Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin suomalaisten käyttöön tänään elokuun viimeisenä päivänä. Kyseisen sovelluksen tavoitteena on automatisoida tartuntaketjujen jäljittämistä ja siten mahdollisesti estää taudin laajamittaista toista aaltoa. Sovellus toimii niin Android- kuin myös iOS-laitteilla ja se on saatavilla valmistajien omilta kauppapaikoilta – AppStoresta ja Google Playsta.
Koronavilkku on maksuton sovellus, joka toimii puhelimen taustalla automaattisesti ja lupaa olla vaikuttamatta laitteen akunkestoon. Sovellus arpoo jokaiselle puhelimelle oman yksilöllisen tunnuskoodin, joka ei kuitenkaan sisällä minkäänlaisia tietoja itse puhelimesta tai käyttäjästä. Bluetooth-yhteyttä käyttämällä puhelin viestii toisten Koronavilkku-sovellusta käyttävien puhelinten kanssa jakaen toisilleen tuota yksilöllistä tunnuskoodia. Tiedot tallentuvat tilanteissa, joissa kaksi Koronavilkun puhelimeensa ladannutta käyttäjää viettävät alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan vähintään 15 minuuttia. Sovellus säilyttää nämä tunnuskoodit 21 vuorokauden ajan.
Jos Koronavilkun käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, annetaan hänelle sovellukseen avauskoodi. Tuon koodin syöttämällä laite ilmoittaa kaikille tallessa olleille tunnuskoodeille ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta. Ilmoituksen mukana ei ole henkilö- tai sijaintitietoja eikä tietoja mahdollisen tartunnan ajankohdasta, joten altistumisen lähdettä ei ilmoituksen perusteella ole mahdollista päätellä. Mahdollisesta tartunnasta ilmoituksen saaneille sovelluksesta tulee myös toimintaohjeet jatkoa varten.
Sovellus tallentaa ulkoisille palvelimille tiedon siitä, että sovellus on toiminnassa ja siitä, onko käyttäjä mahdollisesti altistunut tartunnalle. Palvelin sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoivat julkishallinnon toimijat.
Koronavilkku-jäljityssovellus on täysin vapaaehtoinen, mutta THL:n tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä miljoona käyttäjää. THL kuitenkin korostaa Koronavilkun olevan edelleen vain yksi lisätyökalu taudin jäljittämisessä ja käsityönä tehtävän jäljittämisen jatkuvan edelleen.
Lähteet: Koronavilkku, Yle
Edelleen on iha normaalia että majakat kuuluu kymmeniä metrejä vaikka olisi vähän näköestettä. Samoin monet yleiset BT laitteet.
Joidenkin laitteiden osalta halutaan lyhyt kantama ja niissä voi olla tehoa rajoitettu. Samoin joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla virransäästö syistä pienet tehot, tehoja voidaan säätää myös tilanteen mukaan laatu , virransäästö ym syistä. (käyttötilanne ja haettavissa tilanne voi olla eri)
Skannailitko vain koronavilkku majakoita, vai yleisesti kaikkea BT kamaa mitä kuuluu.
nRF Connect on tosiaan huomattavasti parempi softa jos noiden kanssa haluaa leikkiä. nRF Connect for Mobile – Apps on Google Play löytyy myös iPhonelle. Tuohon laittaa raw advertising data filtteriin 0x03036ffd niin näkee vain koronavilkun lähettämät majakat. Listassa näkyy sitten signaalin RSSI voimakkuus sekä millä intervallilla majakoita havaitaan ja nämä saa myös graafina.
Kuten jo aiemmin mainitsin BLE on speksattu 100 metrin kantamalle ja coded phytä käyttämällä jopa kilometriin asti. Käytännössä ei nyt tietenkään näihin asti päästä.
Laitoin nRF Connect for Mobileen filtteriksi 0x03036ffd, niin se ei enää löytänyt mitään laitteita. Filtterin kun jättää pois, niin silloin se löytää kolme laitetta. Yksi niistä on minun työpuhelin, jossa ainakin on KoronaVilkku asennettuna. Kyseessä on tosin Samsung Galaxy A40, joka ei ollut 11.9. jälkeen tarkistanut tietoja. KoronaVilkun avaamisen jälkeen puhelin haki tiedot mutta nRF Connect for Mobile ei sitä edelleenkään havainnut filtteri päällä.
Sulla on se tuossa toisella rivillä? Minulla löytää kyllä vaimon puhelimen ja näköjään ainakin yhden naapurinkin.
katso liitettä 445763
Kyllä, juurikin toisella rivillä. Ei näköjään löytänyt vaimon iPhoneakaan, jossa KoronaVilkku pelaa.
katso liitettä 445766
Just näin! Sit RSSI filtterin jos laittaa kohtaan -73dBm, niin näkee vain sellaiset koronavilkuttimet jotka voivat aiheuttaa altistumisen jos vaan oleskelette tarpeaksi pitkään samassa tilassa. Tota koronapakettien sisältämää kalibrointilukua se ei ota huomioon, mutta voitaneen olettaa että kalibroinnit on keskimäärin n. 0 ja siten siitä ei tälläisessä yleisluontoisessa kokeilussa kannata yrittää huomioida.
Jätä 0x alusta kun softa lisää sen itse.
Kävin juuri jkl postissa ja siellä reilu 10 henkeä yli 4m välein. Itse 4-20m päässä ihmisistä, puhelin kädessä niin kuin kaikilla joten tilanne ns. optimaalinen etäpoimintaan.
katso liitettä 445782
Kun liikuin ovesta ulos niin tilanne:
katso liitettä 445783
Yhdellä raksamiehellä oli selvästi vilkku päällä kun vieressä 2-5 metrin päässä tekivät jotain:
katso liitettä 445784
Ja mites se vilkku näitä tulkitsee:
katso liitettä 445780
Yli 60dBm osumat ei siis haittaisi pitkässäkään juoksussa. Postissa avarassa tilassa kaikilla luurit ns. optimaalisesti ja yli 5m päästä ei hälyttäisi kenestäkään.
Vieressä oleva kaveri 2m päässä taas olisi hälyn aihe jos oltaisiin oltu 15min, ihan kuten kehittäjät kertoivat…
Eli tällä kenttätestillä voidaan todeta vilkun toimivan hyvin, eikä mistään etäaltistuksista todellakaan hälytettäisi. Avoimessa tilassa luurit kädessä yli 6m etäisyydellä ei altistumista olisi tuon mukaan voinut tulla.
Sen sijaan lähellä olevakin oli tuon näkökulmasta kohtuu kaukana. Pitäisi olla samassa pöydässä luurit vierekkäin jotta päästäisiin noihin isoihin kertoimiin ja niinhän se tarkoitus onkin.
TLDR:
Vilkku hälyttelee vasta jos olet oikeasti altistunut. Mitään etäaltistumista ei todellakaan hälytellä.
Edit, jahs puhelimen boottaus palautti toiminnan.
Oliko muuten mikä puhelin kyseessä? Ainakin Xiaomi-käyttäjät ovat raportoineet, että vaatii bootin välillä.
P20 pro.
Xiomi luurissa laittaa automaattinen käynnistys täppä niin pelaa sen jälkeen ilman bootteja.
Vähän arvelinkin, että löytyy nelikosta OnePlus, Huawei, Samsung tai Xiaomi. Alla olevalta sivustolta saattaa löytyä vinkkiä ongelman ratkaisuun.
Vilkun tekijöiden julkaisema graafi ei kerro absoluuttista signaalinvoimakkutta vaan "vaimennuksen". On tosin epäloogista puhua vaimennuksesta yksikössä dBm, joten mitäköhän graafissa oikein esitetään. Jos kyse on todella vaimennuksesta, niin puuttuu referenssitaso. Löytääkö joku tämän laskennan vilkun julkisesta lähdekoodista?
THLfi/koronavilkku-android
github.com
Onko jossain kerrottu, että vilkku lähettäisi (aina) täysillä? Voihan olla, että kantamaa on yritetty rajata alentamalla systemaattisesti lähetystehoa. Lähetysteho ilmenee salatusta metadatasta. Millaisia lukemia skanneri antaa lähellä vilkkua, esim. 30-50cm? Millä etäisyydellä pääsee tuohon "naapuripöydän" 30 dBm tuntumaan?
73dBm "vaimennus" (3 pistettä) on se, mistä voi saada hälytyksen, jos ylittyy 15 min aika (6 pistettä) ja sattuu osumaan oireiden puhkeamisen aikaan +-2 pv (8 pistettä): 3*6*8=144>126. Onhan tuossa sinunkin graafissa keltainen ja sininen, jotka yleisesti ottaen on yli 73 dBm, eli niistä voisi vaikka lounastunnin aikana tulla potentiaalisia altistajia.
Vilkku ei määritä lähetystehoa, vaan noi paketit lähtee liikkeelle sen käyttikseen integroidun toiminnallisuuden kautta.
Lähteet?
Referenssitaso on 0dBm. Kyseessä on toi sama luku kuin mitä tolla nRF connectilla saa esille. THL:n twiitti voisi olla teknisempikin, mutta ne vastaa kyllä twitterissä jos kysyt jonkun hyvin artikuloidun tarkentavan kysymyksen.
Mistä ihmeestä keksit tuon vaimennuksen, se graafi on ihan vastaanotettu signaalinvoimakkuus.
Ja ne kaksi oli varmaankin kaksi lähintä ihmistä puhelimet kourassa. Matkaa se 4-6m ja ns "täydellinen" tila kuuluvuudelle. Jos tuota lähempänä on vartin niin sietääkin varoittaa altistuksesta. Mielestäni voisi olla vaikka hieman herkemmälläkin, mutta nykyasetuksilla vilkun varoitus on aika suoraan kunnon altistuminen. Eli jos vilkku varoittaa niin kyllä kannattaa hakeutua testiin, vaikkei oireita olisi. Softa/häly toimii siis oikein hyvin siihen mihin se on tarkoitettu. Ei se tietenkään voi kertoa oletko sairastunut, mutta kertoo kyllä jos olet altistunut ihan kunnolla.
https://blog.google/documents/70/Exposure_Notification_-_Bluetooth_Specification_v1.2.2.pdf
"Associated Encrypted Metadata (AEM) —A privacy preserving encrypted metadata that shall be used to carry protocol versioning and transmit (Tx) power for better distance approximation."
Jos majakat lähettävät kovin eri tehoilla, on siis mahdollista, että havaituista majakoista pystyy tunnistamaan altistuksen vasta purkamalla salauksen.
Näin olisi, jos tuossa graafissa lukisi otsikkona "Received signal strength", tmv. Nyt siinä kuitenkin lukee "Attenuation", joten joutuu arvailemaan, miten RSSI:stä saa vaimennusarvon.
… …
Tässäpä mielenkiintoista infoa, joka vähentänee arvailua:
Exposure Notifications BLE attenuations
developers.google.com
Ja tässä on laitekohtaiset arvot lähetysteholle ja RSSI-korjaukselle
https://developers.google.com/android/exposure-notifications/files/en-calibration-2020-08-12.csv
Esim. valtaosalle Samsungin puhelimia TX_power=-24 dBm ja Correction=5 dBm.
Jos mitattu RSSI=-73dBm, niin
Attenuation = -24 dBm – (-73 dBm + 5 dBm) = 44 dBm ?
Jotta päästäisiin vaimennuksessa 73 dBm, niin RSSI:n pitäisi olla -102 dBm (?!)
Vielä täydellisempää olisi puhelimet pöydällä. Kourakin voi olla vaimennin.
Aika pienellä teholla toi lähetetään jos on -24 dBm. Mutta kun kokeilin niin pojan puhelimesta majakan RSSI on noin -40 dBm kun puhelimet ovat kiinni tosiaan.
Referenssitaso on 0 dBm,RF tekniikassa 0 dBm tarkoittaa signaalia joka aiheuttaa 50 ohmin kuormaan 1mW tehon,
https://www.minicircuits.com/app/AN40-012.pdf
Altistut vähintään siinä koronatestin jonossa/tilassa jossa odotat että pääset testiin.
/offtopic
vaikka ideana hyvä niin ainakin itse(ja melko varmasti moni muukin) keksin monta muuttakin käyttöä tolle softalle.Itse en bt/nfc käytä enkä ole ikinä niitä pitänyt päällä,akku kuluu ainakin vanhemmissa puhelimissa liikaa.
En tiedä missä olet käynyt testissä, mutta kannattanee ntaa palautetta jos jossakin huonosti suunnitellut järjestelyt. Mitä itse kerran käynyt, ja puolison heittänyt pari kertaa, niin odottelu oli ulkona, ajat viiden minuutin välein, ja venailu tässä tapauksessa omassa autossa.
Lisäksi kuriositeettina näytteenottotuoli oli selvästi desinfioitu asiakkaiden välillä, niin ei tarvitse pintojakaan miettiä.
En tiedä mitä keksit.
Jos puhelin aktiivikäytössä, niin BT virrankulutus ei pitäisi olla ongelma 3G -> luureissa, eikä sitä myöten este käyttää tätä sovellusta, Tosin pitää sen luurin olla sen verran tuore että siihen ohjelman saa (+ muuten tuettu).
Jos jollain viikon metsäretkellä, ja virtapankit unohtu, niin silloin mobiilidata, ym pois ja virransäästö asetukset maksimiin, ja tappaa kaikki ärhäkät sovellukset.
Ehkä BT kulutus harha tullut siitä että Pientä merkitystä jos sitä käyttää esim streemaukseen, netinjakoon jne, silloinkoin pitäisi muistaa että noissa yhteyksissä mikä on BT osuus ja mikä muuta.
Lisäksi Bluetooth Classic nyt vain kuluttaa virtaa huomattavasti enemmän kuin Bluetooth LE.
Siksipä vaimennusta ei pitäisi, eikä oikeastaan edes voi ilmaista yksikössä dBm vaan dB. Siis näin
Jos mitattu RSSI=-73dBm, niin
Attenuation = -24 dBm – (-73 dBm + 5 dB) = 44 dB ?
Jotta päästäisiin vaimennuksessa 73 dB, niin RSSI:n pitäisi olla -102 dBm (?!)
Mikä tuossa -102 dBm:ssä ihmetyttää? Mun puhelin näkee nytkin laitteita joiden RSSI on -109 dBm.
dBm(illiwatt) on tehosuhde jossa referenssinä milliwatti. Vaimentuminen ilmaistaan negatiivisena arvona, mikä tässä on niin vaikeaa?
Aika heikosta signaalista on kyse. Omassa puhelimessa majakat lakkaavat kuulumasta yleensä jossain -95 dBm tienoilla. Mutta onnea heikosta signaalista, se on niin heikko, että siitä ei voi tulla altistushälytystä.
Googlen kuvaus vaimennuksen laskemisesta ei kyllä kovin hyvältä näytä vilkun toiminnan kannalta. Tai miten sen ottaa, ei aikakaan jää kontaktit löytymättä, kun jopa kerrostalojen ulkoseinien läpi näkyy kadulle lukuisia -80…-90 dBm vilkkuja. Nämä vastaavat vaimennuksena 50-60 dB tasoa, mikä voi rekisteröityä altistukseksi jo 10-15 minuutissa.
Ollaan aika etäällä luvatusta "2 metriä, 15 min"-altistuskriteeristä – vai teinkö jossain karkean laskuvirheen?
Jopa, kerrostaloja on monenlaisia, joissain seinä läpäisee paremmin kuin ikkuna, jossain toisessa ikkuna voi läpäistä hyvin, voi olla myös muita ns RF aukkoja.
Vapaassa tilassa ei tarvitse kauhean montaa metriä mennä kun suht tehokkaiden majakkojen kenttävoimakkuus alittaa -70dBm, pienitehoinen voi alittaa tuon jo metrin kahden välillä.
Vaikea sanoa, kun en hajua mitä olet laskenut.
Jos seinäntakaa -90dBm bt sinkku, niin vaikea siitä on altitusmista saati hälyä saada aikaan, tietenkin jos seinä on hyvin RF läpäisevä ja seinäntakaa tulee vahva sinkku. Siltikin, vaikka se seinässä olisi täysin rf läpinäkyvä reikä, ja jalkakaytävän vieressä, niin kuka siinä jaksaa jokin selffiekeppi tanassa päivästä päivään seistä ja odttaa että joku siihen reiän kohdalle jäisi pidemmäksi aikaan seisoskeleen ja olisi majakka , herkin tarunta vaihe ja myöhemmin syöttäisi koodin vilkkuun, ja siittä keppimies saisi hälyn.
No korona ei tuosta tartu, eli vaara lähinnä jotkin lihaskivut kyttäämisestä.
Sinulta näyttää menneen pari havaintoa ohi tuossa jokunen viesti ylempänä:
– Ensinnäkin graafi, jonka otsikkona on "Attenuation" ei esitä signaalinvoimakkuutta vaan vaimentumaa.
– Toiseksi, koronamajakat eivät lähetä 0dBm teholla vaan tyypillisesti jotain -20…-25 dBm Googlen dokumentaation mukaan
Exposure Notifications BLE attenuations
developers.google.com
– Google laskee vaimentuman kaavasta
Attenuation = TX_power – (RSSI_measured + RSSI_correction)
Niinpä…
… tyypillisillä parametreillä Tx=-24 dBm, RSSI-korjaus=5 dB saadaan vaimennukseksi 61dB RSSI:n ollessa -90 dBm. Tällä saa 4 etäisyyspistettä. Jos aika sattuu vilkun omistajan oireiden puhkeamisen ajankohtaan (8 pistettä), riittää jo 10-15 min oleskelu (4 pistettä kestosta) ylittämään kynnysarvon: 4*8*4 = 128 pistettä > 126 pistettä ja siitä tulee altistushälytys.
Ei hälytystä tietenkään tule, jos kadulla kävelee satunnaisen vilkun ohi, mutta vähänkään pidempi oleskelu samalla paikalla johtaa kontaktien tallentumiseen mahdollisena altistuksena.
Noista sinun etäisyyspiteistä en tiedä.
Mutta pointtini oli että vapaassa tilassa jonkin suht voimmakkaan majakka ei vaadi mahdottoman pitkää matkaa että alittaa -70dBm
Jos kerrostalon seinan takana menee jalkakäytävä niin se tyypillinen seinä vaimentaa sitä, rakenteesta riippuu kuinkapaljon.
Jotta sieltä jalkakäytävältä haluat koronavilkkualtistuksia niin voit siinä tönättää jokin puhelinselffikepin päässä, ehkä siihen kepien eteen joku tartunanlevittäjä herkimpään aikaan parkkeeraa pitkäksi aikaa ja hänellä on koronavilkkupuhelin esillä ja siihen se koodin päivän parin päästä naputtelee.
Onneksi se korona ei tartu siitä rf reijästä, joten muuta vaaraa ei ole kuin lihaskivut
Sitä en tiedä mistä noita tyypillisiä parametreja ja mittauksia nykäisit, enkä sitä seinää ym.
Jos "tyypillisillä" tarkoitat sitä että olet tuntemattoman seinän toiselle puolelle sijoittanut jonkin majakan ja sitten toiselta puolta jollain puhelimella mittaillut majakan singnaali voimakkuuksia, ja reiän löydettyä sitten kirjaillut muistiin, sen jälkeen olet sitten joillain "tyypillisillä" arvoilla tehnyt laskelmia.
Sen toki tiedän että vahva majakka voi kuulu joidenkin vanhojen liiketilojen ikkunoiden/seinän läpi aika vahvana, jos siinä miettii jotain ravintolaa missä terassi ja sisäpöydät vierekkäin ja siinä toisessa pöydässä altistus, niin joo vilkkuhäly voi tulla, se tuskin ongelma.
Jos työpisteesi on jokin tuontyyppinen paikka, niin jos koronavilkkusi antaa sinulle varoituksen, niin voit toki työpsiteestäsi kertoa lähetettä kirjoittavalle, voi sitä puhelintaki pitää niin että vähän vaimentaa sitä jalkakäytävä suuntaa.
Alkuperäisestä uutisesta:
Tosin tuohan on Androidin lista asiasta että tiedä pystyykö koronavilkku applikaationa edes hallitsemaan sitä.
OK. Altistumisilmoitus tiedoissa puhutaan 14 päivästä.
katso liitettä 447565
Juurihan tuossa yläpuolella kerron, mistä kaikki tulee.
Tällä ei ole merkitystä, koska altistus lasketaan vaimentuman perusteella. Tässä huomioidaan lähetysteho ja korjataan mitattua signaalinvoimakkuutta vielä mallikohtaisella tekijällä. Jos koronamajakka näkyy -70 dBm-tasolla, sen tulkitaan olevan varsin lähellä.
Oleellista on se, kuinka pitkälle BLE-majakka *saattaa* kuulua, eikä se, millä etäisyydellä majakan voi odottaa näkyvän luotettavasti. Luotettavan yhteyden ja varman toimimattomuuden välillä on laaja harmaa alue, jolla voi toimia tai sitten ei.
No sulla on nyt kaikki työkalut olemassa tuon jatkotestaamiseksi. Pari puhelinta vaan vilkuttelemaan ja sillä nRF connectilla lokitat signaalitehoja ulos ja excelillä laskeskelet suorituskykyä niin monessa testiskenaariossa kun vaan jaksat. Vielä ei ole yhdessäkään vertaisarvioidussa julkaisussa ollut moista artikkelia, joten nyt olisi saumat tehdä uraauurtavaa tutkimusta.
Totta, on tiedot todennäköisen vilkkualtistuksen arvioimiseksi. Itse asiassa ei tarvitse edes labrata useiden laitteiden kanssa, vaan riittää katsella mitä nRF connectilla näkyy missäkin. Tuossa ylempänä on pari kuvaa siitäkin, ja suunnilleen samanlaisia havaintoja olen itsekin tehnyt – ilman että olisi ollut suurempaa tungosta 2-metrin säteellä.
Tietenkin nämä on vain ohimeneviä havaintoja, mutta onhan näitä tilanteita, missä voi olla samassa paikassa tuon 10-15 minuuttia, mikä riittää vilkun aktivoitumiseen. Aktivoituminen on selvä virhe, kun olot on olleet sellaiset, että merkityksellistä altistumista ei ole voinut tapahtua. Jos ihminen välttelee aktiivisesti lähikontakteja, niin on jopa todennäköistä, että vilkkuhälytys on virhe.
Saatat muuten olla ihan oikeassa, että tuollaista tutkimusta ei ole julkaistu missään. Koko asiaa ei ole ilmeisesti juurikaan tutkittu. Siitä huolimatta ihmiset joutuvat de-facto karanteeniin vilkkuhälytyksen pohjalta – ilman mitään näyttöä siitä, että vilkku toimii edes osapuilleen oikein. Nyt näyttää siltä, että ei toimi.
Ja sit ne lähteet kehiin, kiitos. Kunnon oikealla analyysillä aiheesta.
Väitän että vilkku mahdollisine puutteineen silti tuottaa paremman osuvuuden koronatesteille kuin mitä sitä ennen ollaan saavutettu. Vilkun käyttöönoton jälkeen koronatestien osuvuus on jo n. viisinkertaistunut, vaikka kuvittelisi että syysflunssakausi nimenomaan heikentäisi osumistarkkuutta.
Todistustaakka härpäkkeen toimivuudesta on sillä, joka pistää härpäkkeen levitykseen. Juurihan yllä totesit, että asiaa ei ole edes tutkittu.
Esitäpä nyt sitten kunnollinen, uskottava näyttö väitteellesi. Ethän unohda, että korrelaatio ei osoita kausaalisuutta.
Empiirinen data osoittaa että vilkku ei tuota merkittävää määrää vääriä hälytyksiä. Jos tilanne olisi toinen niin siitä oltaisiin jo ilmoteltu uutisissa Suomessa tai jossain muussa maassa jossa vastaava systeemi on käytössä.
Eiköhän tästä tule joku uutinen hetken kuluttua kunhan vähän enemmän on tietoa kerätty. Valitettavasti koronatestiin meneviltä ei voida ilman lupaa kerätä ja julkaista tietoa siitä ovatko he hakeutuneet testiin vilkun takia vai eivät, joten testien kohdentuminen tartunnan saaneisiin on ainoa metriikka mitä me voidaan seurata.
Onko sinulla esittää kilpailevaa hypoteesia sille miksi testien kohdentuminen on nyt 400% parempaa kuin reilu kuukausi sitten?
Viite? Miten tätä voi tietää tai edes tutkia? Eihän vilkku anna mitään tietoa tilanteesta, jonka se on tulkinnut altistukseksi.
Kilpailevien hypoteesien tunnistaminen ja hylkääminen on osa prosessia, jolla vilkun toimivuus pitäisi osoittaa. Tarkoitatko kohdentumisella positiivisten osuutta testatuista? Mahtaisiko epidemian voimistuminen selittää? Ainakaan HUS-alueella mitään olennaista kasvua ei edes ole nähtävissä, ellei sitten halua nähdä heinäkuun alusta alkanutta tasaista kasvutrendiä.
Jos koronatestien kohdentuvuus heikentyisi koronavilkun käyttöönoton jälkeen, niin voitaisiin kuvitella että koronavilkku tuottaa liikaa virheellisiä altistumisia.
Todella kaukaa haettua. Eihän kaikkia vilkkuhälytyksen saaneita testata vaan testaamiselle täytyy olla syy kuten oireilu. Miten eliminoisit kaikki muut selittävät tekijät? Sen sijaan kaikkien hälytyksen saaneiden odotetaan jäävän kahden viikon karanteeniin. Hälytys myös leimaa ihmisen altistuneeksi. Väärällä vilkkuhälytyksellä on siis muitakin haittoja.
Mihin tämä "testien kohdentuminen on nyt 400% parempaa"-väite oikein perustui?
Kerro toki miten se sovellus leimaa altistuneeksi, kun se ei kenellekään muulle kuin käyttäjälle itselleen sitä altistumista kerro. Ja käyttäjästä itsestään riippuu mitä sillä altistumistiedolla sitten itse tekee.
Olisko nyt pikkuhiljaa aika lopettaa tuo olemassa olemattomien ongelmien keksiminen?
Ihan asiaan liittymättömästi voisikin pitkästä aikaa lukea Don Quixoten.
Ootko lukenu ton softan käyttöohjeet ja THL:n toimintaohjeet siihen liittyen? Tekstisi perusteella ei näin voi olettaa.
Väitteeni perustuu siihen samaan graafiin minkä tänne liitit. Olin siitä lukenut vain tekstireferaatin jossa tuo viisinkertainen kohdistuminen oli mainittu. Ensi kuun luku jos on korkeampi kuin tuo nykyinen, niin voitaneen olettaa että vilkulla on ainakin joku osavaikutus kehitykseen.
Typerää jeesustelua. Jos ei ihan täysi erakko ole, niin vilkun piippauksen joutuu käytännössä paljastamaan muille tai sitten on valehdeltava systemaattisesti.
Olen katsonut lähdekoodista, miten vilkku kehottaa "altistunutta" toimimaan. Ohje on jokseenkin sama kuin ulkomailta tuleville suositeltava omaehtoinen karanteeni.
Mistäköhän tekstistä on kyse, linkki?
Ei voi olettaa: vilkun tehosta ei ole tietoa eikä muita tekijöitä pysty sulkemaan pois.