
Netissä on liikkunut jo pidempään huhuja Alder Lake -koodinimellisestä tulevasta Intel-prosessorista. Aasiasta kantautuvien vuotojen mukaan arkkitehtuuri tulee olemaan rajusti poikkeava totutusta.
Tämänhetkisten huhujen mukaan Intelin Alder Lake-S -koodinimelliset työpöytäprosessorit tulisivat markkinoille Rocket Lake-S -arkkitehtuurin jälkeen ja ne sopisivat uuteen LGA 1700 -kantaan. Prosessoreissa tultaisiin hyppäämään puhelinpuolelta tuttuun ”big.LITTLE”-malliin ja ne olisi varustettu vuotojen mukaan kahdeksalla järeällä Golden Cove -ytimellä, kahdeksalla keveällä Gracemont-ytimellä sekä tietenkin grafiikkaohjaimella.
Twitterissä RetiredEngineer-nimellä vaikuttava käyttäjän kääntämän Chiphell-vuodon mukaan LGA 1700 tulisi kestämään mahdollisesti jopa kolmen prosessorisukupolven ajan ja tukevan mahdollisesti jo PCI Express 5.0- ja DDR5-teknologioita, mutta tästä ei ole varmuutta. Alustassa tulee olemaan vuodon mukaan nykyistä enemmän PCI Express -kaistoja.
Nyt Alder Lake-S:n olemassaolo on voitu varmistaa myös vuotojen ulkopuolelta. Taiwanilainen Lit-Tech on listannut sivuillaan Alder Lake-S -sarjan Interposerin. Lit-Tech valmistaa ainakin jänniteregulaattoreiden testaukseen käytettäviä laitteistoja.
Lähteet: Lit-tech, Momomo_us @ Twitter, Retired Engineer @ Twitter
Pinnien määrät vcorelle ja virrankulutus turbo boostatessa on ihan julkista tietoa. Virta per pinni kasvoi yhtä paljon (ja päätyen samaan lukuun per pinni) z370 alustalla 8700k -> 9900k kuin olisi noussut z270 alustalla 7700k -> 8700k. On ihan potaskaa väittää että niitä oltaisiin laitettu ”kerralla tarpeeksi”, kun intelin omien toimien mukaan niitä oli alun perin jo tarpeeksi 8700k prossun julkaisemiseksi z270 alustalle.
Mistäpä tiedät, mitä ovat olleet ARVIOIDUT lukemat, joihin noita suunnitellessa on jouduttu varautumaan? On täysin mahdollista, että kun ei ole tiedetty kilpailijan tuotteesta tarpeeksi, niin on pitänyt olla vara nostaa prossujen virrankulutusta selkeästi enemmänkin. Jos varaa ei ole, niin homma kusee. Päätökset noista pitää kuitenkin tehdä esim vuosi etukäteen..
Tässä der8auerin analyysiä uuden kannan pinneistä.
Alla olevalla videolla der8auer kävi läpi intelin tekosyytä epäyhteensopivuuteen ja tulos oli että 18 lisä vcc pinniä ja 14 lisä maa pinniä ei muuttanut mitään. Pinni kesti jopa 5 A virran lämeten vain n. 52-53 asteeseen. Kun z270 emolevyllä 9900k kellotettiin n. 4.9 ghz, kulutti se n. 200 w ja virran ollessa 148 A ja tätä ajettiin läpi yön nuo lisäpinnit peitettynä, eikä mitään käynyt. Kanta oli täysin ehjä ja uuden veroinen. Seuraavana päivänä sama testi suoritettiin niin että pinnejä oli teipattu 69 kpl 146 vcc tai maa pinnistä, joka tarkoitti 1.92 A virtaa pinniä kohden. Testi pyöri 6 tunnin ajan ja tulos oli sama kuin aiemmin.
Eli uudelle lga 1151 kannalle ei ollut tarvetta. Se oli vain Intelin päätös että uusi 1151 kanta ei ole yhteensopiva vanhojen prosessorien kanssa ja päinvastoin.
Onneksi meillä on niitä jotka eivät sinisilmäisenä usko kaikkea mitä valmistaja väittää ja suhtautuvat kriittisesti valmistajien sanomisiin sekä perkaavat ne tarkastellen onko asiat niin kuin valmistajat haluavat asiat esittää.
Z270 -> Z370/390 virransyötön pinnien määrä muuttui seuraavasti:
VCC: 128 -> 146 (+14 %)
7700k -> 8700k tehonkulutus nousi turbon aikana seuraavasti:
114W -> 159W (+39 %)
8700k -> 9900k tehonkulutus nousi turbon aikana seuraavasti:
159W -> 205W (+29 %)
sähköä siirretään per pinni seuraavasti:
7700k + z270 = 0,89W
8700k + z370 = 1,09W
9900k + z370 = 1,40W
8700k + z270 = 1,24W
8700k z270 alustalla siis "sulattaisi pinnejä" n.11% vähemmän kuin mitä 9900k z370/390 alustalla. On täysin paskapuhetta väittää että 8700k prossua ei oltaisi voitu ihan hyvillä mielin julkaista z270 alustalle. Perustelu on täysin triviaalisti tehty perustuen 9900k+z370 combon olemassaoloon.
Ja tiedän että en jaksanut muuntaa noita watteja ampeereiksi, mutta kaikki kolme prossua käyttää samaa max. vcorea ja siten muunnoksella ei ole perustelun kannalta merkittävää merkitystä.
JA mistäs tiedät, paljonko on esim ekat engineering samplet 8700K:sta vieneet sähköä? Tai paljonko on arvioitu kuluvan sähköä? Onhan se kiva, jos toteutunut arvo on pienempi, mutta tuollaisten suunnittelussa lähdetään aina siitä, että esim asetetaan alustalle vaatimus: ON TOIMITTAVA! Ja jos joku arvioi alakanttiin ja homma ottaakin ja kusahtaa, niin sillon varmasti alkaa olla potkut hyvin lähellä.
Tietysti jos ei olisi ollut kilpailua, niin olisi se prossu voitu tehdä ensin ja hioa valmiiksi ja sitten todeta, että vanhakin riittää. Sitten taas kun on kilpailua, niin tuollaisessa pelataan mieluummin varman päälle.
Selvä kaikki mitä Intel sanoo on otettava kirjaimellisesti totena ja Intelin insinöörit intelin insinöörit ei osaa ARVIOIDA uuden prossunsa virrankulutusta edes 10% tarkkuudella oikein arkkitehtuurin ja valmistusprosessin pysyessä samana. Tämä selittääkin Intelin 10nm prosessin ongelmat, sillä sielä eteen tulee varmasti vaikeampia laskutoimituksia.
Niin ja otithan myös kirjaimellisesti totena sen kun intel väitti että 60% peleistä on optimoitu yhdelle ytimelle.
Ja tässä tuskin intel tarkoitti aivan kaikkia pelejä siellä 1960-1970 luvulta lähtien.
Henkilökohtaisesti kannat eivät kiinnosta paskan vertaa, mutta prossu, sen arkkitehtuuri ja muut siihen liittyvät jutut sen sijaan voisivat kiinnostaa.
Sinne on palkattu koulutettua porukkaa arvioimaan tuota, enemmän, kuin pari kpl. Lisäksi turhat modifikaatiot noihin alustoihin maksavat. Luotan ko porukan arviointiin paljon enemmän, kuin johonkin pikaiseen, lyhyeen testiin. On tullut elektroniikkaa senverran korjattua, jotta tiedän kyllä noiden liitinten hajoavan muutamassa vuodessa toisinaan, kun niitä rasitetaan kunnolla..
Voi niitä prossuja esim käyttää huomattavalla ylijännitteellä ja monella voi kestää useamman vuoden, vakka jännitteet on paljon valmistajan suosittelemia suuremmat. Intelilla on kuitenkin se ongelma, että luotettavuus pitää olla ihan toisella tasolla tai vähintään menee maine ja vähän enemmän kusahtaa, niin iskee joukkokanteita. Ei ole oikein vara "ehkä" tekijään tuollaisten kanssa.
Meinaat että ne olis kusseet prosessinsa tossa välissä huonommaksi, tai sit epäonnistuneet latomaan niitä transistoreita oikein käyttäen tossa vaiheessa jo kolme vuotta vanhaa valmistustekniikkaa? Lisäksi niillä on ollu jo useampiytimisiä samalla prosessilla valmistettuja prossuja joiden pohjalta on voitu tehdä todella tarkkoja (siis tarkempia kuin 10%) arvioita tulevan tuotteen virrankulutuksesta. Jos olet eri mieltä niin sun luottosi intelin insinööreihin on kryptisesti samaan aikaan aivan jumalainen ja toisaalta huonompi kuin 5v. taaperoon taskulaskimen kanssa.
-Kun kelloja halutaan lisää -> virrankulutus lisääntyy.
-Kun ei ole vielä tiedossa kilpailjan tuotteen tasoa, niin täytyy varata varaa käyttää enemmän kelloja.
– Tietoja ei oikein tahdo olla siitä, millaisia tuotteita on tarkalleen ulkona esim vuoden päästä. Tuollaiset valinnat, kuten montako pinniä otetaan virransiirtoon pitää tehdä jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Ei noita suunnitella ja testata muutamassa kuukaudessa.
Monet asiat pitää olla selvillä todella pitkään etukäteen. Esim tätä Big.little prossuviritystä ja LGA1700 kantaa uutisoidaan nyt ja siinä on vastaavat asiat todennäköisesti jo päätetty, silti tuote on vielä kaukana tulevaisuudessa..
Perustelusi olisi ollut ihan validi jos oltaisiin siirrytty käyttämään aidosti uutta kantaa, kuten vaikka tän lga1700 kannan kohdalla.
Lopullisten markkinoille tuotujen tuotteiden osalta ei voida kuitenkaan millään (etenkään itse sockettiin liittyvällä) teknisellä syyllä väittää että z170/270 alustalle ei oltaisi ihan hyvin voitu tuoda biospäivitystä joka olisi avannut tuen 8700k prosessorille. Samaan tapaan kuin z390 emolevyjä markkinoitiin parempina kellotuslankkuina z370 verrattuna oltaisiin sama strategia voitu hyvin valita myös 270->370 markkinointiin sen sijaan että keinotekoisesti lukittiin vanha alusta ulos.