Intelin ensimmäinen erillisnäytönohjain perustuu Xe-LP-arkkitehtuurin DG1-grafiikkapiiriin, eikä pelikäyttöön suunnattuun Xe-HPG-arkkitehtuuriin.

Intel on ensi vuonna saapumassa vihdoin pitkän odotuksen jälkeen erillisten pelinäytönohjainten markkinoille. Kunnia yhtiön ensimmäisen erillisen näytönohjaimen tittelistä voidaan kuitenkin jakaa jo nyt, sillä Intel on julkaissut nyt virallisesti Iris Xe MAX -näytönohjaimen.

Iris Xe MAX on kannettaviin tarkoitettu erillinen vähävirtaiseen Xe-LP-arkkitehtuuriin perustuva grafiikkapiiri. Sama grafiikkapiiri on käytössä Intelin DG1-kehitysalustoissa ja tulevissa palvelinnäytönohjaimissa.

Xe MAX on ominaisuuksiltaan vastaava kuin integroitu sisarensa: 96 Execution Unit -yksikköä eli 768 laskentayksikköä, 48 teksturointiyksikköä ja 24 ROP-yksikköä. Grafiikkapiiri toimii parhaimmillaan 300 MHz integroitua versiotaan korkeammalla 1650 MHz:n kellotaajuudella. Näytönohjaimen muistiväylä on 128-bittinen ja sen jatkeena on hieman erikoisesti 4 gigatavua LPDDR4X-4266-muistia GDDR-muistien sijasta. Grafiikkapiirin TDP-arvo on 25 wattia ja se valmistetaan Intelin 10 nanometrin SuperFin-prosessilla.

Intel markkinoi Iris Xe MAXia ensisijaisesti lisää sisällöntuotantoon keskittyvää suorituskykyä tarjoavana ratkaisuna pienikokoisiin kannettaviin. Se tukee Intelin Deep Link -teknologiaa, joka on suunniteltu yhdistämään useamman prosessorin suorituskyky yhteisen ohjelmistorajapinnan kautta. Intel kehuu etenkin ratkaisun suorituskykyä tekoälytehtävissä ja videoiden pakkauksessa.

Iris Xe MAX -näytönohjaimen voi löytää kaupoista välittömästi Acerin Swift 3X:n, Asuksen VivoBook Flip TP470:n ja Dell Inspiron 15 7000 2 in 1:n sisältä. Kannettavista löytyy luonnollisesti myös Intelin 11. sukupolven Tiger Lake -koodinimellinen Core-prosessori integroidulla Xe-grafiikkaohjaimella.

Lähde: Intel

This site uses XenWord.