Langaton lataus on ollut arkipäivää jo vuosia, mutta ladattavan laitteen on nykyisin oltava kontaktissa latausalustan kanssa. Nyt sekä Xiaomi että Motorola ovat esitelleet omilla tahoillaan langatonta pitkän matkan latausta.
Esitellistä teknologioista Xiaomin vaikuttaa olevan tässä vaiheessa lähempänä valmista. Yhtiön mukaan sen Mi Air Charge -teknologia on täysin sisäisesti kehitetty ja se perustuu antenneihin, jotka paikantavat tarkasti puhelimen tai muun ladattavan laitteen sijainnin ja kohdistaa siihen millimetriluokan aalloilla toteutetun lataussignaalin. Myös vastaanottavan laitteen on luonnollisesti sisällettävä tätä tarkoitusta varten oma antennipatteristonsa, joka samalla lähettää pienellä tehonkulutuksella laitteen sijainnin.
Xiaomin esittelypätkissä latauslaite on suurin piirtein kotiteattereiden subwoofer-kaiutinten kokoinen. Se kykenee tällä hetkellä lataamaan useaa eri laitetta samanaikaisesti, mutta kutakin laitetta voidaan ladata maksimissaan 5 watin teholla. Yhtiö ei kertonut tarkkaa latausetäisyyttä, mutta kertoi sen olevan useita metrejä eikä se vaatisi suoraa näköyhteyttä laitteiden välille. Xiaomi ei vielä kertonut, milloin teknologia olisi valmis kotikäyttöön.
Motorolan Kiinassa julkaisemassa videossa lähetin on selvästi pienempi ja latausetäisyyttä esiteltiin maksimissaan metriin saakka. Motorolan tapauksessa käden asettaminen puhelimen ja laturin väliin katkaisi kuitenkin latauksen, mitä ei pitäisi tapahtua Xiaomin tekniikalla. Yhtiön videolla puhelimet myös asetetaan erillisiin telineisiin, joskaan videolta ei käy ilmi onko niillä muuta tarkoitusta, kuin pitää puhelimet pystyssä.
GSMArenan mukaan Motorolan ratkaisu perustuu paranneltuun Qi-standardiin ja yhtiön kerrotaan myös kehaisseen tämän olevan se ”oikea tapa” toteuttaa langaton lataus, ilmeisesti tarkoituksenaan piikitellä Xiaomin täysin itse kehitettyä teknologiaa.
Nonii, vihdoinkin jotain oikeasti uutta. Samanlainen läppäreihin kiitos.
Hienoa tekniikkaa, mutta huono hyötysuhde ja radiotaajuushäiriöt varmasti vaikea saada kuriin niin käytännön kuin lainsäädännön puolesta. Tuskin tulee tuollaista puhelinlatureihin kymmeneen vuoteen.
Niin kaikissa langattomissa latureissa on hyötysuhde n. 50% langallisesta latauksesta. Silti pointtina onkin matalavirtainen jatkuva lataus, ei minkään isojen kojeiden lataaminen joten hyötysuhteen merkitys aika marginaalinen. Mitä tulee taas häiriöihin niin sen takiahan tossa Xiaomin laitteessa nimen omaan käytetään millimetriluokan aaltoja ja puhelimen paikannusta, että kyseessä nimen omaan on häiriötön laite joka hyvin kapealla keilalla lähettää sitä virtaa vain ja ainoastaan suoraan puhelimelle joten häiriöiden määrä pitäisi olla minimit. Ihan samaahan beamforming tekee jo tällä hetkellä langattomien verkkolaitteiden kanssa.
Miten se on tuhnu? Ei nyt ihan aukea, kun kyseessä on laite mikä lataa aina kun puhelin on huoneessa.
5W on aika normaali "hidaslataus" ja tarkoittaisi 1A virtaa sillä 5 voltin "normaali USB-A pistokkeen" latausjännitteellä. Hitaammallakin saa puhelimen täyteen, eihän tietokoneiden USB-A syöttö ole kuin 500mA standardin mukaan.
Joo ja esim. Linus (linus tech tipsistä) lataa aina puhelimensa 5W, koska se säästää akkua huomattavasti. Noi pikalaturit syö akut ja niitä pitäisi käyttää lähinnä vain sillon kun oikeasti tarvitsee pikalatausta.
Kyllähän tuo on aivan riittävä tuohon tarkoitukseen, kun puhelin latautuu jatkuvasti tilassa ollessaan. Nopeampaan lataukseen sitten langallinen tai lähilangaton toteutus.
Katsoin viisaana videon vasta kommentoinnin jälkeen. Ihan kohtalaiselta idealta vaikuttaa 5W teholuokassa, tosin hyvin kalliilta. Tavallisen Qi-telakan hyötysuhde on nykyään tosin yli 70%, kun tuon voisi kuvitella olevan reilusti alle 50%. Ehkä tuon saa häiriöttömäksi, mutta jos tuo vaatii 10-15W lähetystehon saattaa siitä ainakin teoriassa olla pitkässä käytössä terveyshaittoja, jolloin on vaikea saada hyväksyntää kotitalouskäyttöön.
Tuskin langattoman latauksen hyötysuhde on 70% nähnytkään jo pelkästään AC/DC muunto pudottaa sen johonkin 80% tasolle. Mitä taas tulee terveyshaittoihin, niin ei noista kyllä terveyshaittoja saa aikaan tekemälläkään kun puhutaan ei-ionisoivasta säteilystä.
Muutama vuosi sitten tuli luettua langattomasta latauksesta Wi-Fin välityksellä. Prototyyppilaitteella saatiin ladattua Jawbone UP24 aktiivisuusrannekkeen 32mAh akku 41% asti 2,5 tunnissa. Siihen nähden Xiaomin tekniikka on vallan lupaava. Toki tuo PoWiFi oli tarkoitettu lähinnä Internet of Things laitteille.
No joo tuohon nähden on menty eteenpäin. Ja ettei tarvitse katkeamatonta näköyhteyttä niinkuin Moto.
Olikin ilmeisesti pelkän induktion hyötysuhde 75-80%, tuohon toki muuntimen häviöt päälle. Samaa mieltä olen terveyshaitoista, mutta jos 5G-mastot aiheuttaa jo paljon keskustelua "turvallisuudesta", niin sen intensiteetti kertaa kymmenen tuhatta omassa olohuoneessa luulisi aiheuttavan vielä hieman enemmän. Euroopassa puhelimien radioalähettimien teho saa olla ilmeisesti maksimissaan 200mW "terveyssyistä".
Kun en tiedä, niin en osaa kommentoida. 200mW kuulostaa aika vähältä.
23 dBm ilmeisesti eli noin 200 mW on 3GPP:n määrittämä maksimi, vanhemmilla teknologioilla on ollut suuremmat tehot käytössä.
https://www.etsi.org/deliver/etsi_ts/136100_136199/136101/10.03.00_60/ts_136101v100300p.pdf
WLAN/Wi-Fi laitteilla sama rajoitus. Säteilyturvakeskus: Langaton lähiverkko
Saattaa ikävästi rajoittaa näiden oikeasti langattomien latausteknologioiden tuloa markkinoille.
Edelleen totean, että kun en asiaa tunne, niin en voi ottaa myöskään kantaa. Lupaan tutustua noihin papereihin paremmalla ajalla ja tältä palstalta varmasti löytyy minua parempaa alan asiantuntemusta kommentoimaan tuota asiaa ja he varmasti osaa selittää kansantajuisesti sen ihan kaikille, koska se on yleensä asiantuntemuksen merkki.
200mW kännykät saavat yhteyden matalilla taajuuksilla kilometrien päässä oleviin tukiasemiin. Ei taida noilla erittäin korkeilla millimetriaaltojen latausratkaisuilla olla kantama muutamia metrejä enempää.
Juu en siis sen paremmin itsekään näistä tiedä. Toin vain tuota tehorajoitusnäkökulmaa keskusteluun mukaan, että voi mahdollisesti aiheuttaa ongelmia näiden latureiden markkinoille tuloon.
Toki saavat yhteyden. Pointti tässä olikin, että tämän tyyppiset langattomat laturit tarvitsevat huomattavasti suuremman lähetystehon, joten ongelmia voi tuolla säteilyrajoituksien kanssa. Niin ja käyttäähän 5G myös millimetriaaltoja 25–39 GHz taajuusalueella. Voisi kuvitella metrinkin kantaman riittävän hermostuttamaan säteilyturvaviranomaiset ja foliohatut, kun laturi on olohuoneen sohvan vieressä.
Onneksi Euroopassa 5G toteutetaan pääsääntöisesti alle 6GHz taajuuksilla. Eipä nuo wifi-verkotkaan ole viranomaisia häirinneet, vaikka kantana on kymmeniä metrejä. Hörhöihin ei auta mikään: tuskin heillä on wifiä kotona, mutta älypuhelin kulkee aina mukana.
Kertakaikkiaan mitään tarvetta ei itselläni tämmöiselle ole, mutta onhan kerrankin erittäin futuristista tekniikkaa, joka on upeaa vaan olemassaolollaan. Aika harvoin tämmöistä "wau, siistiä" efektiä enää nykyään tulee, ehkä noi rullautuvat näytöt mistä on konsepteja kanssa esitelty on toinen
Heh, aika kaukana on vielä Teslan visiot.
Ostaisin heti himaan. Myöskin toimistoille tämmöiset, kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin jne
Ei tule menestymään, ei ole edes mitään uutta tässä, useita yrittäjiä ollut ennenkin. Kai joku tollasen ostaa ja sitten kieli keskyttimisasennossa asemoi laitettaan silleen että suostuu lataamaan surkeella hyötysuhteella hukaten energiaa.
Jos mietitään laajemmin kännyköiden levinneisyyttä, niin vaikka yhden lataus ei paljon syö, fakta on, että sivistyneissä maissa kännyköitä on käytössä samaa luokkaa kuin ihmisiä ellei ylikin. Ja kännykät kuluttavat ihan jatkuvasti 24/7. Eli jo ihan entisen EU:n alueella esim. 100 mA * 500M ihmistä = 50 MW. Lasketaan tähän mukaan häviöt akun latauksessa, DC-muunnoksessa, langattomassa linkissä, laturin hakkurissa ja sähköverkossa, niin päästään yli 100 MW kulutukseen. Tämä on pian vain 1/20 koko maailman ihmismäärästä. eli 2 GW voisi mennä pelkästään kännyköiden lataukseen. Tämä on enemmän kuin mitä Olkiluoto 3:n kaavaillaan tuottavan.
Miksi kuluttajaa kiinnostaisi? Sähkö tulee töpselistä. Jos tuollaisen saisi, niin välittömästi ottaisin sen. Joka kerta kun alettu jarruttamaan kehitystä muka ideologisin perustein, niin on ajauduttu ojasta allikkoon. Teknologia kehittyy ja laitteet paranee vain uutta tekemällä. Me voidaan vaikka ja kuinka jättää tämäkin tekemättä, mutta sekin on vain kärpäsenpaska valtameressä, ei maailma sellaisilla pelastu.
Se että ympäristövaikutuksia ei huomioida on ihan yhtä ideologinen valinta kuin se, että ne huomioidaan. Joku maksaa aina lopulta: jos saastuttaja itse ei maksa, niin joskus jossain joku muu maksaa. Tällä hetkellä eletään tulavisuuden ihmisille velkasi, joka toki sinänsä ihan siistiä, mutta vähän tarkemmin mietittynä aikalailla väärin.
Tosin energiaa on käytännössä loputtomasti, eli sen hukkaaminen ei ole kovin ongelmallista, eli tässä tapauksessa voi hyvinkin antaa mennä vaan
Vaan kun se ei toimi noin. Tuo on juurikin sitä lyhytnäköistä ajattelua mikä ajaa ongelmiin. Me voidaan ihan yhtä hyvin linjata, että kaikki kodinkoneet kielletään koska sähkö. Palataan vaikka takaisin keskiajalle. Se ei silti korjaa niitä oikeita ongelmia. Ei kännyköiden olemassaolo tai niiden lataus ole mikään oikea ongelma. Oikea ongelma on se miten se sähkö tuotetaan. Jos ei pureuduta juurisyihin niin ei lääkäritermein hoideta sairautta vaan oireita ja se on aina huono lähtökohta.
Ei kuluttajaa varmaan kiinnostakaan. En osaa sanoa, koska kehitystä on rajoitettu kuvaamallasi tavalla ja itse näen, että nyt kulutuksen kasvun takia on jouduttu ojasta allikkoon – vahvasti menee off-topiciksi, mutta kulutuksen kasvu on pääsyitä, miksi ympäristöasioissa mennään päin helvettiä.. Kyllä tietotekniikka on aika vapaasti saanut esim. tehojen suhteen kehittyä. Jos vaikka muistelee ekaa tietokonettani, C64:n poweri kulutti alle 25W (sähköverkosta) ja nyt monella on 700-1000W poweri, joka siis ottaa jopa 800-1100W sähköverkosta. Samoin kännyköissä ekassa puhelimessa taisi olla alle 1000 mAh akku ja nyt lähemmäs 4000 mAh. Siinä missä eka puhelin kulutti akun viikossa, nyt on 1,5 vuorokautta realistisempi arvio. Samoin laturin teho on yli 10-kertaistunut. En väitä etteikö uudella tekisi enemmän, mutta tehonkulutuksessa pätee aika paljon rebound-efekti, eli parannukset hyötysuhteessa joka tapauksessa hautautuvat kasvaneen kulutuksen alle. Langaton lataus on aika räikeä esimerkki siitä, että kulutus lisääntyy merkittävästi ja saavutettu hyöty on aika minimaalinen ellei sitten koe laitteen kytkemistä johtoon tosi isoksi vaivaksi.
Tein nyt vahvan oletuksen, että tämän foorumin lukija osaa ekstrapoloida yhden laitteen pohjalta tuon eron. Jos näin yksinkertainen laskutoimitus on ylivoimainen, ei ehkä kannata jatkaa tästä.
Sehän riippuu paljon keskustelijan omasta iästä ja elämänsuunnitelmista, miten konkreettisesti näkyy omassa elämässä, mutta jos nyt on esim. parikymppinen, ihan takuulla nykyinen kulutus kostautuu jo oman elämän aikana omiin tulevaisuuden näkymiin.
Kerrotko vielä, mitä nämä ongelmat ovat? Itselle tulee mieleen lähinnä hyviä esimerkkejä. Esim. pölynimureihin asetettiin tehorajat ja sen jälkeen samoja imutehoja saatu pienemmällä ottoteholla. Tietokoneissa powerien 80+ -luokitukset ovat kannustaneet kehittämään paremmista osista pidemmällä takuulla laadukkaampia virtalähteitä. Ennen 80+ -luokitusta myytiin ihan kelvottomia pommeja eikä laatuun kiinnitetty huomiota. Kulutuksessa juurisyy on se kuluttava laite. Tietenkin voi uskoa, että sähköntuotannossa tuotanto sanellaan poliittisesti ja paras ympäristöteko on kuluttaa mahdollisimman paljon ettei sähkö mene hukkaan. Tässä on myös muita näkemyksiä.
Jos ei tule ylimääräistä kulutusta, ei tarvitse rakentaa lisää saastuttavaa sähköntuotantoa. Osa yksilöistä on tosiaan sellaisia, keitä ei mikään kiinnosta. Tätä varten esim. EU on tehnyt direktiivit kulutuselektroniikan lepotilan kulutukselle, kodinkoneiden kulutukselle sallitut energialuokat ja kieltänyt hehkulamput. Kantaa vastuuta asukkaidensa puolesta.
Jos tuollaiset pidemmän kantaman lataukset yleistävät, niin aivan varmasti EU tulee niitä säätelemään.
Vaan se Nyky koneen 1000W poweri ei ota 1000W aina kun sitä käytetään. Tämä rf-hevonkakka laturi sen sijaan käyttää.
eevblog dave teki tuohon katsauksen yhden johtavan millimetriaaltosovellusten tutkijan kanssa:
On se kumma jos kuluttajaa kiinostaa 5G ja sen säteet ;D mutta kun pistetään mikroaaltouuni kotiin invertoituna, niin se ei kiinosta ;D
Puhelin telineeseen ja langattomaan lataukseen. Korvalleni en langatontalatausta haluaisi. Keksintö on fail
Jos tämä joskus Suomessa tulee myyntiin niin takuuvarma Vuoden turhake-ehdokas, ainakin jos tuo koko ei tuosta olennaisesti pienene.
Ennen tätä videota pidin ajatusta jatkuvasta 5w latauksesta ihan hyvänä, mutta tuo video hyvin toi esiin ne ongelmat,(kuten jos käännät puhelinta, ei se enään lataudu ja aivan järkyttävän huonon hyötysuhteen, 1 % ideaalitilanteessa), joten kyseessä on vain mielenkiintoinen koe, joka ei tule menestymään.
Kulutuksen ja laskun kannalta olennaista on keskimääräinen kulutus pitkällä aikavälillä, tietenkin myös mittauksiin reilua vakioida käyttö – esim. mikä tahansa uusi laite näyttää moninkerroin vanhaa energiatehokkaammalta, jos vanhalle lasketaan suoritteeksi esim. 2h pelaamista ja uudelle 10h idlaamista selaimessa ja 1h pelaamista. Pointti oli lähinnä, että kulutus on kasvanut. C64:n laturi onkin ihan kaamea esimerkki, sen hyötysuhde lienee noin 50%. C64 idlaa muistaakseni noin 20W:llä (sähköverkosta otettu teho). Vaihtamalla poweria saisi kulutuksen melkein puolitettua.