Testasimme neljä 240 mm:n AIO-nestecooleria alle sadan euron hintaluokasta.

Testasimme io-techissä AIO-nestecoolereita viimeksi keväällä, kun vertailussa oli joukko suosittuja ylemmän hintaluokan 360 mm coolereita. Kolmisen vuotta sitten testasimme puolestaan 280 mm jäähdyttimeen perustuvia malleja. Nyt päätimme vuorostaan tehdä katsauksen hieman edullisempaan hintapisteeseen alle 100 euron 240 mm malleihin.

Budjetin puitteissa koneeseen on toki hyvä hankkia niin suurta jäähdytintä käyttävä nestecooleri kuin koteloon mahtuu, mutta 240 mm jäähdyttimeen perustuvia malleja voidaan pitää yleisesti fiksuna ”perusvaihtoehtona”, sillä sellainen mahtuu vaivatta lähes jokaiseen nykypäivän miditornikoteloon.

240 mm:n AIO-nestecoolereiden hintahaarukka on markkinoilla varsin laaja. Edullisimmat irtoavat jopa alle 70 eurolla ja kalleimmista joutuu pulittamaan yli 200 euroa. Tällä kertaa valitsimme mukaan AIO-prosessoricoolerit neljältä eri valmistajalta ja asetimme hintaluokan houkuttelevasti alle 100 euroon. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia tuotteita on tarjolla kohtuuhintaan ja onko AIO-coolereiden välillä tässä hintaluokassa merkittäviä eroja.

Testissä ovat mukana:

 

Arctic Liquid Freezer II 240

Arcticin Liquid Freezer II -mallisto julkaistiin lokakuussa 2019 ja se sisältää vaihtoehtoja 120, 240, 280, 360 ja 420 mm jäähdyttimillä varustettuna. Lisäksi yritys on sittemmin julkaissut RGB- ja A-RGB-versioita mallistoon. Niissä RGB-valaistus löytyy ainoastaan tuulettimista.

Valmistajan nykyinen suositushinta nyt testatulle 240 mm:n perusmallille on 83,99 euroa ja Hinta.fi-hintaseurannan mukaan Suomessa alimmillaan noin 80 euroa. RGB-versioiden hinta on malliversiosta riippuen noin 10 euroa ja A-RGB-mallien vastaavasti noin 20 euroa perusmallia kalliimpi.

Liquid Freezer II 240 toimitetaan kilpailijoihinsa nähden yllättävän kompaktissa pahvipakkauksessa, jonka sisällä tuote on suojattu lähinnä aaltopahvin avulla. Suojaus ei siis ole paras mahdollinen, mutta ainakin testikappaleemme saapui perille asti ehjänä. Ruuvipussit eivät ole uudelleensuljettavia ja käyttöohjeet löytyvät ainoastaan valmistajan nettisivujen kautta.

Pakkauksen toimitussisältö on seuraava:

  • Cooleri
  • 2 kpl P12-tuulettimia
  • QR-koodikortti asennusohjeiden nettisivuille
  • mallistoesite
  • MX-4-lämpötahnaa
  • kiinnitystarvikkeet AMD- ja Intel-kokoonpanoille

Jäähdyttimen ja letkujen tekniset tiedot:

  • Jäähdyttimen mitat: 277 x 120 x 38 mm (itse kennosto 240 x 166,5 x 26 mm)
  • Jäähdytinkennon tiheys: 15-16 FPI
  • Letkut: EPDM-kumia, suojapunos, pituus 420 mm
  • Letkujen ympärysmitta: 12,4 mm ulkomitta, 6 mm sisämitta
  • Yhteensopivuus: Intel LGA2066, 2011(-v3), 1200, 115x ja AMD AM4, AM3(+), AM2(+), FM2(+), FM1
  • Takuu: 6 vuotta (tuulettimet 10 vuotta)

Liquid Freezer erottautuu välittömistä tasaisimmasta AIO-coolereiden massasta harmaaksi päällystetyillä letkuillaan sekä erikoisen näköisellä blokkiyksiköllään. Yleinen laatuvaikutelma on ok – ei poikkeuksellisen hyvä, mutta siinä ei myöskään ole valittamista. Testiyksilömme edustaa coolerin neljättä päivitysversiota (Rev.4).

Alumiininen jäähdytinkenno on muotoilultaan suoraviivaisen kulmikas, joka helpottaa osaltaan sen sijoittelua kotelossa. Positiivisena poikkeuksena tyypillisistä AIO-coolereiden jäähdyttimistä poiketen Arcticin toteutus on 38 mm paksu, eli noin sentin verran tavanomaista 27 mm:n jäähdytintä paksumpi. Tämän pitäisi näkyä luonnollisesti suoraan jäähdytystehossa, sillä lisäpaksuus lisää suoraan myös kennon jäähdytyspinta-alaa. Toki aina on hyvä muistaa, että valmistajat ilmoittavat jäähdyttimen ulkomitat, joten varsinaisen jäähdytyskennoston paksuus saattaa vaihdella. Arcticin tapauksessa itse kennoston paksuus on 26 mm, eli noin 30-70 % enemmän kuin muissa tämän vertailun coolereissa. Kennoston tiheys on mittaustemme mukaan noin 15-16 FPI, eli melko harva, jolloin se sopii hyvin käytettäväksi myös pienempien ilmavirtojen kanssa.

Harmaalla punoksella päällystetyt letkut ovat EPDM-kumia ja mittaustemme mukaan 420 mm pitkät, eli hieman keskimääräistä pidemmät, joka on hyvä juttu cooleria hieman suurempaan koteloon asennettaessa. Letkuliitäntöjen suojana ovat kiiltävät metalliset holkit. Johdotusten kannalta erittäin fiksuna temppuna Arctic on piilottanut tuulettimien virransyötön letkujen suojapunoksen sisään, joten tuulettimet saavat virtansa huomaamattomasti blokkiyksiköltä käsin.

Blokkiyksikön tekniset tiedot:

  • Mitat: 97 x 78 x 38 mm (korkeus letkuliitäntöjen kohdalta 52 mm)
  • Pumpun liitäntä: 4-pinninen standardiliitäntä emolevylle
  • Pumpun pyörimisnopeus: 800–2000 RPM, PWM-ohjaus yhdessä tuulettimien kanssa
  • Virransyötön tuuletin: 40 mm, 1000-3000 RPM, PWM-ohjaus

Toisin kuin monien muiden valmistajien coolereissa, Arcticin blokkiyksikkö on yrityksen omaa suunnittelutyötä ja eroaa myös ulkoisesti kilpailijoista. Muovikuorien futuristisen teknisestä ulkoasusta voi olla montaa mieltä, mutta hillityn tyylikäs se ei ainakaan ole. Muotoilultaan toteutus on melko matala. Suoraan ylöspäin blokkiyksikön päältä nousevat letkuliitännät ovat malliltaan kiinteät, joten kotelosta on hyvä löytyä prosessoricoolerille ainakin noin 80 mm korkeussuuntaista tilaa.

Blokkiyksikön sisällä sijaitseva pumppu toimii 800-2000 RPM:n kierrosalueella. Hieman harmillisesti sen PWM-ohjaus tapahtuu yhdessä tuulettimien kanssa, eli pumpun nopeutta ei ole mahdollista säätää erikseen, eikä kierrosnopeutta pysty myöskään seuraamaan. Mitä ilmeisimmin pumppu toimii kuitenkin täydellä nopeudellaan vain tuulettimien pyöriessä täysillä, joka on varsin epätavallinen käyttötilanne. Blokkiyksiköstä lähtee vain yksi nelipinninen tuuletinliitäntä, jonka kautta otetaan virta niin pumpulle kuin molemmille tuulettimillekin.

Blokkiyksikön erikoisuus on pieni 40 mm tuuletin, jonka tarkoituksena on viilentää prosessorikannan ympäristöä, kuten virransyöttöä. Valmistajan mukaan tuuletin voi laskea virransyötön lämpöjä jopa 15 asteella, mutta vaikutus on hyvin emolevystä ja kotelotuuletuksesta riippuvaista. Testikokoonpanon ja valmiiksi aktiivisesti jäähdytetyllä virransyötöllä vaikutus oli noin viiden asteen luokkaa, eli ei kovin merkittävä. Tuulettimen pyörimisnopeus säätyy samalla muiden tuulettimien kanssa ja se on melutasoltaan harmiton, eikä kuulu muun järjestelmän yli. Halutessaan tuulettimen voi kuitenkin napata irti virroista alapuolelta löytyvästä liittimestä.

Blokin kuparinen pohjaosa on sisäpuolen nestetilassa mikrouritettu ja sen kontaktipinnan ala on 44×40 mm, eli melko pieni tämän vertailun muihin coolereihin nähden. Pohjan kontaktipinta on suora ja siinä on hyvin pieniä kaarevia työstöjälkiä, jotka eivät tunnu juurikaan kynnellä.

Arctic P12 tuuletinten tekniset tiedot:

  • Koko: 120 x 120 x 25 mm
  • dynaaminen nestelaakerointi
  • Pyörimisnopeus: 200–1800 RPM
  • Melutaso: 0,3 sone
  • Ilmavirta: 55,6 CFM (max)
  • Paineentuotto: 2,2 mmH2O (max)
  • Liitännät: 4-pinninen haaroitusvirtaliitin
  • 10 vuoden takuu

Liquid Freezeriin on esiasennettuna kaksi Arcticin P12-tuuletinta, joka on varsin suosittu edullinen tuuletinmalli harrastajien keskuudessa. Valmistajan mukaan P12 on suunniteltu erityisesti paineentuotto silmällä pitäen, joten niiden pitäisi sopia hyvin myös jäähdytinkäyttöön.

P12:lle tyypillisiä rakenteellisia ominaisuuksia ovat melko pienikokoinen napa (35 mm läpimitta) sekä viisi voimakkaasti kaartuvaa suurikokoista roottorin lapaa. PWM-ohjattavien tuulettimien kierrosalue lähtee alhaalta ja päättyy varsin tyypilliseen 1800 RPM:ään. Mittaustemme mukaan todellinen kierrosalue oli noin 170-1700 RPM ja kokonaisuudessaan testijoukon alhaisin.

Tuulettimien kiinnitys jäähdyttimeen on toteutettu ”paksukantaisten” ruuvien avulla, joiden kyljessä ei ole kuitenkaan karhennusta, joka mahdollistaisi niiden helpomman kiertämisen myös sormivoimin. Tuulettimien johdotuksesta Arctic ansaitsee ison plussan, sillä ne kulkevat siististi ja huomaamattomasti tuulettimien kylkiä pitkin ja yhdistyvät letkua pitkin tulevaan virtakaapeliin, joka eliminoi lähes täysin johtosotkun kotelosta.

Liquid Freezer II:n asennusprosessi alkaa avaamalla asennusohjeet kännykän tai tietokoneen näytölle valmistajan sivuilta. Animoidut ohjeet ovat selkeät. Pienenä miinuksena asennustarvikkeet on pakattu pieniin pusseihin, jotka eivät ole uudelleensuljettavia eikä millään tavoin merkittyjä. Tuleville LGA 1700 -kantaisille prosessoreille tulee saataville ilmaiset asennustarvikkeet ostotositetta vastaan.

Asennusraudat on ruuvattava itse kiinni blokin pohjan molemmin puolin, joka on hieman turhaan jätetty käyttäjän tehtäväksi, sillä niitä tarvitaan sekä AMD- että Intel-kokoonpanoissa. Jäähdyttimen kiinnittämisessä kennoon käytetään ruuvien kaverina aluslevyjä, joka on myös hieman turhaa ja kömpelöä, sillä homma sujuisi vaivattomammin hieman leveäkantaisemmilla ruuveilla.

Intel-suorittimille kiinnitysratkaisu on toteutettu varsin fiksusti – kaikki hoituu tarvittaessa sormipelillä. Ainoana miinuksena eristeeksi metallisten kiinnitystarvikkeiden ja emolevyn väliin Arctic toimittaa ohuet tarrapintaiset muovialuslevyt, jotka eivät ole kaikissa tilanteissa aivan käytännöllisimmät. Etenkin jos cooleri on tarvetta vaihtaa, on emolevyyn liimattujen aluslevyjen irrottaminen ja uudelleenkäyttäminen haastavaa. Parempi ratkaisu olisikin ollut tavalliset muoviset aluslevyt tai kiinnitystarvikkeisiin integroidut eristeet.

AMD-alustoilla hyödynnetään emolevyn omaa taustalevyä ja käytetään asennuspalkkien kiinnitykseen harmillisesti tavallisia ruuveja. Lisänä Arctic tarjoaa kaksi kiinnitysmahdollisuutta, joista toinen on AM4:n perinteinen kiinnitys ja toinen on hieman keskikohdasta sivuun blokin sijoittava kiinnitys, joka on tarkoitettu osumaan mahdollisimman hyvin Ryzen 3000- ja 5000 -sarjojen prosessoriydinten (jotka eivät sijaitse keskeisesti lämmönlevittäjän alla) kohdalle.

Yhteensopivuuden osalta Liquid Freezer II:n kanssa on tärkeää huomioida muutama seikka. Ensinnäkin jäähdytin on tavallista paksumpi, joten se vaatii kotelon kattoon asennettuna korkeussuunnassa 63 mm tilaa, joka saattaa olla liikaa monissa pienemmissä kotelomalleissa. Toisena huomiona pienissä ja ahtaissa koteloissa blokin päältä suoraan lähtevät letkut vaativat tilaa vähintään noin 80 mm, joka on hyvä huomioida kotelovalinnassa.

Huomioita asennuksesta:

  • Ohjeet vain sähköisessä muodossa
  • Jäähdytin on tavallista paksumpi, joten vaatii kotelosta enemmän tilaa
  • Yhteensopivuus eri prosessorikantojen kanssa suhteellisen hyvä, mutta AMD:n vanhemmille kannoille tai sTRX4-kannalle ei ole tukea
  • Valmiiksi asennetut ja johdotetut tuulettimet nopeuttavat coolerin asennusta
  • Coolerin mukana ei tule työkaluja, joten ristipäämeisseli on oltava omasta takaa
  • Coolerin asennus emolevylle on kohtalaisen helppo, mutta AMD:n epäsymmetriset asennusraudat vaativat hieman huomiota
  • Jäähdyttimen kiinnitykseen suositellaan käytettäväksi prikkoja

 

BeQuiet! Pure Loop 240 mm

BeQuiet! julkaisi Pure Loop -mallistonsa viime vuoden syyskuussa edullisemmaksi vaihtoehdoksi Silent Loop 2 -malliensa alapuolelle. Tarjolla on 120, 240, 280 ja 360 mm malliversiot.

Nyt testattavan 240 mm:n version suositushinta on 94,90 euroa ja käytännössä sen hinta Suomen markkinoilla on edullisimmillaan noin 90 euroa.

Pure Loop toimitetaan valmistajalleen tyypillisen tyylisessä mustassa pakkauksessa. Tuote on suojattu pakkauksessa omaan pahvikaukaloonsa. Toimitussisältöön kuuluu seuraavat tavarat:

  • cooleri
  • 2 kpl Pure Wings 2 120 mm tuulettimia
  • tuuletinjohdon haaroitin
  • SATA-virta-adapteri kahdelle 3 pin tuuletinliittimelle
  • jäähdytysnestepullo
  • käyttöohjeet
  • takuutiedot
  • lämpötahnaa
  • kiinnitystarvikkeet AMD- ja Intel-prosessoreille
  • nippusiteitä

Jäähdyttimen ja letkujen tekniset tiedot:

  • Jäähdyttimen mitat: 277 x 120 x 27 mm (itse kennosto 241 x 119 x 15,5 mm)
  • Jäähdytinkennon tiheys: 20 FPI
  • Letkut: suojapunos, pituus 400 mm
  • Letkujen ympärysmitta: 11 mm ulkomitta
  • Yhteensopivuus: Intel: 1150 / 1151 / 1155 / 1200 / 2011(-3) square ILM / 2066; AMD: AM3(+) / AM4
  • Takuu: 3 vuotta

Vaikka Pure Loop 240 ei olekaan ulkoisesti ensisilmäyksellä kovinkaan erityisen näköinen, tunnistaa tarkkasilmäisemmät sen BeQuietin tuotteeksi tuulettimien aaltoilevista lavoista sekä oransseista logoista. Coolerin laatuvaikutelma on OK – siitä ei löydy kritisoitavaa, mutta ei myöskään varsinaista kehuttavaa. Rakenteellisena erikoisuutena Pure Loopin pumppu on sijoitettu epätavallisesti letkujen varrelle blokin ja jäähdyttimen väliin. Pure Loop on tiettävästi taiwanilaisen ODM-valmistaja (Original Design Manufacturer) KD-Industrialin valmistama.

Alumiinijäähdytin on muodoiltaan kulmikas. Kylkiin on muotoiltu pienet upotukset sekä kaiverrettu kiiltävät Pure Loop -logot, joka on tyylikäs pieni yksityiskohta. Mitoiltaan jäähdytin on 240 mm:n kokoluokassa tavanomainen. Paksuutta on tyypilliset 27 mm, mutta itse varsinaisen kennoston paksuus on mittaustemme mukaan 15,5 mm, eli kuorien ja kennoston väliin jää tämän vertailun suurin rako. Kennon tiheys on mittaustemme mukaan noin 20 FPI, eli melko tavanomaista keskitasoa.

Pure Loopin erikoisuuksiin kuuluu jäähdyttimen letkuliitännöistä katsottuna vastakkaiseen päätyyn sijoitettu täyttöaukko, josta järjestelmään voi lisätä nestettä ja näin pidentää sen käyttöikää. Valmistajan suositus on tarkistaa ja täyttää järjestelmän nestetilanne kahden vuoden välein. Mukana toimitetaan 100 ml jäähdytysnestepullo, jonka terävällä kärjellä voi syöttää nestettä suoraan täyttöaukosta sisään. Be Quietin toteutus on fiksu, sillä kaikista AIO-järjestelmistä haihtuu hiljalleen nestettä mm. letkujen läpi käyttövuosien myötä.

Pure Loopin letkut ovat 400 mm pitkät ja päällystetty mustalla suojapunoksella. Valmistaja ei kerro letkujen tarkempaa materiaalia, mutta ne ovat varsin taipuisat. Letkuliitännät on suojattu mustilla metalliholkeilla.

Blokkiyksikön ja pumpun tekniset tiedot:

  • Mitat: 96 x 69 x 42 mm
  • Materiaali: alumiinikansi, komposiittikuoret, nikkelöity kuparipohja
  • Letkuihin sijoitettu erillispumppu: 5500 RPM, 3-pinninen virtaliitin

Pure Loopin blokkiyksikkö on tässä tapauksessa pelkkä blokki, sillä sen sisällä ei ole pumppua. Pumpun puuttuminen huomioiden blokki ei ole erityisen pieni, joskaan ei suurikaan. Toteutus on melko hillityn tyylikäs – kansi on harjattua alumiinia ja sitä kiertää valkoinen valokehys (jonka väriä ei voi muuttaa). Valo ottaa virtansa kolmepinnisen tuuletinliittimen kautta, joten sen voi jättää haluttaessa kytkemättä. Blokin runko on jonkinlaista muovikomposiittia ja kiinnikkeet ruuveineen on integroitu siihen. Letkuliitännät sijaitsevat kyljessä ja ovat kääntyvää sorttia.

Blokkiyksikön pohja on nikkelöityä kuparia ja sen koko on noin 54 x 54 mm. Pinnassa on nähtävissä kehämäiset työstöjäljet, jotka tuntuvat myös kynnellä. Profiililtaan pohja on toiseen suuntaan suora ja toiseen aavistuksen kupera.

Pure Loopin pumppu sijaitsee siis omassa moduulissaan ”letkujen varrella” noin viiden sentin päässä jäähdyttimestä. Valmistaja ei anna pumpusta kovinkaan tarkkoja tietoja – pyörimisnopeus on kiinteä 5500 RPM, eikä se ole lähtökohtaisesti tarkoitettu säädettäväksi, sillä virran se ottaa 3-pinnisestä tuuletinliitännästä.

Letkuihin sijoitettu pumppu on AIO-markkinoilla harvinaisempi toteutus, mutta ei ainakaan ajatuksen tasolla lainkaan hassumpi. Vaikka muovisten suojakuorien osalta näyttää, että pumppu on kiinni molemmissa letkuissa, on se todellisuudessa kiinni vain toisessa letkussa. Suojakuorien ruuvit avaamalla alta paljastuu kumihupulla varustettu pieni sylinterimäinen pumppuyksikkö. Ainakin teoriassa toteutuksen hyviin puoliin lukeutuu erillisen komponentin helpompi huollettavuus ja myös se, että kumiletkut vaimentavat pumpusta tulevia mahdollisia värinöitä tehokkaasti. Miinuksena on ainakin kahdella kasvanut letkuliitosten määrä. Käytännössä pumppu on varsin hiljainen, eikä sen ääni noussut mittauksissa muun järjestelmän yli.

Pure Wings 2 PWM -tuuletinten tekniset tiedot:

  • Koko: 120 x 120 x 25 mm
  • rihlalaakerointi
  • Pyörimisnopeus: 600-2000 RPM
  • Melutaso: 19/26,6/39,5 dBA (25, 50  & 100 %)
  • Liitännät: 4-pinninen virtaliitin

BeQuiet toimittaa Pure Loopin mukana omat Pure Wings 2 -tuulettimet 120 mm:n koossa. Kyseiset tuulettimet ovat myös erillismyynnissä noin 15 euron hintaan kappale hieman erilaisella kierrosnopeusprofiililla. 9-lapaiset tuulettimet ovat mustat eikä niissä ole valaistusta.

Pure Loopin mukana toimitettavien tuulettimien maksiminopeudesta on hieman ristiriitaista tietoa, sillä tuotesivuilla lukee 2000 RPM, mutta tuotepakkaukseen on painettu 2200 RPM. Mittaustemme mukaan 2000 RPM piti ainakin testikappaleemme kohdalla paikkansa ja kierrosalueen alapääksi mittasimme noin 600 RPM. Valmistaja kertoo myös muilta osin varsin nihkeästi tuulettimien teknisiä tietoja ja esimerkiksi ilmavirta ja paineentuotto ovat mysteeri.

Tuulettimet kiinnitetään jäähdyttimeen pitkien ristikantaisten ruuvien avulla. Virtajohdot ovat noin 50 cm pitkät ja niille on tarjolla Y-adapteri, jolla molemmat tuulettimet saadaan kytkettyä samaan tuuletinliitäntään.

Pure Loopin asennusohjeet ovat selkeät ja mustavalkoisiin havainnekuviin on korostettu oleelliset kohdat oranssilla värillä. Ohjevihosta löytyy myös linkit sähköisiin ohjeisiin QR-koodeina. Miinuksena myös Pure Loopin tapauksessa osa pientarvikkeista on muovipusseissa, joita ei saa suljettua uudelleen.

Intel-kokoonpanoille kiinnitys on melko suoraviivainen ja fiksu. Kierretapit pysyvät kiinni taustalevyssä ja emolevyn etupuolella käytetään sormin kierrettäviä metallisia korokepaloja. Metallisten kiinnityspalkkien asentamiseen käytetään kuitenkin valitettavasti ristikantaisia ruuveja sormiruuvien sijaan ja myös itse blokin kiristämiseen tarvitaan ruuvimeisseliä, vaikka kiinnitysruuvit ovatkin näppärästi kiinni blokissa.

AMD-kiinnitys on idealtaan melko samankaltainen, mutta se hyödyntää emolevyn omaa taustalevyä ja omia kiinnitystarvikkeita. Miinuksena myös AMD:n tapauksessa on tarve käyttää ruuvimeisseliä.

Yhteensopivuus on kokonaisuudessaan hyvin tavanomaisen AIO-coolerin tasoa. Jäähdytin on mitoiltaan tavanomainen, eikä kääntyvillä liittimillä varustetun blokinkaan pitäisi aiheuttaa yhteensopivuusongelmia. Letkuihin sijoitettu pumppukaan ei ole tiellä, mutta joidenkin mielestä se saattaa olla pieni ulkonäköhaitta. Johtoja on yhteensä neljä kappaletta ja niiden järjestäminen siististi vaatii enemmän kuin Arcticin coolerissa, mutta vähemmän kuin RGB-valaistuissa kilpailijoissa. BeQuiet ei ole toistaiseksi tiedottanut yhteensopivuudesta tulevien LGA 1700 -kantaisten prosessorien kanssa.

Huomioita asennuksesta:

  • Selkeät printatut ohjeet
  • AMD:n AM3:a vanhemmille kannoille tai sTRX4-kannalle ei ole tukea
  • Coolerin mukana ei tule työkaluja, joten ristipäämeisseli on oltava omasta takaa
  • Ruuvimeisseliä tarvitaan asennuksessa jonkin verran

 

Cooler Master MasterLiquid ML240L V2 RGB

Tietokone-oheislaitteiden veteraani oli aikanaan myös ensimmäisiä valmistajia AIO-nestecoolereiden saralla ja nykyisellään sen valikoimiin kuuluu lukuisia erilaisia nestecoolerivaihtoehtoja, joista useimmat perustuvat samaan perusrakenteeseen.

Tämänkertaiseen vertailuun valitsimme mukaan malliston edullisempaan päähän asemoituvan MasterLiquid ML240L V2 RGB -mallin, joka julkaistiin viime vuoden keväällä ja on osa valmistajan edullisempaa MasterLiquid Lite -sarjaa. Edeltäjämalliin nähden kakkosversio tarjoaa mm. uuden pumpun, uudet tuulettimet, uudistetun kiinnitysratkaisun sekä kasvaneen jäähdyttimen jäähdytysalan.

Coolerin veroton suositushinta on 69,90 euroa, eli vajaa 90 euroa suomen arvonlisäverolla. Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan edullisin hinta on ollut Suomessa viime kuukaudet noin 65 euroa.

Musta-violetilla värimaailmalla kuvitettu tuotepakkaus on valmistajansa näköinen. Sisällä cooleri ja tarvikkeet on suojattu omaan muotoiltuun pahvikaukaloonsa. Pakkauksen mukana toimitetaan poikkeuksellisen paljon tavaraa – toimitussisältö on seuraava:

  • cooleri
  • 2 kpl SicleFlow 120 RGB -tuuletinta
  • tuulettimien sormiruuvit
  • asennusohjeet
  • takuutiedot
  • lämpötahnaa
  • RGB-haarotinjohto
  • tuuletinhaarotusjohto
  • 3 kpl RGB-liitinten lukituspaloja
  • AMD- ja Intel-kiinnitystarvikkeet
  • RGB-valo-ohjain

Jäähdyttimen ja letkujen tekniset tiedot:

  • Jäähdyttimen mitat: 277 x 119,6 x 27,2 mm (itse kennosto 240 x 116,5 x 26 mm)
  • Jäähdytinkennon tiheys: 20 FPI
  • Letkut: FEP-kumia, suojapunos, pituus 300 mm
  • Letkujen ympärysmitta: 11 mm ulkomitta
  • Yhteensopivuus: LGA2066, LGA2011-v3, LGA2011, LGA1200, LGA1151, LGA1150, LGA1155, LGA1156, AM4, AM3+, AM3, AM2+, AM2, FM2+, FM2, FM1
  • Takuu: 2 vuotta

Perusrakenteeltaan ML240L V2 RGB ei tarjoa mitään erityisen mullistavaa – pumppu sijaitsee sylinterimäisessä blokkiyksikössä ja jäähdytin on muotoiltu kulmikkaaksi. Tuulettimien läpikuultavan vaaleat roottorit antavat esimakua varustukseen kuuluvasta RGB-valaistuksesta. Laatuvaikutelmassa ei ole valittamista, etenkään hintaluokka huomioiden. Valmistajan tarjoama kahden vuoden takuu on tämän vertailun heikoin ja samalla myös AIO-coolereiden mittapuulla huono suoritus.

Alumiinirakenteinen jäähdytin on ulkomitoiltaan tyypillinen 240 mm AIO-jäähdytin. Jäähdyttimen musta maalipinta on poikkeuksellisen karhea eikä siten kerää herkästi sormenjälkiä. Valmistajan logot on kaiverrettu kylkiin. Keskiverto 27 mm paksuun jäähdyttimeen verrattuna itse kennosto on tavallista paksumpi – 20 mm. Valmistaja mainostaa lisänneensä jäähdytyspinta-alaa 25 %, joka pitää näin paksulla kennostolla todennäköisesti paikkansa. Jäähdyttimen toisen päädyn kyljessä on tarralla peitetty ruuvi, jonka välissä on kumitiiviste. Tarran rikkomalla takuu raukeaa, mutta takuuajan päätyttyä täyttöaukko mahdollistaa ainakin teoriassa nesteen lisäämisen kiertoon, joka on elinkaaren kannalta hyvä asia.

Letkut ovat valmistettu FEP-kumista (fluorattu etyleeni-propyleeni) ja niiden pinnassa on musta suojapunos. Letkujen pituus on testijoukon lyhin – 300 mm – joka saattaa aiheuttaa ongelmia suurikokoisemmissa koteloissa etenkin etupaneeliasennuksissa. Lähinnä pienenä tyylirikkeenä mainittakoon letkuliitäntöjen viimeistely, jonka Cooler Master on toteuttanut hieman karulla tavalla tavallista kutistesukkaa käyttäen.

Blokkiyksikön ja pumpun tekniset tiedot:

  • Mitat: 79,9 x 76 x 47,1 mm
  • Materiaali: muovikansi, komposiittirunko, kuparipohja
  • kääntyvät letkuliitännät
  • RGB-valaistu logo
  • Pumpun melutaso <15 dBA, 3-pinninen virtaliitin

Sylinterin muotoinen blokkiyksikkö saattaa ensisilmäyksellä näyttää Asetekin tekeleeltä, mutta totuus on toinen, sillä ML240L V2 RGB on Cooler Masterin omaa suunnittelua. Yritys on uudistanut blokin sisuskalut ja sieltä löytyy nyt kaksikammioinen (tulo- ja poistopuolella oma) pumppu, jonka melutasoa, hyötysuhdetta ja tehoa on kertoman mukaan parannettu. Valmistaja ei ilmoita pumpun pyörimisnopeutta, mutta testeissämme emolevy ilmoitti sen olevan noin 2400 RPM. Virran pumppu ottaa perinteisellä kolmepinnisellä tuuletinliittimellä, eikä valmistaja ole tarkoittanut pumpun nopeutta varsinaisesti säädettäväksi. Käyntiääni on hiljainen eikä erotu muun järjestelmän takaa.

Blokkiyksikön satiininmustassa muovikannessa on hillitty Cooler Masterin logo, joka on RGB-valaistu. Logon asento ei ole käännettävissä. RGB-valot käyttävät standardinmukaista nelipinnistä liitintä. Letkuliitännät sijaitsevat blokkiyksikön kyljessä ja ne ovat kääntyvää mallia.

Pohjasta blokkiyksikkö näyttää tismalleen samalta kuin aiemmin testaamassamme kalliimmassa ML360 Illusion -mallissa. Kuparisen kontaktipinnan koko on noin 50 x 58 mm, eli testijoukon suurempaa päätä. Viimeistelytaso on joukon karkein – työstöurat näkyvät selvästi silmällä sekä myös tuntuvat selkeästi sormenpäällä. Mittaustemme mukaan kontaktipinta on hieman kupera.

SickleFlow 120 RGB -tuuletinten tekniset tiedot:

  • Koko: 120 x 120 x 25 mm
  • rihlalaakerointi
  • Pyörimisnopeus: 650-1800 RPM
  • Melutaso: 8 – 27 dBA
  • Ilmavirta: 62 CFM (maksimi)
  • Paineentuotto: 2,5 mmH2O (maksimi)
  • Liitännät: 4-pinninen virtaliitin, 4-pin RGB-valoliitin

Cooler Master on varustanut ML240L V2 RGB:n omilla SickleFlow 120 RGB -tuulettimilla, joissa on mallinimen mukaisesti keskiöstä RGB-valaistu läpikuultava roottori. Virtansa tuulettimet ottavat suojapunoksella päällystetyllä nelipinnisellä johdolla, eli tuulettimet tukevat PWM-ohjausta.

Lisäksi RGB-valaistukselle on omat standardimalliset nelipinniset liittimet, joka lisää osaltaan johtosotkua ei-RGB-valaistuun järjestelmään verrattuna. Pakkauksen mukana toimitetaan RGB-haaroitusjohto, jolla coolerin kaikki kolme (kaksi tuuletinta sekä blokki) RGB-valojohtoa saadaan kytkettyä yhteen valoliittimeen. Jos kytkentää ei halua tai voi tehdä emolevylle, tulee mukana myös erillinen pieni RGB-ohjain, jonka avulla voidaan valita perusvärejä sekä valaistusefektejä.

Tuulettimien kiinnitys jäähdyttimeen on toteutettu näppärästi, sillä ruuvit ovat sormin kierrettävää mallia. Pienenä miinuspuolena ne lisäävät kokonaisuuden paksuutta noin viidellä millillä, joka saattaa ahtaimmissa tapauksissa haitata yhteensopivuutta.

Valmistajan toimittamat asennusohjeet perustuvat mustavalkoisiin kuviin ja ovat toteutukseltaan selkeät. Kiinnitystarpeet on pakattu pieniin muovipusseihin, jotka eivät ole uudelleen suljettavissa, mutta onneksi päälle on merkitty mille suoritinkannalle pussin sisältö on suunnattu.

Kokonaisuudessaan kiinnitysratkaisu on työläydeltään keskitasoa parempi. Miinusta ropisee heti alkuun siitä, että kiinnitysrautojen asennus blokkiyksikön kylkiin on jätetty käyttäjän vastuulle ja kiinnittämiseen käytetään pieniä ristikantaisia ruuveja. Tämän vaiheen toteutuksen toivoisi olevan työkaluvapaa.

Intel-kokoonpanoissa seuraavina vaiheina on taustalevyn asettaminen emon takapuolelle (paitsi LGA20xx) ja asennuskorokkeiden kiertäminen sormin emolevyn etupuolelle sekä lopuksi blokin kiristäminen paikalleen sormiruuvein.

AMD-kiinnitys hyödyntää emolevyn vakiokiinnityskehikkoa ja blokki kiristetään paikalleen kätevien sormiruuvikiristeisien koukkujen avulla. AMD-toteutus on siis Intel-kiinnitysratkaisua helpompi.

RGB-valojen myötä johdotettavaa on enemmän kuin valaisemattomissa coolerivaihtoehdoissa, joten siistin lopputuloksen aikaansaaminen vaatii lisätyötä. Pientä plussaa Cooler Master ansaitsee RGB-liittimien lukitusholkeista, jotka estävät niiden tahattoman irtoamisen haaroitusadapterista.

Yhteensopivuuden osalta ML240L V2 RGB ei juuri poikkea tavanomaisten 240 mm AIO-coolereiden massasta. Ainoana pienenä maininnan arvoisena seikkana on tuulettimien sormiruuvit, jotka lisäävät jäähdytin-tuuletin-paketin kokonaispaksuutta noin viidellä millillä ja saattavat siten aiheuttaa yhteensopivuushaasteita emolevyn kanssa ahtaimmissa koteloissa. Cooler Master ei ole toistaiseksi tiedottanut yhteensopivuudesta tulevien LGA 1700 -kantaisten prosessorien kanssa.

Huomioita asennuksesta:

  • Yhteensopivuus hyvä myös AMD:n vanhemmille kannoille, sTRX4-kannalle ei ole tukea
  • Coolerin mukana ei tule työkaluja, joten ristipäämeisseli on oltava omasta takaa
  • Blokkiyksikön kiinnikkeet asennettava itse ristikantaruuvein
  • Tuulettimien sekä blokkiyksikön kiinnitys näppärästi sormiruuveilla
  • Tuulettimien sormiruuvit saattavat aiheuttaa yhteensopivuusongelmia ahtaimmissa koteloissa
  • Siisti johdotus vaatii ylimääräistä vaivaa (yhteensä kuusi johtoa)

 

SilentiumPC Navis EVO ARGB 240

Vuonna 2007 Puolassa perustettu SilentiumPC on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana tunnetuksi kilpailukykyisesti hinnoitelluista koteloista sekä jäähdytystuotteistaan. Nestejäähdytysmarkkinoille yritys lähti kuitenkin vasta vuonna 2017 ja nyt testiin valittu Navis EVO ARGB 240 julkaistiin pari vuotta sitten.

Testicoolerimme suositushinta oli julkaisuhetkellä 75 euroa, mutta käytännössä edullisin hintataso on Hinta.fi:n mukaan Suomessa nykypäivänä noin 80 euron tietämillä. Saatavilla on myös tavallisilla RGB-valoilla varustettu Navis RGB 240 -versio, jonka käytännön hintataso on tällä hetkellä noin viitisen euroa edullisempi.

SilentiumPC:n musta-valko-sinisen pahvipakkauksen sisällä tuotteet on suojattu pahviseen kaukaloon ja päällä on ohut vaahtomuovikerros. Tuulettimet ovat valmiiksi asennettuna cooleriin. Toimitussisältö on seuraava:

  • cooleri
  • 2 kpl Stella HP ARGB 120 mm -tuulettimia
  • lämpötahnatuubi
  • Nano-Reset ARGB-kontrolleri
  • 3-pin->4-pin RGB-adapteri
  • asennusohjeet
  • AMD- ja Intel-asennustarvikkeet

Jäähdyttimen ja letkujen tekniset tiedot:

  • Jäähdyttimen mitat: 275 x 120 x 27 mm (itse kennosto 241 x 115 x 15 mm)
  • Jäähdytinkennon tiheys: 19 FPI
  • Letkut: kumia, suojapunos, pituus 380 mm
  • Letkujen ympärysmitta: 12,5 mm ulkomitta
  • Yhteensopivuus: Intel LGA 2066, LGA 2011(-3), LGA 115x, LGA 1200, AMD AM4, AM3(+), AM2(+), sTRX4, TR4
  • Takuu: 3 vuotta

Myöskään SilentiumPC:n cooleri ei tarjoa toteutuksessaan mitään kovinkaan erikoista. Vaaleat tuulettimien roottorit paljastavat tässäkin tapauksessa, että varustukseen saattaa kuulua RGB-valaistus. Laatuvaikutelmasta ei löydy valittamista, joskaan ei myöskään mitään poikkeuksellista toiseenkaan suuntaan. Valmistaja myöntää kolmen vuoden takuun, joka ei ole AIO-coolerille erityisen pitkä, mutta tämän vertailun puitteissa keskiluokkaa.

Navis EVO ARGB:n jäähdytin on testiryhmän ainoa, joka noudattaa vanhanaikaisempaa pyöreäpäätyistä muotoilua. Ulkomitoiltaan se on samaa luokkaa BeQuietin ja Cooler Masterin kanssa. Jäähdytin on alumiinia ja sen varsinainen kenno-osa on mittaustemme mukaan 15 mm paksu, eli ulkokuorien sisään on jätetty melko väljästi tilaa. Kennon tiheys on mittaustemme mukaan 19 FPI, eli keskitasoa. Erityismaininnan arvoisena yksityiskohtana jäähdyttimen letkuliitäntöjen puoleisessa päädyssä on tarralla peitetty täyttökorkki. Hieman epäselväksi jäi, tarkoittaako tarran ”please don’t tear off” -teksti myös takuun raukeamista, mutta ainakin takuuajan päätyttyä järjestelmää voi ainakin teoriassa täyttää aukon kautta.

Letkut ovat valmistajan mukaan kumia, mutta tarkemmasta tyypistä ei ole tietoa. Niiden päälle on vetäisty musta suojapunos. Letkujen liitännät on peitetty jousimaisella metallikierteellä. Letkujen pituus on tämän vertailujoukon keskiluokkaa ja riittävä useimpiin koteloihin.

Blokkiyksikön ja pumpun tekniset tiedot:

  • Mitat: 75 x 75 x 45 mm
  • Materiaali: muovikansi, komposiittirunko, kuparipohja
  • kääntyvät letkuliitännät
  • RGB-valaistu logo
  • Pumpun pyörimisnopeus: 2500 RPM
  • SATA-virtaliitin

Navisin blokkiyksikkö on testiryhmän suurin, joskaan se ei silti ole mitenkään erityisen kookas. Blokkiyksikön reunoja kiertää A-RGB-valaistu kaistale, jonka lisäksi myös kannessa on valaistuja viivoja sekä S-logo. Virran valaistus ottaa kolmipinnisellä A-RGB-liittimellä, jossa on haaroitusjatko valojen ketjuttamiseksi. Ulkorakenne on kovaa muovia.

Valmistaja kertoo blokkiyksikön sisälle integroidusta pumpusta vain rajallisesti tietoa. Se pyörii kiinteällä 2500 RPM nopeudella ja ottaa virtansa SATA-virtaliittimen kautta, joten nopeutta ei ole myöskään tarkoitettu säädettäväksi. Letkuliitännät sijaitsevat blokkiyksikön kyljessä ja ne ovat kääntyvää mallia.

Kuparinen pohja on kooltaan 52,5 x 58 mm ja se on testijoukon tasaisin. Pinta on hieman utuinen ja mikroskooppisen pienet työstöurat ovat juuri ja juuri havaittavissa kynnellä. Kontaktipinta on hieman keskeltä kupera, selvemmin pidemmän sivun suuntaisesti. Pohjan reunoille on valmiiksi kiinnitettynä metallinen asennuskehys Intel-suoritinkannoille.

Stella HP ARGB 120 mm -tuuletinten tekniset tiedot:

  • Koko: 120 x 120 x 25 mm
  • hydraulinen laakerointi
  • Pyörimisnopeus: 250-2300 RPM
  • Liitännät: 4-pinninen virtaliitin, 3-pin A-RGB-valoliitin

SilentiumPC on varustanut Navis EVO ARGB -mallit Stella HP ARGB -tuulettimilla, jotka on valmistajan mukaan suunnattu korkean paineentuoton tarpeisiin. Valmistaja ei kuitenkaan ilmoita tarkemmin tuulettimien paineentuottoa tai muitakaan suoritusarvoja. Pyörimisnopeusalue on sentään tiedossa ja se on testiryhmän laajin. Virran tuulettimet ottaa nelipinnisen tuuletinliittimen kautta ja johdoissa on myös haaroitin, joka mahdollistaa tuulettimien ketjuttamisen.

A-RGB-valaistus (osoitettava RGB) on toteutettu läpikuultavan vaalean roottorin keskiöön. Tuulettimet käyttävät kolmepinnistä ARGB-liitintä, jossa on myös ketjuttamisen mahdollistava haaroitus. RGB-valot voi kytkeä joko emolevylle tai mukana toimitettavaa pieneen Nano-Reset ARGB -kontrolleriin. Pienikokoinen kontrolleri ottaa virtansa SATA-virtaliittimestä ja sitä ohjataan kytkemällä se kiinni kotelon reset-painikkeeseen, jolloin resettiä painelemalla voi selata läpi eri valaistustiloja. Toteutus ei ole erityisen näppärä, mutta toki tyhjää parempi. Emolevykytkentää varten mukana toimitetaan myös adapteri kolmen rinnakkaispinnin ARGB-liittimeen.

SilentiumPC:n asennusohjeet ovat pääosin kuvamuotoiset ja toteutukseltaan joukon sekavimmat. Pienellä perehtymisellä jutun juonesta saa kuitenkin ihan hyvin kiinni. Kiinnitystarvikkeet ovat suurilta osin uudelleensuljettavissa pusseissa, josta SilentiumPC:lle plussa.

Navis EVO ARGB:n kiinnitysratkaisu on testijoukon hankalin ja myös ainoa, joka aiheutti asennusvaiheessa hermojen kiristymistä. Intel-kantojen (LGA 115x & 1200) tapauksessa prosessi alkaa mukavasti, sillä kiinnityskehys on valmiiksi asennettuna blokkiyksikköön. Sen jälkeen onkin luvassa lähinnä alamäkeä. Emolevyn taustalevy on käytännössä pakko liimata paikalleen pienillä tarralappusilla, sillä muuten sormet loppuvat auttamatta kesken. Prosessorikannan puolella nimittäin pitää ensin asettaa muoviset korokeholkit kiinnitysreikien kohdalle ja sen jälkeen asettaa blokkiyksikkö niiden päälle tismalleen oikeaan kohtaan liikuttamatta irtonaisia korokkeita. Kun blokki on kohdallaan, ruuvataan se kulmista kiinni pitkillä ristikantaisilla ruuveilla.

Toteutus on aivan tarpeettoman hankala ja kömpelö ja saa takuuvarmasti osan käyttäjistä hulluuden partaalle. Asentaminen helpottuisi heti huomattavasti, jos korokeholkit olisivat taustalevyyn ruuvattavaa mallia, kuten esimerkiksi Cooler masterilla. Myös blokin kiinnityksen voisi aivan hyvin toteuttaa sormiruuvein, jolloin käytettävyys olisi aivan eri tasoa. Intel LGA 20xx -kantaisten emolevyjen omistajat saavatkin itseasiassa nauttia juuri tällaisesta fiksummasta toteutuksesta.

AMD-käyttäjille homma on muutoin käytännössä sama kuin Intel LGA 115x -kannoilla, mutta ensimmäiseksi on vaihdettava blokkiyksikön kiinnityskehys ja emolevyn taustalevynä käytetään AMD:n vakioratkaisua.

Yhteensopivuuden suhteen Navis EVO ARGB on hyvin tavanomainen 240 mm AIO eikä erityisempiä ongelmia pitäisi ilmetä. 380 mm pitkät letkut pitäisi riittää useimmissa koteloissa, joskin suurimmissa etupaneeliasennuksen suhteen saattaa olla rajotteita. Johdotusten osalta Navis on joukon työläin cooleri, sillä kolmen virtajohdon ja kolmen valojohdon ohessa hyödynnettävänä on vielä kaapelien haaroitusmahdollisuus, joka tuo tehtävään pienen lisähaasteensa, mutta mahdollistaa myös hieman siistimmän lopputuloksen.

Huomioita asennuksesta:

  • Hieman sekavat kuvalliset ohjeet
  • Kiinnitys AMD- ja Intel LGA 115x/1200 -kannoille tehty tarpeettoman hankalaksi
  • Intel LGA 20xx -kantojen kiinnitys toteutettu fiksusti sormiruuvein
  • Hyvä yhteensopivuus eri suoritinkannoille, tukee myös TR4- ja sTRX4-kantoja
  • Coolerin mukana ei tule työkaluja, joten ristipäämeisseli on oltava omasta takaa
  • Siisti johdotus vaatii ylimääräistä vaivaa (yhteensä kuusi johtoa)

 

Testit

Käyttämämme Cooler Master MasterCase H500P Mesh –koteloon rakennettu testikokoonpano perustuu Gigabyten Z370 Aorus Gaming 7 ATX-emolevyyn sekä ”korkattuun” Intelin Core-i7 8700K –prosessoriin ja sen ensisijaisena ja ainoana tarkoituksena on toimia mahdollisimman hyvänä lämmönlähteenä coolereille. Jäähdyttimet asennettiin kotelon kattoon puhaltamaan ilmaa ulos kotelosta. Lisää testikokoonpanosta ja testimetodeista voi lukea erilliseltä tietosivulta.

  • Intel Core i7-8700K, delidded, kaikki ytimet 4,6 GHz (46 x 100 MHz) 1,34 V
  • Gigabyte Z370 Aorus Gaming 7 (Intel Z370 -piirisarja)
  • Kingston HyperX DDR4 2666 MHz CL15 HX426C15FBK2/16 16 Gt kit
  • Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
  • be quiet Straight Power 10 700W –virtalähde
  • Gigabyte Radeon R9 285 -näytönohjain
  • Cooler Master MasterCase H500P Mesh -kotelo
  • Arctic Liquid Freezer II 240, BeQuiet Pure Loop 240, Cooler Master ML240L V2 RGB, SilentiumPC Navis EVO ARGB 240, Noctua NH-D15 chromax.black (verrokki)
  • Noctua NF-F12 IndustrialPPC-2000 PWM -referenssituulettimet

 

  • Windows 10 64-bit
  • Prime95 30.3 build 6 (12 worker threads, custom)
  • CPUID HWMonitor 1.44
  • Intel Extreme Tuning Utility 7.5.1.3
  • Gigabyte EasyTune
  • Gigabyte System Information Viewer

 

Tuulettimien kierrosnopeusmittaukset

Mittasimme coolerien mukana toimitettujen vakiotuulettimien kierrosnopeudet koko toiminta-alueella. Kaikkien testicoolereiden tuulettimet ovat PWM-ohjattavia, joten mittasimme kierrosnopeudet koko PWM-ohjausvälillä (0-100 %) kymmenen prosenttiyksikön pykälin.

Kaikkien neljän coolerin tuulettimien nopeuskäyrä osoittautui mittauksissa melko tasaiseksi ja lineaariseksi. SilentiumPC:n kierrosalue on laajin ja korkein, Arcticin puolestaan matalin.

Arcticin pyörimisnopeus lähtee erittäin alhaalta noin 200 RPM:stä ja alkaa nousemaan 10 %:n PWM-asetuksesta ylöspäin. Käyttökelpoinen alue on melko laaja, noin 30 ja 80 %:n välillä. Mitattu maksiminopeus oli noin 1700 RPM, eli hieman alhaisempi kuin valmistajan ilmoittama 1800 RPM.

BeQuietin kierrosalue mukailee varsin hyvin valmistajan ilmoittamaa (600-2000 RPM). Lähtötaso on 20 %:n PWM-asetukseen asti 600 RPM, jonka jälkeen noustaan melko tasaisesti loppuun asti. Käyttökelpoisin alue on noin 20-60 %.

Cooler Masterin tuulettimet mukailevat tismalleen valmistajan antamia lukemia (650-1800 RPM) ja käyrä on melko samantyyppinen BeQuietin kanssa. Lähtönopeudessa pysytellään 0-20 % asetusvälillä, jonka jälkeen nopeus nousee testijoukon loivimmalla kulmalla. Käyttökelpoisin alue on noin 20-70 % haarukassa.

SilentiumPC:n tuulettimien kierrosalue on joukon selvästi laajin ja melko hyvin valmistajan lukemien (250-2300 RPM) mukainen. 0-10 % asetusvälillä liikutaan noin 300 RPM:n tietämillä, jonka jälkeen nousua alkaa melko vauhdikkaasti. Tästä hyvän kuvan antaa se, että 40 % asetuksella ollaan jo lähes 1200 RPM:ssä, joka ei ole enää erityisen hiljainen. Tämän kääntöpuolena ns. käyttökelpoinen kohtuullisen melutason säätöalue onkin melko kapea (~20-40 %).

 

Melumittaukset ja melun arviointi korvakuulolta

Tuulettimien melutaso on esitetty oheisessa kuvaajassa kierrosnopeuden funktiona. Kuvaajaa tulkitessa kannattaa muistaa, että eri tuulettimien suoritusarvot (ilmavirta, paineentuotto) eivät ole samat, vaikka pyörimisnopeus on sama. Kuten kuvaajasta näkyy, kaikkien tuulettimien melutaso nousee melko samaan lineaariseen tahtiin kierrosnopeuden noustessa, mutta melutasoissa on samalla kierrosnopeudella paikoin suuriakin eroja.

Arcticin tuulettimien melukäyrä on testijoukon erikoisin. Kyse ei ole mittausvirheestä, sillä hieman vastaavaa käytöstä nähtiin jo aiemmin testatun samoja tuulettimia käyttävän 360 mm mallin kohdalla. Tiivistelmänä Arctic on melutasoltaan selvästi koko testiryhmän paras miellyttävin. Melutaso pysyy kilpailijoihin nähden poikkeuksellisen matalana aina 1400 RPM:ään asti, jonka jälkeen ääni ottaa hypyn ja muuttuu voimakkaammaksi huminaksi ja hurinaksi. 1200-1300 RPM:n välillä havaittiin ääniaaltojen kertaantumiskohta, jossa ilmennyt aaltoilu nosti melutasoa noin 50 RPM:n alueella parilla desibelillä. Kyseistä aluetta kannattaa siis välttää tuulettimien pyörimisnopeutta valitessa.

BeQuietin tuulettimien melutaso käyttäytyy melko lineaarisen loogisesti. Alle 900 RPM nopeuksilla tuuletin on jo todella hiljainen ja läheltä kuultavissa on lähinnä vaimeaa tasaista huminaa. Alle 1100-1200 RPM:n melutasoa voi pitää vielä melko miellyttävänä. 1600 RPM:n kohdalla havaittiin pientä aaltomaista äänitaajuuksien kertaantumista ja täydellä teholla tuuletin pitää tasaista voimakasta huminaa. Pumpun ääni ei erotu tuulettimien takaa ja se on hiljainen. Läheltä kuunnellessa voi havaita pientä korkeaa surinaa ja rahinaa.

Cooler Masterin tuulettimien melukäyrässä on keskivaiheilla pieni porras, muutoin käytös on suht lineaarista. 1200 RPM:n yläpuolella melutaso hyppää selvästi epämiellyttävämmälle tasolle – sen alapuolella ollaan vielä melko miellyttävällä melutasolla. 1100 RPM:n kohdalla havaittiin pieni aaltoileva vonkuva ääni, joka ei kuitenkaan näkynyt mittauksissa. Tuulettimien yleinen ääniprofiili on melko rouhea, eli mukana on selvää roottorin ilmaa repivää ääntä. Maksiminopeudella tuulettimet pitävät voimakasta hurinaa ja pientä aaltoilua. Läheltä kuunneltuna pumpun voi havaita pitävän pientä tasaista surinaa ja rahinaa, mutta yleisesti ottaen se on hiljainen, eikä ole kuultavissa taustamelun yli.

SilentiumPC:n maksimimelutaso on testiryhmän korkein ymmärrettävistä syistä – myös maksiminopeus on korkein. Maksiminopeudella melu on häiritsevän voimakasta ja tuulettimet pitävät voimakasta hieman aaltoilevaa huminaa. Melutaso muuttuu melko lineaarisesti kierrosnopeuden mukana – miellyttäväksi laskettava alue alkaa noin 1200 RPM tietämiltä alaspäin. Yleisesti ottaen tuulettimen ääni on miellyttävän tasainen, poislukien ylemmän kierrosalueen aaltokohdat. Pumppu on varsin hiljainen ja pitää lähinnä läheltä kuunneltaessa havaittavaa tasaista surinaa ja pientä ininää.

Yhteenvetona meluntuotoltaan Arctic on joukon paras, BeQuiet kakkonen, SilentiumPC kolmas ja Cooler Master jää pitämään perää äänen surisevan luonteen myötä.

 

Lämpötilamittaukset

Rasitustesteissä prosessorin kuutta ydintä kuormitettiin Prime 95 -rasitusohjelmalla 12 työsäikeen avulla 30 minuutin ajan (tai kunnes lämpötilat lopettivat nousemisen). Huoneenlämpö liikkui mittausten aikana noin 22,5-23,5 asteessa. Testicoolerit asennettiin puhaltamaan ilmaa ulos kotelon katosta. Lämpötahnana käytettiin Noctuan NT-H2:ta.

Testit ajettiin kolmella eri tuuletinnopeudella – täydellä teholla ja normalisoituna noin 38 desibelin tasolle sekä lähes äänettömällä noin 600 RPM:n kierrosnopeudella. Meluvakioitu mittaustapa on otettu mukaan testirutiiniin lukijoiden toiveesta. Näin saamme selville maksimaalisen jäähdytyskyvyn, johon cooleri yltää, mutta myös vertailukohdan kaikkien mallien välillä yhtenevällä ja normaalikäytön kannalta järkevällä äänentuottomäärällä.

Vakiotuulettimilla vertailucoolereiden maksimisuorituskyky oli varsin tasaista – koko nelikko asettui 2,5 celsiusasteen sisään. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että melutasossa coolereiden välillä on melko valtavia eroja – esimerkiksi SilentiumPC on maksiminopeudella massiiviset noin 10 desibeliä äänekkäämpi kuin Arctic.

38 desibelin melutasolle vakioiduissa mittauksissa Arcticin hiljaisia tuulettimia voitiin ajaa kilpailijoitaan selvästi korkeammalle 1400 RPM:n kierrosnopeudella ja se näkyy myös tuloksissa. Arctic on vakioidulla 38 desibelin melulla 3,5 astetta viileämpi kuin toiseksi tullut BeQuiet ja peräti 6,5 astetta viileämpi kuin peränpitäjäksi jäänyt Cooler Master.

Alhaisella noin 600 RPM:n nopeustasolla kaikki coolerit ovat lähestulkoon äänettömiä, mutta myöskin ilmavirrat ovat varsin pieniä. Ykköseksi tälläkin saralla tuli Arctic 1,5 asteen erolla BeQuietiin. Peränpitäjäksi jälleen jääneeseen Cooler Masteriin eroa oli 4,5 astetta.

Verrokkicoolerina käytetty ilmajäähdytteinen Noctua NH-D15 pärjäsi tässä joukossa varsin hyvin asettuen kärkikahinoihin Arcticin kanssa ja ollen hiljaisella tuuletinnopeudella jopa suht selkeästi joukon paras.

Toisessa testivaiheessa vaihdoimme coolereihin erillisellä testikokoonpanosivulla tarkemmin esitellyt Noctuan NF-F12 iPPC 2000 PWM -referenssituulettimet. Ajoimme testit referenssituulettimien maksimi- (PWM 100 %, 2000 RPM) ja alhaisella (PWM 30 %, 600 RPM) nopeudella, minkä avulla saimme hahmoteltua coolereiden jäähdytysrivastojen tarjoaman suorituskykyalueen ääripäiden välillä. Yhteneväisillä tuulettimilla ajettavat testit tuovat esiin coolereiden tuulettimien ja jäähdytysrivasto-osan väliset erot ja antavat hieman osviittaa siitä, kannattaako käyttäjän mahdollisesti vaihtaa tuulettimet toisenlaisiin. (*)Referenssicoolerina toimineessa NH-D15:ssa käytettiin suurempia NF-A14 iPPC 2000 PWM -tuulettimia, koska ne siihen mahtuivat.

Referenssituulettimilla vääntö vertailunelikon välillä oli kokonaisuudessaan varsin tasaista, joka viittaa siihen, että itse nestekierrossa (blokki, pumppu ja jäähdytin) ei ole yhtä suuria eroja kuin mitä vakiotuulettimien kanssa muodostui. Referenssituulettimien täydellä nopeudella suorituskyky oli aavistuksen parempaa kuin vakiotuulettimilla ja coolerien välinen ero jäi kolmen asteen haarukkaan. Alhaisella 600 RPM nopeudella erot kasvoivat jonkin verran – Arctic oli jälleen selvä ykkönen, Cooler Master jäi pitämään perää.

Noctua NH-D15 verrokkicooleri pärjäsi referenssituulettimilla hyvin, mutta tässä on hyvä huomioida, että se pystyi hyödyntämään suurempia 140 mm:n tuulettimia saaden niistä ainakin teoriassa hieman etua.

 

Yhteenveto

Neljän coolerin testiryhmässä ei ollut yhtäkään varsinaisesti huonoa vaihtoehtoa, mutta edukseen erottui selvästi yksi cooleri – Arctic Liquid Freezer II 240. Se osoittautui testeissä sekä joukon hiljaisimmaksi, että myös tehokkaimmaksi. Keskijoukossa kovaa kamppailua kävivät BeQuiet ja SilentiumPC. Suorituskyky oli molemmissa suht samaa luokkaa, mutta BeQuiet on ehkäpä enemmän hillityn hiljaisuuden ystävän valinta ja SilentiumPC A-RGB-väriloistoa kaipaavan mieleen. Cooler Master jäi tällä kertaa joukon hännänhuipuksi niin suorituskyvyn kuin subjektiivisen meluarvionkin osalta.

Yleisesti ottaen alle 100 euron hintaluokassa valinnanvaraa on varsin laajasti, joten kuluttajan ongelmaksi jää lähinnä itselleen sopivan ja mahdollisimman hyvän coolerin löytäminen. Tässä kokoluokassa jäähdytysteho rajautuu melko pitkälti jäähdyttimen kokoon, joten lisäeuroilla on saatavissa lähinnä näyttävämpää ulkonäköä ja mahdollisia järjestelmän hallintaan ja seurantaan liittyviä lisätoimintoja. Takuun pituuteen kannattaa myös AIO-cooleria hankkiessa kiinnittää huomiota, etenkin jos tuotteessa ei ole minkäänlaista huoltomahdollisuutta.

Funktionaalista lisäarvoa voi löytää lähinnä Alphacool Eisbaerin ja Fractal Design Celsius S24:n kaltaisista mm. laajennettavuutta tai kuparijäähdyttimen tarjoavista malleista. Budjetin ollessa muutaman kympin tämän artikkelin testijoukkoa väljempi lisäsuorituskykyä kannattaakin lähteä hakemaan pykälää suuremmista 280 ja 360 mm jäähdyttimellisistä malleista kalliimpien 240 mm mallien sijaan. 240 mm AIO:t ovat myös suorituskyvyltään vielä siinä luokassa, että saman hintaluokan järeä ilmajäähdytteinen cooleri on niille erittäin varteenotettava vaihtoehto.

Tämän testin lopulta melko selkeäksi voittajaksi suoriutui siis Liquid Freezer II 240. Arcticin fiksuin veto on ollut päätyä tavallista paksumpaan jäähdyttimeen, joka mahdollistaa kilpailijoita paremman jäähdytystehon. Sen kaveriksi kun on vielä paketoitu hiljaiset tuulettimet, saa coolerista revittyä samalla melutasolla selvästi kilpailijoita parempaa suorituskykyä. Persoonallisen blokkiyksikön ulkonäöstä voi olla montaa mieltä, mutta siihen integroidulla tuulettimella voi saada havaittavaa jäähdytyshyötyä myös virransyötölle etenkin huonommin jäähdytetyillä emolevyillä, ja toisaalta halutessaan tuulettimen saa myös melko vaivatta pois käytöstä. Blokin kiinnitysratkaisu on joukon parempaa päätä, joskin siitäkin löytyisi vielä parannettavaa. Johdotus ansaitsee erillismaininnan, sillä yhden johdon ratkaisu on erittäin helppo ja siisti. Kuuden vuoden takuu on testiryhmän pisin.

Pikku miinuksina pumpun nopeutta olisi mukava päästä säätämään erikseen ja Liquid Freezer on joukon ainoa cooleri, jossa ei ole näkyvää täyttöproppua myöhempää nesteen lisäystä varten. Lisäksi yhteensopivuuden kanssa on hyvä olla tarkkana etenkin pienemmissä koteloissa, sillä paksumpi jäähdytin vaatii myös tavallista enemmän asennustilaa.

Kokonaisuudessaan Arctic Liquid Freezer II 240 on erittäin hyvä valmisnestecooleri hintaluokassaan ja myönnämme sille Toimituksen Valinta -erikoismaininnan sekä Testivoittaja-maininnan.

BeQuietin Pure Loop 240 osoittautui testeissä kelpo AIO-cooleriksi, mutta sillä ei ollut eväitä pärjätä Arcticin vahvalle suoritukselle. Suorituskyky ei ole lainkaan hassumpaa, vaikka sillä saralla Pure Loop jäikin testissä kakkoseksi. Letkuihin sijoitettu pumppuratkaisu on mielenkiintoinen. Tuulettimet ovat ääniprofiililtaan varsin miellyttävät ja tarvittaessa hiljaiset. Kiinnitysratkaisu on melko toimiva, mutta ruuvimeisselin tarvetta olisi voinut jättää vähemmälle.

Plussaa ropisee huollettavuudesta, joka on monien AIO-coolereiden heikkous. BeQuiet sen sijaan ei ole kieltänyt jäähdyttimen täyttökorkin avaamista ja peräti toimittaa täyttöpullon coolerin mukana. Tästä voisivat muutkin ottaa mallia.

Pure Loop on varsin tasapainoinen kokonaisuus, joten siitä on hankala löytää suurempia miinuksia. Kolmen vuoden takuu ei ole AIO-cooleriksi erityisen kehuttava ja pumpussa olisi ollut mukava nähdä PWM-ohjausmahdollisuus. RGB-valaistua versiota ei ole saatavilla edes lisähintaan.

Cooler Master MasterLiquid ML240L V2 RGB:n ikäväksi osaksi jäi tällä kertaa päätyä vertailun häntäpäähän. Se ei ollut varsinaisesti huono, mutta ei myöskään erottunut tässä testiryhmässä juurikaan edukseen. Blokkiyksikön kiinnityksen toteutus on tämän vertailun parempaa päätä, vaikka täysin ilman ruuvimeisseliä ei selvitäkään. Plussan arvoinen pieni yksityiskohta on myös näppärä tuulettimien sormiruuvikiinnitys. Asennuksen osalta miinusta tulee puolestaan selvästi tämän vertailuryhmän lyhyimmistä letkuista, jotka saattavat ”loppua kesken” suuremmissa koteloissa.

MasterLiquidin suorituskyky jäi tässä vertailuryhmässä joukon heikoimmaksi – etenkään erityisen hiljaisilla tuuletinnopeuksilla se ei ole erityisen vahvoilla. Tuulettimet saa säädettyä varsin hiljaisiksi, mutta niiden ääniprofiili oli kauttaaltaan hieman ”rouhea” ja joukon epämiellyttävin. Väriloistosta pitäville plussana sekä blokkiyksikkö että tuulettimet on mahdollista säätää loistamaan sateenkaaren väreissä. Jos valoja ei kaipaa, on ylimääräisistä RGB-johdoista lähinnä haittaa.

Erityismainintana tämän artikkelin kirjoitushetkellä ML240L V2 RGB on saatavissa tarjouksessa 65 euron hintaan, joka tekee coolerista kelpo vaihtoehdon mahdollisimman edullista AIO-jäähdytystä etsivälle.

SilentiumPC Navis EVO ARGB 240 sementoi paikkansa tämän vertailun keskijoukkoon. Kokonaisuus ei ole yhtä tasapainoinen kuin BeQuietilla, joten kolmospaikka on Navisin tämänkertainen lopputulos. SilentiumPC erottui muista vertailukumppaneistaan monipuolisimmalla valaistusratkaisulla – kyseessä on nimittäin nelikon ainoa osoitettavalla RGB-valaistuksella varustettu cooleri. Suorituskyky oli keskiryhmää, vaikka tuulettimien kierrosalue ylsi yläpäästä poikkeuksellisen korkealle. Miinuksena hyödyllinen PWM-säätöalue on melko epäkäytännöllisen kapea.

Eniten miinusta ropisee suorastaan hermoja raastavan hankalaksi tehdystä kiinnitysratkaisusta, joka vaatii käyttäjältä pitkää pinnaa ja tarkkoja sormia. Kiinnitystä olisi varsin helppo parantaa ja valmistaja toivottavasti myös tekee sen tulevaisuudessa. Plussapuolena kiinnitykseen liittyen kyseessä on ryhmän ainoa AMD Threadrippereitä tukeva cooleri, joskin siihen tarkoitukseen sopinee paremmin joku tehokkaampi malli.

 

This site uses XenWord.