Testasimme io-techissä 2. sukupolven Ryzen-prosessoreista suorituskykyisimmät Ryzen 7 2700X- ja Ryzen 5 2600X -mallit heti julkaisun yhteydessä huhtikuussa.
AMD lähetti myöhemmin testiimme hieman edullisemmat ei-X-mallit, jotka katsastamme pikaisesti tässä artikkelissa. Suurimmat erot X- ja ei-X-mallien kesken ovat ei-X-mallien alhaisemmat kellotaajuudet, alhaisempi TDP-arvo ja pykälää heikompi mukana toimitettava vakiocooleri. Ylikellottamista tai muistitaajuuksia AMD ei rajoita Ryzen-prosessoreissaan eli kaikki mallit ovat kerroinlukottomia.
Ryzen 7 2700
8-ytiminen ja SMT-ominaisuudella 16 säiettä tukeva Ryzen 7 2700 maksaa Suomessa noin 300 euroa on noin 25 euroa edullisempi kuin 2700X-lippulaivamalli. 2700:n ilmoitettu perustaajuus on 3,2 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,1 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on vain 65 wattia eli 40 wattia alhaisempi kuin 2700X:llä (105 W). Prosessorin myyntipakkauksen mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 2700 toimi 3425 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4100 MHz:iin.
Ryzen 7 2700X:ään verrattuna 2700-mallin kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa oli 600 MHz alhaisempi ja yhden ytimen rasituksessa 250 MHz alhaisempi.
Ryzen 5 2600
6-ytiminen Ryzen 5 2600 tukee myös SMT-ominaisuutta ja sen ansiosta 12 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,4 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 3,9 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 2700-mallin tavoin 65 wattia eli 30 wattia alhaisempi kuin 2600X:llä (95 W). Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 5 2600 toimi 3625 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen kellotaajuus nousi 3,9 GHz:iin.
Ryzen 5 2600X:ään verrattuna 2600-mallin kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa oli 425 MHz alhaisempi ja yhden ytimen rasituksessa 325 MHz alhaisempi.
Testikokoonpano
Kaikki Ryzen-prosessorit testattiin X470-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VII Hero -emolevyllä. Vertailukohtina Intelin leiristä testeissä olivat 6-ytimiset Coffee Lake -koodinimelliset Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit, jotka testattiin saman hintaisella Asuksen Z370-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus X Apex -emolevyllä. Molemmilla alustoilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2933-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-36-latensseilla. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 31.5.2018
- Ryzen 5 1600X: alkaen 192 €
- Ryzen 5 2600: alkaen 199 €
- Ryzen 5 2600X: alkaen 231 €
- Core i5-8600K: alkaen 250 €
- Ryzen 7 2700: alkaen 303 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 313 €
- Ryzen 7 2700X: alkaen 333 €
- Core i7-8700K: alkaen 342 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700 (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus Crosshair VII Hero (Wi-Fi) (X470-piirisarja, BIOS: 0505)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Socket 1151-alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus ROG Strix Z370-F (Z370-piirisarja, BIOS: 1301)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
65 watin TDP-arvon ansiosta Ryzen 7 2700- ja Ryzen 5 2600-kokoonpanojen tehonkulutus oli testijoukon alhaisimmat. 2700:llä tehonkulutus oli 48-60 wattia alhaisempi kuin 2700X:llä ja 2600:lla 34-39 wattia alhaisempi kuin 2600X:llä.
Ei-X-mallien 65 watin TDP-arvot näkyivät myös lämpötilamittauksissa ja molempien prosessoreiden lämpötilat pysyivät rasituksessa alle 60 asteessa. 2700:llä lämpötila oli 14-21 astetta alhaisempi kuin kuin 2700X:llä ja 2600:lla 6-19 astetta alhaisempi kuin 2600X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Huom! Tuoreimmilla BIOS-päivityksillä Intelin prosessorit toimivat Turbon osalta niiden spesfikaatioiden mukaan toisin kuin julkaisun yhteydessä 6kk sitten. Siinä missä Coffee Lake -prosessoreilla pysyi julkaisun yhteydessä Turbo-taajuudet maksimitaajuuksissa TDP-arvosta välittämättä, uusimmat BIOS-päivitykset rajoittavat kellotaajuutta ja käyttöjännitettä, jotta prosessori ei ylitä 95 watin TDP-arvoa kuin hetkellisesti.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit, myös ei-X-mallit, ovat kerroinlukottomia ja edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 7 2700 -prosessorin avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Handbrake-ohjelmalla ja kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
8-ytimisellä Ryzen 7 2700:llä Handbrake rullasi vakaasti 4,15 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 85 asteeseen ja pelkän prosessorin tehonkulutus 159 wattiin.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,2 GHz:n kellotaajuudella 1,45 voltin käyttöjännitteellä eikä korkeampi käyttöjännite enää parantanut kulkua.
Vertailun vuoksi io-techissä aiemmin testattu Ryzen 7 2700X ylikellottui Handbrake-vakaasti 4,225 GHz:n ja Cinebench-vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudelle eli noin 75-100 MHz korkeammalle.
Loppuyhteenveto
AMD tiputti 2. sukupolven Ryzen 7 -sarjan mallien lukumäärän kolmesta kahteen ja suorituskykyisempi Ryzen 7 2700X on nyt hinnoiteltu vain noin 25 euroa kalliimmaksi kuin alhaisemmalla TDP-arvolla varustettu ja kellotaajuuksilla toimiva 2700-malli. Siinä missä 1. sukupolven Ryzen 7 -sarjalaisista selvästi edullisin 1700 oli hinta-laatu-suhteeltaan paras ostos, kannattaa 2. sukupolven Ryzen 7 -prosessoreista ostaa suoraan 2700X-lippulaivamalli.
Ryzen 7 2700X toimii jo vakiona niin korkeilla kellotaajuuksilla, että sitä ei välttämättä tarvitse edes ylikellottaa ja 25 euron lisähinnalla saa mukaa myös tehokkaamman RGB-valaistun Wraith Prism -vakiocoolerin.
Molemmat ei-X-mallit Ryzen 7 2700 ja Ryzen 5 2600 pärjäsivät alhaisemmista kellotaajuuksistaan huolimatta kohtalaisen hyvin prosessoritesteissä, mutta pelitesteissä ne jäivät testijoukon häntäpäähän. Mielenkiintoisena havaintona 6-ytiminen Ryzen 5 2600 oli noin 200 MHz korkeamman kellotaajuutensa ansiosta molemmissa testipeleissä suorituskykyisempi kuin 8-ytiminen Ryzen 7 2700.
Ei-X-prosessoreita voi suositella vain, jos käyttötarve on lähinnä prosessoriytimiä hyödyntävä sovellus ja vaatimuksena on alhainen tehonkulutus ja lämmöntuotto. Muussa tapauksessa ja erityisesti pelaamiseen on suositeltavaa ostaa parikymppiä kalliimpi X-malli.
Hmm, käytännössä taitaa se ero aiempiin 1-polven malleihin olla vaan pienesti isommat vakiokellot, jotka luonnollisesti nostaa testiarvoja korkeammiksi. Käytännössä 1700X/1800X on edelleen varmasti niitä mitä moni kyttää hinnan puolesta, etenkin jos on aikomus vähän kutitella löysiä pois. Niillä kuiteskin pääsee myös sinne 4 GHz-klubiin, joskin vievät enemmän virtaa ja taitavat olla vähän lämpöisempiä. :think:
Tämähän se. Jos nyt uutta ostaisi niin 2700X on toki järkevä ostos jos ei pahemmin kellottele (ellei käytettynä saa ns. halvalla vanhempaa mallia). Päivitystarvetta tuskin on jos jo nyt pääsee lähelle 4GHz tuolla 1-sukupolven mallilla.
On noissa myös nopeammat välimuistit.
Osaako teistä kukaan sanoa, mitkä ne vakiokellot ovat? Siis 2-8 ytimelle?
Siellähän ne suurimmat erot ovat ja nyt ollaan valmistajan ilmoittamien lukujen varassa, eiku perkele, eihän se valmistaja mitään ilmoittanut..
Ei yhtään osuvammin voinut lopputulosta loppuyhteenvedossa kuvailla. Hankala perustella tota edullisempaa mallia muuten kuin virrankulutuksen puitteissa, mutta mikä sitten olisi hyvä käyttökohde tälle? Hiljaiset pelikoneet?
Toimistokoneet, HTPC, kotiserveri jne…
Noista kohderyhmistä tulee tulee enemmän mieleen et Raven ridge pohjaiset ratkaisut toimis paremmin, kun sellasesta voi väkertää pikkupöntön. Serverillä tuo 2700/2600 menis varmasti.
Onkohan nyt pelitesteissä mennyt jotain vikaan kun 2700 huonompi kuin 2600? Vaikka pitäisi boostaa korkeemmalle?
Buustaa yhdellä ytimellä korkeammalle 2700 mallissa, mutta kaikkien ytimien taajuus on korkeampi 2600 mallissa 200 megahertsin erolla.
Juurikin näin, 2600 huitelee siellä 3600 MHz ja 2700 puolestaan jää 3400 MHz, ei siinä peleissä 6 vs 8 ydintä auta, kun kellot on alhaisemmat.
2700:ssa on samanlainen buustikäyrä kuin 1.gen prossuissa eli 2c/4t jälkeen buustit tipahtaa reilummin.
Tämä on erittäin hieno kaavio. Siinä näkee, miksi ei kannata ostaa tuota 2700 pelikäyttöön, kun suorituskyky laskee montaa ydintä käyttämällä 15%.
Näitä olisi kiva ollut nähdä itse testissä, mutta taajuuksien dropeista ei puhuttu yhtään artikkelissa. Ja tuon 2600:n ylivertaisuuden peleissä juurisyyn joutuu selvittämään täältä kommenteista…
Artikkelista lainattua:
Valitan, en osannut lukea 🙁 Katselin vaan sieltä pelitestien yhteydestä.
Luen tarkemmin tulevaisuudessa. Ja koko artikkelin.
Sellainen varmaan tyhmä kysymys, että onko mahdollista alikellottaa X-mallit noiden halvempien mallien spekseihin ja silloin se olisi käytännössä sama prossu?
Silloinhan olisi vielä vähemmän syytä säästää 30 euroa, jos se kalliimmpi muuttuu halvemmaksi vain säätämällä. Mikäli vaikka olisi sellainen tapaus, että olisi pakko saada vähemmän virtaa syövä prossu.
Toki voi alikellottaa. En nyt ihan hahmottanut logiikkaa, mutta kerrointa muuttamalla lähtökohtaisesti kellotaajuus on aina sama eli Turbo ei ole käytössä esim. yhden ytimen rasituksen kellotaajuus on sama kuin 8 ytimen rasituksessa.
On toki mahdollista uusilla ja vanhoilla prosessoreilla.
katso liitettä 105970
Voisin siis tahtoessani ajaa 100% esim. 1.15GHz kelloilla 1700X prosessoriani ja se käyttäisi vain 0.60625V maksimissaan. Silloin toki alkaisin myös etsimään vielä tuosta alempia jännitteitä ja katsoisin että saisinko P1 ja P2 kellot laskettua vielä alemmas esim. 800MHz ja 300MHz.
No jos lähtee kritisoimaan, että artikkelista ei löydy jotain tietoa niin silloin on suotavaa edes lukea se artikkeli läpi :tup:
Käsittääkseni missään emossa ei ole(vielä?) ominaisuutta millä voisi boostikelloja säätää. Lukitsemalla käsipelin kellot alemmaksi tietylle tasolle ei ihan mätsää hitaamman mallin spekseihin mitä tuossa yllä koetettiin hakea. Itseasiassa olisi aika kiva ominaisuus jos kellottaessa(yli tai ali) säädettäisiin vaan kellotaajuus offset ja precision boost hoitaisi loput.
Kilpailijoillanne (esim. Tom's Hardware ja Techpowerup) on nuo kaaviot tehtynä. Ehkä luen sitten sieltä tulevaisuudessa?
Tehonkulutus ja lämpötiloihin toivoisi hieman eri värejä kuin 3 punaisen eri sävyä selkeyden vuoksi.
Vielä kun nuo punaisen sävyt on sekoitettu noissa testeissä niin joutuu jo hieman tihrustamaan että mikä näistä nyt on mikä :tup:
Minua muuten ärsyttää suunnattomasti, kun on vaikka testailtu jotain kymmentä eri vehjettä ja sitten niistä laitetaan eri väreillä kuvaajat. Erota siinä sitten joku saman värin eri sävyt toisistaan. En nyt osaa sanoa mikä on sopiva määrä samaan kuvaajaan, mutta kymmenen ainakin on liikaa, viisi saattaa vielä mennä. Ainakin voisi suunnitella, että mitkä värit ovat toisistaan selvästi erottuvia.
Tätä siis esiintyy lukuisilla sivustoilla ja itse ainakin sitten vain hypin ne graafit ylitse sen sijaan että alkaisin tihrustelemaan, että mikä viiva kuuluu millekin.
Jos tuo tieto kaaviomuodossa on pakko saada niin käy toki kurkkaamassa sieltä.
Ehdotuksia otetaan vastaan, voin itsekin kokeilla jotain vaihtoehtoja :tup:
Ehkä itse miettisin myös värisokeiden kannalta, eli isompi ero noihin sävyihin. Itse väreistä en osaa sanoa mitään.
Samoin nuo alhaalla olevat laatikot voisi olla reilusti isompia.
Itsehän en osaa lukea, mutta kun kuvaajia katsoo niin olisi ollut kiva jos R7 1700 olisi ollut vertailussa. Päivitys kiinnostaisi, mutta empä tiedä onko sen väärti ?
@Sampsa onko mahdollista tehdä testiä, missä otetaan huippu X470 lankulla ja mahdollisimman kireillä muistiasetuksilla Ryzen 1600 vs 2600 ja 1700 vs 2700 ja kaikki kellotettuna vaikka @3800mhz? Tällä saisi mukavan kuvan onko nää uudet rytsölät oikeesti worth the money ;).
No kyllä se 2. sukupolven Ryzenien suurin hyöty tulee valmistusprosessin mahdollistamista korkeammista kellotaajuuksista ja Turbon toiminnasta vs clock-to-clock suorituskyky, vaikka onkin latensseja viilattu.
Tämä selvä :). Asia jäi askarruttamaan tällä videolla, missä molemmissa kireät 3400mhz muistit 1700x @3900mhz vastaa lähes 2700x @4200mhz pelitesteissä.
Metagame näyttäis olevan että laittaa rahat laadukkaaseen 400-sarjalaiseen lankkuun sekä b-diet 3400mhz kireillä, niin aivan sama onko Ryzen 1600(x)/2600(x)/1700(x)/2700(x) ?
EDIT: ^^ siis pelitesteissä tietenkin.
Diagrammien väreistä:
https://www.google.com/search?q=column+diagram+best+colours&oq=column+diagram+best+colours&aqs=chrome..69i57.6403j0j9&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Pari ensimmäistä tulosta vaikutti ihan käyttökelpoisilta ohjeilta:)
Miksi peleissä hertsit merkkaa enemmän kuin ytimet?
Eikö pelit osaa käyttää kuin 4 ydintä, vai mikä on homman nimi?
Taitaa olla peleissä yksi, tai kaksi "pääsäiettä" mitkä vie yhdestä/kahdesta ytimestä kaiken mehun ja määrittää max. FPS lukemat. Tästä syystä yhden ytimen turbot ovat näppäriä
Olis aika kiva jos turbo toimiskin noin. Valitettavasti yhden/kahden ytimen boostit toimii vain silloin kun muut ytimet idlaa. Käytännössä tuota ei tapahdu juuri koskaan. Ei edes pelissä joka pyörii yhden säikeen varassa, taustalla on aina jotain "kohinaa" 0.5% kuormilla pitämässä muut coret aktiivisina. Tyypillisessä pelissä jossa on pari pääsäiettä ja kasa keveitä niin prossu pysyy all-core boostissa kokoajan kun säikeet levittäytyy kaikille ytimille. Affinityä säätämällä keveät säikeet voisi kasata mutta yleensä suorituskyky vain heikkenee kun ydin joutuu vekslaamaan monen säikeen kanssa(latenssipenaltit jne).
Tuo on osittain niin, tosin osassa peleistä eron huomaa kun vertaa esim. samoilla kelloilla olevaa 2500K ja 2600K prosessoria (toisessa 4-ydin, toisessa 4-ydin/8-säie molemmat Sandy Bridge ja muuten identtisiä).
Pitkään oli myös pelejä jotka käytännössä tukivat ja vaativat vain yhden ytimen tehoja, jolloin käytännössä 2-ydin prosessori oli se parhain vaihtoehto.
Harva peli kuitenkaan vaatii tai osaa tukea esim. 6 tai 8-ydintä ja 12 tai 16 säiettä (tai päälle). Tosin tässäkin on hieman muna/kana ongelma. Eli jos jonkun 10 vuotta ollaan totuttu siihen että PC:llä on maksimissaan 4-ydintä ja vasta viimeaikoina on konsoleissa alkanut suurempi määrä yleistymään ei ole ollut järkevää edes kehittää tukea useammille ytimille/säikeille. Varsinkin kun ollaan totuttu siihen että tehoa tulee noin 5-10% lisää hiljakseen vuosittain. Pelien tekijäthän eivät todellakaan kysele tai katsele ylikellottajia vaan niitä ns. normaaleita käyttäjiä.
Tuohan on pitkälti Windowsin vika. Ne kohinat voisi laittaa yhdelle ytimelle mutta Windows haluaa jakaa kuormaa.
Johtuu enemmän vanhentuneista rajapinnoista. DX11 on aika suoraa jatkoa vuoden 2003 DX9:lle. DX9:ssa oli (ja siten myös DX11 on) yksi pääsäie joka rajoittaa nopeutta hyvin tehokkaasti. Eli käytännössä se yhden pääsäikeen rajoitus tulee käytännössä automaattisesti ja sen kiertäminen on jos ei mahdotonta niin hyvin vaikeaa/työlästä. DX12 puolella vastaavaa yhden säikeen rajoitusta ei tule rajapinnan puolelta joka helpottaa huomattavasti moniydintuen tekemistä.
Eli vaikuttaa siltä, että 7700k kannattaa vaihtaa vasta sitten kun 8/16 ydintä/säiettä kulkee 5 gigaan.
Sillä sitten mentäisiin monta vuotta eteenpäin.
On sanottu että 2600K 5GHz kellotettuna vastaisi (noin ja suunnilleen, jos DDR3 vs DDR4 muistit samat [eli esim. 1600vs 3200], SSD sama, näyttis sama, käyttis sama, lämmöt, cooleri jne jne) 4GHz kellotettua 7700K prosessoria.
Eli 7700K olisi noin 20% nopeampi kuin 2600K samoilla kelloilla. Eli teoriassa hyppy 2600K 5GHz => 1700 Ryzen 4GHz (tai 1700x/1800/2700 tms) vastaisi suunnilleen samaa (1-ytimen tehoissa) kunnes peli/ohjelma osaa hyödyntää päälle 4-ydintä/8-säiettä.
HUOM! tuossa tietysti lähdetään ideasta että näyttö tai näytönohjain ei ole hidaste, käytännössä monille se on mutta tulevaisuutta ajatellen.
No mun edellinen prossu oli I7-3820, eli lähes saman tehoinen kun tämä 7700k.
Vaihdoin koska hyvä tarjous, eikä tuolla lankulla ollut tukea win 10.
Tämä 7700k on itselle vaan välimallin prossu, ja seuraava on 8/16 @ 5 ghz. Ja sillä sitte mennään ainakin 5 vuotta.
Itse pelaan 1440p resolla ja tulevaisuudessa ehkä ultrawidella, niin vuosi – pari ainakin mennään vielä 7700k.
Itselläni pari viimeisintä prossua ovat olleet:
– (AMD)3700+ DDR1 2Gb 400 => Q6600 DDR2 4Gb (myöhemmin 6) 800, 2600K DDR3 16Gb 1600 ja nyt 1700X 32Gb DDR4 3200 (tosin 2933 käytössä)
– Myös 1440p näyttö ja R9 Nano (epäilen että hetken joutuu odottelemaan seuraavaa noin 200-400€ väliin tulevaa päivitystä, aiempi oli 680GTX 4Gb ja 7970 1GHz versio mikä nyt kauniimman puoliskon koneessa)
Pyrin siihen että päivitys väli olisi tuo mainisemasi 5+ vuotta (tosin näytönohjain hieman useammin jos tarvetta) enkä juuri nyt olisi väkisin tarvinut päivitystä koska teoriassa 2600K (meni 5GHz, käytin 24/7 4.8Ghz kelloilla) vastaa aika pitkälle tehoiltaan 4GHz (3.975 24/7 kelloilla) 1700X Ryzeniä varsinkin vanhempia pelejä ajatellen. Eli eroa ei huomannut ellei erikseen pitänyt FPS seurantaa päällä.
Uskon kuitenkin että pidemmällä 5+ vuoden tähtäimellä tuplasti ytimiä sekä säikeitä on parempi. Lisäksi rapiat 300€ (tosin myös emo ja 8Gb muistia) tuskin onnistuisi myöhemmin 2600K prosessorin myyntihinnasta kun sekä Inteliltä että AMD:lta on tullut sen verran paljon moniydin prosessoreita yleiseen myyntiin joten päätin hankkia sitten uuden setin viimevuoden puolella. Voi jopa tehdä tiukkaa kohta 7700K prosessorinkin kanssa saada järkevää myyntihintaa.
No joo. Vähän hassu testi kun todettiin että vakiokelloilla hitaampi kivi on hitaampi.. Yleensä nämä on testattu myös kellotettuna.
Ihmettelen sitä miten tähän on saatu noin isoja nopeuseroja? Vrt techspot ja Tomppa ovat saaneet parin framen eroja vakiokelloilla 2600 vs 2600x? I5 8600k toki vie kuin litran mittaa. Itellä on 6600k ja olen hieman harkinnut 7700k päivitystä mutta käytettyinä niistä saa köyhtyä n £200 ja nopeusero lienee aika pieni vs 6600k. Vaikka koneessa on 1080 ti.
Kiitos intelin haistapaska-linjan emojen kanssa 2600x £190 (£165 2600) kuulostaisi varteenotettavalta mutta taitaa tulla peleissä lähinnä miinustehoja 6600K verrattuna ja se 8600K maksaisi uutena £214.
On muuten saarella vammainen hinnoittelu. Käytetty 7700k £200 kun peleissä nopeampi uusi 8600k karvan enemmän.