Intel on julkaissut tänään odotetusti Tiger Lake -koodinimelliset uudet 11. sukupolven Core -prosessorit Iris Xe -grafiikkaohjaimella kannettaviin tietokoneisiin. Uudet prosessorit valmistetaan Intelin 10 nanometrin SuperFin-valmistusprosessilla.
Tiger Lake -koodinimelliset uudet prosessorit rakentuvat uusien Willow Cove -ydinten ja Xe-arkkitehtuurin integroidun grafiikkaohjaimen ympärille. Prosessoreissa on enintään neljä ydintä Hyper-threading-SMT-tuen kera ja GT2-tason Iris Xe -grafiikkaohjain 96 Execution Unit -yksiköllä. Lisäksi ne on varustettu Intel Gaussian and Neural Accelerator 2.0 -kiihdyttimellä (Intel GNA) nopeuttamaan tekoälytehtäviä.
Tiger Laken prosessoriytimet toimivat huippumalli Core i7-1185G7:ssä 3,0 GHz:n perus- ja 4,8 GHz:n Turbo-kellotaajuuksilla. Kaikkien ydinten samanaikainen Turbo-kellotaajuus on maksimissaan 4,3 GHz. Iris Xe -grafiikkaohjain toimii nopeimmillaan 1,35 GHz:n kellotaajuudella. Prosessoriydinten tukena on 12 Mt L3 -välimuistia ja prosessoreiden konfiguroitava TDP-arvo on 12 – 28 wattia. Löydät kaikkien mallien tarkemmat tiedot alla olevasta taulukosta.
Yhtiön testien mukaan prosessori olisi parhaimmillaan sisällöntuotannossa, jossa se tarjoaa Intelin testien mukaan jopa 2,7-kertaa parempaa suorituskykyä, kuin kilpailevat prosessorit. Prosessorin luvataan olevan myös parhaimmillaan kaksi kertaa nopeampi kuin kilpailijat, kun kannettavalla striimataan peliä nettiin.
Intelin kumppaneilta on luvassa markkinoille yhteensä yli 150 erilaista Tiger Lake -kannettavaa. Niitä odotetaan saataville sekä Windows- että Chromebook-kannettavissa. Prosessorit tullaan näkemään kannettavissa sekä perinteisellä Core-brändäyksellä, että uudella Evo powered by Core -brändäyksellä. Evo-brändäys on käytössä toisen sukupolven Project Athena -kannettavissa.
Lähde: Intel
Premierowy test procesora Intel Core i7-1165G7. Willow Cove i Xe w akcji!
ithardware.pl
Intelin esitelmistä sai vaikutelman että olisi tullut parempikin tuotos pihalle, ei tää nyt vakuuta sen enempää prosessori kuin näytönohjainteholtaan.
Voisiko joku kertoa mitä tekee jollain neural accelerator 2.0 -ominaisuudella käytännössä tällaisella sähkönsäästö -suorittimella ?
Millainen sen suorituskyvyn pitäisi olla että se vakuuttaisi?
Premierowy test procesora Intel Core i7-1165G7. Willow Cove i Xe w akcji!
ithardware.pl
Se, että neljällä ytimellä häviää hyvin monisäikeistyvässä softassa 8-ytimiselle kilpailijalleen vain 10% ei ole vakuuttavaa?
Se, että yhden säikeen suorituskyvyssä pieksee kilpailijansa benchmarkista riippuen 25-33%lla ei ole vakuuttavaa?
Premierowy test procesora Intel Core i7-1165G7. Willow Cove i Xe w akcji!
ithardware.pl
Se, että neljällä ytimellä häviää monisäikeistyvällä workloadilla 8-ytimiselle kilpailijalleen vain 3% ei ole vakuuttavaa?
Se, että yksisäikeisellä softalla voittaa kilpailijansa vain 14% ei ole vakuuttavaa?
Vain koska yhdessä (yksisäikeisessä?) softassa näistä myös häviää kilpailijalleen 10%?
Ei. Se yksi ydin ei kuluta millään lähellekään 50 wattia. Se on se MONEN ytimen turbo missä niitä watteja kolkutellaan.
Jos tilanne olisi tälläinen niin joo. Näkyy ero olevan noin 2x hyvin monisäikeistyvissä.
Ja pahin ongelmahan on grafiikkasuorituskyky, näyttääpi Tigerlake olevan aikalailla tasoissa 8CU Renoirin kanssa, parempaakin odotettiin.
No eikös tämä ole juuri se mikä räjäyttää pankin. Mukana kannettava keinoälysovellus, jossa raskasta sensoridataa ei tarvitse lähettää netin yli palvelimille. Alkuun varmasti teollisuuden ja tarvallisuusalan käyttöön, mutta käyttökohtaita on paljon enemmänkin. Varmaankin tarvisee jonkin lisälaitteen sovellusta varten, ja niitä sovelluksia alkaa tulemaan vauhdilla, kunhan Ai-ohjelmointi alkaa olla peruskauraa jossain yliopiston tutkintolinjalla, ja koodareita valmistuu riittävästi. Eli toisinsanoen, kehityskulut pienenee, markkinat kasvaa ja yrityksen riskit pienenevät.
Itsellä ainakin käyttökohteet työelämässä menee yleensä tuohon teholuokkaan, aina ei tarvitse sitä nVidian uusinta ja tehokkainta. nVidia Jetson ja Intel Movidius ovat myös ihan kelpoja moneen hommaan.
Katsopas se x265-käännöstesti. 87s vs 90s.
(ja vilkaisin juuri x265n sorsat että siellä .c/.cpp-tiedostoja on reilut 50kpl, että varsinaiseen käännökseen pitäisi kyllä riittää rinnakkaisuutta jos makefileet on yhtään järkevästi tehtyjä)
Linkkaus on toki yksisäikeinen homma.
Nimenomaan vähävirtaisissa prossuissahan sitä tarvitaan, kun ei ole varaa tuhlata sähköä niiden raskaiden neuroverkkojen ajamiseen CPU-ytimillä, eikä ole tehokasta erillisnäyttistä missä sitä voisi myös ajaa melko energiatehokkaasti.
Pöytäkoneessa sen neuroverkon ajaminen CPU-ytimillä haittaa paljon vähemmän kun ytimiä on enemmän että suorituskyykä siihen riittää paremmin ja on myös varaa tuhlata sitä sähköä. Ja pöytäkoneissa on usein myös tehokas erillisnäyttis joilla sitä neuroverkkoa voi ajaa CPUta paremmin.
Vai tarkoitatko, että mitä käyttökohtaita neuroverkoilla ylipäätään normaalissa PCssä on?
Esimerkiksi:
1) Tunnistaa käyttäjän naaman perusteella ja avaa koneen lukosta (ja joo, tämän voi tehdä siten että vaatii vähän pään liikettä ettei aukea heiluttamalla printattua kuvaa kameran edessä)
2) Suodattaa ylimääräiset äänet pois puhelinneuvotteluista
3) Ajaa puheentunnistuskoodia ja mahdollistaa koneen käskyttämisen puheella
4) Kääntää puhetta ja tekstiä eri kielten välillä
5) Deepfakeaa reaaliaikaisesti videokuvaa videoneuvottelussa
Sitten on tietyisti näitä kyseenalaisempia, esim.
A) Tunnistaa käyttäjän ilmeestä millaisella mielentilassa tämä on, ja millaisia mainoksia tälle kannattaa tarjota
B) Kuuntelee taustalla käytäviä keskusteluita, muuttaa ne puheeksi, skannaa sieltä mielenkiintoisia avainsanoja, profiloi niiden perusteella käyttäjän ja lähettää/myy sen profiilidatan eteenpäin
katso liitettä 439069
Eli tavalliselle tallaajalle (joka on päämarkkinarako) täysin turha ominaisuus, kuten tuo integroitu näytönohjainkin.
Se integroitu näytönohjain on tuossa markkinasegmentissä täysin välttämätön ominaisuus.
Ilman sitä sinne pieneen läppäriin joutuisi änkemään erillisen näyttispiirin, joka veisi sekä tilaa että sähköä. Ja kummankaan haaskaamiseen ei pienissä vähävirtaisissa läppäreissä ole varaa.
1. turha, jos on näppäimistö
2. "turha" ja on toimivia ratkaisuja jo olemassa, jotka tuskin kuluttaa hirveänä tehoja
3. turha, jos on näppäimistö ja hiiri käsi ja sormet
4. turha
5. turha
All-core 4.3 GHz at 28 W — Intel announces the 11th gen Tiger Lake lineup for laptops: Full specs, SKUs, and preliminary performance comparison
http://www.notebookcheck.net
Siellä olisi lisää englanninkielellä jotain tuloksia koottuna. Kertoo itselle ainakin sen, että tuolla litografialla ja samalla Cove-arkkitehtuurilla joku vähintään 8c prossu työpöydälle turbokellojen ollessa lähempänä 5 GHz:a niin luulisi riittävän aika moneen käyttöön. Etenkin 1T CB-tulokset i7:lla on pienen TDP:n läppäripiiriksi aika huimia. CB15:lla 220 ja CB20:llä 565 ovat sellaisia lukemia joihin päästäkseen tarvii tämän foorumin testiohjelmathreadin mukaan olla esim. Skylake-pohjaisilla sellainen rapeahko 5.3-5.4 GHz taulussa eikä Zen2:lla ole mitään asiaa niihin lukemiin vielä vedelläkään. iGPU:kin näyttäisi ainakin 3DMarkissa pätkivän Renoirin.
On syytä AMD:llä saada Zen 3:sta lisätehoja irti sen mitä lupaavat. On nimittäin sellainen ennakkovaroitus jo näiden testien perusteella tiskissä.
4corea, joo ei. U prosessori vaikka on, niin itse kaipaisin coreja. Multicoretestissä saa 30% turpaan 4800U prosessorilta joka kertoo kaiken mitä tarvitsee. Loput on about yhdentekeviä ja Intelin omat kalvot ovat taas täynnä kuraa testitapauksina joten niistä ei saa mitään selvää millainen suorituskyky oikeasti tuotteessa on. Pelistreamauskyvyn kehuminen läppärissä jolla juuri ja juuri pystyy pelaamaan, joo todellista ”real-life-benchmarks” käyttöä taas.
Integroitu näyttis näyttää Intelin kalvoissa paljon paremmilta mitä ne näyttää peleissä sitten kuitenkaan olevan, eli mennään samaan Ryzenin APU:n kanssa.
Ei ainakaan nyt julkaistuilla tuotteilla ole mitään hyötyä nykyryzeneihin verrattuna, ellei tarvitse välttämättä thunderbolt4:sta.
Toki jos hinnat ovat riittävän alhaiset verrattuna Ryzeniin, niin sitten noilla voi olla hyödyllisiä käyttötapauksia tuolla julkaistujen prosujen alapään tuotteilla. Mutta olen vähän skeptinen hinnan puolesta.
Tuota noin, mihin käyttöön kaipaat enempää coreja tuollaisessa Ultrabook-läppärissä? Tuskin tuollaisilla jotain Blenderiä pyöritellään Ultrabookilla (jos nyt Cinebenchiä käytetään mittarina)?
Jos verrataan Ryzenin APUun, eli tuossa puolalaisessa testissä 3400G:hen, niin kannattaa muistaa että se on 65W TDP:n prosessori. Tosin se on vähän huono vertailukohde, kun se on vanhaa sukupolvea.
Mun mielestä tämä on sinänsä mielenkiintoinen verrokki 4000U-sarjan Ryzeneihin nähden, eli Ryzenissä on satsattu ytimien määrään ja Tiger Lakessa laatuun (järeämmät coret ja enemmän cachea). Veikkaan että tavalliselle tallaajalle Ryzen on järkevämpi hankinta, koska lienee halvempi, mutta high end ultrabookkia miettivälle Tiger Lake on kova luu.
Jos nyt ihan täysin real-life tilanne otetaan esimerkiksi ultrabookin käyttäjästä, niin sehän tarkoittaa excelin pyöritystä, ehkä jotain word-dokkarin kirjoitusta ja junamatkalla youtuben katsomista, ehkä saatetaan kans johonkin teams-videopalaveriin osallistua. Siihen ei uutta tiger lakea tarvita, vaan mikä tahansa suurin piirtein tuore prosessori ns. "riittää" siihen käyttöön. Se että joku toiminto ottaa pari millisekuntia vähemmän aikaa suorittaa ei ole merkityksellistä. Lähinnä akkukesto kiinnostaa.
Raskain homma mihin itse keksisin ultrabookkia käyttää on esim. valokuvausreissulla lightroomin pyöritys jos nyt ei satunnaista wowin pelaamista oteta huomioon.
Mihin? "Mulla on enemmän coreja kuin sulla"-pullisteluun?
Joo, se kertoo esim. että yksi ydin tuossa tekee todella paljon enemmän kuin yksi 4800U:n ydin eli ydinkohtainen suorituskyky (eli samalla todennäköisesti myös säikekohtainen suorituskyky) on todella paljon parempi.
Kuinka usein itse oikeasti käytät esim. noita softia mitä noissa moniydintesteissä ajettiin?
Omassa pöytäkoneessani on 8 ydintä (ryzen 1700). Niistä yli neljä on ollut viimeksi yhtä aikaa rasituksessa ehkä yli kuukausi sitten.
Sen sijaan päivittäin kone on pari tuntia käytössä, jossa yhtä ydintä rasitetaan täysillä.
Ja kaikessa sellaisessakin, missä sitä yhtä ydintä ei rasiteta täysillä, se parempi yhden ytimen suorituskyky antaa esim. inasen paremman vasteajan. Esim siinä, kuinka hyvin webbisivujen javascrtipt-koodit ajautuvat tai kuinka noepasti webbiselain muuten saa sivun rendattua.
Mutta, sern 8-ytimisen version olisi kai tarkoitus tulla joskus alkuvuodesta. Sekä "mulla on enemmän ytimiä kuin sulla"-pullsiteiljoille, että niille, jotka oikeasti ajavat softia jotka säikeistyvät hyvin ja tarvitsevat paljon tehoa.
"Jolla hädin tuskin pystyy pelaamaan.".
Maailman suosituimmat pelpialustat on jotkut kännykät jotka on suorituskyvyltään todella paljon tuota heikompia.
Tuolla pystyy oikein hyvin pelaamaan, kun lopettaa olemasta prinsessa eikä kuvittele käyttävänsä sitä johoonkin "kilpapelaamiseen.". Vaan pelaa niillä asetuksilla, millä tuo pelejä jaksaa pyörittää, katselee sitten vähä rumempaa grafiikkaa ja tyytyy vähän pienempään framerateen.
Yhden ennenaikaisesti julkaistun puolalaisen testin perusteella?
1. Ajureilla on aika suuri vaikutus näytönohjainten pelinopeuteen. Ei tiedetä kuinka vanhoja ajureita tuossa on käytetty ja kuinka paljon paremmat ajurit tuohon on jo hyvinkin lähiaikoina tulossa. Voi esim. olla että luotettavammille sivustoille on annettu lupa julkaista tuloksensa vasta sitten kun ne saavat ajettua ne uudemmilla paremmilla ajureilla.
2. Ei tiedetä, että onko tuossa käytetyssä koneessa edes molempia muistikanavia käytössä. Aika monissa läppäreissä toinen muistipaikka on jätetty tyhjäksi jolloin muisti toimii puolella kaistalla.
Tällä kaistalla ei ole juurikaan merkitystä CPU-puolen suorituskykyyn, mutta sillä on todella suuri vaikutus integroidun näyttiksen suorituskykyyn
Että jospa nyt odotettaisiin niitä luotettavampia testejä ennen kuin tuomitaan.
20-33% parempi yhden säikeen suoriotuskyky ei ole "mitään hyötyä"
?
Kun nimenomaan se yhden säikeen suorotuskyky on se joka tuntuu KAIKESSA.
Nimenomaan kaikki nuo mainitsemasi asiat oli sellaisia, jotka eivät monisäikeisty.
Ja erot on aika paljon enemän kuin "pari mnillisekuntia". Monilla webbisivuilla voi olla esim. luokkaa 0.2 sekuntia.
Se, että sen jokaisen webbisivun ja sähköpostin lautuminen kestää vaikka 0.2sek kauemmin alkaa pitkän päälle kertautua aika paljon kun päivittäin käydään sadoilla webbisivuilla.
Eniten niitä tuntuu normaalit työpäytäkoneita käyttävät "PC-harrastajat" "tarvitsevan" siihen että saavat ihastella sitä kuinka monta niitä näkyy task damagerissa, 99% ajasta koneen suorituskyvyn ollessa enemmän kiinni enemmän yhden säikeen suoriotuskyvystä, muistin määrästä, näyttiksen nopeudesta, SSDn nopeudesta ja verkkoyhteyden nopeudesta.
x265n käännössä tämä oli vain 10% hitaampi kuin 4800H.
Ei virtuaalikoneiden ajamiseen mitään lisäytimiä tarvita.
Virtuaalikone jakaa ihan iloisesti saat ytimet kuin mitä host-käyttiksessä voi normaalit softat käyttää.
Ajatko oikeasti yli neljää selainta yhtä aikaa, ja niissä vielä yhtä aikaa oikeasti lataat raskaita sivuja tai ajat raskasta javascriptiä?
Se, että selain idlaa taustella ei vaadi mitään ytimiä, idlaava softa ei kuluta CPU-aikaa kuin merkitöksettömän vähän.
Tässäkin todella paljon enemmän on väliä sillä, kuinka NOPEITA ne ytimet on.
Ei. Siitä kaikesta vain hyvin peni osa oikeatsi käyttää kovin montaa ydintä.
"ei riitä"? Montako kertaa joku asia on jäänyt tekemättä kun "ytimet ei riitä"?
Kuinka usein joku asia on sujunut liian hitaasti kun "ytimet ei riitä"?
Kaikki nämä asiat olisi sujuneet nopeammin myös jos olisi ollut ihan sama määrä ytimiä, jotka on vaan tehokkaampia.
Sen sijaan JATKUVASTI KAIKKI sujuisi koneella hiukan nopeammin, jos olisi ytimiä, jotka on tehokkaampia.
Kaksi selitystä tähän "vastaanottoon"
1) AMD-fanipojat jotka eivät vaan millään voi myöntää intelin tuotetta hyväksi
2) Väärät vertailukohteet (johtuu osittain kohdasta 1)
Intelin suorituskykymittaukset vaan oli valittu niin niche sektoreilta, että pitää oikein hakemalla hakea sieltä jotain relevanttia informaatiota sellaisissa käyttötapauksissa jotka ovat itselleni relevantteja. Pelisuorituskyky varsinkin vaikuttaa lupaavalta noissa dioissa 1080p resolla, mutta sitten testeissä on loppujen lopuksi aika aneeminen (aka ei yhtään paranna nykytilannetta vs. Ryzen APU). Sitten sinne oli kyllä valittu jotain Intel kiihdytettyjä tapauksia (taas verraten geneeriseen 4800u systeemiin josta ei kerrota mitään mikä se oikeasti on, pelkkä prosu kun ei kerro mitään ilman sitä kokonaisjärjestelmää) ja industry standard testitkin oli valittu sellaisilla käyttötapauksilla että industry standard on hyvinkin kaukana ja epäluotettavammasta päästä (ei saa käyttää suorituskykytestejä, mutta sitten ajetaan juuri suorituskykytestejä eikä esim. jotain Chromium sovelluksen kääntämistä tms. oikean maailman esimerkkitapausta). Gamers Nexus tuosta toki avautuikin jo omalla videollaan.
Johtuisiko kenties vääristä asetuksista niissä virtuaalikoneissa? Että olet (ilman mitään järkevää syytä) "halunnut" lukita jokaiselle virtuaalikoneelle omat ytimensä? Jolloin niitä sitten jää vähän kaikille.
Itsellä ei ole tullut mitään suorituskykyongelmia siitä, että olen vaan antanut kaikkien virtuaalikoneiden käyttää kaikkia ytimiä, jolloin ne tulee työllistettyä tehokkaimmin.
context switch-ajat voi tästä kasvaa inasen mutta tämän merkitys on hyvin pieni.
Aika rajoittunut näkemys. Meikänkin työkoneessa on vanha 2 ytiminen i7-4600U ja teen työkseni suunnittelua Autodeskin softilla. Pääasiassa toki 2D cadia, mutta myös mm. Inventor on käytössä. Ja yhtä aikaa on käynnissä yleensä myös asiakkaan kup.ohjelmistoa, word, excel yms. Niin hyvin on pärjännyt, että ei ole vielä tarvinnut alkaa vaihtamaan. Jos katsoo mitä asiakas maksaa tunnilta, niin voisin sanoa tämän olevan raskasta käyttöä
Ryzeniä on tullut katsottua, mutta ehkä voisi tämä uusi tiger lake löytyä seuraavasta koneesta kuitenkin, koska ydinkohtainen suorituskyky merkkaa vielä enemmän omassa käytössä 
3) Intelin markkinoinnin asenne ja metodit
En katsonut itse intelin julkkista mutta mitä muut on vertaillut NVIDIAn vastaavaan niin kyllähän intelillä on aika räikeästi lähdetty puskemaan vähän joka suunnan viestiä ulos; välillä benchmarkit ei liity jokapäiväiseen koneen käyttöön kuulemma, välillä niissä esitetään olevan ykkösenä jopa sellaisissa kohdissa millä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä tuotteen kanssa kuten wifi nopeus. Tärkein uuden prosessorilinjan tuote ilmeisesti on 4800U jota tuotiin vahvasti esille. Eikun sehän olikin AMD:n prossu.
NVIDIA sentään tunnusti nahkatakkimiehen suulla että Pascal-omistajatkin voi nyt päivittää turvallisin mielin, viitaten siihen että ehkä Turing ei täyttänyt kaikkia toiveita ja odotuksia ja avoimesti näyttivät kaavioissaan kuinka huono ostos 2080Ti oli. Tekisi intelin imagolle hyvää jos sielläkin tunnustettaisi suoraan missä omat tuotteet vähän realistisemmin lepää (esim. suhteessa omiin aiempiin tuotoksiin) ja jättää väkisin kaikessa ykkösenä olemisen vähemmälle.
Notebookcheckin testeissä tuo lyhentynyt buusti(?) ei näy ainakaan Cinebench R20-suorituskyvyssä, tuossa TGL on yllättävänkin suorituskykyinen, 4800U on vain 29% suorituskykyisempi vaikka 100% enemmän ytimiä/säikeitä, tuossahan AMD:n Zen-arkkitehtuuri ollut vahvoilla.
SiSoftwarelta löytyy suht yksityiskohtaiset testidatat.
Reviews – SiSoftware
http://www.sisoftware.co.uk
4) Intelin tietoturvaongelmat ja pätsit lähivuosilta
Itsea ainakin korpeaa sen verran, että jos läppäriä päivittäisin niin "about vastaavan" intelin pitäisi olla huomattavasti amd:tä halvempi jotta valitsisin intelin.
Huippu mallit ei sinänsä kiinnosta kummaltakaan, sen verran kevyttä on läppärin käyttö ette viitsi ihan vaan huvikseen mättää siihen turhaan rahaa. Kaikki raskaampi ja/tai pelailu tulee sitten tehtyä pöytäkoneella.
Ei sinänsä yllättävää, 100% enemmän ytimiä mutta kulutus ei taida nousta samassa suhteessa? Eikä se oikein voikaan, ei ultrabookeissa jäähdy nykypäivän tehokas 8-ytiminen prosessori puhumattakaan mitä käy akunkestolle. Toistaiseksi (ainakin tämän julkistuksen myötä) 4 ydintä SMT:llä on aika hyvä kompromissi perus läppäriin, jos haluaa oikeasti enemmän tehoa niin sitten on otettava joku paksumpi laite jotta lämmöt saa pihalle.
Muuten hyvä, mutta valittu joku halvin mahdollinen ryzeni tohon verrokiksi, tämän lisäksi energiankulutus/työ metriikat puuttuvat. Suuri osa noista tiger laken suorituskyky/kellontaajuusparannnuksista tulee nimenomaan korkeammista virtarajoista. Boostissa vedetään 50W ja base clock on speksattu 28 wattiin.
Henkilökohtaisesti odottelisin anandtechin kattavia vertailuja ennen kuin päättelisin mitään erityistä noiden prosessorien suorituskykyeroista. Se on kans ihan OK, että ryzenille annetaan kahdeksan ydintä, sillä noi piirit on itsessään melko samankokoisia, ja olisi hassua verrata vajaaseen piiriin toisella valmistajalla.
Totta kai IPC:n parantuminen on hyvä asia. Pelkästään sen vuoksi, että se lisää kilpailua AMD:n ja Intelin välillä.
Mutta on vähän pelkistettyä sanoa, että 4 tai 8 ydintä riittää.
Itselläni ei oikein 12-ytiminen Xeon tuntunut riittävän.
Toinen koneeni ollut nyt päällä reilut pari viikkoa, ajaen 4-5 eri sovelluksen eräajoja 24/7 (hyvä muistitesti tämäkinkin, eikä prosessorikaan ole kaatunut).
Kuormitus on vaihdellut sovelluksesta ja tilanteesta riippuen 35-90% välillä.
Samaan aikaan on ollut päällä muutama selainikkuna, sähköposti ja välillä kuvankäsittelyohjelmisto. 32 gigaa muistia ei olisi riittänyt kaikissa tilanteissa.
En muuten ole tällä koneella pelannut tai harrastanut viihdehömppää koko tämän parin viikon aikana (no, pari NHL-videoklippiä olen katsonut).
(Kyllä se pelaaminenkin sujuisi, joskus kesällä sellaista kokeilin muun kuorman rinnalla).
katso liitettä 439212
Testasin nopeasti Ryzen 1700:lla x265-kääntöä Gentoon paketinhallinnasta löytyvällä versiolla. 10 ja 12 bitin tuen disabloin (Kuormituksesta päätellen vain käänsi sorsat uudelleen eri deffeillä) ja alussa se toki käytti kaikki prossun resurssit kunnes käännettävä loppui ja lopulta oli vain yksi pitkäkestoinen nasm-prosessi pyörimässä. Kesti kaikkiaan vajaa 78 sekuntia, josta riippuvuuksien laskenta, konfigurointi ja asennus vei ehkä ~15 sekuntia. Se pitkäkestoisimman nasm-prosessin prossuaika oli lähes 1 minuutti kun se viimeisen kerran topissa päivittyi, eli kun on riittävästi loogisia ytimiä niin kääntöaika pitkälti riippuu tuon yhden prosessin nopeudesta.
-j16 oli alle 3x nopeammin valmis kuin -j1 (vajaa 78 s vs. reilu 213 s).
-j8 oli vajaa 79 s.
-j8 ja tasksetillä samalle ccx:lle rajattu suoritus kesti vajaa 92 s.
Well itsellehän on tärkeintä noissa ultrabookeissa, että virta piisaa pitkään ja normaalit sovellukset eivät takkua. Eli jossain tulee raja vastaan, ettei lisäteholla ole niin paljon enää merkistystä, kunhan laite vain jaksaa pitkänkin päivän ilman latausta.
Työpäytäkäytössä sille teholle sitten on enemmän tarvetta.
Mutta henkilökohtaisesta käytöstähän se on kiinni mitä rautaa tarvitsee mihinkin… Ja se ei ole sama kaikilla…
Mulla on nyt testissä muutama uutuusläppäri, joista oma suosikkini on 13" AMD 4750u prossulla varustettu kone, joka vetää 8c/16t prossulla ja pelkällä akulla noin 1400-pojoa Cinebenchin R15:sta. Kone jaksaa yhdellä corella pitää + 4GHz kelloja eri testien ajan, eli lämpö tai virtarajat eivät tukahduta suorituskykyä. Edellinen testaamani H-sarjalainen Core i7-8750H jää pahasti jälkeen, vaikka kyseessä on 120W powerilla ja järeällä jäähdytyksellä varustettu tehotyöasema.
Nämä otsikon Intelit vaikuttavat erittäin lupaavilta. Vielä kun tästä saataisiin se 6-8core malli, niin sen ympärille voisi hyvin kasata kevyen 15" teholäppärin, jossa riittäisi potku lähes kaikkeen, mitä läppärillä nyt yleensäkään viitsii tehdä.
Harmi kyllä heidän nimitys meni vieläkin sekavamaksi kun nyt ei mallinumeron lopussa oleva G merkit enä päde minkä grafikkapiirin se sisältää eli esim G7 malleissa löytyy kahta eri piiriä.
Ei normi kuluttaja pysty enää tietämään mitä ostaa kaupassa.
kone on ollut ainoana tietokoneena ostosta asti ja on kyllä tähän asti riittänyt kaikkeen mitä itse teen, pelejä en koneella pelaile, vaikka sitäkin kuulema jotkut harrastelee.
Eli perus word + excel kohtuu isoilla tiedostoilla joissa isoja kuvia ym, photoshop + capture one kuvankäsittelyä (näissä tuo mx150 on hyödyllinen rautakiihdytyksen voimin), tuhansien valokuvien(isoja raw tiedostoja 24mpix kamerasta) selailua kirjastoissa, action kameran 1080p 100mbps ja 4k videoiden kevyeen käsittelyyn/dekoodaamiseen, siihen päälle leffojen pyörittely/streamaus, videoihin tekstien muxaaminen ja nettiselaus. Yleensä on joku 40+ välilehteä auki, word + excel + whatsapp + discord + spotify + kuvankäsittelysofta
Eikä oikeastaan missään noista hommista ole tuntunut hitaalta, toki videon dekoodaukseen voi jokunen (kymmentä) minuuttia hurahtaa, vaan eipä tässä kiire ole. Muut toiminnot tapahtuu sitten "tarpeeksi nopeasti" eli ei tunnu turhauttavalta tai tahmaiselta.
Joten olen 100% että nuo uudemmatkin mallit on täysin sopivia suurimmalle osalle ultra bookkien käyttäjistä, poislukien mallit joilla ei saa näyttiksen rautakiihdytystä avuksi jos sitä tarvitsee / mikäli ero on huomattava pelkkään cpu pyörittelyyn.
Että ne ajat jolloin ultrabook oli jonkinlainen heikko kompromissi on kyllä omasta mielestä olleet takanapäin jo vuosia, poislukien aivan extreme-erityiskeissit.
Yleensä on omatkin läppärit tuntuneet jo vuoden jälkeen siltä, että parempaa kaipaisi, vaan tämän kanssa ei vieläkään mikään hangoittele vastaan.
Sen jälkeen kun AMD julkaisi zen2+:n niin on selkeästi lähdetty suuntaan, jossa moniajolle olisi tarvetta. Intel päin vastoin junnasi paikallaan moniajon yleistämisen suhteen hidastaen kehitystä. Moniajo vaatii vain lisäoptimointeja ja niitä on kyllä luvassa mm. Peleissä (mm. Konsolipelit optimoidaan useammalle säikeelle) ja varmaankin osassa ohjelmia (aka. cinebench tulokset nousseet viimeisen vuoden aikana useita prosentteja).
Ihmettelen suuresti millainen kiuas -vastus intelin rocket lake pitää olla, jos meinaavat kyetä pusertamaan 14nm++++++++++++++++++++++ vielä yhdenkin ydinparin lisää.
Tekoäly kikkailu -featureilla ei ole paljoa muuta kuin markkinointi arvoa.
Nyt tuli kyllä taas huuhaata koko viestin täydeltä. Ryzen 4800U:n TDP voidaan asettaa välille 10-25W, se on vain läppärivalmistajasta kiinni. Tiger Laken kohdalla väli on 15-28W.
Rocket Lakeen ei ole tulossa aiempaa enemmän ytimiä, vaan vähemmän (10 -> 8), koska ne ovat aiempaa järeämpiä.
No ei yllätä että intel jatkaa ytimen koon kasvattamista. Parempaan kun eivät pysty nykytilanteessa, joten jäävät edelleen jälkeen työpöytä -sovelluksissa ja kohtapuoliin myös peli-puolella, kunhan kilpailija julkaisee uuden tuotesarjan.
Kyllä tuo ryzen on vähävirtaisempi per core edelleen inteliin nähden selkeästi. Eivät edes paini samassa sarjassa.
Mä en kyllä ymmärrä että miksi pitää tulla tämäkin ketju pilaamaan turhalla prosessorisodalla, varsinkin jos ei mitään ymmärrä. Kaikilla prosessorivalmistajilla yleensä seuraava sukupolvi sisältää enemmän transistoreja kuin edellinen eli ytimen koko kasvaa. Se on osasyy siihen, että siirrytään pienempiin valmistusprosesseihin, koska sitten on enemmän transistoreja käytettävissä parannuksiin. Jos ytimen kokoa ei kannattaisi kasvattaa, niin meillä olisi varmaan 4096-ytimiset 80386-prosessorit koneissa.
Todella hienosti onnistuit sivuttamaan sellaisen pikku faktan, että Intel julkaisi samaan syssyyn myös 7-15 W konfiguroitavat UP4-versiot Tiger Lakesta ja alat vetämään suoria oman agendan mukaisia vertailuja jollain core/TDP-ratiolla edes tuollaista seikkaa huomioimatta. Että hienosti cherrypickattu.