Parhaiten kiintolevyistään tunnettu Seagate on tehnyt uuden, kenties yllättävänkin aluevaltauksen. Yhtiö on julkaissut ensimmäiset omat RISC-V-ytimensä.
Seagaten tallennusratkaisujen tarpeisiin optimoidut RISC-V-ytimet ovat vuosia RISC-V Internationalin kanssa jatkuneen yhteistyön tulos. Yhtiön ytimistä tehokkaampi on ehditty jo tuotteistaa valmiiksi piiriksi, jota on demonstroitu yhtiön kiintolevyohjaimena. Heikompitehoinen mutta selvästi pinta-alaltaan pienempi ydin on vielä viimeisiä silauksia vajaa ennen varsinaista valmistusta.
RISC-V-arkkitehtuurin sisäänrakennettujen turvaominaisuuksien kehutaan parantavan nykyisten kiintolevyjen luotettavuutta ja turvallisuutta eri käyttöympäristöissä. Pinta-alaoptimoitu pienempi ydin tulee olemaan laajasti konfiguroitavissa eri tarpeisiin ja se soveltuu parhaiten avustaviin ja taustatehtäviin sekä uuden sukupolven kryptografian vaatimiin toimiin.
Tehokkaamman ytimen kerrotaan puolestaan tarjoavan nykytarjontaan nähden kolminkertaista suorituskykyä kiintolevyohjaimen reaaliaikaisissa tehtävissä. Lisätehoa aiotaan hyödyntää esimerkiksi lukupäiden tarkkuuden parantamisessa entisestään, mikä on yksi välietapeista matkalla yhtiön tavoitteeseen eli yli 50 teratavun kiintolevyyn vuoteen 2026 mennessä.
Lähteet: Seagate, Tom’s Hardware
Olen kummastellut tuota siikakeittimen multi actuator himmeliä. Voi olla että ymmärrys vaan ei riitä mutta pidät tuota pölhönä.
Kaksi aktuaatoria on ajatuksena loistava, sitten pieraistaan koko homman järkevä idea pistämällä nuo varret päälekkäin jolloin molemma EIVÄT pääse käsiksi kaikkiin levypintoihin.
Vähän on tullut pohdiskeltua koko kovalevyn tulevaisuutta ja onpa siitä poikinut ideantapainen.
Miksi noita aktuaatoreita ole enempiä ja vieläpä sijoiteltuna ympäri levyä, tietenkin 3,5″ koteloon ei kiekon lisäksi tahdo mahtua kuin tuo yksi mutta miksi kovalevyjä edes yritetään tehdä 3.5″, kovalevyn tarve peruspetterillä alkaa pikkuhiljaa katoamaan ssd tieltä.
Mitäs jos siirrytään 5 1/4″? Asemman jokaiseen kulmaan yksi aktuaatori jolloin x4 hakuaika joka riitäisi hyvin lisäämään levyn luku ja kirjoitusominaisuuksia kun isompi kiekko joka tapauksessa joutuisi pyörimään hitaamin.
4 lukupäätä voisiva jakaa työtaakka, tilanteessa jossa jatkuvasti levylle tulisi kirjoittaa mutta vain yhden lukupään tarvitseman määrän verran niin toinen lukupää voisi varmistaa kirjoituksen kun jäljellä olevat kaksi palvelisivat levyn muita kyselyjä, ei tarvitsisi heilutta sitä yhtä näiden kaikkien perässä.
Mahtuisi sekä isompi ja korkeampi kiekkopino sisään.
Helposti 100 Teranen asemma, luultavasti enemmän, paljon.
Erinnomainen puoli kylmä datavarasto jota kuitenkin tulisi tarvittaessa lukea ja kirjoittaa yhtä aikaa.
Vaikka massivisen turvakamera kolonan tallennukseen. Raideissa rikkoontuneen olisi x4 kirjoitus tai hitaammin kun osa lukupäistä palvelee jo kyselyitä uudelta levyltä vaikka hopeointi kesken.
Juurikin tuo syy… kukaan ei halua 5 1/4 levyjä. 3.5 kysyntääkin on aika laimeaa ja enemmän ilmeisesti olisi kysyntää 2.5 ja muille läppärikokoluikan levyille. Vaikka lienee läppäreissäkin aika ajanut ohi ja ssd levyt on kaikissa.
Mutta luulen siis että 5 1/4 levyä ei kysytä yhtään. Natsitkin taitaa olla puhtaasti ssd tai 3.5 tuumaisia. Siksi sinne.
Eli tilakysymys tulee vastaan noissa 3.5 :ssa ja muutenkin pyritään pitämään hinta matalana, johon eri puolille levyä ripotellut lukupäät eivät sovellu.
Jos ssd levyjä ei olisi olemassa tilanne saattaisi olla toinen… tai sitten ei siinäkään tapauksessa.
Sellainen täytyisi luoda.
Näkisin etuina sen että varsinaista uutta teknologiaa tätä varten ei tarvita, no ehkä useamman lukupään loogiselle osuudelle tarvitaan protokolla propellihattuilua.
Enemmän teratavuja per portti, eli vähemmän ohjaimia. Ehkä jopa pieni virransäästö per teratavu.
Peta luokan tilaa täystornikoteloon. Todella isossa mittakaavassa vähemmän henkilökuntaa per ylläpidetty teratavu (peta olis varmaan tässäkokoluokassa pare).
Pari tuollaista raidi1 kelpais ihan kotikoneeseen tai nassiin. Nojoo tää on enempi "mää tahdon" kuin todellista tarvetta.
Toki uutta muutakin pitäisi ympärille luoda, räkkiä ja valmistulinjaa.
Voi olla että i/o ottaisi takapakkia tosin tuollaisen edessä jokatapauksessa olisi kakkua.
Sitä en osaa sanoa että ylittävätkö hyödyt vastaan haitat, mutuillen luultavasti tosin ajan kanssa.
Se että onko se riskien arvoista…
Onhan näitä kokeiluja ollut. Itselläkin käynyt koneessa:
Quantum Bigfoot – Wikipedia
en.wikipedia.org
Ongelmana noissa on se että isoa kiekkoa kun pyöritellään kovemmalla vauhdilla niin pitää olla aika tarkkaa touhua siellä reunamilla.
Joku hidas backup voisi olla järkevä.
3 1/2:n tuuman levyt on pöytäkoneissa oikein hyviä datan varastointiin. Flash muisti ei sovellu varastoinitiin, se kun on todella huono säilyttämään dataa pidampään.. Muutenkin flash muistit ovat hajotessaan huomattavasti mekaanista muistia pahempi katastrofi.
SSD on oikein hyvä käyttikselle ja ohjelmille, mutta datan säilytykseen huono, eikä tilanne suinkaan ole parantumassa kuluttajalaitteissa.
Bigfootilla tais kierrosnopeudet hyrräillä max 2000rpm, en tähän ideani enempiä edes yrittäisi.
Bigfootin markkinoinnissa käytettiin juuri tuota kovempaa vauhtia laidalla kompensoimaan hakuaikojen heikkoutta.
Joskus ollut käytettynä varastolevynä hetken aikaa.
Suuri este nopeille kierroksille on materiaalien viruminen, isompaa on muuten helpompaa rakentaa.
Jonkinlaisen assosiaation tälle saa vaikka youtubista kattomalla cd levyjen räjäyttelyä hidastettuna, ennen napsahdusta levypinta on haitarilla.
Virjumiseen estoon on ehdoteltu lasin käyttöä, ei mitään havaintoja onko päässyt ehdotuksesta eteenpäin.
Eihän tuo ole ongelma. Tarpeista riippuen valitaan sopiva ratkaisu.
Jos host ei osaa / ei haluta investoida softaan niin levyohjain vaan stripettää kirjoitukset ja luvut kuten vaikkapa RAID0. Eli kun kirjoitat dadaa niin pilkotaan minimi blockki kahteen puolikkaaseen ja kirjoitetaan puolet ja puolet eri osaan platteri stäkkiä.
Vaihtoehtoisesti voidaan toki lukea ja kirjoittaa ns. kahdelta levyltä kun platteristäkissä on kaksi omavaraista osaa. Tuo sitten on vähän hankalampi hyödyntää ja vaati joko partitiointia oikein tai hostin pitää ymmärtää levyn rakenne ja hyödyntää sitä softalla (mielummin toki fs:llä). Mikä on mm. tehokkain tapa hyödyntää SMR levyä.
Ensimmäinen esimerkki sopii kotikäyttöön, nostaa siirtonopeutta mutta ei anna mitään seek time etua. Jälkimmäinen sopii sitten serveri ympäristöihin joihin on vara kirjoitella niitä softia tai pähkäillä partitoiden kanssa kuten ennen tietokantojen levyjen kanssa puljattiin.
Eiköhän nuo multiactuator himmelit mene serverikäyttöön.