Kirsikaksi AMD:n Ryzen 6000 -kakun päälle jää pelisuorituskyky. Yhtiön diapaketissa vertailtiin paitsi integroitujen Radeon 600M -näytönohjainten suorituskykyä, myös erillisnäytönohjaimella ryyditettyä menoa.
AMD:n mukaan sen uudet Radeon 600M -sarjan integroidut grafiikkaohjaimet mahdollistavat lähes kaikkien pelien pelaamisen 1080p-resoluutiolla ja olevan jopa kaksi kertaa niin nopeita, kuin Intelin Iris Xe -grafiikkaohjaimet 11. sukupolven prosessoreissa. Siinä missä Intelin Core i7-1165G7:n Iris Xe:n lukemat pyörivät kahdeksan pelin testipatteristossa 25-40 FPS:n hujakoilla, löi AMD:n Ryzen 7 6800U:n Radeon 680M tauluun 45-75 FPS:n lukemia. Kummankin prosessorin TDP oli rajoitettu 28 wattiin.
Radeon 680M:n suorituskyky Ryzen 7 6800U:ssa peittoaa yhtä helpon oloisesti myös NVIDIAn GeForce MX 450 -erillisnäytönohjaimen, jonka suorituskyky on vain vähän Intelin Iris Xe:tä parempaa.
Todellisena yllätyksenä voidaankin pitää jopa NVIDIAn GeForce GTX 1650 Max-Q:n haastamista. AMD:n testien mukaan GeForce on edellä 1080p-resoluutiolla Low-asetuksin ajetuissa testeissä, mutta erot ovat suurimmillaankin noin vain noin 20 %:n luokassa. AMD:n ”salainen ase” onkin FidelityFX Super Resolution ja Radeon Super Resolution, joiden avulla Balanced-asetus riittää tavoittavamaan ja jopa voittamaan GTX 1650 Max-Q:n.
Esillä oli myös hitaampi Radeon 660M, joka riittää kuitenkin AMD:n testien mukaan helposti voittamaan Intelin Core i5-1135G7:n Iris Xe:n, vaikka erot jäävätkin pienemmiksi. GeForce MX 450:n kanssa on jo tasaisempaa ja kumpikin vie nimiinsä osan testeistä.
Erillisnäytönohjaimista vertailuun pääsi uusi vähävirtainen Radeon RX 6800S. Ryzen 9 6900HS:n parina ollessaan 6800S peittoaa Ryzen 9 5900HX:n kanssa paritetun GeForce RTX 3080:n pelistä riippuen 5-26 %:n erolla, kun käytössä on 1080p-resoluutio ja Ultra-asetukset.
Lähde: AMD:n lehdistömateriaalit
Ihan näppärää suorituskykyä. Ei taida nvidialla olla enää järkeä lähtä kilpailemaan mobiilipuolen low endiin kun integroidut läiskii poskille.
Ehkä ärsyttävin asia tuossa on kuitenkin se, että tuota 680M mallia ei tule löytymään kuin niistä top-tier mobiiliprossuista jolloin hinta painuu jo muutenkin aika korkeaksi.
2/3 Ryzen 6000 -sarjasta on 680M:llä (toki kellotaajuudet voi olla rajoitetumpia osalla malleista) ainakin siihen asti kun arpovat tuleeko jotain Ryzen 3:sta vielä.
Tällä hetkellä siis Ryzen 5 = 660M, Ryzen 7 & 9 = 680M
Suluissa että millä kertoimella 6500XT on nopeampi tai järeämpi.
Boldattuna ne luvut millä on väliä (kello tai laskentayksiköiden määrä yksinään ei ole merkityksellinen luku, eikä muistikello tai muistin lveys yksinään ole merkityksellinen, vaan merkityksellisiä on näiden yhdistelmätk (kokonaiskaista ja kokonaislaskentakapasiteetti aikaa kohden)
Kellotaajuus ~2.4 GHz vs ~2.8 GHz (1.17x)
Shader-linjat 768 vs 1024 (1.33x)
Total teraflops 3.7 vs 5.7 (1.54x) (tekstuurivääntö sekä säteenjäljitysvääntö skaalautuu samalla kertoimella)
ROPs 32 vs 32 (1.0x)
Pixel fillrate (gigapixels/s) 78.6 vs 89.6 (1.17x)
Muistiväylän leveys 128 vs 64 (0.5x)
Muistin data rate(Gbps) 5.2 vs 18 (3.46x)
Muistikaista 83.2 GiB/s vs 144 GiB/s (1.73x)
Lisäksi 6500XT:ssä on se 32 megan L3-kakku, eikä se joudu jakamaan muistiväylää CPUn kanssa, toisaalta siinä on hitaampi kommunikaatio CPUn suuntaan
Pikselifillratea jossa ero on pienin tyypillisesti rajoittaa selvästi tositilanteessa muistikaista(jossa ero on suurin).
Käytännössä näistä luvuista voinee päätellä että tuon suorituskyvyn voi olettaa tyypillisesti olevan luokkaa 60-70% 6500XT:n suorituskyvystä.
On erittäin epätodennäköistä että näitä tulisi ikinä työpöytäversioina. Siinä vaiheessa kun AM5-kanta ja alusta on saatu julkaistua highendistä lähtien menee oma aikansa että tulee lowend-emoja.
Siinä vaiheessa kun näiden työpöytäversion julkaisu voisi olla ajankohtaista meillä on luultavasti Raphaelit jo (ts next gen)
(AM4-kannallehan näitä ei voida julkaista, koska tukevat vain DDR5/LPDDR5-muisteja)
data-unfurl="true" data-result-id="288874" data-url="https://www.aliexpress.com/item/1005003336170052.html" data-host="www.aliexpress.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
461.76€ 32% OFF|Topton Newest Mini Pc AMD Ryzen 9 5900HX R7 5800U 8 Core 24 Thread Radeon Graphics 8 Desktop Gaming Computer 3x4K Display TPM2.0|Mini PC| – AliExpress
http://www.aliexpress.com
Viittasin juuri näihin @vuorinen mainitsemiin koneisiin. Tämän takia kerroin myös tuosta youtube kanavasta, joka on juuri keskittynyt näihin.
Ei noilla kuten Itelin verisiollakaan tee mitään, jos vähän käyttää ohjelmia jotka pyörittävät 3D:tä
Ei kai näitä nyt ps5 sukupolven pelien pelaamiseen ole tarkoitettu.
Tarkoittanet RDNA2sta, et RDNA:ta. RNDA-näyttiksissä (5000-sarja) on vaan pienet L1- ja L2-välimuistit.
Tarkennetaan että hain takaa juurikin RDNA2:n kaltaista ratkaisua. Tosiaan se piirin koko IGP-L3:a lisättäessä muodostuisi ongelmaksi valmistuskustannuksien johdosta tämänhetkisessä tilanteessa jossa on foundryn markkinat. Ehkä 16 megaakin voisi helpottaa tilannetta siten, ettei piirin hinta nouse liikaa. Tulevaisuudessa DDR5 saadaan varmaankin pumpattua 4800 -> 6400 ilman että kannettavien laitteiden energiatehokkuus kärsii liikaa ja sitä kautta saadaan lisää pelivaraa muistipuolelle ilman sirun suurentamista mutta veikkaisin tähän menevän pari vuotta.
Entisen 4700G:n kanssa leikkiessä kiinnitin vaan huomiota, että IGP 2.3 GHz kelloilla ja B-diet DDR4-4000C16 käytettäessä synteettiset testit rullasivat hyvin mutta esim. Valheimissa kun tuli enemmän valonlähteitä ja rakennelmia ruudulle niin integroitu tukehtui ja FPS:t dyykkasivat kymmeneen toisin kuin esim. GTX 660 tai RX 550/640cu:n kanssa (ei tippunut samassa paikassa alle 30 FPS) jotka ovat esim. 3DMarkissa kellotettua Vega 8:a suht lähellä suorituskyvyltään. En tiedä johtuiko muistikaistan loppumisesta, huonosta optimoimisesta, ajureista vai mistä, ero oli joka tapauksessa todella merkittävä sekä DX:llä että Vulkanilla.
16 megaa olisi fullHD-resollakin vähän vähänlaisesti, fullHD-resolla ilman SSAAta/MSAAta pelkkä 32-bittinen z-puskuri vie n. 8 megaa, ja 16-bittisilla värikanavilla ilman mitään alpha-kanavaa ja paddingiä backbufferikin 12 megaa eli ne yhteensä jo 20 megaa, käytännössä alpha-kanavan kanssa tai pädättynä 16 megaa eli molemmat puskurit yhteensä 24 megaa. 1280x720p resolla 16 megaa olisi varmaan ihan ok.
Navi 24 selviää 16 megalla kohtalaisesti koska siinä kaistaa DRAMiin on kuitenkin se 144 GiB/s mutta ~100 GiB/s kaistalla (joka kaettu CPUn kanssa ja jonka muistiohjain enemmän optimoitu viiveitä kuin kaistaa ajatellen) kävisi ahtaammaksi.
Ja 3d-grafiikassa käytetään myös gigatavuittain tekstuureita joihin access ei saa olla liian hidas myöskään, sitä kaistaa DRAMiin tarvii myös olla kunnolla vaikka siellä olisikin kunnollinen L3-välimuisti.
Ja isollakin L3-välimuistilla voitaisiin vain n 1.5-2x kertaistaa se kuinka järeän näyttiksen sinne prossun kanssa samalle piirille voi järkevästi laittaa, mutta jos oikeasti haluttaisiin kunnolla tehokasta integroitua näyttistä, pitäisi käytännössä kuvio kääntää toisinpäin, integroida CPU näyttispiirille eikä näyttis CPU-piirille
Eli perinteisistä (so-)DIMMeistä (ja samalla DRAMin laajennettavuudesta) luopua ja vaihtaa joko
1) GDDR-tyyppisiin muisteihin joita voidaan ajaa >3x väyläkellotaajuudella
2) Prossun kanssa samaan pakettiin tuleviin muisteihin joissa muistiväylä voi olla monta kertaa leveämpi
1+2) näiden yhdistelmään.
Jos miettii esim. ensi vuotta niin esim. paketti jossa olisi piilastut:
1) 8 Zen4-ydintä + 8 Zen4c-ydintä + 24 RDNA3-DCUta (TSMC N5)
2) 64 megaa L3-kakkua prossulle sekä 64 megaa L3-kakkua näyttikselle (TSMC N6), vertikaalisesti stäkättynä laskentapiilastun päälle
3) 32 megaa DRAMia riittävän nopealla väylällä
olisi aika kiva peliläppäriin.
Heh, AMD tuttuun tapaansa vertailemassa vanhaan sukupolveen että saavat uuden näyttämään edes etäisesti käyttökelpoiselta. Tietoinen valinta huijattiAMDdeeltä, kun eivät pärjää uusinta sinistä vastaan. Intel ekosysteemi voittajan valinta. Tosin jos Intel ”tekisi AMD:deet”, niin vertailtaisiiin 12900-mobiiliprossua vaikkapa tuohon 4800H seepuun. Saataisiin kivannäkösiä kaavioita. Mutta ei Intel tämmöistä lähde tekemään suinkaan, koska ovat totuudessa. :kahvi:
Kohtaan 3 kävi mielessä, että siihen piirille pinottaisiin viereen joku HBM2/3/x pino, liekkö tuo RDNAx sitten voisi periaatteessa käyttää sitä vähän samaan tapaan kun dGPU:t käyttää sisäistä infinity cachea. Eli käytännössä bufferina GPU:n ja perus rammin välissä. Jos sillä olisi riittävästi kokoa, niin voisi rakennella pelkällä iGPU:lla kohtuullisen kivan peliläppärin "yhdellä piirillä".
Tosin liekkö HBM maksaa liikaa tuohon.
Välimuisti tarvii kirjanpitonsa, jonka koko riippuu välimuistilinjojen määrästä sekä muistiavaruuden ja välimuistin kokosuhteesta.
DRAM on liian hidasta muistia sen kirjanpidon säilömiseen, ja riittävän iso SRAM gigatavuluokan välimuistin kirjanpitoon tulisi hyvin kalliiksi.
Esim. Intelillä kun oli aikoinaan 64 megan eDRAM-pohjainen välimuisti joissain haswelleissaan, niin sen kirjanpitoon käytettiin muistakseni 2 megaa sen prossun L3-välimuistin data arraystä, siten että L3n efektiivinen koko oli pudotettu 8 => 6 megaan.
Vähän laskelmaa kirjanpidon koosta:
64 tavun välimuistilinjalla, joita CPUt käyttää, 2 gigan HBM tarkoittaisi 32 miljoonaa välimuistilohkoa. Jos jokaisen kirjanpito veisi 12 bittiä, tämä tarkoittaisi 48 megatavua pelkästään sille kirjanpidolle.
Suuremmalla välimuistilinjan koolla kirjanpito olisi pienempi, mutta välimuistilohkon koon kasvatus tarkoittaisi jompaa kumpaa jotain seuraavista:
1) Luovutaan välimuistikoherenttiudesta CPUn ja GPUn välillä. Tämä taas käytännössä hidastaisi ja hankaloittaisi datan liikkumista CPUn ja GPUn välillä (erillis-GPUilden tasolle).
2) Tehdään tästä memory side cacheä, joka kakuttaa kaikki accessit sinne varsinaiseen DRAMiin, kuten tuo intelinkin eDRAM-pohjainen. Tässä vaan huono puoli olisi se, että kun sen HBM2/3n viive ei olisi kuitenkaan merkittävästi sen DDR5-DRAMin viivettä parempi, niin CPUn keskimääräinen muistiviive saattaisi jopa kasvaa, kun siihen tulisi yksi taso lisää välimuistioverheadia mukaan, eikä välimuistin viive olisi sen varsinaisen muistin viivettä pienempi.
Eli ihan normaalina rautapohjaisena välimuistina sitä ei haluaisi käyttää.
Itse pitäisin parempana jotain seuraavista ratkaisuista:
1) Poistaa DDR(5)-DRAM kokonaan ja käyttää pelkkää HBM2x/HBM3sta DRAMina.
2) Käyttää vaan HBM:ää ja normaalia DDRsta molempia ihan muistina, siten että osa osoitteista mäpätään HBMään, osa DDReen. Näyttisajuri oletuksen varaa kaiken HBM-puolelta, CPU-softalle oletuksena varataan muisti DDRltä.
3) Käyttää välimuistina ihan SRAMia, ilman mitään HBMää.
3a) Laittaa näyttikselle ja CPUlle erilliset isot L3-välimuistit
3b) Tehdä yksi isompi uloimman tason memory side cache, joka kakuttaa sekä CPUn(ollen sille L4), näyttiksen(ollen sille L3) että DMAn muistiaccessit. Tämä voisi samalla mahdollistaa CPUiden L3-välimuistien pienentämisen selvästi, esim. 8 megaan ilman pahaa CPU-suorituskyvyn pudotusta
4) Oma suosikkini: Poistaa DDR-DRAM kokonaan, tuoda pakettiin HBM-DRAM ja laittaa muistikammoille jotain NVRAM:ia kuten optanea. Mäpätä osa osoitteista HBMään, osa NVRAMiin. Käyttis oletuksena varaamaan kaikki HBMstä niin kauan kuin muisti riittää, mutta kun muisti käy vähiin, siirtämään vähiten käytettyä kamaa NVRAMille. Ja softat jotka on asennettu NVRAMIlle XIP (execute in place)-muodossa voi vaan suoraan suorittaa sieltä NVRAMilta lataamatta niitä koskaan DRAMiin. Vaatii toki eniten käyttistukea.
400 GB/s, 200GB/s on Prossa. Ja sen Maxin GPU on myös ihan järjettömän kokoinen, pelkkä Pro > Max -päivitys mikä on suurimmaksi osaksi GPU:ta on melkein yhtä iso kuin yksi Navi21 GPU
Kyllä se aika järkevän kokoinen on, jos sille on tarvetta. Eikä ne läppäritkään niin kovin kummoisen hintaisia ole, jos MAXille on oikeasti jotain sille hyvin soveltuvaa käyttöä. Harmi kun vastaavaa ei saa muille käyttiksille.
katso liitettä 798108
Heh, AMD tuttuun tapaansa vertailemassa vanhaan sukupolveen että saavat uuden näyttämään edes etäisesti käyttökelpoiselta. Tietoinen valinta huijattiAMDdeeltä, kun eivät pärjää uusinta sinistä vastaan. Intel ekosysteemi voittajan valinta. Tosin jos Intel ”tekisi AMD:deet”, niin vertailtaisiiin 12900-mobiiliprossua vaikkapa tuohon 4800H seepuun. Saataisiin kivannäkösiä kaavioita. Mutta ei Intel tämmöistä lähde tekemään suinkaan, koska ovat totuudessa. :kahvi:
Huono trollaus….. Eihän intel mitään prossuja ole kompressorilla jäähdytellyt tai muutenkaan vähän vertaillut rajoitettuun kilpailijan rautaan ei…… Toki väärin se on teki sen kumpi tahansa.
Jokos niitä uusimpia inteleitä saa läppäreissä, siis jotta vertailun voisi edes tehdä? Verkkiksestä en ainakaan nopealla haulla löytänyt. Joku influensseri tubessa oli yhden vissiin saanut.
On niitä ollut ulkona tammikuun alusta, en tiedä miten laajalti kaupoissa asti mutta AMD:n tuskin tarvitsee verkkiksen ovelta niitä jonottaa muutenkaan. Eiköhän partnerit kuten Asus pystyisi toimittamaan kappaleita testiin jos AMD niitä haluaisi.
Testit voi olla toki tehty jo viime vuoden puolella jolloin saatavuus voi olla ollut aidosti nolla.
Toisaalta eipä taida AMD:lla olla pahemmin insentiivejä vertailla omia tuotteitaan johonkin asuksen esituotantomalliin. Huvittavasti muuten asuksen verkkokaupasta ei saa tilattua noita 12th gen laitteita, mutta ryzen 6000 löytyy suoraan varastosta.
Ei ole ollut ulkona tammikuun alusta. Intel kyllä julkisti prossut tammikuun alussa niin kuin AMD:kin mutta ensimmäiset revikat yhtään mistään tuli vasta tammikuun lopulla (eikä vieläkään taida olla muita kuin H-sarjaa saatavilla?)
Niin siis tarkoitus oli sanoa että niitä (=läppärimalleja) on julkistettu tammikuun alusta eli oletettavasti partnerit voisi jo sillon toimittaa niitä testeihin. Kaupoista en tiedä eikä sillä olisi tässä kontekstissa varmaan väliäkään kuten totesin.
Malleja ei ole kyllä tullut sen enempää tutkailtua että olisiko noiden vertailussa järkeäkään kun läppärimaailma on niin sekametelisoppa.
Hinnastahan kaikki lopulta jää kiinni. Halvin GTX 1650-läppäri irtoaa nyt jo 600-700€ hintaan uutenakin, joten 800€ enempää en karvalakkivarustellusta Ryzen 6800-läppäristä suostuisi itse maksamaan.
TL;DW: graffasuorituskyky on aika lailla luvattua, CPU suorituskyky on hyvä matalilla tehoilla mutta jos sähköä ei tarvitse säännöstellä niin on joskus tasoissa ja joskus jaloissa 12700H:hon verrattuna. Eli ainakaan mobiilipuolella vielä ei tarvitse Patin hattuaan syödä kommenttiensa takia.
Erot akunkestossa on ollu aika massiivisia, esim. linusilla oli joku hätäinen testi aiheesta. (n. 100% lisää akunkestoa samalla akkukapasiteetilla, joillain kuormilla) Deskarikorvikkeena intelin vehkeet on ehdottomasti parempia.
edit: linusin testi oli siis 5000 vs 6000 sarja tossa akkukestossa.
data-unfurl="true" data-result-id="291458" data-url="https://www.computerbase.de/2022-02/amd-radeon-680m-ryzen-6000-igpu-test/" data-host="www.computerbase.de" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
AMD Radeon 680M: Die Ryzen-6000-iGPU im Test
http://www.computerbase.de
ComputerBase penkittänyt uuden Zen3+ prosessorin integroitua GPU:ta. Testeissä sijoittuu tehoiltaan työpöytäpuolelta jonkin verran RX 460 yläpuolelle mutta RX 570 antaa pataan huolella. Arvioisin että suorituskyky äkkiseltään hatusta TPU:n chartin ja yo. artikkelin testitulosten perusteella karkeasti jossain GTX 1050:n tienoilla. Ray Tracing –suorituskyky oli lähinnä tasoa checkbox feature/S3 ViRGE. Kai tuolla yleisimpiä eSport –tekeleitä pelailee ja pari vuotta vanhoja pelejä pienillä detaileilla mutta siihen se sitten jää.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä