linjassa muiden testaamiemme samaa piiriä käyttävien puhelimien kanssa – monissa parhaimmistoa.

Pidemmässä rasituksessa Ultran jäähdytystoteutuksen rajallisuus tulee kuitenkin vastaan, sillä pitkäkestoinen suorituskyky ei säily yhtä korkealla kuin muissa testaamissamme Snapdragon 8+ gen 1 -puhelimissa, vaan laskee ennemminkin 8 gen 1 -piiriä käyttävien luokkaan. CPU Throttling -testissä prosessorisuorituskyky laski 15 minuutissa hieman testikerrasta riippuen noin 60-70 %:iin maksimista, joskin tulos on vertailun kannalta hieman hämäävä, sillä alun huippusuorituskyky oli testissä parempaa kuin osalla kilpailijoista. 3DMark Wild Life Extreme -grafiikkarasitustestissä suoritus oli vielä selvästi heikompi, sillä grafiikkasuorituskyky tippui 20 minuutin rasituksen aikana 58 %:iin maksimista.

Edge 30 Ultran akunkesto osoittautui testijaksolla hyväksi. Testijaksolla puhelin sai osakseen keskivertoa aktiivisempaa käyttöä ja siitä huolimatta akku kesti mainiosti päivän yli. Noin 2,5 tunnin näytön päälläoloajalla akun varaus tippui päivän aikana noin 70 % tietämille ja raskaammalla 4-5 tunnin näytön päälläoloajalla se laski 50 % pintaan. Kahden päivän ylitys onnistui myös useampaan otteeseen vaivatta ja akkua oli toisen päivän päätteeksi jäljellä tyypillisesti 20-30 % noin 6-7 tunnin yhteenlasketulla näytön päälläoloajalla.

Testijakson puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, muutamia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä dual-SIM-mobiiliverkkoyhteyden (DNA 5G, Telia 4G), Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä. Käyttöjärjestelmän teema oli asetettu suurimman osan ajasta tummaksi. Näytön virkistystaajuus oli suurimman osan ajasta automaattitilassa.

Edge 30 Ultra tukee korkeaa 125 watin lataustehoa USB Power Delivery -standardin mukaisesti, joka on tiettävästi korkein yleisen standardin avulla toteutettu latausteho älypuhelimissa. Tämä toteutustapa olisi toivottava myös muilta valmistajilta, sillä näin puhelinta voi ladata nopeasti millä tahansa yleisen USB PD -standardin laturilla. Lisäksi puhelimen mukana toimitettavaa tehokasta laturia voi myös hyödyntää muiden laitteiden, kuten vaikkapa tehokkaankin kannettavan tietokoneen lataamiseen.

Latausnopeustestissä Edge 30 Ultran akku latautui tyhjästä täyteen noin puolessa tunnissa. Latausta aloittaessa täysin tyhjällä akulla kului noin kolme minuuttia, ennen kuin näyttö heräsi ja puhelin ilmoitti ottavansa latausta vastaan. Siitä tasan 30 minuutin päästä puhelin ilmoitti akun olevan täynnä. Latauskäyrä on melko lineaarinen – vartissa akkuun latautui vajaa 60 % varaus. Latausaika ei ole aivan markkinoiden nopeimpien tasoa, mutta siitä huolimatta erittäin hyvällä tasolla ja lisäksi plussaa tulee siitä, että sen saavuttamiseen ei tarvita valmistajan omaa erikoislaturia.

Langaton lataus tukee 50 watin tehoa, mutta se vaatii Motorolan oman laturin, jota meillä ei ollut testeissä käytössä, ja jota ei myöskään näyttäisi tällä hetkellä saavan Suomen markkinoilta.

 

Yhteenveto

Edge 30 Ultran saapuessa testiin ennakko-odotukset olivat kieltämättä varsin korkealla, sillä laite vaikuttaa paperilla erittäin vahvalta hintaisekseen. Testijakson aikana odotukset tasoittuivat jonkin verran, mutta varsinaista rimanalitusta ei millään osa-alueella nähty.

Rakenteeltaan Ultra näyttää ja tuntuu hyvältä. Laite on tukeva ja arvokkaan tuntuinen, kuten lähes tonnin puhelimelta voi odottaa. Käsituntumassa on merkittävä parannus Pro-malliin nähden. IP-suojauksen osalta Ultra ei yllä pahimpien kilpailijoiden tasolle, mutta tarjoaa kuitenkin kevyen roiskesuojauksen.

Kaarevareunainen OLED-näyttö on nopea, mutta täyden 144 hertsin virkistystaajuuden hyöty on lopulta hieman kyseenalainen. Koska paneeli ei perustu LTPO-tekniikkaan, on virkistystaajuuden adaptiivinen säätö yksinkertaisempi kuin kilpailijoissa, eikä täyttä 144 hertsin taajuutta voi hyödyntää automaattitilassa. Tiivistettynä näyttö on asiallisen hyvä, mutta ei lippulaivamarkkinoiden kärkeä.

Suorituskyvyn osalta Snapdragon 8+ gen 1 -piiri tarjoaa erinomaista vauhtia, mutta jäähdytykseen tai suorituskyvyn hallinta-algoritmiin puhelin kaipaisi hieman päivitystä, sillä pitkäkestoinen suorituskyky on keskivertoa heikompaa. Muistimääristä Motorola ansaitsee pienen plussan – etenkin 256 Gt:n tallennustilan toivoisi löytyvän jo kaikista tämän hintaisista puhelimista. Lisää plussaa ropisee lataustoteutuksesta, sillä se on toteutettu yleisen USB PD -standardin mukaisesti ja lisäksi tehokas sekä monikäyttöinen 125 watin laturi toimitetaan pakkauksessa mukana. Virta riittää myös laitteen akussa, vaikka akku ei ole aivan yhtä suuri kuin osassa kilpailijoista – testeissämme se riitti hieman kovemmallakin käytöllä mukavasti kahden päivän yli.

Monia varmasti kiinnosti tarjoaako uusi 200 megapikselin kamera jotain mullistavaa ja yksioikoinen vastaus on ”ei”. Ultran kolmoiskameratoteutus on testiemme perusteella kokonaisuutena kohtalaisen hyvä, mutta ei missään nimessä ”paras”, kuten Motorola mainostaa. Yleistettynä valokuvien kuvanlaatu on useimmissa tilanteissa hyvää, joskin ultralaajakulmakamera on selvästi joukon heikoin, ja lisäksi joukkoon mahtuu muutamia poikkeuksia ja lapsuksia. Isoin kamerapuolen miinus liittyy 4K-videokuvauksen puutteeseen ultralaaja- ja normaalikameroilla (PÄIVITYS: Puute on korjattu ohjelmistopäivityksellä). Videokuvaus jätti myös ultralaajakulman kuvanlaadun, 8K-videon tarkennushaasteiden sekä kuvanvakautuksessa esiintyneiden värinöiden osalta hieman kädenlämpöisen kokonaisvaikutelman.

Ohjelmistopuolella Motorola tarjoaa miellyttävän kokonaisuuden. Pohjana on sulavatoiminen ja visuaalisesti vakiokuntoinen Android, jota on höystetty maltillisesti Motorolan hyödyllisillä lisätoiminnoilla ja lopputulos on erittäin toimiva. Lisänä Motorola on parantanut päivitystukea aiemmasta ja se on nyt tämän hintaluokan puhelimeen hyvällä perustasolla.

Yhteenvetona Edge 30 Ultra ei ole varsinaisesti millään osa-alueella markkinoiden paras, mutta kokonaisuus on nykymarkkinan tasapainoisimpia. Millään osa-alueella ei nähty varsinaista rimanalitusta, mutta epätasainen kamerakokonaisuus on laitteen suurin miinus. Latausominaisuudet ja akunkesto ovat laitteen parasta antia. Aivan toimituksen valintaan Edge 30 Ultra ei valitettavasti näillä eväin yllä, sillä sekaan on lipsahtanut lapsuksia muutama liikaa. Jos ne eivät haittaa käyttäjän käyttötottumuksia, on kyseessä hyvä älypuhelin hintaansa ja se kannattaa ehdottomasti huomioida alle 1000 euron hintapisteessä.

Plussaa

• Snapdragon 8+ gen 1 -piirin suorituskyky
• 256 Gt tallennustila vakiona
• Pääkameran ja telekameran kuvanlaatu varauksin
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva käyttöliittymä
• Hyvä akunkesto
• Nopea pikalataus
• Yleisen USB PD -standardin mukainen 125 W laturi

Miinusta

• Ultralaaja- ja telekamerat eivät tue 4K-videokuvausta (PÄIVITYS: lisätty ohjelmistopäivityksessä)
• 8K-videon tarkennusongelmat
• Kuvanvakautuksen värinät
• Ei suojausta vesiupotukselle
• Järjestelmäpiirin suorituskyky pitkäkestoisessa rasituksessa varauksin

Huomioitavaa

• Laturi toimitetaan puhelimen mukana