Valve piti viime viikon lopulla Steam Deck -käsitietokoneeseen keskittyvän Steamworks Virtual Conference -tapahtuman. Kaikki tapahtumanesitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen YouTubessa.
Kenties suurin mielenkiinto tapahtumassa kohdistui AMD:n ja Valven yhteisosuuteen Steam Deckin järjestelmäpiirin tiimoilta. Käsitietokoneen tiedettiin jo ennakkoon käyttävän Van Gogh -koodinimellistä järjestelmäpiiriä, joka kehitettiin tiettävästi alun perin Microsoftin tarpeisiin Surface-perheeseen, mutta kyseinen projekti peruutettiin.
Vaikka siru on edelleen Van Gogh, tottelee piiri nyt virallisemmin nimeä AMD Aerith. AMD:n semi-custom-yksikön johtaja Sebastien Nussbaumin esittelemä järjestelmäpiiri perustuu tuttuihin Zen 2- ja RDNA2 -arkkitehtuureihin.
Järjestelmäpiirin neljä Zen 2 -prosessoriydintä toimivat tilanteesta riippuen 2,4-3,5 GHz:n kellotaajuudella. Niiden tukena on kahdeksan RDNA2 Compute Unit -yksikköä, joiden kellotaajuus liikkuu puolestaan 1-1,6 GHz:n välimaastossa. Integroitu grafiikkaohjain on sikäli täysverinen RDNA2-edustaja, että se tukee DirectX 12 Ultimate -rajapinnan mukaisia ominaisuuksia, kuten säteenseuranta. Järjestelmäpiirin tukena on 16 Gt LPDDR5-muistia 88 Gt/s muistikaistan jatkeena.
Koko järjestelmäpiirin TDP-arvo on virallisissa kirjoissa 4-15 wattia eikä järjestelmäpiirille ole asetettu mitään kiinteää lämpötilarajaa. Valven tavoitteena on ollut tarjota aina yhtä hyvä suorituskyky tilanteesta riippumatta ja Steam Deckin kerrotaan osaavan tarvittaessa skaalata laitteen akun latausnopeuksia, tiedonsiirtonopeuksia ja tallennustilan nopeutta, ettei prosessorin tai näytönohjaimen suorituskyky vaarannu. Yhtiö on välittänyt lisäksi pelinkehittäjille viestin FPS-rajoittimien tärkeydestä ja harkitsee itse sellaisen asettamista Steam Deckiin suoraan, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.
Valve tulee aloittamaan Steam Deck -käsitietokoneiden toimitukset nykyaikataulun mukaan ensi vuoden helmikuussa, kaksi kuukautta aiottua myöhemmin. Tietokoneeseen on esiasennettu SteamOS 3.0 Linux, mutta siihen voi halutessaan asentaa myös muita käyttöjärjestelmiä, mukaan lukien Windowsin.
Ei varmaan mitään etua, mutta jostain syystä AMD APU-piireissä joko prosessori tai gpu-arkkitehtuurit on ollut pahasti jäljessä.
Zen 3 kannettavissa on vieläkin integroituna Vega arkkitehtuurilla varustettu GPU..
Tässä tapauksessa homman juju on ilmeisesti se että Van Gogh suunniteltiin MS:lle julkaistavaksi jo aika tavalla aiemmin ja Aerith on kaikesta päätellen vain tietyllä tapaa konfiguroitu Van Gogh.
Siihen on olemassa ihan oikeat syynsä. Se on helpompi homma päivittää vain osa kerrallaan ja Vega hoitaa edelleen hommansa erittäin hyvin
Erittäin hyvin kenen näkökulmasta?
Itse olen sivuuttanut AMD:n aput ATI:n ostamisesta lähtien kun tarjol on vuosi toisensa jälkeen vain pelkkää jämälaarin paskaa joka ei kiinnosta suorituskyvystä välittävää asiakasta lainkaan. Se että juuri ja juuri jaksaa pyörittää civilizationia jämäresolla ei ole mikään ”aivan riittävä” suorituskykytaso.
Jopa Intel on tarjonnut yleensä parempa tehoa ihan hetkellistä 7nm vs. 14nm ajanjaksoa lukuunottamatta. Nyt Apple pisti apu:jen suorituskykyluokat aivan uusiksi kyllästyttyään x86-valmistajien nyhjäämiseen.
Steamdeck on aivan alimman suorituskyvyn laite jonka output-resoluutio on 10v vanhojen tablettien tasolla kun tehot eivät riitä parempaan.
Onko tää ns. varma juttu?
Ainakin tossa konferenssissa mainittiin noin sataan kertaan että kyseinen APU syntyi yhteistyössä nimenomaan AMD:n ja Valven kesken. Missään kohtaa konferenssia ei nähdäkseni viitattu nimeen "Van Gogh", tai siihen että kyse olisi jostain kierrätetystä SoC designista.
Eikö nää uutiset voisi kirjoittaa ihan uutisina, eikä liittää satunnaisia huhuja osaksi asiasisältöä?
ps. uutiseeen voisi lisätä kuvan kohdasta 1:26:26, niin näkee kaiken oleellisen laitteen rakenteesta.
Toimistotyöntekijän näkökulmasta. Siihen nämä kuluttajamarkkinoilla myytävät APU:t on suunniteltu ja siihen suorituskyky riittää. Se on ihan sama, jos Intelillä on 30% nopeampi iGPU, molemmat ovat täysin riittäviä.
Itsekin olen odotellut milloin tulee pelikelpoinen APU myyntiin, mutta ei ole ilmeisesti ikinä tulossa. Tai no Intelillä oli se yksi, jossa on AMD:n näyttis samassa paketoinnissa, mutta sekään ei tullut mihinkään sockettiin myyntiin, vaan pelkkänä BGA-tuotteena.
Siitä ei olisi ollut sinulle eikä minulle mitään iloa, jos AMD olisi päivittänyt APU:t Vega –> RDNA(2) jo aikaa sitten. 7 CU:n VEGA olisi päivittynyt johonkin 7CU:n uuteen malliin ja muistikaista olisi edelleen ollut suorituskyvyn rajoite naurettavan pienestä CU-luvusta huolimatta
Ja tämä on Steamin, ei AMD:n valinta. AMD todistetusti osaa tehdä tehokkaamman APU:n (PS5 ja Xbox series X), toki se vie sitten myös enemmän virtaa.
AMD tai Valve ei ole tainnut Van Goghia suoraan mainita mutta nimi on vilahtanut aiemmin Steam Deckin tiedoissa.
data-xf-init="lightbox"
data-lb-single-image="1"
data-lb-container-zoom="1"
data-lb-trigger=".js-lbImage-_xfUid-1-1637059881"
data-lb-id="_xfUid-1-1637059881">
Twitter-vuotaja paljasti aiemmin, että Van Gogh ja Aerith on sama asia.
Saako Zen3:sen CCX:n mitenkä helposti leikattua 8 ytimestä 4:ään? Niin että itse ytimet on leikattu pois, ei vain pois päältä?
Ainakin Testedin videossa näkyi laitteistotiedot, ja siinnä se tunnistettiin Van Gogh pohjaiseksi.
data-unfurl="true" data-result-id="250925" data-url="https://old.reddit.com/r/SteamDeck/comments/ozh6vd/steam_deck_is_confirmed_to_be_running_van_gogh/" data-host="old.reddit.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Steam Deck is confirmed to be running Van Gogh
data-onerror="hide-parent"/>
old.reddit.com
Sit enää ihmetellään että miksi uutinen on ristiriidassa konferenssin sisällön kanssa siitä että siru ei ole suunniteltu yhteistyössä Valven kanssa.
Se Van Gogh tosiaan on jo aiemmin varmistunut Steam Deckin tiedoista, ei huhuista.
Edit: SKU on suunniteltu Valven kanssa vaikka itse siru olikin jo olemassa
Onko tälle joku lähde? Ainakin konferenssissa puhuttiin vain AMD-Valve yhteistyöstä ja semi-custom sirusta.
Onko tälle joku lähde? Ainakin konferenssissa puhuttiin vain AMD-Valve yhteistyöstä ja semi-custom sirusta.
Onko tälle joku lähde? Ainakin konferenssissa puhuttiin vain AMD-Valve yhteistyöstä ja semi-custom sirusta.
Onko tälle joku lähde? Ainakin konferenssissa puhuttiin vain AMD-Valve yhteistyöstä ja semi-custom sirusta.
M1 piirin GPU ei ole mitenkään erikoinen. M1 Pro ja M1 Max vertaaminen halpis APUn on typerää. Halvimpienkin laitteiden myynti hinnat on pitkälti päälle tonnin. Noihin piireihin voi myös pistää vähän järeämmän GPU:n koska siellä on muistikaistaa 200GB/s tai 400GB/s (Pro ja Max). M1 kaistaa on oli jotain 60-80 GB/s maastossa kuten tälläkin piirillä. Ihan turha lätkiä järeää GPU:ta jos se tukehtuu muistikaistaan.
Ainoa ratkaisu olisi lisätä kanavia, vaihtaa GDDR6 tai iskeä joku GPU:lle dedikoitu HMB stäkki. Vaan eipä mahdu target budjettiin.
Ja mielestäni 7" näytölle on ihan turha peleihin haikalla mitään 4k tai 2k resoja, riittää nuo pikkuresot ihan ok taskupelailuun. Ihan turhaa numerosokeutta kaivata 2-4k:ta johonkin vähän nortti askia isompaan näyttöön akkuvirralla pelailua varten. Ja eniveis puhutaan ~400e laitteesta, ei siltä voi odottaa 2000e laitteen tehoja.
Ihan Steam Deckin tiedoista on kaivettu se Van Goghin varmistus. Toki mitä satavarmaa dokumentaatiota juuri MSlle suunnittelusta ei ole, mutta siitä puhuneilla on varsin hyvä track record. Samoin vanhoista vuodoista on varmistunut AMDn omat alustat ko. piirille ja aikataulut ovat vahvasti sen puolella että ei ollut alun perin Valvelle kun Van Gogh -alustat oli toiminnassa jo viimeistään Q1/20
Applen piireistä on turha puhua samassa yhteydessä, vähän kuin vertaisi Sapphire Rapidsia johonkin Atomiin paitsi ero transistoreissa taitaa olla vielä isompi.
Ne transistorit vaan ei taida loppukäyttäjää pahemmin kiinnostaa. Samaan hintaan tän uutisen laitteen kanssa saa kuitenki pleikkavitosen, jossa on huomattavasti enemmän vääntöä ku M1:ssä.
Ja sillä onkin mukava pelailla metrossa matkalla kouluun. Todella hyvä akkukesto ja hyvä näyttö
E: ja helvetin kompakti kanssa
Ei loppukäyttäjää, mutta yhtään tekniseltä kantilta tuotteista kiinnostuneita kyllä. Pääpointti oli kuitenkin siinä, että ne on ihan eri tuotesegmentteihin tehdyt tuotteet eikä se suorituskykyero johdu siitä etteikö Vega riittäisi tehtäviinsä tai AMD pystyisi isoja tekemään.
Tätäkään ei tarvitse ostaa erikseen.
data-unfurl="true" data-result-id="250997" data-url="https://www.apple.com/fi/shop/product/MW682ZM/A/applen-afterburner-kortti?fnode=57192be2d86c4ca2100c8533c2ad35f7e233a5e37fc70d74e6083b84cd87fdeb23e9130aae00e6641874e213a5cbb549415fc08c8fe3a4d9a4ee4201744faad339f21fe36fc60033787cfa77deb51b78a2d43f2b2162ecb3406f46f898c6b61739e3b3a4cbf578a2a6e7195d079ec2ad" data-host="www.apple.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Applen Afterburner-kortti
http://www.apple.com
Tuossa on kuitenkin vaan 4 ydintä joten yli neljän ytimen CCXstä ei olisi mitään hyötyä.
Mutta olisihan ne Zen3-ytimet selvästi tehokkaampia kuin Zen2.
Pari pointtia vielä:
1) Vähän tuntuu että AMDllä olisi jossain määrin strategiaa, että:
pariton == uusi mikroarkkitehtuuri, erityisesti high-end-tuotteisiin
parillinen == pienempää viilausta mikroarkkitehtuuriin, ja uusi valmistustekniikka, halvempi, enemmän sitten halpoihin ja massatuotteiisin (vaikka toki myös high end-tuotteisiin)
2) Tuotekehitys on jossain määrin helpompaa/vähäriskisempää kun uusi mikroarkkitehtuuri kehitetään selvästi ensin yhteen piiriin ja siitä sitten vähän myöhemmin "liukuu" siitä muihin piireihin.
Jos tehdään esim. piiri, jossa on sekä uusi GPU, uusi CPU että uusi väyläarkkitethuurija vielä vaikka uusi valmistusprosessi, niin minkä tahansa viivästyminen viivästää koko piiriä.
Tämän piirin kehitys on kuitenkin aloitettu ennen kuin zen3 oli valmis niin se, että ottivat tähän "valmiin" zen2-ytimen tarkoitti sitä, ettei tarvinnut varautua mihinkän yllätyksiin CPUn suunnasta.
Ja tässä on tosiaan kyse pienestä, vähävirtaisesta, halvasta piiiristä. Zen3 olisi ehkä ollut overkill, ja zen2 on ehkä inasen energiatehokkaampi.
GCN-pohjainen kuten Vega, mutta ei se enää oikeasti ole aivan sama mikroarkkitehtuuri kuin vuoden 2017 Vega, vaan sitä on paranneltu kyllä jonkin verran. Tuon erot alkuperäiseen Vegaan lienee samaa luokkaa kuin Polariksen erot Vegaan
Pointti oli lähinnä siinä, että miksei tähän olla isketty yhtään isompaa piiriä sisään. AMD:n portfoliossa on kuitenkin isojakin APU:ja ja @Kaotik :n pointti että eri transistorimäärän tuotteita ei saisi verrata keskenään on mielestäni typerä.
Loppukäyttäjää kiinnostaa laitteen suorituskyky (sisältäen tietty akunkeston mobiililaitteissa) ja hinta.
Mistä sä ton Vegan revit mukaan? Molemmat on (muunmuassa) kosketusnäytöllisiin mobiililaitteisiin kehitettyjä laitteita, pelialustana iOS on myös todella vahva. M1 siruun vertaaminen on ihan validia toimintaa. ipad pro on toki hieman kalliimpi, mutta siinä on dramaattisesti parempi näyttö, akkukesto, hyötykäyttöpotentiaali, ihan aikuisten oikeasti kypsä alusta ja alustan pelit on jopa optimoitu kyseiselle laitteelle.
Steamdeckin kanssa samassa hintaluokassa pyörivä, ja voitollisena myytävä, ps5 tarjoaa taas paljon enemmän transistoreja, joilla voitaisiin saada oikeasti aika hyvä mobiilipelilaite rakennettua. Esim. nelinkertainen määrä gpu ytimiä, 128mb infinity cache ja muisteiksi samat ku mitä apple käyttää uusissa malleissaan, esim 200GBps konfiguraatiolla, niin olis ihan huikea vehje. Mutta ei, valvella ei ole pokkaa tilata kunnon piiriä ja lopputulos on tuote jota kuulemma ei voi edes verrata kilpailijoiden laitteisiin.
Enemmän transistoreja kyl tarkoittaa helposti enemmän virrankulutusta, joten kyl täs on hieman typerä verrata, varsinkin kun M1 on 5nm prosessilla.
—–
Siihen päälle olette unohtaneet iloisesti bisnestarpeet != parasta ja uusinta tekkiä alle.
Valvella on helposti paljonkin syitä valmiiksi jo riskituotteena tehtävän tuotteen hinnan minimointiin, pieni kustom alaspäin käytännössä valmiista kehitystyöstä ps & xbox apuista on riskeiltään ja hinnaltaan aivan jotain muuta kuin uusi uusilla ytimillä.
PS5ssa ei ole akkua eikä näyttöä, että hintavertailu on melkoisen apples-to-oranges.
Ja onko viitettä joka tukee väitettä siitä että PS5n katteet on positiiviset?
Myös: paljos ps myy vs. steam deck…
Sony on kertonut kesän alkupuolella, että on saavuttanut katteissa nollatilan.
Näyttö tosiaan pleikasta puuttuu, ja akku on aika pieni pelkässä ohjaimessa. Vastaavasti virtalähde on melkoisesti isompi, samoin kuin integroitu SSD.
Steamdeckin hd ready lcd tuskin maksaa ihan tavattomasti, ehkä n. 20 dollaria, akun hinnasta en osaa sanoa mitään.
Tämähän se ongelma on; ei riitä että myyntihinta kattaa valmistuskustannukset, suunnittelutyökin pitää kuolettaa ja sen jälkeen olisi kiva jos jäisi jotain mistä maksaa palkat ja joulubonukset (osingoista puhumattakaan).
Tässä on lähdetty liikkeelle siitä, että jo ensimmäisen generaation laitteet olisi voitollisia. Fiksua? En tiedä.
Toisaalta jos tällä saadaan lisää käyttäjiä ja maksuliikennettä kauppaan, niin itse laitteen ei tarvitse olla varsinaisesti kovin voitollinen.
Kannattaa muistaa, että tässä on kyseessä käsikonsoli, jonka APUn tehonkulutus on 4-15W, kun M1 Pro vetää maksimissaan luokkaa 60W ja M1 Max yli 90W. Eli piirin "leventäminen" ei tule ilmaiseksi ja käsikonsoliin sovittaminen vaatisi rajua kellotaajuuden leikkaamista. Alkuperäinen M1 mahtuisi tuohon tehobudjettiin, mutta se ei taida mikään pelihirmu olla sekään.
Valven kannalta taisi olla turvallisinta valita olemassa oleva APU, kun täysin uudellakaan piirillä ei olisi tuossa alle 15W teholuokassa saatu mullistavia etuja.
Ainakin joissain synteettisissä testeissä pärjää aika hyvin, pikkasen hitaampi kuin radeon 5300 mobiili jos oon oikein ymmärtäny. Pitäis jaksaa kattoa tarkemmin benchmarkkeja vielä asian tiimoilta.
Steam deckillä on ihan sama etu kuin konsoleilla. Softapino voidaan optimoida vain pelikäyttöön ja vain tälle raudalle. Xbox One X / PS4 Pro on järkyttävän suorituskykyinen kun miettii mitä rautaa on käytettävissä ja ollaan kuitenkin naimisissa Windows rajapintojen kanssa.
Saako Steam OS asennusmediaa jostain? Olisi ihan mielenkiintoista kokeilla millaiseen laitteistoon se tipahtaisi.
On tulossa jakeluun ja ihan mille tahansa koneelle mihin Linuxin nyt ylipäätään saa asennettua. Vaaditun työn määrä voi toki vaihdella mutta perinteisiin tietokoneisiin tuosta vaan ilman säätöä.
Se pelkkä käyttiksen optimointi juuri tolle raudalle ei kummia tekisi, muuta tuolle on turha erikseen optimoida, se on vain yksi PC-konfiguraatio muiden joukossa ja käyttää ihan samoja rajapintoja yms kuin muutkin. Ja sille voi asentaa vaikka Windowsin jos haluaa.
Olisi jos jotain kiinnostaisi, mennee vuosikausia ennenkuin laitteita olisi tarpeeksi ulkona että kehittäjät lotkauttaa korvaansa moiselle rupu-PC:lle joka ajaa jotain marginaalikäyttistä eikä oikein filosofiansa puolestakaan voi nauttia yksinoikeuksista kuten Nintendon rupukonsoliraudat.
Siihen asti päinvastoin monet pelit joudutaan ajamaan ei-natiivien kerrosten läpi josta on optimaalisuus kaukana, vaikka proton aika pätevä ilmeisesti nykypäivänä onkin.
Että maksimissaan odotettavissa on jotain "SteamDeck optimized" presettejä asetuksiin jotka käytännössä on uudelleennimetty low tms.
Varmasti siis ihan kiva vehje sopivaan käyttötarkoitukseen mutta jos yhtään realistisesti asiaa tarkastelee niin odotuksia laitekohtaisista optimoinneista kannattaa pitää säästöliekillä.
Jännä kun pitkään aikaan oli tieto että tuossa olisi ollut 32gt lpddr5:sta ja nyt kun julkaisu siirtyi parilla kuukaudella komponenttipulan takia, on myös lpddr5 määrä puolittunut..
16 Gt oli kun julkistettiin virallisesti että on tuollainen vehje tulossa.
Nyt kun googletin niin itsellä ollut varmaan väärät lasit päässä kun 32-bit itsellä kääntynyt jotenkin 32 gigaan
Itse ajattelen asian ainakin niin että nyt kun on steam kirjasto täynnä vaikka kuinka paljon pelejä, joita ei oikein pöytäkoneella edes raaski pelata, niin esim. Junamatkoilla voi steam deckillä ihan hyvin pelailla juuri niitä pelejä. Bonuksena pelit on paljon halvempia steam -avaimina keskinmäärin kuin yhdellekään nintendon käsikonsolille jo uutena…
Valve tuppasi tarjoamaan 2.x-versioita, mutta sittemmin en ainakaan itse saa ladattua:
data-unfurl="true" data-result-id="251151" data-url="https://store.steampowered.com/steamos/buildyourown" data-host="store.steampowered.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
SteamOS
data-onerror="hide-parent"/>
store.steampowered.com
Mutta Valven pakettivarastosta näyttää löytyy ainakin jotain muutaman vuoden takaista:
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Index of /download/
Oleellista on, että Steam Deckiin tulee SteamOS 3.x, jossa aiempi Debian-pohjainen SteamOS on päivittynyt Arch Linux-pohjaiseen, jota on luonnostaan rullaavan eli alati päivittyvän luonteensa takia parempi juurikin Linux-pelailuun, mutta sittenpähän näkee.
data-unfurl="true" data-result-id="49203" data-url="https://manjaro.org/" data-host="manjaro.org" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Manjaro – FREE OPERATING SYSTEM FOR EVERYONE
data-onerror="hide-parent"/>
manjaro.org
Saako niitä linuksille?
Hyvä kysymys, nopealla googlauksella ei ainakaan virallisesti. Eli varmaan sitten näitä steamista löytyviä pelejä, jotka ainakin Windowsilla tarvitsevat sen oman launcherinsa, ei voisi pelata tuolla, elleivät sitten ole tehneet jotain toisella tapaa.
Steam Linuxilla käyttää Proton rajapintaa, joka luo kokonaisen Windows hakemistorakenteen erikseen jokaiselle Windows pelille. Tuohon asentuu myös ne launcherit. Olen itse pelannut Far Cry 3 pelin Linuxilla läpi niin että peli käynnistetään Steamista joka avasi Uplayn josta itse peli avautui. Jotain pientä säätöä siinä piti silloin tehdä, mutta olen ymmärtänyt että Valve yrittää nyt hioa tuommoisia kulmia pois ennen julkaisua. (https://www.protondb.com/ on käyttäjien arvioita Protonin nykyisestä tilanteesta).
Jos Linuxilla haluaa suoraan käyttää Uplayta tai Originia, voi ne asentaa suoraan manuaalisesti winen avulla tai helpommin käyttää esim. Lutris työkalua, jonka kautta saa automaattisesti asennettua sopivan ympäristön monille peleille/ohjelmille. Olen Lutriksen kautta pelannut Assassin’s Creed Originsia (Uplay) ja Sims 4 ää (Origin) Linuxilla. (Lutriksen kautta onnistuu myös joidenkin vanhojen pelien pelaaminen, jotka eivät suoraan toimi enää Windowsillakaan)
Pienenä sivuhuomiona: tässä on myös sekin pieni kanto kaskessa että laitteen on tarkoitus pyörittää Steamia, ja olemassa olevia Steamista löytyviä pelejä joista tuskin löytyy ARM-versioita. Varsinkaan niistä Windows-peleistä.
Kyllähän tehokkaampi ja viileämpi näytönohjain olisi ihan mieluinen meille toimistotyöntekijöillekin. Kun koneessa on markkinoiden tehokkain x86 mobiiliprossu niin onhan se vähän harmi että saman paketin näytönohjain on astetta kuumempi ja tehottomampi kuin mitä se voisi ehkä teoriassa olla.
Kone siis puhisee, pihisee, inisee ja huokailee pienelläkin toimisto-ohjelmien kuormalla (10% prossua 10%näytönohjainta) ja osasyyllisenä siihen on kyllä tuo kuuma näytönohjain.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä