Tom’s Hardwaren Paul Alcorn on päässyt istumaan samaan pöytään AMD:n teknologiajohtaja Mark Papermasterin kanssa ITF World -konferenssin yhteydessä. Haastattelun teemoina olivat paitsi AMD:n tulevat prosessorisuunnitelmat, myös tekoäly ja sen käyttö piirisuunnittelussa.
Alcorn johdatteli keskustelun alkuun puhumalla vuonna 2019 tehdystä haastattelusta, jossa Papermaster kertoi, ettei hän tällä hetkellä näe mitään tiettyä saturaatiopistettä ydinmäärien kasvulle. Käytännössä kehitys ei ole kuitenkaan mennyt ihan silloin ennustettuja polkuja, vaan työpöydällä ollaan edelleen maksimissaan 16-ytimisissä tai Intelin tapauksessa 8+16-ytimisissä prosessoreissa. Palvelinpuolella AMD on tuona aikana kasvattanut ydinten maksimimäärän 64:stä 96:een ja pian saataville tulee myös 128-ytimiset Epycit.
Papermasterin mukaan lähitulevaisuudessa kehityslinjat tulevat keskittymään pelkän ydinmäärän sijasta eri tyyppisten prosessoriydinten yhdistelyyn kulloisenkin tarpeen mukaan sekä erillisiin kiihdyttimiin. Esimerkkeinä hän antaa kuluttajapuolelta Ryzen 7000 -sarjan työpöytäprosessoreihin lisätyt grafiikkaohjaimet sekä Ryzen 7040 -mobiiliprosessoreiden XDNA-tekoälykiihdyttimet. Heikkokin iGPU riittää monille esimerkiksi toimistokäyttöön ja mahdollistaa selvästi energiatehokkaamman ja pienikokoisemman ratkaisun erillisnäytönohjaimiin verrattuna.
AMD aikoo myös seurata Intelin jalanjäljissä hybridiprosessoreiden puolelle. Yhtiöllä on Zen 4 -arkkitehtuurista kaksi versiota, perusversio ja tiheyteen ja energiatehokkuuteen panostava Zen 4c. Vaikka hybridiprosessorit eivät välttämättä toteudu vielä tässä sukupolvessa, se on Papermasterin mukaan ehdottomasti reitti, jolla AMD:kin tulee matkaamaan eteenpäin lähitulevaisuudessa. Hän myös vahvisti hybridiarkkitehtuureiden tulevan yhtiön kuluttajaprosessoreihin, ei vain palvelimiin.
Tekoälyn käyttö piirisuunnittelussa on ollut tämän kevään puheensorinalistalla mukana aktiivisesti. Papermasterin mukaan myös AMD käyttää tekoälyä piirikehityksessään ja on tehnyt sitä jo pitkään. Tekoäly on omiaan esimerkiksi piirin fyysisessä suunnittelussa eri blokkien, reititysten ja muun vastaavan sijoittelun optimoimiseksi. Hän kertoo suurimman muutoksen tapahtuneen siinä, että nykyään tekoäly ei vain sokkona etsi parempia ratkaisuja, kunnes niitä ei enää ole, vaan oppii siinä samalla tehden tulevista optimointikierroksista entistä nopeampia. Lisäksi Papermaster kertoo AMD:n hyödyntävän tekoälyä piirien validoinnissa ja bugimetsästyksessä. Miljardeista transistoreista rakentuvien nykyprosessoreiden validointi on monimutkainen prosessi ja yhtiö käyttää tekoälyä myös itse testausmetodien optimointiin.
Tekoälyn käyttö itse logiikkablokkien suunnitteluun on niin ikään asia, jota on alettu tutkimaan ja kokeilemaan, mutta se tuo mukaan myös uusia ongelmia. Vaikka tekoäly osaisi luoda logiikkaa ongelmitta, pitää insinöörien olla paitsi varmoja siitä, ettei yhtiön salaisuudet voi vuotaa sen käytön kautta muiden käsiin ja toisaalta varmistaa myös se, ettei tekoälyn tekemiset riko kenenkään muun IP-oikeuksia.
Haastattelussa käytiin läpi myös muun muassa ajatuksia piirien tuottamisesta kestävän kehityksen merkeissä ja tehonkulutuksen vaikutuksesta piirien jäähdytykseen. Suosittelemme lämpimästi koko haastattelun lukemista lähdelinkin takaa.
Lähde: Tom’s Hardware
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä
Keskustele aiheesta forumilla