PCI Express 4.0 -väylää tukevat asemat tulivat voimalla markkinoille Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden myötä. Markkinoilla oleville vaihtoehdoille on kuitenkin kaikille yhteistä sama ohjainpiiri ja NAND-piirit. Adata on esitellyt nyt CES 2020 -messuilla vaihtoehdon.
Adatan messuosastolla on esitelty kolme erilaista PCI Express 4.0 -väyläistä M.2 NVMe SSD-asemaa, jotka käyttävät kolmea erilaista ohjainpiiriä, joista yksikään ei ole Phisonin E16. Tarjonnan kovin vaihtoehto on XPG Sage, joka perustuu InnoGritin ”Rainier” IG5236 -ohjainpiiriin. Asema tukee NVMe 1.4 -protokollaa ja PCI Express 4.0 x4 -väylää. Sille luvataan parhaimmillaan 4 Tt:n kapasiteettia, 7000 Mt/s perättäislukunopeutta, 6100 Mt/s perättäiskirjoitusnopeutta ja 1 000 000 IOPSin satunnaislukunopeutta (4K).
Keskimmäinen vaihtoehto on XPG Indigo, joka perustuu PCIe 4.0 x4 -nopeutta tukevaan Silicon Motionin SM2264 -ohjainpiiriin. Niin ikään 4 Tt:n maksimikapasiteetissa myyntiin tuleville asemille luvataan 7000 Mt/s perättäislukunopeutta, 6000 Mt/s perättäiskirjoitusnopeutta ja 700 000 IOPSia satunnaislukunopeutta (4K).
Pahnan pohjimmainen on XPG Pearl, joka on varustettu Silicon Motionin pykälää hitaammalla mutta yhtä kaikki PCIe 4.0 x4 -väylää tukevalla SM2267-ohjainpiirillä. Asema tulee isoveljiensä tapaan saataville maksimissaan 4 Tt:n kapasiteetissa ja sille luvataan maltillisemmat 4000 Mt/s perättäisluku- ja 3000 Mt/s -kirjoitusnopeutta sekä 400 000 IOPSia satunnaislukunopeutta (4K).
Adata ei paljastanut vielä asemien hinnoittelua tai tarkkaa julkaisuajankohtaa. Ne tulevat kuitenkin myyntiin tämän vuoden aikana.
Lähde: TechPowerUp
Tää jää epäselväksi. Paras tulee tätä mutta onko toisilla huonompi protokolla vai sama?
Google pelastaa eli kahdella hitaammalla on NVMe 1.3.
Silicon Motion readies SM2264 and SM667 PCIe 4.0 Controllers » Hardware BBQ
SSD:t alkaa oleen nopeuksissa jo DDR3-tasoa?
käytännön nopeuseroa ei juurikaan ole, erot tulee testiohjelmilla. sokkotestissä tuskin kukaan pystyisi erottamaan ssd:tä ja nvme:tä windowsin bootissa tai pelien latauksessa.
Kyllä sen huomaa jos nvme levy on nopea.Tossa tosin vaikuttaa emo eli nvme tunnistautuu suunnilleen heti kun ssd:ssä voi kestää se tunnistautuminen.
Ei lähelläkään.
Normaalilla dual channel konfiguraatiolla puhutaan luokkaa kymmenkertaisesta siirtonopeudesta.
RAM Memory Speeds & Compatibility | Crucial.com
Ja lisäksi SSD:n/Flash-muistin hakuajat ovat kertaluokkaa huonommat.
Eikä dataakaan pystytä käsittelemään satunnaisen kokoisissa paloissa ja kirjoituksissa pienin koko on vielä suurempi.
Alastonkuvia enemmän kiinnostaisi nähdä millaisen jäähdytyksen nuo vaativat. InnoGritin ohjain ainakin on "paremmalla kuin 28nm tekniikalla", joten saattavat tulla toimeen hyvinkin maltillisella (ja matalalla) jäähdytyksellä.
Ennen oli windows boottilevynä monta generaatiota vanha samsung 840pro SSD, jonka seq nopeudet n. ~500MB/s. Konepäivityksen yhteydessä joulun alla boottilevyksi tuli Adatan SX8200 pro NVME, jonka seq nopeudet n. ~3000MB/s. Windowsin käynnistyminen ja pelien käynnistymiset on melkolailla yhtä nopeita kun aiemminkin.
Mitään sellaista eroa ei todellakaan ole havaittavissa mitä noin maksiminopeudet antaa ymmärtää.
Eihän monet vanhemmat pelit käynnisty SSD:lta sen nopeamin kuin HDD:lta edes, ehkä muutama prosentti eroa. Ei sitä eroa tule peleissä/ohjelmissa joita ei ole tehty ottamaan hyötyä lisänopeudesta.
Sama muistin kanssa. Konsoleissa oli vähän muistia -> lähes suora PC porttaus käyttää muistia melko tarkkaan sen verran mitä konsoleissa on -> lisämuisti ei auta yhtään PC:lla ja tietoa ladataan jatkuvasti muistiin.
Nyt ei ihan saanut kiinni matematiikastasi, mutta kuten linkistäsikin selviää, niin näissä lätyissähän on kaistaa jo enemmän kuin hitaammissa DDR3 kapuloissa, joka on aika huimaa sinällään.
Toki "nopeudessa" ei silti olla kovin lähellä, kun latenssit on >1000x suurempia. Eli ei kannata vieläkään hirveästi pagefileä kasvattaa…
PageFile =0 paras, ei ole ollut vuosiin käytössä.
Muistihakuja noi vanhat ddr3 muistit tukee kanssa n. 800 kertaisesti per sekunti. Pikkasen on siis vielä matkaa ennen kuin voidaan käyttää samaan käyttötarkoitukseen näitä.
Väylä ja protokolla tuossa on isoin rajoite. Nykyään massamuisteissa on sisäänrakennettua cachea (esim. ddr4) jonkin verran. Esim. uusissa kiintolevyissä jo 256 MB ja SSD-levyissä ollut 512-1024 MB. Alle cachen kokoiset palat saa siis melko nopeasti levyltä, jos kaikki tulee cachesta. Muistiväylät on optimoitu hyvin pienien palojen hajasaantiin. Niissä ei juuri ole overheadia. Sen sijaan levyprotokollat joutuvat pitämään tarkempaa kirjaa datan sijainnista ja kirjoitusten järjestyksestä jonossa jne.
Windowsissa on valitettava design, mutta kyllä sivutus tehostaa käyttöä, mikäli missään vaiheessa muistinkäyttö lähentelee RAM-määrää. Vaikkei RAM-määrä ylittyisikään, niin kaikki vapaana oleva muisti voidaan käyttää levycachena ja teho heikkenee sitä myötä kun vapaata muistia on vähemmän. Nykyään android/ios/mac/linux-puolella on myös pakattua muistia, joka auttaa myös tässä. Zram-ratkaisuilla saa noin puolitettua pagefilen koon muistissa.
En ole hidastelua huomannut, edellisessä kokoonpanossa oli 8Gb muistia ja nykyisessä 32Gb, levyinnä SSD.
Niin kai hoksasit, että SSD on jo itsessään aika nopea. Ja siinä on korvameritty X määrä sisäistä cachea, joten se toimii suhteellisen nopeasti, vaikka kaikki muisti olisi loppu. Lisäksi muistimonitoreilla voi katsoa, tuleeko edes nykyinen muistimäärä täysin hyödynnettyä. Jos muistia on enemmän kuin ohjelmat + cache vie tilaa, niin loppu jää täysin hukkakäyttöön.
Cache näkyy ehkä parhaiten peruskäytössä silloin kun jonkun ison, parikin sekuntia lataavan ohjelman kaikki oma ja kirjastokoodi on pyyhkiytynyt muistista ja käynnistää uudestaan. Käynnistysaika pitenee huomattavasti ilman muisticachea. Toki jotkut ohjelmat alustavat pitkään itseään, mikä hiukan kompensoi tätä. Toinen missä cachen hyöty näkyy helposti on silloin kun käsitellään paljon pieniä tiedostoja. Esim. selailet clipart/fonttikansioita, joissa näytetään esikatselua ja tiedostoja on tuhansia tai enemmän.