AMD kertoi jo helmi-maaliskuun vaihteessa alkuperäisen Ryzen 7 -sarjan julkaisun yhteydessä lanseeraavansa 6- ja 4-ytimiset Ryzen 5 -sarjan prosessorit Q2:n eli huhti-kesäkuun aikana. Yritys kertoikin maaliskuussa prosessoreiden tekniset tiedot, hinnat ja kertoi myynnin alkavan 11. huhtikuuta.
Siinä missä 8-ytimiset Ryzen 7 -sarjan prosessorit ovat suunnattu ensisijaisesti tehokäyttäjille ja sisällöntuottajille, Ryzen 5 -sarjan prosessorit ovat suunnattu pelaajille. AMD mainostaa samalla Ryzen 5 1600X- ja 1600-mallejaan ensimmäisinä todellisina kuluttajaluokan 6-ytimisinä prosessoreina tehokäyttäjille.
Olemme käsitelleet io-techissä AMD:n uutta Zen-arkkitehtuuria ja Ryzen-prosessoreita teknisestä näkökulmasta useammassakin artikkelissa, joten pohjustukseksi kannattaa lukea nämä aiemmin julkaistut artikkelit:
- AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
- AMD Ryzen 7 1800X & 1700X (Summit Ridge)
- AMD Ryzen 7 1700
- Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Aluksi myyntiin saapuu kaksi 6-ytimistä ja kaksi 4-ytimistä Ryzen 5- sarjan prosessoria, joiden veroton hintahaarukka Yhdysvalloissa on 169-249 dollaria.
Suomessa suorituskykyisimmän 6-ytimisen Ryzen 5 1600X -mallin ennakkomyynti on alkanut 299 euron hinnalla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla toimivan 1600-mallin 259 eurolla. Neliytimisten Ryzen 5 1500X- ja 1400-mallien ennakkomyyntihinnat Suomessa ovat olleet 229 ja 199 euroa.
Vertailun vuoksi Intelin neliytiminen ja Hyper-Threadin-ominaisuudella kahdeksaa säiettä tukeva Core i7-7700K on hinnoiteltu Suomessa alkaen 379 eurosta ja neliytiminen Core i5-7600K alkaen 259 eurosta.
AMD:n mukaan Ryzen 5 1600X kilpailee ensisijaisesti Core i5-7600K:n kanssa ja Ryzen 5 1500X puolestaan kerroinlukitun ja noin 210 euron hintaisen Core i5-7500 -mallin kanssa. Tässä vertailussa Ryzen 5 -prosessorit ovat Suomessa myynnin alkamisen yhteydessä muutaman kympin Intel-verrokkeja kalliimpia, mutta Ryzen 5 1600X:n etuna on kaksi lisäydintä ja SMT-ominaisuudella käytössä on jopa 12 säiettä ja neliytimisen Ryzen 5 1500X:n etuna on puolestaan SMT-ominaisuudella kahdeksan säiettä.
Io-techin testiin saapui suorituskykyisimmät 6- ja 4-ytimiset X-malliset Ryzen 5 1600X- ja 1500X-prosessorit. Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Lisäksi suoritimme tehonkulutus ja lämpötilamittaukset sekä äärimmäisen tiukasta aikataulusta johtuen suoritimme ylikellotustestit tässä vaiheessa vasta kokeilumielessä.
Kaikissa Ryzen 7- ja 5-sarjan prosessoreissa on käytössä sama 8-ytiminen Summit Ridge -koodinimellinen piisiru, joka valmistetaan Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFET-prosessilla ja se rakentuu yhteensä 4,8 miljardista transistorista. AMD ei ole virallisesti kertonut piisirun pinta-alaa, mutta arvioiden mukaan se on noin 195 neliömillimetriä.
Piisiruun on integroitu kaksi neljän ytimen CPU-kompleksia eli CCX:ää. Yhdessä CCX:ssä jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-väimuisti sekä kaikkien ytimien kesken jaettu kahdeksan megatavun L3-välimuisti.
Ryzen 5 -sarjan prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty ytimiä pois käytöstä. 6-ytimisissä prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty pois käytöstä yksi ydin ja 4-ytimisissä prosessoreissa kaksi ydintä. Molemmissa prosessoreissa on kuitenkin käytössä täysi 16 megatavun L3-välimuisti.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X on speksattu 95 watin TDP-arvolle, kun taas neliytimisen 1500X-mallin TDP-arvo on 65 wattia.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 5 1600X
Suomessa 299 euron hintaisen Ryzen 5 1600X -mallin mukana ei tule vakiojäähdytystä, vaan se on ostettava erikseen.
Ryzen 5 1600X on 6-ytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading- eli SMT-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz, mutta 3-6 ytimien rasituksessa se toimii 3,7 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 4,0 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 4,1 GHz:iin. Korkeiden kellotaajuuksien takia Ryzen 5 1600X:n TDP-arvo on 95 wattia.
Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä prosessorin kellotaajuuden käyttäytyminen ja käyttöjännite eivät tunnistuneet CPU-Z-ohjelmalla kunnolla.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 5 1500X
229 euron hintaisen Ryzen 5 1500X -mallin mukana toimitetaan 95 watin jäähdytysteholle speksattu Wraith Spire -cooleri, joka asennetaan prosessorille emolevyn läpi kulkevilla ruuveilla.
Ryzen 5 1500X on neliytiminen ja kykenee käsittelemään SMT-ominaisuuden ansiosta samanaikaisesti kahdeksaa säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,5 GHz, mutta 3-4 ytimien rasituksessa se toimii 3,6 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 3,9 GHz:iin. Neljällä ytimellä ja 1600X-mallia alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1500X:n TDP-arvo on 65 wattia.
Testikokoonpano
Ryzen 5- ja 7 -sarjan prosessorit testattiin B350-piirisarjaan perustuvalla Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana Intelin Kaby Lake -koodinimelliset 7. sukupolven Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -mallit, joilla testit ajettiin Asuksen Strix Z270F -emolevyllä. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Huom! Testit päivittyvät.
Hintataso Suomessa 11.4.2017
- Ryzen 5 1500X: alkaen 229 €
- Core i5-7600K: alkaen 259 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 299 €
- Ryzen 7 1700: alkaen 360 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 415 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 535 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 90 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz)
- Asus Prime B350-Plus (B350-piirisarja, BIOS: 0511)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,2 GHz)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
- Asus Strix Z270F (Z270-piirisarja, BIOS: 0906)
Muut komponentit:
- MSI GeForce GTX 1080 Ti Gaming X (381.65-ajurit)
- Corsair Force GT SSD 90 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit (OS: 14393.447)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4.1.0:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä AI Benchmark -ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Neliytimisen Ryzen 5 1500X:n tehonkulutus oli Prime95- ja Handbrake-testeissä 40-50 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä. Battlefield 1:ssä ero kaventui 27 wattiin.
8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n tehonkulutus oli noin 20-40 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1600X:llä ja 50-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1500X:llä.
Neliytimisen Core i5-7600K:n tehonkulutus Prime95- ja Handbrake-testeissä ilman Hyper-Threading-ominaisuutta oli odotetusti alhaisempi kuin SMT-tuella varustetuilla Ryzen 5 -sarjan prosesoreilla. Battlefield 1:ssä 7600K:n tehonkulutus sijoittui 1500X- ja 1600X-mallien välimaastoon.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella ja lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Kaby Lake -prosessoreilla Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X toimi 3-6 astetta lämpimämpänä kuin nelitytiminen Ryzen 5 1500X. 8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n ja 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n lämpötilat olivat samalla tasolla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Kokeilimme äärimmäisen tiukoista aikatauluista johtuen pikaisesti molempien prosessoreiden ylikellotuspotentiaalia ja testasimme Prime95 28.10 -vakauden (128 & 128 FFTs) avoimessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä. Kaikki Ryzen-prosessorit ovat kerroinlukitsemattomia, joten niiden ylikellottaminen onnistuu yksinkertaisesti kerrointa nostamalla.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X ylikellottui vakaasti 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännite korotettiin 1,4125 volttiin. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 61 asteeseen (+10 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 180 wattiin (+35 W).
Neliytiminen Ryzen 5 1500X venyi myös 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännitettä syötettiin pykälä enemmän eli 1,425 volttia. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 62 asteeseen (+15 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 136 wattiin (+38 W).
Cinebench R15 -tulos parani 1600X:llä ylikellotettuna noin 8 % ja 1500X:llä noin 12 %.
ARMA 3:ssa ruudunpäivitysnopeus parani molemmilla 1600X:llä ja 1500X:llä ylikellotettuna noin 5 %.
Yhteenveto
AMD:n Ryzen 5 -sarjan prosessoreiden julkaisua on odotettu pitkään ja hartaasti ja vihdoin uutta Zen-arkkitehtuuria voidaan verrata kunnolla Intelin Kaby Lake -koodinimellisiin neliytimisiin kuluttajaluokan prosessoreihin.
Noin 300 euron hintainen Ryzen 5 1600X suoritutui prosessoritesteistä kuudella ytimellään ja 12 säikeellään erittäin hyvin. Se oli odotetusti neliytimiseen Core i5-7600K:hon verrattuna kahdella lisäytimellä ja SMT-tuella kaikissa useampaa ydintä tukevassa testissä reilusti suorituskykyisempi. Intelin vahvuus on kuitenkin edelleen jonkin verran parempi Instructions Per Clock- eli IPC-suorituskyky, joka näkyy erityisesti peleissä, joista suurin osa ei osaa hyödyntää parhaimmassakaan tapauksessa kuin 2-4 prosessoriydintä.
Ryzenit pärjäsivät parhaiten useampaa ydintä tehokkaimmin hyödyntävissä Battlefield 1- ja Ashes of the Singularity -peleissä, mutta loput pelitestit menivät Core i5-7600K:n nimiin. Full HD -resoluutiolla 6-ytiminen Ryzen 5 1600X oli käytännössä tasoissa reilun 500 euron hintaisen ja 8-ytimisen Ryzen 7 1800X -lippulaivamallin kanssa.
Io-techin testien perusteella AMD kykenee Zen-arkkitehtuurillaan haastamaan ja voittamaan aggressivisen hinnoittelun ja SMT-tuen ansiosta Kaby Laket useimmissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky on jo tässä vaiheessa riittävän lähellä kunnon kilpailun aikaansaamiseksi. Loppupeleissä tasaväkisen kilpailun voittaja on kuluttaja, jolle hyöty näkyy ajan myötä toivottavasti tervehenkisenä hintakilpailuna. Intel ei ole kuitenkaan vielä koskenut hintoihinsa Ryzen-prosessoreiden tultua markkinoille, mutta tilanne saattaa muuttua kesällä, kun markkinoille julkaistaan oletettavasti uudet Skylake-X- ja Kaby Lake-X-koodinimelliset tehoprosessorit.
14 nanometrin viivanleveydellä valmistettuna Ryzen 5 -sarjan prosessorit toimivat järeällä ilmajäähdytyksellä noin 50-asteisina, joten suurempia lämpöongelmia ei pitäisi tulla vastaan edes ylikellotettuna. 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä kokoonpanon tehonkulutus oli prosessoritesteissä 40-50 wattia korkeampi kuin neliytimisellä 1500X:llä, mutta Battlefield 1:ssä ero kaventui alle 30 wattiin. Ryzen 7 1800X -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 20-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 -prosessoreilla.
Pikaisissa ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 5 -prosessorit saatiin toimimaan avoinaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä 4050 MHz:n kellotaajuudella ja io-techin testien perusteella kulkupuoli on samalla tasolla kuin 8-ytimisillä Ryzen 7 -sarjan prosessoreilla. Koska Ryzen 5- ja 7-sarjan prosessorit näyttäisivät ylikellottuvan käytännössä samalle tasolle, on reilun 300 euron hintainen Ryzen 7 1700 ylikellotettuna raskaampaa tehokäyttöä harrastavalle pelaajalle ehdottomasti paras vaihtoehto Ryzen-mallistosta.
AMD:n suunnitelmissa on seuraavaksi julkaista alle 200 euron hintaluokkaan sijoittuvat Ryzen 3 -sarjan prosessorit tämän vuoden toisella puoliskolla. Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka hyvin AMD kykenee optimoimaan pian lanseerattavan seuraavan sukupolven Radeon RX Vega -näytönohjaimen toimimaan yhdessä Ryzen-prosessoreiden kanssa.
Artikkeli päivittyy ja kaavioihin tullaan lisätään Core i7-7700K & Ryzen 7 1700 -tulokset.
Kustanuskysymys, joopajoo. PCI Express linjojen määrä piirisarjoissa.
AMD vuonna 2006: halpa piirisarja 20, kallis piiisarja 40
AMD vuonna 2011: halpa piirisarja 22, kallis piirisarja 38
AMD vuonna 2017: halpa piirisarja 2*3.0 + 4*2.0, kallis piirisarja 2*3.0 + 8*2.0
Vertailun vuoksi:
Intel vuonna 2017: halpa piiirisarja 16*3.0, kallis piirisarja 24*3.0
Turha selittää kustannuksista, kun AMD:n vuoden 2017 kalliin luokan piirisarja on kaukana vuoden 2006 halparatkaisusta.
Kun tuossa aiemmin mainittiin laskelmista, Intelin mielestä peruspiirisarjaan kannattaa laittaa PCI Express kaistaa 16 Gb/s ja kalliiseen 24 GB/s. AMD:n mielestä kalliiseen piirisarjaan riittää 6 Gb/s :smoke:
Sittenhän siellä on 2x samanniminen säie idle-tilassa. :confused:
Niin. Tuo kyseinen hymiö kuvaa omiakin ajatuksia hyvin noista saaduista "tuloksista". Pitäiskö tuon nvapin esimerkiksi säikeistyä useammalle kuin yhdelle säikeelle tms…? Mene ja tiedä. Selviää toivottavasti lähiaikoina. 🙂
Lisäksi tuo yksi yksittäinen screenshot tuosta tilanteesta ei kerro edes koko totuutta, tuo kuvassa näkyvä 4,07 arvo ko. säikeelle ei ole edes maksimi rasitus jonka näin. Kävi useamman kerran ainakin lähellä 100% rasitusta, tuon 4,07:n tarkoittaessa noin 62% kuormaa. (Maksimi kuorma/arvo 16-säikeisellä prosessorilla yhdelle säikeelle = 6,25)
[offtopic]
Ihan lapsellista valitusta puhua misätään "uhraamisesta".
Ensinnäkin: Sinun muinaiselta SB850:ltäsi ei lähde ulospäin YHTÄÄN pci express 3.0-väylää.
Toisekseen: Siihen x370-piirisarjaan menee kiinni 6 SATA-laitetta siten että prosessorilta jää vielä 4 pci express-linjaa täysin käyttämättä, tai 8 SATA-laitetta siten että prosessilta jää vielä 2 pci xpress-linjaa täysin käyttämättä. Nämä normaalisti käytetään 2-linjaiseen NVME:hen.
Väärin.
Jos käytetään ne kaksi 370-eteläpiiriltä lähtevää satae-väylää SATAna, eikä käyetä NVME:tä (jota muinainen antiikkipiirisarjasi ei tue ollenkaan) jää täysin käyttämättä prosessoripiirin 4x PCIe 3.0
4 on aika paljon enemmän kuin antiikkipiirisarjasi 0 kpl. Ja oikeasti määrä on edelleen 6 tai 8. 4 on vaan laskutaitosi puutetta. Alla selitys.
Valitat piirisarjan puutteista vaikka kyse ei ole piirisarjan puutteista vaan siitä, että emolevyt käyttää ne piirisarjan ominaisuudet järkevämmin kujin mitä sinä "haluaisit" ne käyttää.
Ja oikeasti niitä linjoja ei ole käytetty kaikkia 4x NVME:hen vaan aika monessa on mahdollisuus käyttää niitä 2x NVME:nä SEKÄ kahtena SATA-liitäntänä YHTÄ AIKAA. Tämä esim. omassa emolevyssäni.
tässä on jo 6 SATA-porttia käyttämättä niitä eteläsiltapiirin sata expressejä.
Nillityksesi kompromisseista on lapsellista valitusta.
Ei, vaan väitteeni kuuluu että siellä on ne liittimet eikä x370 ole missään huonompi kuin antiikkipiirisarjasi, ja sinä olet lapsellinen suhteekllisuduentajuinen pelle olemassaolevien liittimien olemassaolemattomuudesta nillittäessäsi.
Emolevylläni on 8 kpl SATA-liittimiä. Se on enemmän kuin antiikkpiirisarjassasi millään konfiguraatiolla. Emolevylläni on myös enemmän pci3.0-väyliä kuin antiikkipiirisarjallasi.
Sinä tässä olet se joka vaahtoat ottamatta asioista selvää. NVME toimii myös 2x moodissa jolloin siellä on prosessorin molemmat SATA-portit täysin käytettävissä.
Ensinnäkin:
PCI express 3.0 on alaspäinyhteensopiva PCI express 2.0n kanssa. Se että vertaat vain kakkosversioiden määrää keskenään on todella tyhmä vertailu. otetaanpas ne komoset mukaan niin saadaan jotain järkevä vertailuun.
Toisekseen: Monikos noista 38sta kuluu sen eteläsiltapiirin liittämiseen siihen pohjoissiltapiiriin?
Kolmannekseen: Montakos niistä 38sta on sellaisen siltapiirin kautta, joka kuitenkin usein rajoittaa käytännön nopeuden siihen pcie2.0 x-nopeuteen sille 16x-väylälle?
Noita 38aa antiikkipiirisarjan pcie2.0aa vastaa ryzenissa 24 linjaa pcie express 3.0aa, jotka tarjoavat yhtä paljon kaistaa kuin 48 pcie 2.0-linjaa tarjoaisi. Kokonaiskaista siis prossupiiriltä ulos suurempi vaikka linjoja vähemmän.
[offtopic]
Näissä laskettu näyttikselle menevät x16-linjat mukaan
Näissä ei laskettu näyttikselle menevää x16sta(tai 2 * x8ia) mukaan.
Että vertailulukusi ovat täyttä paskaa.
[/offtopic]
SB850:n tullessa ei PCI Express 3.0:a tukenut mikään piirisarja.
Keskustelu on koko ajan koskenut piirisarjaa. 300 euron emolevyn piirisarjaan saa 4 PCI Express 3.0 linjaa mutta 200 euron (myös tuleva 130 euron 4-ydn Ryzen) prosessoriin saa 24 :smoke:
Tähän mennessä jokainen ATX kokoisen x370 emolevyn valmistaja on ollut tarpeeksi viisas laittaakseen ne prosessorin 4 linjaa x4 NVME:lle, joten tuo spekulointi prosessorin SATA Expressien käyttämisestä SATA liittimiin on turhaa. Pikkukoneissa hommassa voisikin olla järkeä.
Niin jääkin ja ne prosessoripiirin linjat menevät poikkeuksetta vähänkin kovemman tason emolevyissä x4 NVME:n.
Vuonna 2011 PCI Express 3.0:a ei tukenut mikään emolevy.
Piirisarjassa on puuteita kuten olen ylempänä todistanut noin 10 kertaan.
Halpisemolevyssäsi on ehkä tuollainen ratkaisu koska AMD on tarkoituksella tarjonnut mahdollisuuden siihen. Tässä puhuttin x370 piirisarjasta. Eikä tietääkseni yksikään valmistaja ole käyttänyt tuollaista ratkaisua ATX kokoisessa x370 emolevyssä koska se x4 NVME suoraan prosessorilta on järkevin ratkaisu halpisemolevyjen ulkopuolelta.
Mikä tahansa seuraavista on oikea luku: 4, 6, 8, 10, 12. Mitä suurempaan lukuun mennään, sitä enemmän valittamista tulee PCI Express väylien määrästä.
Antiikkipiirisarja 990FX+SB850 tukee 38+2 PCI Express linjaa, tarjoten PCI Express kaistaa 20 GB/s. Laske paljonko x370 tarjoaa yhteensä.
Kehitys kehittyy yllätys? SB50 ei tue myöskään USB 3.0.
Olen koko ajan puhunut x4 NVME:sta koska kaikissa kovemman tason emolevyissä prosessorin SATA Expressit on käytetty siihen. Turha ottaa esimerkkiä jostain halpisratkaisusta jossa nimenomaan tuota voisi odottaakin.
Otin aikaisemmin kolmoset mukaan, x370 on silti kivikaudelta verrattuna vuoden 2011 ratkaisuun.
Miksi ne näyttiksen kytkemiseen tarkoitetut linjat pitäisi jättää pois laskuista? Nehän ovat piirisarjassa.
Yhden näyttiksen kokoonpanossa Ryzenillä on joo mutta piirisarjalla ei. Tässä puhutaan koko ajan piirisarjasta.
Niin onkin, koska ne linjat ovat piirisarjassa. Miksi niitä ei saisi laskea mukaan?
Onko x370 piirisarjassa näyttikselle varattu 16 PCI Express linjaa? Ei ole.
Opetelle laskemaan uusiksi ne piirisarjan linjat.
OK, kysymys.
Miten AMD ja Intel ovat molemmat paskoneet täysin luokattomasti emolevynsä ja piirisarjansa. Ennen oli tuki paremmissa emoissa 4x näytönohjaimelle rinnan. Nyt ei löydy enää.
Kylläpäs AMD ja Intel ovat molemmat huomattavasti huonontaneet emojaan, vai onko kyse prosessorista?
Kun ennen sai 4 näytönohjainta rinnan ja nyt ei löydy Inteliltä eikä AMD:lta yhtään emoa missä olisi 4 x 16 PCI Express 3.0 tai edes 4 x 8 PCI Express 3.0+ linjaa…
Voisiko syynä olla se että nykyisin ollaan menty eri suuntaan kehityksessä? Ennenkin se oli aika pieni osa joilla oli edes 2 näytönohjainta rinnan.
Mutta olen edelleen sitä mieltä että jos sinusta tämä on selkeä suunnitteluvirhe niin otat yhteyttä suoraan AMD:n ja Inteliin ja kerrot heille mieluusti laskelmien kera miten monta ihmistä ostaisi heti emolevyn + prosessori missä olisi rakennettuna tuki 4x näytönohjaimelle, 2x prosessorille, ties kuinka monelle SATA-liittimelle, ei unohdeta myöskään niitä USB 1.0, 2.0 ja 3.0 liittimiä mitä olisi hyvä olla vähintään sen 6+ jokaista (nykyisin ei enää suoraan USB 1.0 liittimiä löydy emoista, ennen niitä oli jopa 10kpl lisäkorttien kanssa.. selkeä virhe eikö totta?)
Nyt on ihan pakko kysyä, siis mielestäsi piirissarjan tehtävien siirtäminen suoraan prossuun on huono asia?
:confused:
Tuossa on kyse tuotekategorioista. Intelin LGA 2011-3 alustan prosessorit tukevat max 40 linjaa ja AMD:n tulevasta x399 alustan pitäisi tukea ainakin 48 linjaa (vähintään 4 linjaa piirisarjalle). Noilla saa tarvittaessa 4*x8.
AMD lisää varmasti linjojen määrää x399 alustaan. Yhä edelleen pointti koskee x370:n SATA liittimien ja PCI Express linjojen määrää. AMD:n halparatkaisu tarjosi vuonna 2006 4*SATA ja 10 GB/s PCI Express kaistaa. Onko liikaa pyydetty että vuoden 2017 kallis ratkaisu tarjoaisi edes saman verran?
Missä kohtaa sellaista olen väittänyt? Piirisarjasta on kyse ja x370 on SATA liittimien ja PCI Express kaistan osalta kivikautinen. SATA liittimien määrä kertoo hyvin mistä kyse:
2006: 4 kpl, 2011: 6 kpl, 2014: 8 kpl, 2017: 4 kpl
Sitten vielä jotkut jaksavat väittää ettei kyse ole tahallisesta huonontamisesta :facepalm:
Itselläni ainakin (minusta) halpa emolevy (noin 180€ eli ASUS PRIME X370 PRO) tarjoaa minulle:
AMD Ryzen™ Processors
2 x PCIe 3.0/2.0 x16 (x16 or dual x8)
AMD X370 chipset
1 x PCIe 2.0 x16 (max at x4 mode) *3
AMD X370 chipset
3 x PCIe 2.0 x1
AMD Ryzen™ Processors :
1 x M.2 Socket 3, with M key, type 2242/2260/2280/22110 storage devices support (SATA & PCIE 3.0 x 4 mode)
AMD X370 chipset :
8 x SATA 6Gb/s port(s), gray,
Support Raid 0, 1, 10
Tämä siis vuoden 2017 emolla. Minusta "kallis" emolevy on luokkaa 600€ kuten esim. ASUS ROG MAXIMUS IX EXTREME: 749€.
En todellakaan kiukuttele siksi että siinä (maksamalla noin 570€ enemmän) tulee (listaa liitännöistä)
vs AMD:n emon liitännät:
Ehkä me vain määrittelemme sanan "kallis" eritavalla? Koska tuolla Intelin "kallis" emolevyn hinnalla pystyn ostamaan emon+prosessorin+16Gb muistia AMD:lle!
No tuossahan hkultala on yrittänyt asiaa sinulle selittää.
Ja koska et suostu ottamaan suoraan prossuun meneviä asioita huomioon niin ei tätä voi muuten tulkita kuin mielestäsi suorat prossulinjat on huono asia?
Olennaiset alleviivattu. Vuonna 2017 PCI Express 3.0 voidaan pitää minimivaatimuksena jokaiselle PCI Express korttipaikalle tuossa hintaluokassa. Itse kirjoitin aiemmin halvoista ratkaisuista, niillä viittasin alle 100 euron hintaluokkaan.
Et kiukuttele koska saat sillä rahalla niin paljon liitäntöjä? Miten vaan: AMD Ryzen 5 1600X & 1500X
Mikäli tarkoitat hkultalan mainitsemaa "otetaan prosessorista 2*SATA", niin sitä ratkaisua löydy yhdestäkään x370 emolevystä. Se on tarkoitettu halpoihin emolevyihin, joissa on joko halvempi piirisarja tai ei piirisarjaa ollenkaan.
x370 emolevyissä prosessorin SATA Express liittimet menevät poikkeuksetta x4 NVME:lle ja PCI Express linjat näytönohjaimelle. Siten SATA:n ja PCI Expressin (pl. näytönohjain ja x4 NVME) osalta voidaan unohtaa prosessori kokonaan ja keskittyä piirisarjaan.
Prosessorin liitäntöjen ansiosta AM4 alusta on kokonaisuutena parempi kuin LGA1151. Ei poista sitä tosiseikkaa että z270+LGA1151 alusta on piirisarjan osalta ylivoimainen ja että x370 piirisarja on kivikaudelta, koska häviää PCI Express linjojen määrän ja PCI Express linjojen yhteenlasketun kaistan osalta jopa 2006 vuoden alle 100 euron hintaisiin emolevyihin suunnatulle piirisarjalle.
Voi jeesus jokohan tää jankkaus loppuisi?
Se että asiaa toistaa 10 kertaa itselleen / foorumilla / päässään ei tee siitä totta.
Yritin etsiä alle 100€ hintaisia z270 emolevyjä, en löytänyt. Etsimällä LGA1151 kantaisia alle 100€ emolevyjä löytyi mATX muutamia, eli tässä nyt ja yritän tajuta miten tämä emolevy on hurjasti parempi kuin vuoden 2006 emolevyt yhteensä:
Laajennuspaikat:
1 x PCI Express 3.0 x 16
1 x PCI Express 2.0 x1
Liitännät (sisäiset):
4 x SATA3 6.0 Gb/s
1 x TPM pinnit
1 x Chassis Intrusion ja kaiutin pinnit
1 x CPU -tuuletin (4-pin)
1 x laitetuuletin (4-pin)
1 x 24-pin ATX virta
1 x 8-pin 12V virta
1 x etupaneelin audio
1 x USB 2.0 pinnit (mahdollistaa 2 x USB 2.0 lisäporttia)
1 x USB 3.0 pinnit (mahdollistaa 2 x USB 3.0 lisäporttia)
Jos ihan rehellisesti sanotaan niin minusta tuo vaikuttaa.. ..no, aika paskalta? Kun siis vertaa siihen ~180€ "kalliiseen" emoon mitä itse linkkasin sinulle.
Ehkä sinä nyt voisit vaan suoraan linkata sen hyvän ja paljon paremman z270 ja LGA1151 kantaisen emolevyn (alle 100€ hintaan) sekä prosessorin ja huomattavasti surkeamman sekä kaikin tavoin huonomman AM4 emolevyn (alle 100€ hintaan) + prosessorin niin voidaan suoraan vertailla niitä 2 emo+prosessori comboa rinnan? Ei siis mitään selityksiä vuodesta 2006 vaan ihan nykyistä faktaa niin keskustelu voisi edetä.
Loppuu heti kun muiden lukutaito ja luetunymmärtäminen kehittyy tarpeeksi.
Kaikki pieleen. Tuo emolevy on Intel eikä AMD. Eikä se ole vuodelta 2006. Laitetaan oikein lihavointien kanssa jos aukeaisi:
Kehitys kehittyy?
Keskustelu voisi edetä ihan sillä että edes yrittäisit tajuta mistä asiasta keskustellaan. Etkä väännä omassa mielessäsi jotain ihmekuvitelmia ja sen perusteella ala selittämään offtopiccia.
Haluaisitteko mennä keskustelemaan vaikka emolevytriidiin? Vai vaikuttiko tämä linjojen määrä oleellisesti Ryzenien saamiin tuloksiin?
Itse näistä alunperin kysyin kun oli epäselvää. Taneli- eikö voitaisi pysyä neutraalissa sävyssä, minusta mennyt hieman agressiiviseksi tämä 🙂
En fanita kumpaakaan leiriä, fanitan kilpailua, jota AMD tuntuu vihdoin tuovan. Toivottavasti nämä 1600- ja 1600x pistäisivät Inteliinkin hieman vauhtia..
Minusta tuntuu kehnolta X370-piirisarjan ja jopa Ryzenin ja piirin yhteiset liitännät ja ominaisuudet. Hyvä että Ryzen itse tarjoaa tuen m.2 x4:ää hyödyntävälle lätylle, mutta onhan tuo jo lähinnä vaatimus.
Ja toisin kuin monet ehkä uskovat niin ei nuo m.2 NVMe PCIe x4 lätyt kovin kalliita ole, varsinkaan jos ostelee a'la 400€ prossuja.
Jos on varaa nykyisillä hintakursseilla ostella 32GB muistia niin eipä nuo hyvätkään m.2 lätyt IMO sitten varsinkaan ole kalliita.
En ole perehtynyt noihin X370-sarjan äänipiireihin, mutta kykenevätkö ne tosiaan ajamaan kuulokkeita yhtähyvin kuin erilliset äänikortit ja USB:t?
E: Ja muistakaahan hyvät ihmiset ettei hintoja VAAN VOI suoraan verrata edes 6-vuotta taaksepäin… 🙂
Ainoa asia mikä tässä vuosien varrella on huonontunut on laskutaitosi. X370-Emolevylläni niitä SATA-liitimiä on 8 kpl eikä 4 kpl.
Mutta jos tuo NVMe x4 lätty on kiinni(prossusta tulevilla linjoilla) onko käytössä enään noita 2 Sataa? Kyse ei siis ole ollut kuinka monta liitintä levylle on liimattu vaan kuinka paljon tosiasiassa on yhtäaikaa käytettävissä? 🙂
On käytössä. Saattaa olla, että ottamalla tietyt SATA-liittimet käyttöön NVME:n nopeus putoaa x2:een.
Tosin, nuo kaikki 8 saattaakin olla eteläsillassa kiinni; Ilmeisesti jokaisesta sata expressistä saadaan ulos 2 kpl SATA:a jolloin suoraan eteläsiltapiiriin saakin kiinni 8 SATA-porttia.
Kiitokset tästä! 🙂 Löysin myös asiasta kuvan https://www.antary.de/2017/01/07/chipsatz-features-intel-kaby-lake-z270-h270-vs-amd-ryzen-x370-b350/
Joten jos tuo Prosessorin ja piirisarjan välinen väylä kuitenkin on kaikkien piirisarjan laitteiden yhteisessä käytössä tuntuu tuo x4 PCIe väylää suoraan prossuun fiksummalta ratkaisulta.
Mikäli piirisarjalta otetaan se 4 SATA liitintä, piirisarjalle jää PCI Express -linjoja 8 kappaletta, ja nekin 2.0. Säälittävän vähän.
Väitin AMD:n huonontaneen tahallaan AM4 alustaa, jotta se ei kilpailisi liikaa x399:n kanssa. Siksi voidaan tarkastella piirisarjaa, johon ne tahalliset huononnukset on tehty. Eli näin:
Piirisarjan SATA liittimien määrä (2006, 2011, 2014, 2017): 4, 6, 8, 4
Piirisarjan PCI Express linjojen yhteenlaskettu kaista yhteen suuntaan (pl. väylä prosessorille) jos 4 SATA liitintä käytössä (2006, 2011, 2017): 40 GB/s, 38 GB/s, 12 GB/s
Ellei tuosta näe "tahallista huonontamista", täytyy ihmetellä. Jopa 990FX piirisarja sellaisenaan AM4 alustalle olisi ollut parempi ratkaisu monessa suhteessa kuin x370.
Sehän onkin fiksu ratkaisu ja juuri se syy miksi AM4 alusta on kokonaisuutena parempi kuin LGA1151.
Se taas ei poista mihinkään sitä tosiseikkaa että x370 on PCI Express/SATA väylien osalta kivikaudelta.
Itse en ole ns. kultakorva ja käytössä on varmasti päälle 10v vanha setti:
– Viritinvahvistin: Denon AVR-1603 + 5.1 Eltax MovieMaxx & Eltax Cinema subwoofer (Etukajarit vaihdettu Dali 310, ko. Eltaxin etukajarit nyt takana)
+ Superflux HD-681 EVO kuulokkeet
Ennen oli käytössä Asus Xonar DX/XD 7.1 PCI-E nyt tuo emon oma:
Itselleni tärkeää niin musiikin, elokuvien, sarjojen, pelien jne. parissa on se että erityistä staattista häiriöääntä tai vastaavaa ei kuulu.
En käyttele noita tilaääniä tai muita hienouksia mutta on mielyttävää että jos katsoo elävää kuvaa TV:stä (liitetty näytönohjaimeen) tai kuuntelee musiikkia siinä ei ole säröjä tai rätinöitä kuten ennen oli huonommissa integroiduissa tai jopa sisäisissä korteissa koska ottivat häiriöitä muista sähkölaitteista siellä.
Tämä siis vaikka käytössä kuinka oli optinen/koaksiaali kaapeli (tai nykyisin hieman yleistyneempi HDMI mitä esim. oma viritinvahvistimeni ei tunne saati tue).
HUOM! noissa emoissa (ihan 370 sarjan sisälläkin) on ihan 100% varmasti eroja, eli itselläni on tuo ~180€ ASUS PRIME 370 PRO emolevy mihin tuo spoilereissa oleva teksti liittyy. Eri emolevyjen valmistajat ja eri versiot emoista sisältävät eri äänikortteja.
Ymmärrän kyllä että teoriassa sen väylän saa tukkoon, ja jossain synteettisestä testissä.
Vaan kuinkahan usein realisoituu päivittäisessä käytössä haitaksi?
Aika usein kun sovellus/peli käynnistetään niin se tekee sillä datalla muutakin kuin vaan lukee sen ulos massamuistista ja yleensä tämä muun tekeminen tarkoittaa sitä että CPU:sta loppuu mehut eikä väylän täydellä nopeudella edes pystytä lukemaan. 🙂
Kivikautta on lähinnä
1) SSD:n kytkeminen SATA-väylään.
2) pyörivät levyt.
Ryzen nimenomaan ei ole kivikautta kun siinä on NVME.
Jos piirisarjan kakki johtimet jätetään kytkemättä, liittimiä jää 0 kpl. Säälittävän vähän.
Naurettava ja lapsellista jossitelua tällainen.
2017 piirisarja eteläsiltapiiri 8 kpl, sen lisäksi prosessorilta voisi vetää ainakin 2 (ehkä jopa 4, en ole varma) lisää. Oikea määrä 2017-alustalle vähintään 10, ellei jopa 12
Se, että toistat sama valhetta/laskuvirhettä kymmenen kertaa putkeen ei tee siitä totta.
Jälleen kerran laskettu väärin. Lasket erillisen piirisarjan pohjosisiltapiirin "piirisarjaksi" mutta jätät prosessoripiirille integroidun pohjoissiltapiirin laskematta. Tämä on täysin puppua oleva vertailu.
Oikeasti sitä paitsi hypertransport rajoittaa tuon "40GB/s" kaistasi 12.8*2=25.6 GB/s yhtäaikaiseksi kaistaksi.
2017-vuoden alutalla taas prosessorilta voidaan siirtää ulos yhtä aikaa 24 linjalla pcie3.0aa, kaista sinun tavallasi laskettuna n. 47 GB/s eli selvästi enemmän vaikkei oteta huomioon HT-pullonkaulaa ja jos se otetaan, melkein tuplat.
Jos on aivan pihalla väylätopologiasta ja vertaa täysin vertailukelvottomia asioita keskenään, saa toki haluamiaan tuloksia.
Prosssoripiiriltä lähtee 16kpl PCI express-linjoja.
Se että jätät ne laskematta ei ole mitään muuta kuin idiotismia.
Näistä yhteensä 24 linjasta irtoaa yhteensä enemmän kaistaa kuin mistään mainitsemastasi antiikkipiirisarjasta.
Ala-asteelle palaaminen ei mielestäni ole kehittymistä.
Jos maailma onkin oikeassa ja Threadripper on väärässä? Onko käynyt mielessä?
1) Jos ei ole rahaa ostella paremmin liitettyjä SSD:itä ja on vanhoja levyjä varastossa? SATA on kustannustehokkain liitäntä ja nopeus on tarpeeksi nopea, vaikka väylä taas rajoittaakin. Lisäksi näitä saa koteloon kiinni, kun esim. m.2 pitää vetää emolevylle.
2) Taas rahakysymys. Jos se 500 GB SSD olisi satasen, niinkuin olisi pitänyt jo tapahtua, niin ehkä tästä selviäisi, jos ei pidä kaikkia pelejä kovalevyllä kerralla. Lisäksi backupit. Lokaalit backupit ovat mekaanisella levyllä ja off-site menevät pilveen..
Minulla oli veljellä käytössä Sandy Bridge-emolevystä löytynyt IDE-liitäntäkin, kun siinä säästi sen 20 euroa uuden DVD-aseman hankinnassa.
—
SB ja NB liittymisestä prosessoriin olen kyllä samaa mieltä. Siellä on niiden looginen paikka tulevaisuudessa.
@Threadripper onko SoC nykyaikaa vai ei?
Tiedostokopiointi kelpaa päivittäisestä käytöstä? Sillä saa helposti tukkoon.
Mainitut asiat ovat myös hintakysymys. 2 teran SSD on kallis.
Tuo jälkimmäinen kappale on sanottu moneen kertaan. Miten Ryzenin liitännät liittyvät x370 piirisarjaan?
Annatko esimerkin emolevystä jossa on jätetty?
Osoita virhe tai lopeta selittely. Moneen kertaan on selitetty tämä suhde PCI Express ja SATA väylien välillä. Piirisarjalta saa 4/6/8 SATA, vaihtoehdot 6 ja 8 laskevat PCI Express linjojen määrää. Prosessori EI ole x370 piirisarja.
Eikä ole koska puhe on x370 piirisarjasta. Annetaan esimerkki:
Prosessori A tukee 40 PCI Express väylää
Piirisarja B tukee 2 PCI Express väylää
Väite: Piirisarja B tukee pientä määrää PCI Express väyliä
hkultala: Väite ei pidä paikkaansa koska A ja B yhteensä tukevat 42 PCI Express väylää joka ei ole pieni määrä.
Alkaako vihdoin aukeamaan? :facepalm:
Miten tuo vaikuttaa piirisarjan tukemien PCI Express väylien määrään? Ei mitenkään.
Otat mukaan prosessorin kun kyse on piirisarjasta :facepalm:
Se ei ole mitään idiotismia, vaan ihan faktaa. Laskelmani ovat täysin oikeat, mutta koska ne eivät ole sellaiset jotka sinua miellyttävät, selität niiden olevan pielessä :hammer:
Entä sitten? Vaikka Ryzen tukisi miljoonaa PCI Express väylää, x370 piirisarjan tukemien PCI Express väylien määrä ei siitä kasva yhtään.
Osoita tuo väite vääräksi jos pystyt. Voin sanoa ettet pysty.
Riippuu lähtötasosta.
Maailmasta en tiedä mutta todisteiden valossa muutama käyttäjä on väärässä.
Ei liity tähän aiheeseen koska x370 ei ole SoC.
Pitänee vääntää taas esimerkkitapaus:
Sinun logiikallasi, verrattuna K7-piirisarjoihin, kaikki K8-piirisarja olivat huono ja kivikautta, koska K8-piirisarjoisa oli johdot nollalle muistikanavalle, kun taas viimeisissä K7-piirisarjoissa oli johdot yhdelle tai kahdelle muistikanavalle.
Tosiasiassa K8ssa muisitiohjain siirrettiin emolevyltä prosessoripiirille, ja muistin käytännön nopeus parani tämän ansioista koska ylimääräiset viiveet piirejä yhdistävistä ylimääräisistä väylistä vähenivät,
Tämä on aivan vastaava tilanne kuin mikä nyt on ryzenin/AM4/X370n kanssa näyttiksen kytkemisen kanssa.
Se, että valitset laskevasi yhteen antiikkipiirisarjan kanssa kahden eri piirin (pohjoissiltapiiri + eteläsiltapiiri) väylät mutta uuden piirisarjan kanssa jätät laskematta nykyisen pohjoissiltapiirin väylät (koska se on integroitu prosesorin kanssa samalle piirille) ei ole mitään muuta kuin idiotismia.
Se, mikä ratkaisee, on millaiset väylät KOKO SYSTEEMISSÄ on, ja se, että ne väylät lähtee suoraan prosessoripiiriltä on vain PAREMPI ratkaisu koska overheadit ja pullonkaulat vähenee.
Ehkä sinulle voisi alkaa kohta aukeamaan, jos mietit mitä sana "tukee" tarkoittaa.
Noh kerrohan montako PCI väylää niissä Intelin piirisarjoissa on ilman prosessoria, kun kerran prosessorit ei liity aiheeseen. :facepalm:
@Threadripper
OK. Ymmärrämme pointtisi.
Eli JOS joku yrittää käyttää pelkkää emolevyä ilman prosessoria tai JOS olisi jokin muu prosessori tunkea tuohon emolevyyn niin siinä olisi vähempi kytkentöjä käytössä.
Mutta nythän fakta on että ottaa minkä tahansa emolevyistä mitä olet maininnut niin AMD:n tai Intelin puolelta ja tunkee siihen miten vähän tai paljon laitteita niin JOS siinä EI ole prosessoria niin mikään laitteista ei toimi. Vaikka emo miten tukisi niitä laitteita.
Voitko siis lopettaa, ymmärrämme kyllä mitä selität mutta jankaat samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.
BTW miksi juuri Ryzen 5 ketjussa? Eikö sama juttu koske myös R7 prosessoreita?
Vai eikö agendaasi sovi valittaa siitä miten 1700-1800X vs 6950X/6900K on NIIN paljon surkeampi koska emolevyt… ?
Voisiko syynä olla tietyn tyyppiset lasit, eli Intelin ihannointi ja pyrkimys sotkea tätä ketjua (koska moni saattaa olla halukas ostamaan edullisempaa R5 prosessoria vs. Intelin I5 tai I7)
Voisivatko (mikäli tämä keskustelu väkisin jatkuu) esim. moderaattorit tehdä erikseen ketjun juuri tätä aihetta varten. Uskoisin että suurinta osaa ei kiinnosta tälläinen väittely missä tahallaan vängätään vain yhtä asiaa eikä myönnetä muita asioita oikeiksi. Näytä minulle yksikin henkilö (paitsi sinä) kenelle on oikeasti väliä sillä että ilman prosessoria hänen emolevynsä tukee vähemmän laitteita uudessa emolevyssä kuin vanhemmassa JOS prosessorin kanssa asia muuttuu täysin!
Sehän on katastrofi, kun intel julkaisee seuraavan suoritinsarja, mihin ei tuu ollenkaan piirisarjalle sataväyliä.
Itse olen huolissani IDE-väylien puuttumisesta nykyaikaisessa emolevyssä. AMD tekee nyt selvästi ainoastaan kiusaa meille tavallisille kuluttajille, jotka emme enää saa vanhoja uskollisia työjuhtia kiinnitettyä tähän uuteen Ryzen alustaan.
Voisiko Threadripper kertoa, että mitä pirua sinun oikein pitäisi sitten saada siihen tietokoneeseen kytkettyä (johon liitännät eivät riitä kun kerran näin suuri poru on?
SSD on kallis, mutta silti pitäisi saada väylät kymmenelle täydellä nopeudella? WTF???
Normaalissa työasemakäytössä ei tehdä useita samanaikaisia kopiointeja yhtäaikaa usean eri levyn välissä. Eli ei saa. Miten tämä nyt kuulostaa vinkumiselta vinkumisen vuoksi?
No totta kai piirisarjan osalta muistiohjain oli selvästi huonompi K8-piirisarjoissa (0 kanavaa) vs K7 emolevyissä (1/2 kanavaa). Tuohan on täysin selvä juttu.
Idiotismia on se että jaksat jankata täysin selvästä asiasta, etkä vain voi myöntää totuutta.
x370 piirisarja ei määritelmänä sisällä Ryzen prosessoria. Se piirisarja voi olla myös esim. B350 vaikka prosessori pidettäisiin samana.
x370 piirisarja on määritelmänä täysin pätevä. Jos haluat laskea prosessorin mukaan, siitä vaan. Älä kuitenkaan ala selittämään laskujani piirisarjojen välillä vääriksi koska SINÄ haluat väkisin laskea kaikki mukaan
Olenko väittänyt jossakin kohtaa ettei ole :smoke:
PCI väyliä piirisarjat eivät tue. PCI Express:
z270: 24*PCI Express 3.0
Muut 270-sarjassa: 16*PCI Express 3.0.
SOC:t ovat yleistymässä. Onko se sama kuin nykyaikaa, en uskalla vastata.
Häh? Ilman prosessoria :confused:
SSD kallis, kovalevy halvempi. Kovalevytkin menevät SATA liittimiin yleensä.
Normaalikäyttöön ei kuulu tiedostokopiointi kahden levyn välilä. En kommentoi, koska en uskalla miettiäkän millainen keskustelu siitä seuraisi.
Kun joku kysyi mikä on ongelma, tässä yksi esimerkki.
ASRock > X370 Taichi
Ensinnäkin M.2 slotti ei ole PCI Express 3.0 vaan 2.0. Toiseseen M.2 slotin ollessa käytössä PCI Express x4 slotti on disabloitu.
Saa kommentoida kuinka kukaan ei ikinä tarvitse kahta M.2 slottia ja jos tarvitsee niin ostaa x399 alustan joskus tulevaisuudessa, joten asialla ei mitään merkitystä ja niin edeleen :smoke:
Joo modet voisi tehdä tai tehkää itse uusi aihe. Olisi kivaa kuulla jotain oleellista eikä mitään väittelyä. Tai sitten sinne intel amd ketjuun kiitoksia:tup:
Äläs nyt. Tämä ketjuhan saa hymyn huulille kun seuraa the ripperin tuuheaa väittämistä.
On. Tulee ihan nostaloginen olo, ennen oli asiat paremmin. Piirisarjoissa oli ihan northbridgekin omalla siilellä ja tuulettimella ja prosu oli puhdasverinen prosu, eikä sekasikiö jonka muisti/pci/sata/luojaties mitkä väylät pilasivat puhdasvereristen piirisarjojen ominaisuudet.
Juu, ei liity kun saivartelet niin helvetisti asian suhteen. Sinä näet vain sen yhden puun, mutta koko metsän tarkastelu on selvästi ylivoimaista.
Threadripper lopettaa turhan jankkaamisen ja saivartelun tyhjästä. Seuraavaksi varoitus.
Eli Ryzen 5 ketjussa saa keskustella mm. lentokoneiden moottoreista ja K7 prosessoreista muttei Ryzeniä tukevasta x370-piirisarjasta. Tämä selvä. Muistan jatkossa.
On silti pakko kysyä: Miten tietokone 1 jossa prosussa on väylät abc ja piirisarjassa väylät de on huonompi, kuin tietokone 2, jonka prossussa on väylät ab ja piirisarjassa cde?
Älä takerru mallisarjoihin, tai numeroihin, vaan kerro miksi tietokone muuttuu paremmaksi, jos väylät siirretään prosusta piirisarjaan.
Tätä en itsekkään alunperin tajunnut, hämmensi yleisesti tuo CPU:n ja Piirisarjan välinen väylä.
Nyt jälkiviisaana niin onhan tuo minustakin parempaa että toimintoja siirtyy prossulle niin ei ole kanavat pullonkaulana. Toisaalta vaikuttaako tämä sitten siihen että prossut kallistuu ja emot halpenee jos toimintoja siirtyisi tulevaisuudessakin yhä enempi itse prossulle?