
AMD lanseerasi kesäkuun alussa Computex 2019 -messuilla uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit ja tuolloin tulevaa mallistoa esiteltiin 12-ytimiseen Ryzen 9 3900X -prosessoriin asti. Yhtiö yllätti E3-messujen yhteydessä Los Angelesissa kertomalla tuovansa markkinoille myös 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -mallin, joka saapuu myyntiin syyskuussa 749 dollarin hintaan.
AMD:n toimitusjohtaja Lisa Su totesi medialle, että yhtiö ei aio jäädä odottelemaan Intelin seuraavaa prosessorijulkaisua, vaan tuo pelaajille, striimaajille ja sisällöntuottajille suunnatun AM4-kantaisen 16-ytimisen työpöytäprosessorin markkinoille pikimmiten. Luvassa ovat myös uudet Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat Threadripper-tehoprosessorit HEDT-alustalle, mutta ne julkaistaan myöhemmin.
16-ytiminen ja SMT-ominaisuudella 32 säiettä tukeva Ryzen 9 3950X toimii maksimissaan 4,7 GHz:n Boost-taajuudella ja sen perustaajuus on 3,5 GHz. Välimuistia on yhteensä 72 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia.
Suorituskyvystä annettu vielä tarkempia tietoja.
Los Angelesissa AMD esitteli Ryzen 9 3950X -prosessoria pelikäytössä jäähdytettynä Noctuan NH-D15-coolerilla.
16-ytiminen Ryzen 9 3950X oli esillä myös ylikellotusdemossa, jossa sitä jäähdytettiin nestemäisellä typellä. Prosessorilla saavutettiin uudet maailmanennätykset 16-ytimisten prosessoreiden kategoriassa muun muassa Cinebench R15- ja R20- sekä Geekbench 4 -testissä. Prosessori toimi testeissä noin 5,35 GHz:n kellotaajuudella, kun kulhon lämpötila oli -150 astetta ja käyttöjännite 1,75 volttia. G.Skillin DDR4-muistit toimivat testeissä DDR4-4533-nopeudella 1,5 voltin käyttöjännittellä.
Tarkoitin tuolla pakolla sitä, että osa käyttäjistä joutuu investoimaan esim. lisämuistiin pakotetusti ihan sen takia, että kone alkaa esimerkiksi swappaamaan ja alunperin tunnin operaatio voi venyä vuorokauden pituiseksi, kun taas lisämuistilla selviäisi sillä tunnilla. Raudan loppuminen kesken kostautuu huomattavasti. Tai jokin AI-algoritmi ei vaan yksinkertaisesti mahdu GPU-muistiin, joten pakko saada isompi rauta, jossa algoritmi suoriutuu loppuun asti. Tai levytila ei riitä tiedostojen käsittelyyn jne. Tällaisia ihan oikeita pakkojakin on, varsinkin ammattityössä.
Isoin etu kaiken ymppäämiseen yhteen koneeseen on tilansäästö. Joissain osissa voi myös säästää, mutta toisaalta tehokkaammissa osissa voi olla hinta/laatu huonompi. Tarkoitan siinä suhteessa, että mitä tehoja pystyy provisioimaan eteenpäin. Esim. huipputason näytönohjaimesta ei välttämättä saa virtualisoitua 50% CUDA-coreista toiseen virtuaalikoneeseen.
Asetun tässä kyllä tohtorin puolelle, mutta kyllähän prossuakuormittavia järkeviä skenaarioita saadaan samaan aikaan kuin pelataan. 12 tai 16 ytiminen kuluttajasiru on monen pelistreamaajan märkä uni. Tää otettiin tuossa aiemmin jo esille. AMD mainostaa tätä myös content creatoreille joihin streamaajat, myös pelistreamaajat eittämättä kuuluvat.
Johan alkaisi h.265 pakkauskin sujumaan tuolla. Tuli mukavasti löylyä lisää kun päivitti haswellistä 2700X:ään. Alkaa jo tekemään mieli 16 corea…
Avoimen maailman peleissä käsittääkseni pelimaailman assettia käpistellään lennossa ja kuten totesit kaikenlaista voidaan tehdä asynkronisesti siinä sivussa. Proceduraaliset assetit ja AI tai vaikkapa DLSS tapaiset ennakoinnit sitten vielä erikseen. En tosin ihan varma ole mitä haetaan sillä että peli ei hyödynnä useampaa ydintä. Ohjelmistot kuitenkin yleensä käsitetään säikeiden ja prosessien kautta. Jos peli osaa hyödyntää vain yhtä ydintä tarkoitetaanko että peli sisältää vain yhden säikeen?
Hyvä Amd! Tätä odottanut 10 vuotta =)
Se on jämpti , että 8-ytimistä pienempää ei kannata tosiaankaan valita. Säästää voi vaikka AM4 coolerissa ja valitsemalla edullista 3200 muistia. 16GB mini – sniidujonneille tiedoksi. Igorin veljet tulee kotiin jos ostat alle 16GB.
Kellotaajuustimer tuskin auttaa mitenkään täyden kuorman renderöintikelloihin, vaan purskeissa laskettavaa keksiviin peli-/ toimistosoftatestien turbojen nopeuteen.
Hieman OT, mutta aikamoinen jytky on AMD:ltä tullut. Asiat ovat varmasti kohdillaan, kun emolevyvalmistajat ovat panostaneet melkoisesti tuotteisiinsa.
Paljon Intelin uusien (Zombieload, RIDL, Fallout, jne.) haavoittuvuuksien paikkaaminen syö suorituskyä AMD:n eduksi? Alkaa hieman nyppimään Spectren ja Meltdownin jälkeen nämä uutukaiset. Näistä herää luonnollisesti kysymys, että minkä verran suorituskyky ripuloituu vuosien saatossa, kun löytyy taas uusia, perustavaa laatua olevia bugeja. AMD on tässä suhteessa, ainakin viimevuosina pärjännyt loistavasti.
Tuollainen 3900X tai jopa 3950X olisi kyllä sijoitus pitkälle tulevaisuuteen.
Vaikuttaa erittäin hyvältä. Mutta haluan ehdottomasti nähdä puolueettomat testit. Miten pärjää 9900K:lle peleissä.
Aijon uhmata tätä ja ostaa 6-ytimisen. Tyyliin ensivuonna tulee kuitenkin vastustamaton päivityshinku, jolloin voi poimia käytettynä tuollaisen 8- tai jopa 12-ytimisen, kun tulee korvaava 4000-sarja ja Inteliltäkin jotain ja hinnat romahtaa.
Pelithän alkaa tukemaan aikuisten oikeasti kunnolla ytimiä vasta 2021, kun uusille konsoleille alkaa tulla pelejä ja niitä käännellään koneelle. 2020 joulumarkkinoille tulee kourallinen julkaisupelejä, jotka ovat pääosin exlusiivejä.
Se on 110% varmaa että Intelin markkinointiosastolla mietitään keinoja "testaajien" ohjeistamiseen "kuinka testata oikein".
Ei sitä viimeisimpia haavoittuvuuksiakaan olisi haluttu julki edes puolen vuoden korjausajan jälkeenkään…
Vaan oltiin työntämässä uutta rahatukkoa käteen, ettei kerrottaisi julkisuuteen toiseen puoleen vuoteen.
Intel Tried to Bribe Dutch University to Suppress Knowledge of MDS Vulnerability
Eiköhän niitä ole jo uusia tiedossa "Intelin korjattavina"…
Mitähän sä alat nyt kitisemään turhasta?
Pari vuotta sitten kaikkia Ryzenin omistajia pidettiin huru-ukkoina, nyt samat tyypit ovat kuitenkin itse vaihtamassa Ryzeniin. :vihellys:
No ei se nyt ihan näin kiveenkirjotettua ole. Tossa ylempänäkin tosiaan jo kerettiin mainita ettei pelit nykyseltään tue kahdeksaa ydintä kunnolla (just kk sitten kattelin kun esmes MK11 käyttää vaan 4 ydintä ja loppua neljää ei sit ollenkaan), eikä uudet konsolitkaan kerkeä tulla kun vasta 2020 loppuvuodesta, niin mitään pakottavaa tarvetta tolle kasiytimiselle ei oikeastaan ole, mikäli pelikäyttö on puhtaasti mielessä. Toki mikäli budjetti sallii niin onhan se 8 ytiminen pitkäikäsempi, mutta onhan tuossa hintaeroakin jo jonkinverran, olettaen että ollaan halvinta 6c ja 8c mallia vertaamassa.
Varmasti riippuu ihan siitä, pystyykö AMD tekemään lopultakin HYVÄN julkaisun VÄLTTÄVÄN asemasta.
Tämän näkee sitten, kunhan useampi luotettava kolmas osapuoli pääsee vapaasti testaamaan / vertaamaan noita uusia prosessoreja.
Pystyykö? Missäs Intel avaruudessa sää seilaat;) On jo pystynyt ja tämä uusi 3 tuhatta sarja on aikamoinen potku kilpailijan munille ja jos sitä ei tajua, tai tahdo tajuta niin jotain on pahasti vinossa;)
Jo nyt nähtyjen vetojen perusteella voidaan sanoa että jytky sieltä tuli. Katso esim. kulutuksia, tehoja, hintaa ja yhteensopivuutta entiseen. Milloin kilpailijalta on tullut vastaavaa? Ainoa asia mikä itseä mietityttää on se että tuli satsattua TR alustaan ja nyt pitää siihen odotella vielä jonkin aikaa uutta.
Jos asiat olisivat menneet Intel edellä niin edelleen täällä vedettäisiin 4/8 core prossuilla noin 3-5% nousuilla per sukupolvi. Amd pakotti myös Intelin inssit jälleen töihin ja hyvä niin. Kilpailua on ja se näkyy hinnoissa, tehon kasvuna ja lopulta myös peleissä missä koodaajat alkaa pikkuhiljaa kayttää tuota saatavaa tehoa hyödyksi.
Onhan niitä ollut jo HYVIÄ prosessoreita sekä näytönohjaimia (eli PARAS hinta/laatusuhde). Tietysti se "PARAS" (välittämättä hinnasta) vielä puuttuu.
Mutta uskoisin että PARAS 16-ydin peliprosessori saatetaan saada (hinnasta välittämättä) esim. kohta ulos. Eli maksoi miten paljon tahansa ei välttämättä maailmasta löydy parempaa.. ..ilmeisesti jotain tälläistä hait takaa? :smoke:
Ilmeisesti olivat saaneet hieman parannettua tuota 3950X:n ennätystulosta. Uusi ennätys on nyt 12167 Cinebench R20 multicore testissä.
Lisäksi olivat saaneet kaikki ytimet kellotettuna @5Ghz tulokseksi 11607, jos nyt tulkitsen alla olevaa videoita oikein.
Näin on, kurkitaan testit ensin. Ehkä parempi päivittää emo, muistit, prossu samaan syssyyn kuin alkaa uutta Xboxiakin olla saannilla jos seuraavat julkaisut osuu niille main. Tuskin siis 16 ytimestä hyötyy mitään vähään aikaan + 4k resot niin näyttisriippuvaisia kuitenkin.
12- ja 16-ytimisten kohdalla tosin kummallakin chipletillä on oma L3 cache, joka voi joissakin tilanteissa parantaa suorituskykyä. Jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa pelikäytössä.
Liekkö sitten niin, että viivanleveyden pienetessä vallitsevaksi kellotaajuuden nostoesteeksi tulee esim läpikuuluminen ja siihen ei juurikaan jäähdytys vaikuta. Eli voidaan unohtaa nuo jäädytyskellottelu, kun niistä saatava hyöty kutistuu olemattomiin…
Siis kun jossainhan oli, että ei typenkään kanssa kummoisesti kulje..
@Weega666
Yhtään Zen 2 prossua ei ole vielä julkistettu (launch), vaan ne on ainoastaan julistettu (relase)
Tänään jos menee kauppaan ja lyö pari tonnia pöytään saatesanoilla "paras peliprossu, tarpeeksi muistia ja muut romut ok-tasolle ja lopulla näyttistä" niin sieltä sujahtaa 9900K koneeseen ilman epäröintejä.
Sit kun aletaan menemään halvempaan hintaluokkaan ja aletaan miettimään alustan elinkaarta jne niin sitten aletaan puhumaan AMD:stä tänään. Toki tietynlaiseen hyötykäyttöön on sitten esim threadripperiä tarjolla ja sehän pätkii multicoressa Intelin toimistoalustan kuus-muna ja perf/€-suhteessa Intelin HEDT-alustat useimissa tapauksissa lähes yhtälailla.
Tarina muuttunee 7.7.
Katson asian toteutuneeksi vasta, kun luotettavat kolmannet osapuolet on ajaneet testit ja tuo 3000 sarja on kaupoissa (ei paperijulkaisuna).
Tällä hetkellä ei ole testattu, eikä ole saatavilla, joten siis, ihan tässä reaalimaailmassa: Saa nähdä siis pystyykö AMD tekemään hyvän julkaisun. Turha antaa mopon keulia, se ei auta ketään, mihinkään suuntaan. Tällä hetkellä testattuna ja saatavilla on vain ryzen 1 refreshiä, eli 2000 sarjaa.
En nyt oikein tajua mikä ihmisten mielestä sitten olisi "hyvä" julkaisu jossei huokeat hinnat ja tod.näk. pääsy lähelle inteliä yhden säikeen suorituskyvyssä riitä?
Mielestäni jo ensimmäisen sukupolven ryzenit oli erittäin hyvä tuote, tietenkin jos mielessä on ainoastaan saada se paras mahdollinen pelisuorituskyky niin ymmärrän kyllä että sitten intel oli/on se ainoa vaihtoehto. Tämmöselle tavan tallaajalle hinta/nopeus oli aika ratkasevassa roolissa.
Nyt pitää vielä miettiä päivittääkö vain prossun vai laittaako kaikki uusiks? Alla on nyt kuitenkin prime x370 pro ja b-die muistit niin taidan päätyä vain prossun vaihtoon, toinen harkinnan alla oleva asia on että ostaako tän top of the line mallin vai hakeeko sweet spotin esim. 3700x?
Nyt, kun Intelillä on ollut huomattavia valmistusteknisiä ongelmia ja lisäksi tietoturvapaikkaukset ovat syöneet myös ihan mukavasti suorituskykyä, niin on täysin selvää, että jos julkaisu on "hyvä", niin se pääsee LOPULTAKIN myös pelipuolella suorituskyvyssä Intelin prossujen ohi.
Jos ei pääse, niin sitten ei mahda mitään. Jos jää tasoihin tai vähäsen alle (niin kuin edelliset julkaisut), niin sitten lopputulos on "välttävä". Itse käytän aina kolmiportaisia asteikkoja (huono, välttävä, hyvä). Toteutumisen katson , kun useampi luotettava kolmas osapuoli ajaa testit. Valmistajan yleensä valikoidut testit ja vuodot ovat erittäin epäluotettavia lähteitä, mihinkään suuntaan.
Tietysti on myös hyvin epätodennäköinen mahdollisuus, että uudessa prossussa on bugi, joka voi realisoitua vasta julkaisun jälkeen ja pahimmillaan sitä ei voida korjata, kuin prossun vaihdolla.
Tämän takia itse yleensä annan tuotteiden olla "yleisessä betatestissä" vähintään muutaman kuukauden, ennen hankintapäätöstä..
[semi-ot]On nimenomaan julkistettu, mutta ei julkaistu (myyntiin).[/semi-ot]
Tätä juuri tarkoitinkin sillä että jos se pelisuorituskyky on prioriteettina. Jos en nyt väärin muista niin eikös nämä pelitestit tehty ilman intelin suorituskykyä heikentäviä korjauksia? Korjatkaa jos muistankin väärin.
Tämä prossu on kyllä nannaa tehokäyttäjille jos merkit paikkansa pitää (eli suorituskyky sillä tasolla mitä ollaan esitetty). En sinänsä striimaamisesta sinänsä ole paljoa perillä mutta olettais ainakin että tämä suoriutuu siitä niin hyvin että ns. striimaus-pc ei ole enään niin tarpeellinen.
Ja luultavasti tuo 6 ytiminen tuottaa melkein samat fps lukeman kuin 8 tai 16 ytiminen. Kellotukseenkin varmaan riittää stock cooleri jos sellainen tulee mukana.
Pelkässä pelikäytössä varmasti. Tuo 3600 PBO:n kanssa on luultavasti paras peliprossu/€€€ tälle vuotta.
Tuohon striimamiseen otan kantaa, koska otit sen maininnaksi tuossa. Lähdetään ensinnäkin siitä liikkeelle, että omassa koneessani on TR 1920x 12c/24t. Nämä uudet prosessorit tulevat olemaan nopeampia mikäli ennakkotiedot pitää paikkaansa, kuin tämä omassa käytössäni oleva. Vastaan siis siltä osin.
Ensinnäkin pelaamiset sujuu ongelmitta, vaikka ei varmasti ole ihan niin korkeat fps:t mitä noilla Intelin 9000-sarjalla vaikka on. Sitten kun mennään striimaamiseen niin siinä kohtaa prosessori pääsee oikeuksiin, koska puhun nimenomaan X264 encoodaamisesta eli prosessorilla tehtävästä työstä. Nvenc:iä ei sotketa mukaan GPU encoodamisen takia. Omat asetukseni ovat OBS:llä striimatessa seuraavat; x264 Software Encoding, 1080p@60fps,CPU usage: Medium, 6000 kbit/s. Sitten peliasetukset ovat 2560×1440 ja aika tavalla pelissä kuin pelissä on max settingsit käytössä pelistä riippumatta GTX1080ti kortilla. Korkein prosessorin käyttöaste on ollut kokonaisuudessaan n.75% pelatessa ja striimatessa. Oma striimaus pc ei ole enää tarpeellinen, koska tällä voi hoitaa niin pelaamiset, kuin striimaamiset ilman kompromissejä. Ajelen prossun kaikkia ytimiä 3.9Ghz, jotta lämmöt on hyvin aisoissa 24/7 käytössä Noctuan ilmajäähyllä. Pelkästään pelatessa n.50C lämmöt ja sitten, kun striimin myös laittaa päälle niin lämmöt on n.60C ja idlessä lämmöt ovat n.35-38C nurkilla.
Olen kyllä sitä mieltä, että tämä uusi julkaisu on erittäin kova juurikin siltä näkökannalta kaikille niille, ketkä meinaa tehdä muutakin kuin vain pelata koneella fps:t tapissa uusimmilla näytönohjaimillansa. Pitää toki muistaa, että 2560×1440 ja 3840×2160 resoilla fps erot kavenee Intelin ja AMD:n välillä. Toki mikäli AMD:n uusien SC luvut pitää paikkansa niin käy pelkästään myös siihen pelikäyttöön vieläkin paremmin mitä nämä 1st gen ja 2nd gen prossut ovat olleet, mutta normikäyttäjä saa kohtuullisella rahalla myös sitä lisätehoa niin halutessa.
AMD mainostaa heidän 3950X-suoritintaansa lauseella "World's 1st 16-core gaming CPU" ja tämä tulee kyllä kieltämättä vähän puskista! Eli ajattelisi, että vääntöä löytyy enemmän kuin tarpeeksi 12- ja 16-ytimisistä prossuista, vaikka ytimiä jäisikin idlaamaan. Toki sweet spot on sitten muualla, kuten vaikka 6-core varianteissa.
Riippuu käyttöjärjestelmästä, mutta jos otetaan pohjaksi yksinkertaistettu rautamalli, kukin prosessori (ydin/HT-virtuaaliydin yms.) voi ajaa kerrallaan tasan yhtä käskyä yhdestä "käskyvirrasta". Käyttis paketoi tämän yleensä niin, että tarjotaan säikeitä, joita aikataulutetaan rinnakkain ja/tai vuorotellen eri prosessoreille. Eli prosessorin suuntaan vetää koko ajan monta liukuhihnaa käskyjä sisään ja käyttis aikatauluttaa hihnat enemmän tai vähemmän täyteen käskyjä eri säikeistä.
Säie on tavallaan vaan kirjanpitomerkintä, missä kohtaa koodia suoritus menee tällä hetkellä (+ pieni määrä säielokaalia tilaa).Tarvitaan vähintään yksi säie per prosessori, jotta prosessorin tehot saa täysin hyödynnettyä. Ohjelmaprosessi käynnistyy niin että käyttis luo yhden säikeen sitä varten. Ohjelma voi luoda lisää säikeitä halutessaan. Prosessin ja säikeen ero on se, että prosessilla on hallussa muutakin dataa (esim. huolehtii tiedostokahvoista, muistialueiden kirjanpidosta jne), mutta laskennan kannalta sen voi mieltää yhtä moneksi säikeeksi kuin mitä prosessi on säikeitä käynnistänyt (oletuksena yhden). Jos prosessin sisällä luodaan uusia säikeitä, ne jakavat tuon prosessin "kirjanpidon". Pitää myös muistaa, että käyttis sisäisestikin voi startata säikeitä, esim. vaikkapa tiedoston käsittelyyn.
Eli.. montaa ydintä tukeva ohjelma voi startata monta prosessiakin, jolloin säikeitä saadaan enemmän, mutta monesti järkevämpää saman prosessin sisällä, jos tietorakenteita on muutenkin jaettava. Tiedon jakaminen prosessista ulospäin vaatii omia temppuja ja on yleensä hitaampaa. Toisaalta jos on fiksusti koodattu käyttöjärjestelmä, niin ihan perinteinen ei-säikeistetty ohjelmakin voi käyttiksen API-kutsujen kautta käyttää huomaamattomasti säikeitä ja montaa ydintä, ainakin hetken aikaa.
Käytännössä nykyään prosessorin liukuhihna voi ottaa sisään reippaasti käskyjä ja ajaa eri säikeiden käskyjä rinnakkain eri vaiheissa, mutta koodarin ei välttämättä tarvitse tietää tästä paljonkaan. Kunhan koodaa kielen ja prosessorin yhdessä tukemaa loogista konsistenssimallia vastaan, niin tästä ei tule ongelmia.
Luulisin jotakin tietäväni käyttöjärjestelmistä mutta muuten ansiokas vastaus ei kyllä yhtään vastannut alkuperäiseen kysymykseeni pelimoottoreista ja siitä miksi puhutaan ettei lisäytimistä olisi hyötyä. Pelikehityksestä en tiedä yhtään mitään niin olisi mielenkiintoista tietää mikä osa moottorista on se joka ei säikeisty tai jonka säikeistäminen on vaikeaa.
Se on osittain liikesalaisuus. Jossain määrin voi esim. profiloida ohjelmaa aina ja arvailla, missä ongelma.
Ite myös. Nuokin testit kuulema ajettu 3200mhz, eli 3466/3600mhz+ ramit nostaa vielä palkkeja =)
Jokos tämä oli?
AMD Ryzen 9 3950X Beats $2,000 Intel Core i9-9980XE In Geekbench Test
9980XE: 5391 / 46876
3950X: 5868 / 61072
(ja 3950X:n tulos ajettu näemmä vielä X470-piirisarjalla jos sillä on merkitystä)
Itseasiassa 7 nm siirtymisessä oletuksena oli, että kellotaajuudet laskevat siirryttäessä pienempään valmistusprosessiin vs 14/12 nm. Zen 2 suunniteltiin (2015 loppu tms) tästä syystä julkaistavan alunperin vain serveripuolelle, mutta olivat huomanneet ja saaneet toimimaan vastaavilla tai jopa korkeammilla kellotaajuuksilla niin suunnitelmat olivat muuttuneet, että Zen 2 tuodaan myös työpöytäpuolelle ja pelkän valmistusprosessipäivityksen lisäksi mukaan lisättiin myös IPC-parannuksia alkuperäisistä suunnitelmista poiketen.
Näköjään olleet planeetat oikeassa asennossa Zenin kanssa. 😀
Ehkei se GF:n 12 nm prosessi ollutkaan kovin hyvä. :bored:
No oli se jonkinmoinen parannus vs GF 14nm sillä olivathan 2. sukupolven Ryzen ja Threadripperit ihan selkeä parannus 1. sukupolveen verrattuna.
Single core tulos on yhtä nopea kuin 8700k.
katso liitettä 238866
Kuulostaa aika uskomattomalta soopalta, että IPC parannuksia alettiin muokata piiriin vain sen takia, että kellotaajuudet nousivatkin ylemmäs kuin oletettiin. Voivathan he noin tietty sanoa, mutta ei siinä kyllä minusta mitään järkeä ole.
IPC parannukset joko kannatta tuoda tai jättää tuomatta riippuen siitä, että paljonko niiden kehittäminen maksaa ja paljonko ne piiriä parantavat (kokonaissuorituskyvyn, perf/w:n ja täten AMD:n kannalta parantuviin hinnotteilumahdollisuuksiin nähden). Niiden lopullisten saavutettavien kellotaajuuksien ei nähdäkseni pitäisi juurikaan vaikuta tuohon päätökseen.
Tästä olen lähes täysin eri mieltä. 2015 suunnitelmissa oli käyttää 7nm prosessina GlobalFoundriesin prosessia (koska WSA) ja GF:n prosessille luvattiin avoimesti yli 5 GHz:n kellotaajuuksia (koska IBM). Joku TSMC:n tai Samsungin käyttö Zen2:lle oli tuossa vaiheessa pelkkä varasuunnitelma (koska WSA). Siten lähtökohtana ei Zen2:lle voinut olla alemmat kellotaajuudet kuin 14/12nm prosesseilla. Varsinkin kun 14LPP:n tiedettiin olevan todella huonosti kellottuva.
Kuulostaa myös hyvin kummalliselta olla ottamatta Zen2:n tuomia IPC parannuksia mukaan työpöytäversioon joka kuitenkin oletettavasti olisi julkaistu palvelinversion jälkeen (koska palvelinversiosta enemmän rahaa).
Näin, ei tuossa ole järkeä. Nyt tosin näyttää Zen2:n arkkitehtuurissa olevan ainakin jotain muutoksia (tiettyjä viiveitä laskettu) joilla on haettu lisää IPC:ta kellotaajuuden kustannuksella.
Koko TSMC:n käyttö Ryzeneissä on muutenkin pelkkä varasuunnitelma (koska WSA) ja GF:n oharit laittoivat niin monta asiaa uusiksi, ettei spekulaatio ole helppoa. Ellei joku GF:n tai AMD:n puolelta tarkasti kerro mitä alunperin piti tehdä (ja tuskin kertovat).
Geekbench tietokannan mukaan testi oli ajettu 4,3Ghz turbo kellotaajuudella eli kyseessä saattaa olla engineer sample. Tuloksen voi siis olettaa nousevan, kun kellot nostetaan 4,7Ghz.
Geekbench käyttää AVX512:sta, jolloin 9980XE:n kellot laskee 2.8GHz, mutta onhan tuo silti tosi hyvä tulos.:comp2:
Taitaa olla melko pieni osa osatesteistä, joka käyttää?
Joo eipä nuo monikaan käytä, tiedä sitten miten kellot tuossa todellisuudessa, mutta eipä se tee AMD:stä yhtään huonompaa, Intelin huonoutta ettei AVX-rasituksessa pystytä ylläpitämään korkeampia kelloja.:D
https://www.geekbench.com/doc/geekbench4-cpu-workloads.pdf
Edit: Testasin itse laittamalla AVX-kertoimen -3 jolloin AVX-kellot 4.7GHz, muuten 5GHz ja keskimääräinen kellotaajuus oli 4.925MHz, eli aika harva testi käyttää AVX:ää.. fyi.
Ei, nämä ovat kaksi erillistä asiaa. Eli Zen 2:n kellotaajuuksien odotettiin olevan alhaisemmat, ja alunperin sitä suunniteltiin pelkästään palvelimiin. Lisäksi Zen 2:n oli tarkoitus olla pelkkä prosessipäivitys, mutta siihen päätettiin lisätä myös IPC-päivityksiä. Ajankohta näille päätöksille on ollut 2015.
En nyt tiedä onko sillä hirveästi painoarvoa, mitä mieltä nimimerkki @Threadripper on asioista suomalaisella keskustelufoorumilla, jos ne kerrottu AMD:n Mike Clarkin toimesta (Chief Architect of Zen, Corporate Fellow) o_O
Tuossa workloads data sheetissä AVX512 on mainittu SGEMM ja SFFT osatesteissä ja niissä 9980XE on 3950X prosessoria edellä.