Uutisoimme joulukuussa älypuhelinten kokonaistuotantomäärien laskeneen viime vuoden kolmannella neljänneksellä 11 prosenttia vuoden takaiseen nähden ja tuolloin markkinaosuuksia analysoinut TrendForce arvioi laskun jatkuvan vielä vuoden 2023 alunkin ajan. Nyt IDC (The International Data Coproration) on jakanut tietonsa vuoden 2022 viimeisen neljänneksen myynneistä ja ne tukevat TrendForcen odotuksia myyntien laskettua varsin selvästi.
Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä älypuhelintoimituksissa nähtiin IDC:n mukaan vielä TrendForcen kolmannella neljänneksellä ilmoitettua toimitusten laskua suurempi 18,3 prosentin lasku vuotta aiempaan nähden. Samalla myös koko vuoden puhelintoimitukset jäivät IDC:n arvion mukaan 11,3 prosenttia vuoden 2021 toimituksia alhaisemmiksi.
Vuoden viimeisen neljänneksen myydyin valmistaja oli Apple 24,1 prosentin osuudella, toiseksi myydyin Samsung 19,4 prosentin osuudella ja kolmanneksi ylsi Xiaomi 11 prosentin osuudella. Koko vuoden 2022 puhelintoimitusten ykköspaikkaa pitää Samsung 21,6 prosentin osuudella, toisena seuraa Apple 18,8 prosentin osuudella ja kolmantena on Xiaomi 12,7 prosentin osuudella.
Myös Suomen sisäisessä puhelinmyynnissä nähtiin toimitusmääräistä laskua kappalemääräisen myynnin laskettua 3,5 prosenttia. Samaan aikaan myytyjen puhelinten keskihinta kuitenkin nousi 12,9 prosenttia 357 eurosta 403 euroon, minkä myötä puhelinkaupan arvo nousi vuoden aikana 8,9 prosenttia.
Lähde: IDC, ArsTechnica, Gotech
Hyvä huomio. Uutiseen päivitetty myös Suomen lukemia.
Otsikosta luin, että puhelinmyynnit laski, mut kyseessä olikin puhelinten myynti 🙁
Totta, otsikko näyttää viittaavan puhelinmyyntiin
Otsikkoa selkeytetty.
Tosin ehkä tätä selittää se, että hinnannousu on käytännössä euro-alueen ongelma, ja jenkit on päämarkkina-alue. Ja päätellen siitä, että myös Samsung on kasvanut niin varmaan oma tekijänsä on Kiinan markkinan heikko kehitys, josta noiden kiinamerkkien myynneistä tulee aika merkittävä osa kotimaasta, varsinkin kun tarkastellaan kappale- eikä valuuttamääräisiä myyntejä.
Apple tosiaan kasvatti markkinaosuuttaan Q4:llä suhteessa viime vuoteen, kuten myös Samsung, mutta molemmat toimittivat vähemmän puhelimia. Muilla lasku on vain ollut vielä rajumpaa, niin Applen ja Samsungin markkinaosuus kasvoi. Tai no Oppo kykeni kasvattamaan osuuttaan hieman 0,2%-yksilöllä. Erityisesti Xiaomi tuli rajusti alaspäin.
Ei ole ainakaan vielä tullut mitään järkisyytä päivittää Oneplus 6t:stä.
No itselle ei noi uudet tarjoa juurikaan mitään uutta parempaa suhteessa hintaan niin miksi päivittää 30 Pro:ta uuteen.
Samalla linjalla Topsu7:n kanssa. Oneplus 6 rokkaa vielä ihan täydellisesti. Niin kauan kun uusissa puhelimissa ei ole mitään innovaatiota (ei, enemmän kameroita ei ole innovaatiota) niin minä pysyn tässä luurissa.
Jos ei puhelimilla pelaa niin minkä ihmeen takia tarvii uusia puhelin näinä päivinä ?
Ei ihme että myynti laskenut kun monella valmistajalla määrä on korvannut laadun.
Onhan siellä monta uutta tärkeää ominaisuutta:
– USB 3.2: 10 Gbps sijaan 20 Gbps linkkinopeus kaapelilla
– Bluetooth 5.2/3: ISOC, LEPC ja EATT, Periodic Advertising, Encryption Key Size Control, Channel Classification
– Wifi 6e: tukiasemien 2,4 ja 5 GHz voivat olla täynnä, joten 6 GHz auttaa
– UFS 4.0: tuplaa lukunopeuden tasolle 4,2 GB/s
– alle 1 TB massamuisti ja 12 GB RAM voi haitata isoimpien ohjelmien käyttöä
– Gorilla Glass Victus+/2 kestää paremmin käyttöä
– sisäänrakennettu Android 13 säästää aikaa päivityksessä
Kaikenlaista sitä on. Tälläiseen: Spotify, netflix, whatsapp, chrome, gmail, soittelu käyttöön nuista ei mistään ole mitään hyötyä paitsi Gorilla Glassista jos sattuu luuri tippumaan.
Sarkasmitagi unohtui. Siis onhan noissa kaikenlaista, mutta merkitys hieman laimenee siitä, että tuskin puhelimen ohella uusii koko laitekantaa saman tien. Esim. erilaisia streamer-soittimia turha uusia jos ei edes tule äänenlaadullisia parannuksia. Wifi 6:llakin saa periaatteessa 9,6 kertaa nopeampia vauhteja kuin mitä tyypillisesti nopein kotiin toimitettava kuitu tukee (tai vaikka huomioisi käytännöllisen wifi-nopeuden, ei silti Wifi 6 monella muodostu pullonkaulaksi – osalla on vielä reitittimetkin Wifi 4 tai 5 -tasoa).
Ostovoima laskee niin elektroniikan osto ja kaiken muunkin ostot laskee samalla. Nyt ollaan jo 10% inflaatiossa. Palkat ei nouse…
Foldi on tuollaiseen käyttöön aika uuden ulottuvuuden tarjoava laite.
Puhelinmyynnithän elävät nykyisin lähinnä "suunnitellulla vanhentumisella", koska akkuja ei voi itse vaihtaa eivätkä valmistajat toimita enää päivityksiä. Normikännyjen tehothan ovat riittäneet vaivatta kaikkeen normikäyttöön jo 2017-18 tienoilta. Siis jos et ole omaa naamaasi 24/7 kuvaava iNfLuEnCeR
Kestävämpään suuntaan.
Kyllähän tuossa pallo kiittää jos tätä turhaa kulutusjuhlaa saa vähennettyä. Parin tai jopa useamman vuoden takaiset lippulaivat, olettaen että edeleen päivitykset juoksee, ovat edelleen niin hyvää kamaa, ettei mitään pakkopäivitystä ole uuteen.
Eriasia on sitten parin satkun perus kinuskit, joilla päivitykset lakanneet ja varmaan luuritkin on aika tahmaisia ja kamerat heikot.
Luuripuolella voisi olla myös pitkät päivitykset tervetullut lisä, aivan kuten PC maailmassakin rauta vanhenee, mutta Windows asentuu kiltisti, varsinkin kun topend älypuhelin maksaa helposti tonnin enenmmän kuin perus läppäri, ja sen läppärin Windows 11/12/++ tuki voi yltää parikytvuotta.
Jos katoit tuota puhelinten tilastoa, niin rahaa on pistetty aiempaa enemmän euromääräisesti. Kaiken elektroniikan osalta oli pieni lasku. Tulon oli noin myös lopputuoden osalta. Tietty lama iskee pienellä viiveellä, kun esim. BF:n alla veronpalautuksia saadaan edelliseltä vuodelta.
Tämä pätee vain Suomessa, kun määrällisesti myynnin lasku ei ollut yhtä suurta kuin globaalisti (-11,3% vs. -3,5%). Keskihinnan nousu riitti kompensoimaan pudotuksen Suomessa. Globaalisti myyntiä oli peräti 50 miljardia vähemmän kuin vuonna 2021.
Erinomaista muutoksessa on kuitenkin, että laitteita ei uusita samaan tahtiin kuin ennen. IDC:n mukaan laitteita käytetään yli 3 vuotta ja valmistajat tukevat puhelimia nykyään myös pidempään. Suomessa vaihtoväli on muistaakseni ollut alle 3 vuotta keskimääräisesti.
Niin se lienee keskimäärin. Veikkaan että isompi hintakin selittää asiaa. Samalla tulotasolla vaihtaa 400 euron puhelinta 3 kertaa samassa ajassa kuin 300 euron puhelinta 4 kertaa. Tavallaan hyvä että vaihtoväli harvenee, mutta toisaalta kallistuvat puhelimet ovat myös ongelma monella tapaa.
Vähän harmittaa, että Gotech:kin julkaisee nykyisin vain noita suppeampia tilastoja, jos vertaa aiempiin vuosiin. Asiaa valottaisi enemmän, jos näkisi vielä tuotesegmentittäin ja mitkä menevät yrityskäyttöön jne. Lisäksi noissa tilastoissa ei tietääkseni näy ulkomailta ostetut, esim. kiinapuhelimet. Ostin joskus ekan Oneplussankin ulkomailta kuten pari myöhempää, joten tällaiset eivät näy suomalaisten liikkeiden tilastoissa. Ehkä tämä kehitys on hiukan laantunut.
Mutta jos ihan karkeasti katsoo lukuja, Gotechin mukaan suomalaiset ostivat 2021 2,71 milj. puhelinta vuodessa (+ ostot ulkomailta). Väkiluku oli 5,541 miljoonaa. Laskennallisesti jokainen suomalainen sai uuden puhelimen kahden vuoden ja 2 viikon välein. Sitten kun huomioidaan puhelittomat (esim. alle 5-vuotiaat, ~250t, ja laitoshoidossa olevat semivihannekset vanhukset jne. – jopa 16-74-vuotiaista 4%:lla ei ole puhelinta) ja tyhmä/feature-puhelimia laitteen hajoamispisteeseen käyttävät, älypuhelimia harrastavilla vaihtoväli on selvästi alle 2 vuotta (valistunut arvio luokkaa vuosi ja 8-9 kk). Edelleen jos jakaa ostajakuntaa teknologisesti aktiivisiin, huomaa että osalla on vaihtotahti lähemmäs kerran vuodessa ja osalla vähintään kolme. Työpuhelimet vääristävät myös tätä, mutta minusta olisi ihan hyvä kehitys luonnonvarojen kannalta, jos ohjattaisiin yhdistämään puhelimen roolit. Laskennallisesti haittojen kannalta esim. kahta puhelinta kantavien pitäisi käyttää tupla-aika puhelimiaan.
"Viime vuonna Samsungin yli 1 000 euroa maksavien älypuhelinten myynti kasvoi Suomessa kolmanneksen. Toiseksi kalleimmassa hintaluokassa eli 600–1 000 euron puhelimissa kasvua syntyi jopa 58 prosenttia."
"”Suomessa älypuhelinten keskihinta on noin 450 euroa, kun muissa Pohjoismaissa se on yli 700 euroa. Suomessa lähtökohtaisesti on kelvannut sellainen peruslaite”, Engblom sanoo."
"Viime vuonna suomalaisten ostamien älypuhelinten keskihinta oli loka–joulukuussa 473 euroa, kun vuotta aiemmin keskihinta oli 441 euroa, ilmenee markkinatutkimusyhtiö Gfk:n kokoamista tiedoista. Ruotsissa keskihinta oli viime vuoden lopulla 801 euroa, kun vuotta aiemmin keskihinta oli 766 euroa."
"Nyt tammikuussa yli 1 300 euron älypuhelinten myynti DNA:lla liki nelinkertaistui vuodentakaiseen nähden."
Eli ilmeisesti tuossa Gotechin tilastossa hintoja laskee se, että ei-älypuhelimet niputettu mukaan.
Suomen ja Ruotsin eroa varmaan selittää aika paljon, että iPhoneilla on paljon suurempi markkina-osuus Ruotsissa kuin Suomessa. Itse asiassa luvut menee liki päinvastoin Suomeen nähden. Varmaan Nokiasta ollut aikanaan helpompi siirtyä Androidiin kuin iPhoneen.
Sitä jäin myös pohtimaan, että missä määrin myyntihinnoissa näkyy kuluttajien todelliset hinnat. Esim. Samsungia myytiin viime vuonna hurjilla kampanjoilla pitkin vuotta. 899€ listahinnalla myytävää S22 mallia sai heti julkaisussa 699€ alehinnalla, mistä sai vielä 150€ pois viemällä vaihdoissa arvottoman vanhan puhelimen. Osa sai siihen vielä 220€ arvoiset kuulokkeet päälle. Jos kuulokkeet sai myytyä pois, niin puhelimen listahinnasta lähti helposti puolet pois. Vastaavia tarjouksia oli tosiaan useampia vuoden aikana.
Mihin hintaan vastaavia on saanut aiemmin?
2019 maksoin 300e.