Korealainen Samsung aikoo lopettaa älykellojen hyödyntämän Tizen-käyttöjärjestelmänsä tuen vuoden 2025 aikana. Tizen on ollut Samsungin Galaxy Watch -älykelloissa vuoden 2020 Watch3-mallistoon saakka ja myös sporttiseen elämäntyyliin markkinoidut Watch Active- ja Active 2 -mallit hyödyntävät sitä. Watch4-mallistosta eteenpäin Samsungin älykelloissa on ollut käytössä Googlen Wear OS -käyttöjärjestelmä.
Tizenin tuki loppuu portaittain, sillä jo kuluvan vuoden syyskuussa mahdollisuus ladata älykelloihin maksullisia Tizen-sovelluksia poistuu. Lopullinen naula arkkuun ajoittuu ensi vuoden toukokuulle, kun myös ilmaissovellusten saatavuus Tizenille loppuu. Ennen tuen päättymistä ostetut ja ladatut sovellukset toki toimivat älykelloissa entiseen tapaan. Watch3-mallisto sai viimeisimmän päivityksensä puoli vuotta sitten joulukuussa.
Lähde: GSMArena
Oli ihan hauska oli lukea vanha uutinen Tizenistä. Kun taustalla oli Intelin ja Samsungin kaltaiset jättiläiset, niin käyttöjärjestelmälle olisi voinut odottaa pidempääkin ikää. Mutta jos se ei onnistunut Nokian ja Intelin toimesta, niin eipä tuo kaksikko sen kummempi ollut.
Ei tuo Sailfish voi kovin monta vuotta enää olla pystyssä, ei ihmiset ole tottuneet maksamaan kuukausimaksua jolla käytännössä ei saa mitään. Mahtaako kiinalaiset vuorostaan ostaa kayttäjärjestelmän sen jälkeen.
Televisiossa taitaa kehitys olla huomattavasti hitaampaa kuin puhelimissa ja kelloissa, joten siellä ei joka vuosi tarvitse uutta käyttöjärjestelmää esitellä.
Mutuilen toki, että viimeistään 2030luvulla samsung lopettaa televisio käyttiksenkin kehityksen, koska google hoitaa senkin.
Sinänsä iso harmi, että kilpailu vähenee. Android ei ole enää kevyimmästä päästä käyttiksiä. Vaikka puhelimet ovatkin jo aika tehokkaita, älykelloissa olisi kiva jos voisi minimoida resurssitarpeen tietyllä tehotasolla. Edelleen kellot jakautuvat kahteen kategoriaan – on "täysiä" älykelloja, joissa on jompi kumpi isoista käyttiksistä ja sitten kevyet vaihtoehdot. Kevyissä puuttuu (lähes) kaikki integraatio, mutta akkukesto ja resurssitarve voi olla hyväkin.w
Tällä alustojen kilpailussa korostuu palvelujen ja äppien integraatio. Vaikka saisi tehtyä älykellon, jossa on Ryzen 9950X:n tehot, 128 gigaa muistia, 100 teratavua levytilaa ja kuukausi akkukestoa, porukka mieluummin esim. striimaa musiikit pilvestä vaikka sitä kautta menetettäisiin 99% akkukestosta ja muista resursseista.
Hyvin sanottu, tämähän on se dilemma, että insinööri ei ole myyjä ja maailman teknisesti paras tuote ei monesti voita kilpailua.
Windows Phone 10:n kauppapaikka taitaa olla vieläkin toiminnassa, vaikka tuki loppunut ajat sitten.
Tästä tuli mieleen että mitä rajapintoja sovellukset käyttää, eli onko alustoissa jotain omia pilvipalvelurajapintoja, vai meneekö kaikki muuallakkin käytössä olevien tai sovellusten/palveluntarjoajien omien kautta. Jolloin seuraava ongelma piste on sitten se jos sovellusten tarjoajat lopettaa tuen jos sovellus tarvii toimiakseen tukea.
Entä jos laitteen nollaa, niin ladattavia sovelluksia ei saa, mutta saako laitteen muuten käyttöön ?
Se kuinkamoni edes pääsee noin pitkälle ennenkuin laitteen fyysinen elinkaari tulee päätökseen. riippuu vähän kuinka myöhään viimeisiä varastojen häntiä myyty.
Toivottavasti ei kestä noin kauaa, Google TV niin loistava (=paras) käyttis että kannattaisi Samsungin siirtyä Googleen televisioissakin.
Olisi erittäin tärkeää kuluttajien kannalta ettei siirtyisi. Siis tärkeää että Samsung pärjäisi kilpailussa ilman Googlea.
Varsinkin Suomessa Googlen asema on niin kova ettei toivo että vie olohuoneiden pää näytötkin itselleen.
Se nyt vain sattuu olemaan käytännöllisin ja monipuolisin käyttis jos TV:llä katsoo ja tekee muutakin kuin perus televisiokanavia, mutta onneksi on erilliset Google TV-boksit.
Ite en ole pitänyt sitä mitenkään erikoisena. Kyllähän noi striimi appit toimii LGllä ja Samsungin TVllä ihan hyvin.
Parempi ettei joka elämän asiasta tarttis Googlelle dataa lahjoittaa.
Kun Samsung hyppäsi Googlen kelkkaan, siirty siis Google Wear OS , niin Samsung toi siihen omaa juttua, siitä ehkä tuo kokemus.
Sitä ennen olivat erillisia, Wear OS on Googlen, (Android) , Tizen Samsungin, ja siinä kaukaista pohjaa enemminkin Intel, Nokia, Linux, Maemo, Meego nimiin. (kasa muita nimiä)
Telkkareissa ei yleensä ole muuta vikaa kuin se, että ne järjestelmäpiirit on ihan liian tuhnuja. Jokainen napinpainallus, oli se sitten TV-kanavan vaihto tai kotiruudun avaaminen saatikka jonkun appsin kuten Netflixin avaaminen kestää ihan tolkuttoman kauan rekisteröityä ja tulla valmiiksi. Monesti tulee painettua komentoa useampaan kertaan kun luulee että kaukosäädin vain temppuili tai oli huonossa asennossa ja sitten hyppääkin esim. useamman kanavan yli.
Juu vähän huonosti sanoin. UI todella samankaltainen ja Samsung on saanut Wear OS:n nykyulkonäköön vaikuttaa paljon.
Vai olisiko kuitenkin softassa vikaa? Ihan halvimmissa 300 euron Android-telkuissakin on tyypillisesti Mediatekin quad-core ja 2 GB muistia tai enemmän. Löytyi mainintoja että jo 4 vuotta sitten oli tällaista. Paljon nopeampikin on. Esim. googletin että 2022 Sony Bravia X90S (XR Processor) sisälsi jo 4xARM Cortex-A73@ 1800MHz, Mali-G52 jne.
Olen ajanut joskus Kodia esim. Raspberry Pi B:llä. Kodissa oli videosoitin, musasoitin ja DVB-klientti muun muassa. 1-core ARM11 (ei edes ARMv7), 512 MB RAM ja surkean hidas SD-kortti (tyyliin 4 MB/s). Alkuperäinen RPi oli hiukan laginen, mutta silti nopeampi kuin vuonna 2013 oma Sonyn äly-tv, jossa oli dual-core 1 GHz ARMv7 sisällä. RPi 2 oli jo nopeampi kuin monet sisäänrakennetut älytv:t. RPi 2 olikin sitten jo 4 x Cortex A7 @ 0,9 GHz. Tuo ylempi esimerkin Sony on 4 x Cortex A-73 @ 1,8 GHz.