AMD julkisti Ryzen 3000 -sarjan prosessorit Computex 2019- ja E3 2019 -messuilla. Prosessorit saapuvat myyntiin 7. heinäkuuta, mutta El Chapuzas Informático on päättänyt ottaa varaslähdön ja julkaista alustavan Ryzen 5 3600 -testinsä jo nyt.
Espanjalaissivuston mukaan se olisi voinut julkaista Ryzen 5 3600 -arvostelunsa jo parikin viikkoa sitten, mutta se halusi odottaa parempaa BIOS-tukea uusille prosessoreille. Nyt sivuston kuppi on kuitenkin valunut yli ja arvostelu on julkaistu, vaikka sivusto toteaakin ainakin ylikellotusominaisuuksien olevan rikki Gigabyte Aorus X470 Gaming 7 WiFi -emolevyn nykyisellä F40-BIOSilla, joka ainakin nimellisesti lisäsi täyden tuen uusille prosessoreille. Testeissä käytettiin lisäksi G.Skillin FlareX DDR4-3200 -muisteja ja NVIDIAn GeForce RTX 2080 Ti Founders Edition -näytönohjainta.
El Chapuzas Informáticon testeissä prosessorin suorituskyky on paikoin erittäin vakuuttavaa, mutta etenkin muistilatenssit vaikuttavat huolestuttavankin heikoilta. Cinebench R15- ja R20 -testeissä prosessorin yhden ytimen suorituskyky on varsin vakuuttavalla tasolla, R15:ssä se nettoaa yhdellä ytimellä 196 ja R20:ssa 478 pistettä, kun Ryzen 7 2700X saa samoissa testeissä 176 ja 424 pistettä ja Core i9-9900K 204 ja 497 pistettä. Moniydintesteissä se jää kuitenkin luonnollisesti useammalla ytimellä varustettujen verrokkien jalkoihin. R15-moniydintestissä prosessori sai pisteitä 1561, kun viime sukupolven Ryzen 5 2600 sai vain 1286 pistettä, tulos riitti samalla ensimmäisen sukupolven 8-ytimisen Ryzen 7 1700X:n peittoamiseen. Sama trendi jatkuu myös esimerkiksi wPrime-testissä.
Huolestuttavimmat tulokset testeissä ovat ilman muuta muistitestit. Muistilatenssitestissä sivusto mittasi tulokseksi 80,5 ns, mikä on hädin tuskin Athlon 200GE:tä parempi ja selvästi esimerkiksi Ryzen 7 1700X:n 75,6 ns:ää heikompi tulos. Viime sukupolven Ryzen 7 2700X ja 5 2600 saivat tuloksiksiin 66,3 ja 68,8 ns. Aida64:n muistitesteissä prosessorin kopiointi- ja kirjoitusnopeudet ovat hyvällä tasolla, mutta muistin kirjoitusnopeus suorastaan surkea: 25 600 Mt/s. Verrokiksi esimerkiksi Athlon 200GE saa hitaammilla DDR4-2666-muisteilla tuloksekseen 39 427 Mt/s, kun muiden testiprosessoreiden tulokset ovat oletettasti DDR4-3200-muisteilla 48 000 Mt/s:n tuntumassa. Todennäköisesti surkealle kirjoitustulokselle löytyy kuitenkin selitys esimerkiksi puutteellisesta BIOS-tuesta tai muusta vastaavasta, jolle voidaan odottaa korjausta ennen prosessoreiden julkaisua.
3D-puolella synteettisissä testeissä prosessorin suorituskyky RTX 2080 Ti -näytönohjaimen rinnalla on erittäin lupaavaa. Se on testistä riippuen joko tasoissa tai selvästi edellä Ryzen 7 2700X:ää ja peittoaa, joskin virhemarginaaliin jäävällä erolla, jopa Core i9-9900K:n 3DMark Port Royalissa. Prosessori peittoaa 2700X:n myös pelitesteissä lukuun ottamatta Total War: Warhammer 2:ta, jossa molempien tulos on identtinen. Core i9-9900K:n saavuttamisesta ei kuitenkaan ole toivoa ainakaan testatuilla neljällä pelillä.
Lähde: El Chapuzas Informático
Jos AC ei pelaa ultralla niin eroja tulee reippaasti enemmän, 144hz näytöstä kun lähdetään asetuksia laskeen että päästään reippaisiin FPS lukuihin alkaa tietyt intelit eroamaan porukasta.
Tässä on ongelmana se että testejä lukevat henkilöt lukee niitä kuin raamattua,varsinkin kun kyse on prossusta, korkeampi FPS matalemmat asetukset on prossulle kovempi paikka kuin Max asetukset.
En olis kauhean huolestunut noista muistilatensseista, alkuperäisessä ryzen-julkaisussa muistituki oli kohdillaan vasta n. 6-7kk julkaisun jälkeen. Julkaisussa piti tyytyä karvalakki-nopeuksiin ja löysiin latensseihin.
Hyvältä kyllä vaikuttaa, odotellaan kuitenkin kattavampia testejä ja Io-techin testejä. Joutuu Intelikin taipumaan ja tiputtamaan hintojansa tämän takia 🙂
Taitaa itselläkin vihdoin päivittyä 4790K tähän. Tuo kuitenkin on pienellä kellotuksella 7700K:n kanssa tasoissa, niin ei ole juuri muuten ollut päivityksessä järkeä. Coreja toki olisi kiva saada lisää.
Kannattaa kuitenkin ihmetellä sitä eroa pelissä mistä ei valmiiksi tiedetä että se suosii Intelin prosessoreita todella isolla prosentilla vrt keskimääräiset pelit, ellei se sitten ole ainut peli mitä aikoo pelata
Ja ottaen vielä tosiaan huomioon se, että BIOS:it ovat täysin vaiheessa. Ja sen että AMD höpötteli, että kaikkiin tulisi samalaiset kellotusvalikot. Eli töitä on..
Uusi arkkitehtuuri voinee ainakin odottaa, että esim kaikki ylikellotusvalikon vivut ei toimi näillä pre-release biosseilla oikein vaikka kone POSTaa. Luultavasti vipu muuttelee jotain dataa, mikä ei sitten vaikuta oikeasti mihinkään atm, hyvä ettei estä koko koneen käynnistymistä.
Sanoisin että aika turha vielä vetää kummoisia johtopäätöksiä, kun ei ole julkaistu. Sitten kun tulee testejä 500 piirisarjalla niin voinee jo jotain sanoa, 400 ja 300 piirisarjoilla sitten kun tulee jotain oikeita bios releaseja.
Menekki riippuu käytännössä myös paljon siitä, haluaako tuota ostaa mitenkä moni "päivitykseksi".
Jos on jo vähintään 4C8T prossu, mikä on miltei yhtänopea tai 6C12T tai 8C16T prossu, joka on jo nopeampi, niin ei sitä kukaan käy päivittelemään. Lisäksi sillä on hyvinkin suuri merkitys, kellä nyt on saatavilla se suorituskykyisin prossu tiettyyn hommaan (nyt pelaamiseen). Itse olen konetta päivitellyt harvakseltaan ja yleensä prossuun on tullut budjetoitua se 500 +/-100 e.
AMD:n kannalta ja tietysti kuluttajien kannalta olisi erittäin hyvä juttu jos tuo peittoaisi Intelin prossut, edes vähän, ihan raa-assa suorituskyvyssä, peleissä. Jos taas jää siihen, mitä tuossa vuotaneessa testissä oli, niin lopputulos ei oikeastaan ole kovinkaan kummoinen muutos vanhaan tilanteeseen. Tietysti coreja saavat lisää, mutta valitettavasti ainoastaan osa striimaavista pelaajista pääsee siitä hyötymään, näillänäkymin….(Eli todella harvat).
Tuo nyt on noista testatuista ainoa jossa ei ole selvä GPU-pullonkaula, mutta voihan sitä toki verrata pullonkaulaakin.
2300X ja 2500X tuli myös, mutta ne on OEM tavaraa vaikka on pariin pienempään kauppaan eksynytkin. Niitä ei saa oikeista kaupoista vieläkään, että eiköhän tässä ole taustalla se, että ajetaan ihmisiä tuonne APU:jen suuntaan, jotka on kuitenkin vuoden jäljessä.
Jos haluaa vanhat pois varastoista, tekee niinkuin aina ennenkin: uusi malli on $30 kalliimpi ja hintaa lasketaan kun vanhat on myyneet pois.
—
Tässä on nyt ihan pakko suositella AMD-puolelta 3600+, jos nuo tulokset toteutuu. Toinen vaihtoehto on sitten Ryzen 1:stä poistomyynneistä, joka ei ole taas kiva. Toivottavasti tässä on syynä pidemmän päälle se, että APU:ista tulee ensi vuonna 6-ytimiset ja Athloneista 4c/8t.
"Suosii" vai olisiko kyseessä enempi ettei Gpu ole pullonkaulana kuten niin monessa muussa pelissä/testissä näin on.
Kun pelataan 144hz korkeilla Fps ja asetuksia lasketaan alkaa prossujen välillä syntymään niitä eroja.
Näitä eroja ainakin omassa käytössä on tullut 144hz pelailussa intelin hyväksi Vsxamdxja vanhemmat Intelit, kun täytyy asetuksia laskea että näyttis jaksaa puskea FPS ruudulle niin prossu alkaa josain vaiheessa ottamaan vastaan.
Ei niitä eroja raskaammissa peleissä tule kun asetukset tapissa ja hädintuskin pysytään 60fps paremmallapuolella.
eli 60hz kun pelaa ei prossulla ole juurikaan merkitystä mutta asetuksia kun lasketaan ja pelataa 144hz silloin alkaa erot tulemaan esille.
Tämän testin ero on selvästi erilainen kuin sen arvostellun testin. Siinä eroa oli yli 50% tässä ~10%.
Tarkoitatko nyt mitä testiä?
Aikaisemmin oli FC5 testi
tämä on Bäfä testi.
Jos tässä bäfän testissä asetukset olisi med menisi 9900k menojaan.
Huomaa nyt että tuossa Bäfän testissä Gpu rajoittaa 9900k menoa.
FC5 testiä arvosteltiin siitä syystä, että nimenomaan FC5:ssä intelillä on selvästi trendistä poikkeava tehoero ryzen ja core prossujen välillä.
Ei vaan koska Gpu ei ole siinä pelissä se pullonkaula.
Jos FC5 olisi raskaampi GPU.lle olisi erot vieläkin pienempiä.
Kannattaa nyt huomioida mikä se GPU pullonkaula on.
Gpu pullonkaula ei mahdollista selkeästi korkeampia Fps peleissä vaikka sulla olisi miten nopea prosessori.
Näytönohjain siis rajoittaa menoa vaikka käytössä oleva prosessori pystyisi paljon kovempiiniin Fps lukemiin.
Vajaat kaksi viikkoa julkaisuun. Tuloksia varmaan alkaa enemmänkin vuotaa.
Mikäli halutaan verrata prosessorin absoluuttista paremmuutta pitäisi käyttää resoluutiota/asetuksia joilla GPU ei rajoita.
1080P varmaan vielä käytetyin resoluutio, mutta suurella osalla on myös 1440P näyttöjä (77% enemmän pikseleitä).
Mihin asti sitten enemmän FPS on parempi, 144 vai peräti 240 asti?
Käytännössä rajallisen maksukyvyn ja resurssien takia on kuitenkin haettava kompromissi.
Minulla on 1440P 144hz näyttö, ja pyrin saavuttamaan jatkuvan yli 100 FPS vaikka sitten asetuksia viilaamalla.
Kaikissa peleissä se ei enää tällä näyttiksellä (gtx 1070) onnistu, eli minun tilanteessani GPU on se heikoin lenkki.
Tästäkin huolimatta ryzen 3000-sarja kyllä kiinnostaa, vaikka 2700X ei vielä näytä muodostavan pullonkaulaa.
Oikeasti… Prosessorien vertailua Port Royalilla.
Jossa ei ole CPU testiä.
Joka on 100% GPU-bound. Aina ja iänkaikkisesti. Amen.
Laatuartikkeli siis selvästi. Sen sijaan missä Time Spy Extreme jossa on tuoreet prossut kunnolla kurmottava CPU test?
Mutta joo, Port Royal-vertailu lähinnä näyttää että ikävästi on hitusen varianssia 2080ti:n ”it depends”-kellojen ansiosta. Ei, Ryzen 5 ei ”voittanut” i9-9900K:ta vaan tämän jampan ajot nyt vaan sattumanvaraisesti heiluivat ja tuurilla Ryzen-ajo sattui saamaan isoimman numeron ko. testissä.
Täällähän on Intel fanipoikien kasetit aivan solmussa :rofl:
Vois nyt edes vähän panostaa juttuun että vertailussa on järkeä… Esim. jos vertaillaan prosessoreita, niin voisi ajaa prosessorista riippuvaisia asioita.
Pitää muistaa, että näillä koneilla tehdään muutakin kuin pelataan tai pelataan ja striimataan. Jos yhtään harrastelee videokuvausta ja käsittelemistä, lisää coreja parempi. Tai jos käyttää omaa konetta myös työkoneena (koska läppäreissä on niin pliisusti potkua) niin taas on coreista hyötyä.
Itse en videoita editoi tai pelailujani striimaa, mutta etätöitä tehdessä isken serveri puolen koodit pyörimään omalle koneelle, koodailen firman läppärillä ja ajan clientti puolen siinä. Ehdottomasti päivittyy R5 1600 jompaan kumpaan 8C kiveen tai ehkä jopa 12C kiveen. Työkaluvähennys verotukseen ja saapi sitten vuoden päästä kuolettaa osan hinnastakin. 🙂
Tosin tässä liene 300 piirisarjan kanssa saa parit hinnanpudotukset odotella ennekuin toimiva BIOS tulee. Eli eiköhän noille ole kysyntää kun low ja mid hintatieristä löytyy erittäin hyviä 6C tai 8C kiviä.
Siitä vaan pistämään epsanjalaisille palautetta :geek:
Sielä espanjalais sivun kommenteissa todetaan että heillä on 4 kpl x570 lankkuja, ja lähtevät nyt seuraavaksi testaamaan eri emolla.
Mielenkiintoista nähdä toistuuko muistiongelmat
Yleisesti tuo on totta, mutta esim. bäfä on taas vähän huono testi kun ainakin omassa pelissä on 200 fps rajoitin ja se on helppo saavuttaa molempien leirien suorittimilla. Kyllä, myös niissä 64 pelaajan conq. mapeissa kun servut on ollut täynnä.
En tosin ole tutustunut voiko sitä kytkeä kokonaan pois, mutta se 200fps limitti on jo helppo saavuttaa 2700X:llä vaikka pitäisi korkeampaa detailia, kunhan reson työntää tarpeeksi alas ettei GPU hidasta hommaa.
Perus XMP muistisäädöin se ei kuitenkaan onnistu jota yleensä revieweissä käytetään vaan pakko olla mm. b-diet tweakattuna, sillon saa sitä ruudunpäivitystä parhaimmillaan ~20% ylös kuten shadow of the tomb raiderin tapauksessa.
Parhaiten homman näkee silloin 2700X julkaisun aikaan tehdyssä computerbasen artikkelissa, jossa sentään testattiin stiltin ajoituksia, edelleen sama pelimoottori kyseessä joten omien testien mukaan erot tosiaan on aika isot:
katso liitettä 242548
En kuitenkaan usko että 3000-sarjassa enää näitä säätöjä tarvitsee niin paljon tehdä, mutta varmasti vieläkin hyötyy samassa suhteessa mitä inteli muistien säädöstä.
Masentaa näissä muistitesteissä (zen vs intelin-käikäle) se että intelillä tyydytään "vertailun vuoksi" samoihin taajuuksiin kuin mihin se Zen jää. Varmaan noi b-diet tuossakin arvostelussa ois kulkenut sen normaalin 4100-4200Mhz cl17 ja kireeksi viilatut timingsit jollain 55k read/write 38ns mihin b-diet intelillä useimmiten yltää.
Sillä on intelinkin prossuilla iso merkitys, nimenomaan min-fps ja percentiili droppeihin.
Että jos kellotus vertailua tehdään niin tehtäis nyt päätyyn asti molemmat verrokit. :tup:
Tuossa techspotin battlefield5 testissä ryzenin pääsi vaan 128fps 1080p resolla ja oli siinä kohtaa hidasteena rtx2080ti:lle.
Kattoppas nyt vähän tarkemmin sitä kuvaa. Siellä esim. i5 8600 vie 2700X miten tahtoo eli kuten sanottu, tuossa pelissä Intteli saa tuntemattomasta syystä käsittämättömän paljon etua.
Jopa i3 8300 vie 2700X.
Yhdistin viestisi. Jatkossa opettele lainaamaan useaa viestiä yhdessä viestissä niin ei tarvitse puskea kymmentä viestiä putkeen.
No nyt on x570 testattuna ja muistiongelma identtinen kirjoituksen osalta, eli vaatinee sitten AMD puolelta päivitystä.
https://elchapuzasinformatico.com/2019/06/amd-ryzen-5-3600-x570-review/
Toki muistikitti on sama, mutta itse juuri vaihdoin 3200mhz kitistä 3600mhz kittiin ja sain 4000MB/s plussaa kirjoitukseen, joten ei sillä puuttuvaa 20000MB/s paikata.
Redditistä poimintoja
"Ryzen 5 3600 with X470, which would have been possible for the editors for three weeks now"
"Because the boards are still shit to say it directly . The the old ones i mean, there are almost daily updates and nothing is final. "
https://www.reddit.com/r/Amd/comments/c5dnk9/review_amd_ryzen_5_3600_x570_mobo/es1jtth
Eli kuten jotkut keväällä sanoivat niin julkaisua on viivästetty BIOS-ongelmien takia. Eli suorittimia ja emolevyjä on kyllä ollut saatavilla jo pidemmän aikaa, ja itse pidän jo varmana sitä, että arvosteluiden benchejä pitää ajella NDA:n jälkeen uusiksi, kun tulee BIOS-päivityksiä. Myyntiin tuotteet tulevat siis jo ensi viikolla.
i3 8300 ja 2700x ero ei kummoinen kun Fc5 pärjätään 4ytimellä.
2700x kellot myös i3 8300 luokkaa ja käytössä useampi ydin mutta varsinainen hyöty niillä mitätön.
Jos 2700x kellotat niin että pysytään +4ghz niin silloin menee jo i3 8300 3.7ghz ohitse.
Tuossa ei ole mitään erikoista.
Bäfässä i5 8400 menee hiukan 2700x ohitse koska kovemmat kellot ja 6ydintä piisaa hyvin.
Kellottamalla 2700x +4ghz ollaan tasoissa/ohi riippuen tilanteesta.
Sattumalta 2700x eksynyt yhteen lani koneeseen eikä sen vakio kellot ole kummoiset joten osassa pelejä jää hiukan halvemmille inteleille joissa kellot korkeammat ja pelit joissa ei useammasta ytimestä ole hyötyä.
Mitä tarkoitin tuolla "AMD puolelta päivitystä" niin AGESA, eli ComboAM4 PI nyt Zen 2:sten kera kaipaa päivitystä. BIOSin mukana toki uusi tulee, mutten usko että emoissa mitään vikaa on, hyvin toimineet tähänkin asti.
Update AMD ComboPI1.0.0.1
– Support new upcoming AMD cpu.
Tuo on se uusin versio, eli kun päästään 1.0.0.3 versioon asti vaikka, niin eiköhän homma jo toimi.
Intteleillekin jos jättää tulevat mikrokoodipäivitykset asentamatta, niin ei tipu suorituskyky, mutta jos asentaa, niin ei se emolevyn vika ole tai sen biossin, vaan nimenomaan Inttelin.
Alhainen kirjoitusnopeus myös jollain toisella testaajalla:
voz
Kas, sieltä näkyykin että AGESA on jo 1.0.0.2, eli eipä taida julkaisuun mennessä korjaantua.
Pääsi tuosta kuitenkin vertaamaan prosessorin cachet ja pieksee oman 7700k kaikessa, latenssit samat. Muistikin läes identtinen luku ja kopiointi, mutta siellä latenssi hyppää ja kirjoitus vaatii sen korjauksen.
Myös El Chapuzasin X470:ssä oli AGESA 1.0.0.2. MSI on alkanut puskea 1.0.0.3 versiota jo ulos.
Sitten on myös mahdollista että siihen versioon olisi vaan lipsahtanut bugi, toivotaan että 1.0.0.3 on hyvä ja kerkeää sitten julkaisupäivän testeihin mukaan.
Kyllä, mutta kuten sanoin, itsekin pelaan tuota peliä ja olen huomannut että suurin ongelma ryzenin suorituskyvyn kohdalla (kuten CSGO:n kohdalla) on enemmänkin muistiajoitukset.
200fps cap on siis erittäin helppo saavuttaa siinä pelissä jollain 1080p tason resolla ja kuitenkin pääosin high detailein. Sen takia vähän naurattaa myös nämä benchmarkit joissa ei edes yritetä tweakata verrokina asetuksia, vaan otetaan konsensus että pullonkaula on ja paha semmoinen. Jos ruudunpäivitys on omissa testeissä hakannut 100% siellä 175-200fps sisällä mapista riippumatta, niin ihmetyttää kovasti että PBO override ~4.1-4.2 kelloille ja LL-ajoitukset mahdollistavat noin kovan upliftin. Intelillä ei tarvitse edes tweakata mitään kun vakiona varmaan paukkuu jo se fpslimiter… Siksi minusta se ei ole välttämättä kovin hyvä pelitesti, jos muistin säätämättömyys benchmarkeissa vaikuttaa niin paljon.
Usein kun turnauksissan oltu niin ei oma jälkikasvu ainakaan ole käyttänyt 1080p vaan jotain paljon pienempää resoa ja low asetuksia ja +300fps aina.
Tämä siis kun pelataan ihan kilpaa ja tosissaan.
Joten aika helppo tuollainen +200 fps on saavuttaa jo vanhemmallakin raudalla.
Taustaprosesseja vaan taustalle (esim. DIY-Ambilight) niin johan ne erot alkaa näkymään pelikäytössäkin moni-ytimisten hyväksi. Itsellä ainakin lähtee näillä näkymin i5-3570k vihdoin ja viimein eläkkeelle. Alkaa 4C/4T olemaan auttamatta liian vähän nykyaikaiseen käyttöön.
Ja itselle ei ainakaan "pelikäyttössä X prossessori saa 10fps paremmat lukemat" kuulosta muulta kuin ipanoiden itkulta, tosimies vetää 4K-näytöllä tekstinkäsittely, koodaukset ja pelaamiset. Ja nykyaikaiset näyttikset ovat auttamatta aivan järkyttävä pullonkaula pelaamisessa missä prosessorin yhden ytimen suorituskyky jää tyhjäkäynnille.
Miten ihmeessä write voi olla hitaampi kuin copy? Eikö copy ole nimenomaan read + write samaan aikaan?
Turnauksiin valitaan toki juuri se paras mahdollinen laitteisto kyseiseen peliin.
Peruskäyttäjälle ja peruspelaajalle kaikki yli 100fps on riittävää. Tietysti edellyttää free/greesyncattua näyttöä. Satunnaispelaajalle riittää jo alle 100fps.
Eli 98% peruspelaajista ei tarvitse 100+ ruudunpäivityksiä. Paljon tärkeämpää että 1% (0.01%) fps dropit on mahdollisimman pieniä ja meno mahdollisimman tasaista. Netistä löytyy vertailuja missä sokkotestataan eri Hz nopeuksia ja kaikki yli 100 menee käytännössä veikkauksella.
Ps. Toki jos pelin fysiikkamoottori on kiinni virkistystaajuudessa niin 1000+fps on suotavaa. 😉
OT
Sampsa ja kumppanit voisi tehdä YT videon jossa sokkotestataan eri fps cappejä. Eli vaikka 244Hz näyttö synkattuna ja fps rajoitetaan 60/90/144/244 ja koehenkilö yrittää arvata mikä käytössä. Noista neljästä yhden erottaa helposti, loput kolme on hyvin lähellä toisiaan.
Sen verran reality checkiä että kaikki yli 60 FPS on peruspelaajalle enemmän kuin riittävä ilman mitään free/g-syncejä, peruspelaajat ovat tyypillisesti ihan fine myös 30 FPS:n kanssa (konsolit).
90hz ja 144hz erottaa kyllä jos vaan omistaa ja pelailee yleisesti 144hz näytöllä
144hz ja 240hz huomaa myös.
VA paneelilla turha testata kun response timet niin paskoja ettei pysy mukana ja kuvan laatu kärsii.
Eli ei kyse ole pelkästä HZ vaan myös näytön tyypistä.
Heh totta kai jos kyseessä on peli kuten overwatch tai CSGO. Puhuin nyt tuosta bäfästä, jossa on fps-rajoitin valittavissa virkistystaajuuden mukaan 200fpsään asti. Se kun saavutetaan leiristä riippumatta niin mielestäni oikeaa pullonkaulaa ei pelissä suorittimilla ole.
On noita kilpailullisia pelejä tullut pelattua teini-iästä lähtien, eli viimeiset 20 vuotta.
Menee kyllä yhä enemmän offtopicin puolelle, mutta tuo yli 300+ fps on lähinnä seuraus kun oikea tarve, koska input lagin määrä on kasvanut pelimoottoreissa ja käyttöjärstelmässä sen verran, ettei se 100fps mitä pyöritettiin CRT:llä 15 vuotta sitten enää riitä samaan sulavaan hiirituntumaan. Tämä siis oma kokemus clanbase ajasta asti pelanneena. Sen takia kiinnostanut tuo uusi radeon kun demosivat inputlagin tiputusta, vielä jos sen saa linuxilla myös niin overheadin määrä on sitten minimissä, ettei noita +300fps edes tarvitsisi… 🙂
Paljon vaikuttaa myös näyttö, VA paneelilla turha edes yrittää kun responsetime liian hidas koville HZ lukemille.
Radeonit ei ratkaise ongelmia eikä poista CSGO saatavaa hyötyä korkeasta FPS.
Eikä poista huonon näytön ominaisuuksia yleisestikkään.
@Sampsa Jos olet saanut testeihin Ryzen 3900X mallin jossa on 12 corea, niin onko mahdollista testata on sen suuremmalla cache määrällä per core vaikutusta suorituskykyyn? Tuossa kun pitäisi olla vissiin 64 megaa cachea ja vain 12 corea, joten cachea on enemmän kuin 8 core / 32 meg prosessoreissa. 6-core malleissa on periaatteessa myös enemmän cachea per core.
Juu, kyllä se ruutu vaikuttaa (kiroillut omaa PG279Q 165Hz koska IPS myös kärsii samasta hitaasta paneelista/ghostauksesta), mutta siitä huolimatta overheadia on nykyään niin paljon, että kokonais inputlag yleensä pyörii siellä +-50ms puolella, vaikka CSGO:ssa se saadaan 300+ fps:llä keskimäärin <30ms. Oikeastaan siinäkin pelissä ongelma on multicore rendering, kytkepä se pois ja tuntuu että saman hiirituntuman saa aikaiseksi puolella tarvittavalla ruudunpäivityksellä.
Ongelma tosin tässä seuraavaksi onkin se, ettei se pyöri +240fps enää edes intelillä jos ei käytä sitä multicore supportia, joka olisi vähintään optimaalinen saavuttaa semmoisella ruudulla… Joten se on parempi pitää päällä ja yrittää saada niitä naurettavia +300 fps lukemia, mitä ei tarvinnut aikanaan edes quakessa.
Täytyypä koittaa tuota miltä vaikuttaa
Oliko ajatusta miten tätä testata käytännössä?
Jos bioksesta tai ryzen masterista löytyy yhä corejen disablointi, niin saisikohan tuon 12 coren tiputettua 8 ja 6 coren versioksi ja ajettua testit sillä? Tietty verrattuna natiiviprosuihin ja kaikilla samoille multicore kelloille kellotettuna. Nyt kaikkien ytimien pitäisi olla tasaveroisia IO chipin takia, joten tuo voisi toimiakkin.
Jos mahdollista, niin olisi mukava nähdä miten 3900X ja kumppanit pärjäävät raskaassa pelikäytössä (4K, korkeimmat grafiikka-asetukset) verrattuna vanhempaan Inteliin, esim. 6700K:hon. Intelin nykyinen huippumalli myös verrokkina.