
Tunnettu saksalainen ylikellottaja Roman ’der8auer’ Hartung on julkaissut tänään videon Intelin uuden Core i9-9900K:sta. Videolla tutkitaan prosessorin rakenteellisia muutoksia edeltäjiinsä nähden ja etsitään syytä prosessorin nopealle kuumenemiselle.
Hartungin paitsi hän itse, myös useat muut median edustajat ovat todenneet Core i9-9900K -prosessoreiden kuumenevan todella helposti etenkin ylikellotettaessa. Prosessorin käytös oli toisaalta odotettu, toisaalta yllätys. Intelin uusi 8-ytiminen prosessori kuluttaa Hartungin testien mukaan 180 – 220 wattia 5 gigahertsin kellotaajuuksilla ja sen lämpötilat nousevat tällöin jopa 95 asteeseen huolimatta järeästä AiO-jäähdytysratkaisusta, mikä oli selvästi korkeampi lämpötila kuin mitä Hartung prosessorilta odotti.
Hartung tutki lämpötilojen syitä muun muassa deliddaamalla prosessorin. Huolimatta juotetusta lämmönlevittäjästä prosessorin korkkaus onnistui ilman lämmittämistä. Koska lämmönlevittäjän ja prosessorin välissä juotosmetallina käytettävän indiumin lämmönjohtavuus on piitä ja kuparia heikompi, olisi yksi mahdollinen syyllinen indiumkerroksen 0,5 millimetrin paksuus.
Indium-kerroksen ohentaminen ja uudelleen juottaminen ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, joten Hartung selvitti muita tapoja parantaa prosessorin lämpötiloja. 4,8 GHz:n kellotaajuudella 1,25 voltin jännitteellä toimiva prosessori kuumeni ennen deliddaamista 93 asteiseksi Prime95-rasituksessa. Deliddaus ja indiumin korvaaminen Conductonaut-nestemetallilla riitti yksinään laskeaan lämpötiloja noin 8 – 9 asteella.
Hartung oli kuitenkin pistänyt merkille myös prosessorin fyysiset erot edeltävään sukupolveen nähden ja sieltä löytyi seuraava parannuksen kohde. Siinä missä Core i7-8700K:ssa orgaanisen alustan paksuus oli 0,87 mm, on Core i9-9900K:n alusta 1,15 millimetriä paksu. Tällä ei ole lämpötilojen kannalta merkitystä, mutta itse piisirun korkeudella on. Hartungin mittausten mukaan Core i7-8700K:n piisiru on 0,42 mm:n korkeudellaan alle puolet uuden i9-9900K:n 0,87 millimetrin korkeudesta. Itse transistorit ovat piisirun pohjalla, joten mitä korkeampi siru on, sitä pidempi matka lämmön on johduttava ennen kontaktia lämmönlevittäjään ja jäähdyttimeen.
Jostain syystä Hartung vaihtoi videossa testattavan prosessorin kesken kaiken Core i5-9600K -malliin, mutta koska se käyttää täysin samaa 8-ytimistä piisirua, pitäisi sen käyttäytyä lämpöjen suhteen vastaavaan tapaan vaikkakin lämmöntuotto on kahden käytöstä poistetun ytimen vuoksi jonkin verran pienempi. 5 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä Core i5-9600K:n lämpötila nousi juotetulla lämmönlevittäjällä 96,5 asteeseen ja delidattuna Conductonautilla päästiin 8 astetta alhaisempaan 88,5 asteeseen. Piisirua hiomalla 0,15 mm:n edestä lämpötila laski entisestään 84,7 asteeseen ja 0,20 millimetrin hionnalla 83 asteeseen.
Testien perusteella on siis turvallista sanoa, että Intelin paluu juotettuihin lämmönlevittäjiin ei mennyt niin kuin Strömsössä. Toistaiseksi on vain spekulaation varassa, miksi Intel on kasvattanut piisirun korkeutta yli kaksinkertaiseksi ja olisiko indiumkerros voinut olla nykyistä noin 0,5 millimetriä ohuempi. Mikäli piisirun korkeutta on kasvatettu juotoksen piiriin aiheuttaman jännitteen vuoksi, saattaa Intelin ratkaisu siirtyä takaisin juotettuihin lämmönl olla ainakin ylikellottavan loppukäyttäjän kannalta jopa entistä heikompi.
Anandtechin arvostelun mukaan tuo oli bingo!
"The PL2 value, or sustained power delivery, is what amounts to the turbo. This is the maximum sustainable power that the processor can take until we start to hit thermal issues. When a chip goes into a turbo mode, sometimes briefly, this is the part that is relied upon. The value of PL2 can be set by the system manufacturer, however Intel has its own recommended PL2 values.
In this case, for the new 9th Generation Core processors, Intel has set the PL2 value to 210W. This is essentially the power required to hit the peak turbo on all cores, such as 4.7 GHz on the eight-core Core i9-9900K. So users can completely forget the 95W TDP when it comes to cooling. If a user wants those peak frequencies, it’s time to invest in something capable and serious."
On mukana.
Niin kauan kuin komponenttien arvot on speksin sisällä, niin IR takaa mittauksille ±2% tarkkuuden.
Tarkkuus on vielä parempi, jos tarkka lämpötilaskaala missä virransyöttö toimii on tiedossa. Mallin voi optimoida joko -40°C – 100°C, 0°C -100°C tai 25°C – 75°C välille.
Tuossa on ohjaimen datalehti: https://www.infineon.com/dgdl/Infin…N.pdf?fileId=5546d462576f347501579c95d19772b5
Esim. osa AMD:n näytönohjaimista mittaa tehonkulutuksensa puhtaasti noiden ohjaimien telemetrialla.
Material (s = solid) (l=liquid)
Aluminum (s) 237
Brass (s) 110
Copper (s) 398
Gold (s) 315
Cast Iron (s) 55
Lead (s) 35.2
Silver (s) 427
Zinc (s) 113
Water (l) 0.58
Air (g) 0.024
Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat.
Olisi kiva tietää mitä Intel touhuaa.
Edustajat sanoo yhtä ja viralliset dokumentit toista.
AT:n Ianin saama vastaus:
Nimenomaan CFL-S prosessoreille kohdennetusta, ei julkisesta dokumentista:
Öyhm, sun kokemus vesijäähdyttelystä on selvästi = eiolee joten en tulisi pätemään :facepalm: Noi eri aineiden lämmönjohtavuudet ovat toki ihan oikein mutta kai tiesit että esimerkiksi niissä alumiinimöhkäleissä joita kutsutaan ilmajäähyiksi, käytetään kapillaari-ilmiön avulla liikkuvaa nestettä lämpöputkien kanssa mikä auttaa haihduttamaan sitä lämpöä pois. Lisäksi et voi arvioida lämmönsiirtokykyä pelkästään numeroilla kun kaikilla jäähyillä on monta muutakin tekijää kuten kontaktit sirun ja lämmönlevittäjän sekä lämmönlevittäjän ja jäähdyttimen pohjan välillä, ilmavirtaus, siilien koko ja malli, nestejäähyillä radipinta-ala ja noin n x 100 muutakin tekijää.
Lisäksi jätät tärkeimmän taas huomiotta: 7700K lämmöt käyvät samasta syystä korkeina kuin tämän 9900K:n. Ilman korkkausta (ja 9900K tapauksessa hiontaa) se lämpö ei yksinkertaisesti siirry sirulta pois tarpeeksi tehokkaasti – sillä ei ole mitään merkitystä minkälaista jäähyä yritetään käyttää.
Niin minkä?
Der8auer itse videolla kertoo että suurin ongelma lämpöjen kanssa on juuri pitkä matka ytimiltä jäähdyttimelle ja sen lämmön pois saaminen sieltä pieneltä alueelta. Voisitko siis opastaa minua, montaa muuta täällä ja vielä saksalaista huippuylikellottajaa? Me kaikki kun ollaan ymmärretty nyt jotain väärin. Sinulla on selvästi jotain tietoa mitä "minä en tajua".
Lämmönjohtavuudet:
Pii – 150
Indium – 80
Kupari 350-400
ja vasta sen jälkeen käytetty tahna/nestemetalli ja päälle asennettu jäähdytin. Tässä kohtaa jäähdyttimen vaikutus hetkelliseen lämpötilan muutokseen on todella pieni.
Ihan julkinen datasheet sanoo myös PL1 * 1,25:
https://www.intel.com/content/dam/w…heets/8th-gen-core-family-datasheet-vol-1.pdf
Sivu 103
Olen minä katsonut sen Sauerin videon eikä sinä ole mitään väärää. Sinä et nyt näytä tajuavan minkä eron se fyysinen koko aiheuttaa lämmöntasaajana. Se on ihan se ja sama kuinka monta välimatkaa siinä on, noiden kaikkien lämmöjohtavuus on satakertainen veteen nähden. Eikä kyse ole vain 9900K:n ongelmasta, vaan siitä määrästä watteja mikä sinne johdetaan. Sinä nyt tässä puhut banaaneista kun minä appelsiineista. Kun lämpö nousee koneessa nopeasti, niin se ei vaan ehdi johtumaan veteen, mikä aiheuttaa piikin, ennen kuin vesi ehtii sitä alkaa absorboimaan. Se johtuu siitä että veden lämmönjohtavuus on matala. Samassa ajassa se iso siili kyllä lämpenee kauttaaltaan, koska sen lämmönjohtavuus on hyvä. Optimaalinen ei se tilanne ole kummallekkaan.
Vesi taas on helvetin hyvä väline kuljettamaan lämpöä ja se on paras materiaali jäähdytykseen sen takia, että sen lämmittäminen yhdellä asteella vaatii tuhottomasti energiaa. Se vaan ei noissa piikeissä ehdi koskaan mukaan, kun lämmönjohtuvuus on heikkoa.
Minä en ole millään tavalla ottanut kantaa siihen kuinka paksu silikoonikerros 9900K:ssa on. Olen vain ottanut kantaa siihen että vesijäähyissä noi piikit voi olla todella tuntuvia.
Se on ihan se ja sama onko vastassa vesi kupari mikä hyvänsä, kun se piikkin aiheuttama lämpö ei ehdi johtumaan edes sinne asti sieltä ytimestä.
Lisäksi olet muutenkin väärässä.
150W/m-K on vielä turhan optimistinen lukema piirisirulle, koska lämmönjohtavuus muuttuu lämpötilan mukaan.
25°C = 142.7W/m-K
50°C = 138.5W/m-K
75°C = 128.0W/m-K
100°C = 117.5W/m-K
125°C = 107W/m-K
Juu.
Tuo ei julkinen dokkari on vielä "perftuning" nimellä markkinoitu, eli luulisi että se jos joku sisältäisi maininnan tuosta uudesta 210W rajasta :think:
Oikea termi mitä tässä nyt haetaan on lämpöimpedanssi ytimestä veteen tai ilmaan eikä suinkaan vain lämmönjohtavuus.
Tehoelektroniikan kanssa puuhailevalle aivan tuttu tilanne, taajuusmuuttajan suuret tehotransistoritkin voi kiihdytyksissä ja jarrutuksissa kuormittua suurimman sallitun lämpötilan lukemiin itse jäähdytyslevyn muuttamatta lämpötilaa astettakaan. Tehotiheydet ja piin huono lämmönjohtavuus vain aiheuttaa sen eikä sille voi mitään.
En ole kerennyt seuraamaan näitä ketjuja sen kummemmin, mutta ootko kerenny testaamaan eri lankkujen muistisignalointia vielä? Onko kuinka paljon parannusta muutenkaan muistiohjaimessa?
Ei ole kovin montaa emoa hollilla vielä, joten Genen ulkopuolelta en ole.
Olen tuunannut muistisignalointia Genellä viimeiset pari viikkoa ja sen perusteella muistiohjain on ainakin 9900K prossuissa todella vahva.
Maksimikellot on yksipuoleisilla kammoilla 4500MHz+ kieppeillä ja kaksipuoleisillakin 4133MHz+ tasoa. Taajuudet on sen verran korkeat, että osalla muistikammoista tulee jo
niiden käyttämä piirilevy vastaan, ja erot lopputuloksessa on jo niiden takia melko isot.
Gene on luonnollisesti 1 DPC emolevy, joten sillä saavutetut muistitaajuudet ei ole erityisen vertailukelpoisia 2 DPC emolevyihin verrattuna.
Nyt siis puhut siitä miten jatkuva lämpökuorma johtuu veteen? Ihan riittävän hyvin se johtuu, kokemusta on.
Sama piikki tulee ilman kanssa, koska se lämpöpiikki ei sieltä ytimestä pääse riittävän nopeasti pois.
Iso tornicooleri lämpeää kauttaaltaan lämpöputkien avulla. Vai meinaatko että lämpöputket on vain koristeita? Miksei meillä ole isoja täyskuparisia siilejä? No siksi ettei se lämpö johdu riittävän hyvin tai/ja kauas. Vesi taas tasaa sen lämmön todella tehokkaasti ja vesi pääsee käymään kierrossa hyvin lähellä sitä lämmön lähdettä. Blockeissa on mikrokanavia juuri siksi että maksimoidaan se lämmönjohtavuus kuparista veteen.
Ja me olemme kyseenalaistaneet sinun kannan. Voisitko nyt ystävällisesti kertoa jotain faktaa väitteillesi?
Itselläni on kuitenkin yli 600w kuorman edestä piilämmittimiä, enkä ole itse tuollaiseen "vesi ei ehdi mukaan" käytännössä koskaan törmännyt. Olen ollut myös aika aktiivinen tuolla vesijäähy-ketjussa, enkä muista että kukaan olisi tällaista teoriaa koskaan edes esittänyt.
Jos 210W lämpökuorma on sinun mielestä liikaa ja ettei sitä saa johdettua veteen riittävän tehokkaasti, tarkoittaisi se sitä että jatkuvalla 210W lämpökuormalla vesijäähdytys ei saisi pidettyä prossua alle 100 asteessa, vaikka vesi olisi 20 asteista.
Voin kertoa että 210W kuorma jäähtyy vedellä sekunnin tai 10 tuntia putkeen. Ihan riittävä lämmönjohtavuus vaikka 24/7 kuormalle.
Alle puolen sekunnin 210W kuormalle puolestaan riittäisi se kevyt kuparinen blocki ilman vettäkin. Ei sen lämpö kovin korkeaksi ehtisi nousta.
Niin ja mitä tällä tarkoitat? Sitäkö että vesijäähyissä pumppu pyörisi vain rasituksessa?
Tiedoksi vain että vesijäähyissä ei ole mitään termostaattia ohjailemassa kuinka paljon vettä pääsee kiertämään. En siis todellakaan ymmärrä tätä "vesi ei ehdi mukaan" kommenttiasi.
Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:
Tuossa
https://m.motonet.fi/fi/tuote/786549/Timanttiteroitin-alustalla
saattaisi toimia tuon kivesi hiontaan. Ehkä vaatii vielä 2000-3000 vesihiontaparin? Vesihiontapaperin purevuudesta piihin ei tietoa.
Toivottavasti teet meille ohjeet/videon kivesi ohentatamisesta/ modaamisesta, mikäli haluat kivesi riskeerata? Toivottavasti kuitenkin vasta testiesi jälkeen 🙂
Noista lämmöistä, koteloiden ritilöiden ilmanvastuksen vaikutus (hunajakenno/pelkkä reikä) lämpötilaan olisi myös kiinnostavaa tietoa.
Tuota se on, kun pusketaan artikkelia ja uutista aiheista ilman mitään taustatutkimusta/tietämystä. Alalla pitkään ollut ja insinööriksi lukenut on todennäköisesti hieman nohevampi, kuin nämä lähinnä viihteeksi videoita tekevät youtubettajat. Siitä propsit teillekin. Perus gameriä, kun ei kiinnosta muut kun suorituskykylukemat ja niitä seurataan sokeasti ilman mitään tietoa itse tuotteen toiminnasta.
*off topic warning*
Sinun ajatusmalli toimisi, jos vesi olisi "patsaana" jäähdytettävän kohteen päällä ja virtaus olisi nolla ja tällä vedellä siirettäisiin lämpö paikkaan X. CPU blocilla veden virtaus on jaettu pieniin kanaviin jolloin veden "paksuus" on pieni ja virtaus on erittäin turbulenttinen. Tällöin lämmön ei tarvitse johtua "paksun"- veden läpi, vaan vesimolekyylit vaihtavat aktiivisesti paikkaa ottaen lämpöä vastaan esimerksiki kuparista. Tällöin lämmönjohtavuus nesteessä näyttelee aika olematonta roolia Blokilla. Suurempi vaikutus on aineen ominaislämpökapasiteettilla virtaavassa nesteessä joka vedellä on aivan jotain muuta, kuin ilmalla (vert. ilmajäähdytys). Veden ominaislämpökapasiteetti on myös parempi, kuin kuparin tai alumiinin jonka takia, se on kaikissa jäähdytyskohteissa tyypillinen valinta (autot yms).
Esimerkiksi 1Kg vettä lämetäkseen 10 astetta tarvitsee se noin 11.6W tunnin ajan (11.6277Wh), kilo kupari samaan lämpötilanousuun tarvitsee taas vain 1.1W tunnin ajan (1.0666Wh). Eli samalla massalla vesi "tarvitsee" aineen yhtäsuurella lämpötilanousulla noin 10 kertaa suuremman energian, kuin esimerkiksi kupari.
Eli virtaava (+turbulenttinen) vesi kykenee vastaanottamaan lämpöä hyvin ja parhaan ominaislämpökapasiteettinsa asniosta kykenee sitomaan suuren määrän lämpötehoa.
Vastaavasti ilma on hyvä eriste (lämönjohtavuus erittäin huono), mutta ilmajäähyssä virtauksen ansiosta siirtää lämpöä "hyvin" pois.
*(anteeksi mahdolliset pinet asiavirheet, en ole fyysikko)
*off topic End*
Joo eiköhän tämä asia nyt tullut selväksi, jatketaan..
Itselleni jäi vain kovasti epäselväksi mitä minun piti tajuta:
Mutta joo, jatketaan. Sampsan ei tarvitse testailla asioita missä ei ole mitään järkeä. 🙂
Voimme siis varmaan odottaa että IO artikkelissa asiaa käsitellään ja käydään läpi näitä eri "skenaarioita" prossun käytön suhteen. Itse toivon kuvaajaa/testiä siitä miten prossu käyttäytyy pidemmän päälle rasitettaessa. Toki ne valmistajien bios asetukset taitaa aika paljon sanella miten käyttäytyy jos jäähy on muuten riittävä.
Onko muuten 8700K käytökseen tullut eroja sitten julkaisun? Eli rajoittaako uudemmat biosit menoa enemmän kuin ne mitkä oli julkaisussa?
Maximus X Heron julkaisubiosilla ainakin oli tuo MCE päällä vakiona. Seuraava tai sitä seuraava bios tuo oli vakiona disabled.
@Sampsa, ei löydy suoraan meidän töistä "lainattavaksi" tuollaisia 3M tuotteita, enkä löytänyt kenenkään toimittajan listoilta. Ei pysty auttamaan. 🙁
Ei pitäis olla jos PL1=95W. Eli mikä se oikea PL1 näille on? 168W jos johdetaan PL2:sta…..
PL1 on TDP, eli 95W.
PL1 on täysin epärelevantti lukema, jos PL2 on sitä korkeampi ja Tau on tarpeeksi iso.
Kannattaako näitä alkaa korkkailemaan? Aikaisemmin "ehkä", nyt "ei". Eli aika paljon enemmän työtä 9xxx sarjan korkkauksessa kuin aikaisemmissa. Kannattavaa vain hc kellotuksia varten, jolloin kannattaakin jo harkita piin hiontaa.
Joo ja korkkaamisella saavutettava hyöty kellotaajuuksissa on myös kyseenalainen. Toi sTIM on parempaa kuin tahna, joten se siirsi "maalitolppia" eteenpäin mikä mahdollisti intelin nostaa kellotaajuuksia. 8700K:lle 'hyvä normaali' ylikellotus korkattuna on 5Ghz, sen kulkee jotain 75-85% kivistä. 9900K:ssa on kaksi ydintä enemmän, ja jokainen revikkasaitti on saanu kellotettua ton jykevän jäähyn ryydittämänä 5.0 Ghz kaikilla ytimillä. Useimmat on saanu 5.1Ghz vakaaksi, lämpöjen tullessa silloin tai viimeistään 5.2Ghz kellotaajuudella vastaan.
Se mitä korkkauksella tässä saavutetaan, on vielä yksi steppi ton jälkeen. Eli saadaan se 100Mhz lisää headroomia lämpöjen osalta.
Käytännön esimerkki:
Korkkaamaton:
5.0Ghz 85'C, 5.1Ghz 90'C, 5.2Ghz 95'C
Korkattu:
5.0Ghz 80'C, 5.1Ghz 85'C, 5.2Ghz 90'C
Sitten voi vielä hioa silikoonista 0.2-0.4mm pois, ja saada 5-6'C lisää eli käytännössä taas "yhden stepin" taaksepäin lämpöjä, mahdollistaen yhtä steppiä kovemmat kellot.
Sitä voi jokainen miettiä että onko se 5.0 vs 5.2Ghz sit ton vaivan arvoista vai ei? GN tossa videolla demoaa aika hyvin sitä että siinä on iso työ. Helpommalla pääsee toki jos ostaa aftermarket IHS:n (ei tartte hioa IHS:ää), ja toisaalta vaikka skylake-shimmin lyö tohon coren päälle ja hioo silikonin sitä vasten ns. "tasohiontana".
Silti ihan jumalaton vaiva 200Mhz korkeampien kellojen takia :sbsmile:
Ja jo se 5GHz maksaa paljon lämmöntuotossa.
Ei tosiaan ole paluuta "wanhaan kunnon" Core 2 aikaan, kun neliytimiseltä vain laskettiin voltteja hitusen ja nostettiin kelloja 30%.
Se vain alkaa olla piin tie kuljettu sen verran loppuun, että siitä on otettava jo tehtaalla kaikki järkevä löysä irti.
Jep, se on selvä että tässä Intel on vetäny kellotaajuudet sitä seinää vasten missä voltti/kellotaajuus käyrä vetäsee ittensä pystysuoraksi lämpöjä vasten. Valmistustekniikan "seinä" vastassa. Sama mitä AMD:n 2700X:ssä, kyl sieltä voi ne parisataa megahertsiä tiristää vielä pihalle *JOS* kykenee jäähdyttämään ja *JOS* emolevyn VRM kestää 🙂
Onhan se selvä että tässä ollaan nyt puristettu 14nm ja Skylake-arkkitehtuurista ihan kaikki irti. 8 ydintä ja kellot saa 24/7 käyttöön 5 GHz ilma/AIO niin pakkohan se on hattua nostaa, tosin 10nm alkaisi ihan oikeasti olla tervetullut sillä seuraavaa Core-päivitystä voidaan joutua odottamaan tovi.
Näitä Intelin sekoiluja seuranneena tulee mieleen koska ostavat harvian ja siirtävät sen brändin alle nykyiset core prossut
Varmaan vasta sitten, kun prosessorien virrankulutus/lämmöntuotto yltää niiden sähkökiukaiden tasolle. Onhan tuonne useamman kilowatin tehoille vielä kuitenkin jonkin verran matkaa…
Ei oikeastaan. Intelin 28 core @5GHz…
Miätä ehmettiä. :btooth: No ainakin tämä vahvistaa sen mitä olen Anandtechin eräästä henkilöstä ajatellut jo vuosia: aivan pihalla on. Onneksi Suomessa on osaamista näistä asioista. :tup:
Miksi intel on kiuas ja amd ei ole vaikka ne vakioasetuksilla molemmat kuluttaa kuluttajakärkituotteilla saman sähkön joka muuttuu aika samalla tavalla lämmöksi?
Montas kilowattia se oikein kuluttaakaan?
Vähintään yhden varmasti, kun 18 ydintä 5,6 ghz taajuudella riitti kilowattiin 😀 Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE der8auerin käsittelyssä: Kilowatin raja rikki – io-tech.fi
2kW chillerillä sitä taidettiin jäähdyttää, siitäpä sen voi arvioida. Muistaakseni 1200-1500W oli valistuneimpien arvaus.
Ei vastaa edes minun 2kW bilteman halppisgrilliä, saati sitä harvian reilun tuplat vievää pikkukiuasta. Noh odotellaan nyt kuitenkin.
Niin, tuo ~1500W kulutus on chillerillä 5GHz. 7980XE kulutus nousee 600W->1kW 5Ghz->5.6GHz.
Samalla skaalalla pyyhkästääm tuolla 28corella nätisti 2500W luokkaan ja yli. Että kyllähän niitä pikkukiukaita alkaa olemaan jo siinä luokassa. Kaikkien saunaan ei tarvitse mahtua koko sukua sikaa myöten.
Ai 12V linjasta tulee 230V jännitelukemat? Mitä ehmettiä nyt taas, jos saa kysyä?
No onneks talvi on tulossa.
Eikähän sieltä tule 230v teholukemat pistorasialta. Yleensä ihan riittävä näissä, vaikka olisihan ne ampeerit mukava nähdä (savua).
Veikkaisin ite, että sieltä tulee 230v jännitelukemat 😉
korostin oleellisen.