
io-techin prosessoritesteissä on aina mukana 3D-pelitestit ja mukaan on pyritty valitsemaan sellaisia pelejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn mahdollisimman hyvin, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 4k-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee huomattavasti ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän tai lähes täysin näytönohjainriippuvainen.
Yleensä tuotejulkaisuihin liittyvien kiireellisten aikataulujen ja itsestään selvänä pidettyjen asioiden johdosta emme ole esittäneet artikkeleissa tuloksia Full HD -resoluutiota korkeammilla tarkkuuksilla ja sellaisilla peleillä, jotka eivät juurikaan hyödy prosessorin suorituskyvystä, kunhan se on riittävän hyvä. Tämän seurauksena artikkeleidemme pelitestien tuloksia tutkimalla lukijalle on saattanut jäädä virheellinen mielikuva prosessoreiden todellisesta pelisuorituskyvystä sillä esillä on ollut ainoastaan sellaista ääripäätä edustavat tulokset, joissa prosessorin merkitys pelin suorituskykyyn on ollut varsin suuri.
Jossain ulkomaalaisilla sivustoilla käytetään vieläkin alhaisempaa, kuten 1280×720-resoluutiota, jotta näytönohjaimen merkitys suorituskykyyn saataisiin eliminoitua kokonaan. Pyrimme io-techin testeissä kuitenkin ensisijaisesti todellisiin käyttöskenaarioihin, joten olemme tästä syystä käyttäneet alhaisimmillaan Full HD -resoluutiota.
Tässä artikkelissa ajamme suorituskykymittaukset Intelin ja AMD:n suorituskykyimmillä työpöytäprosessoreilla eli 8-ytimisillä Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä, kolmella pelillä ja kolmella yleisimmällä resoluutiolla. Testaamme, minkälaiset erot syntyvät kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Päivitys: Alunperin testeissä oli mukana myös edulliset noin 160-170 euron hintaiset Core i3-8350K- ja Ryzen 5 1600X -prosessorit, mutta havaitsimme Battlefield 1- ja The Witcher 3 -tuloksissa ongelmia. Tästä syystä julkaisemme lähitulevaisuudessa artikkeliin jatko-osan, jossa on mukana enemmän prosessoreita, pelejä ja GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain.
Testikokoonpano
Testiprosessoreita molemmista leireistä edustaa yhtiön suorituskykyisin ja kallein työpöytäprosessori eli Inteliltä Core i9-9900K ja AMD:lta Ryzen 7 2700X. Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja varustettu SMT- eli Simultaneous Multi-Threading -ominaisuudella eli ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 16 säiettä. Core i9-9900K:n hintataso Suomessa on tällä hetkellä edullisimmillaan alkaen 550 eurosta, mutta heikon saatavuuden takia hyllytavarasta joutuu maksamaan lähes 700 euroa. Ryzen 7 2700X on hinnoiteltu alkaen 330 euroa eli 9900K on vähintään 220 euroa eli 67 % kalliimpi.
Näytönohjaimena testeissä oli käytössä suorituskykyinen GeForce GTX 1080 Ti ja testit ajettiin 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla.
Hintataso Suomessa 21.11.2018
- Ryzen 7 2700X: alkaen 330 €
- Core i9-9900K: alkaen 550 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna 250 gigatavun SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z390-E (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VII Extreme (X470-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt / Intel 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Pelisuorituskyvyn testimetodi
io-techin prosessori- ja näytönohjaintesteissä 3D-suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta. Esimerkiksi 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella renderöidään 3600 ruutua ja 99. persentiili jättää huomioimatta 1 % huonoimmista ruuduista eli 36 ruutua.
Shadow of the Tomb Raider
Syyskuussa julkaistu Shadow of the Tomb Raider on Eidos Montréalin ja Crystal Dynamicsin kehittämä AAA-luokan toimintaseikkailu. Peli on kehitetty osana NVIDIAn The Way It’s Meant to be Played -ohjelmaa ja se tukee DirectX 12 -rajapinnan ohella viimeisimpiä grafiikkaominaisuuksia, kuten pian julkaistavan päivityksen myötä rautakiihdytettyä säteeenseurantaa. Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille.
Tomb Raiderissa kaikilla resoluutioilla suorituskyky oli Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä käytännössä identtinen. Full HD -resoluutiolla Core i9-9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1
Vuonna 2016 julkaistu Battlefield 1 on EA:n ja Dicen kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli. AAA-luokan peli sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan ja pelisarja on tunnettu näyttävistä grafiikoista, erilaisista ajoneuvoista ja tuhoutuvista rakennuksista ja rakennelmista. Peli tukee DirectX 12 -rajapintaa, mutta pelattavuus on yleisesti todettu olevan parempi vanhemmalla DirectX 11 -rajapinnalla. Battlefield 1 pyörii näyttävistä grafiikoista huolimatta yllättävän hyvin keskitasonkin näytönohjaimilla ja osaa hyödyntää yli neljää prosessoriydintä.
Battlefield 1:ssä syntyi Full HD- ja 1440p-resoluutioilla selvä ero keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa Core i9-9900K:n ja Ryzen 7 2700X:n kesken. Full HD -resoluutiolla 9900K oli 30 FPS:ää eli noin 18 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 8 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero kaventui 4 FPS:ään eli noin 5 %:iin. Vastaavat erot nähtiin 99. persentiilissä 9900K:n hyväksi.
The Witcher 3
The Witcher 3 on CD Projekt Redin kehittämä ja vuonna 2015 julkaistu toimintaroolipeli, joka on kerännyt erittäin positiiviset arvostelut ja pelaajien suosion. Pelin kehitysbudjetti ei ollut vastaava kuin suurimmissa pelituotannoissa, mutta kyseessä on silti kokonaisuutena ehdottomasti AAA-luokan peli. The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa.
The Witcher 3:ssa nähtiin isoimmat erot Full HD- ja 1440p-resoluutioilla. Core i9-9900K oli Full HD -resoluutiolla 36 FPS:ää eli jopa noin 30 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 9 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero supistui keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta 1,6 FPS:ään eli käytännössä olemattomaksi 2 %:iin, mutta 9900K:lla oli edelleen 99. persentiili noin 12 % parempi.
Loppuyhteenveto
Testasimme Intelin ja AMD:n suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden suorituskykyä kolmella pelillä ja kolmella eri resoluutiolla. Yksi peleistä eli Shadow of the Tomb Raider oli täysin näytönohjainriippuvainen ja kaksi peleistä eli Battlefield 1 ja The Witcher 3 skaalautui alhaisemmilla resoluutoilla hyvin prosessorin suorituskyvyn mukaan.
Shadow of the Tomb Raider edustaa todennäköisesti suurinta osaa nykyisistä ja uusista peleistä eli prosessorin suorituskyvyllä ei käytännössä ole kuin vähäinen merkitys keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Molemmat prosessorit suoritutuivat identtisesti keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta, mutta Full HD -resoluutiolla 9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1 ja The Witcher 3 ovat harvinaisempia pelejä, joissa prosessorin suorituskyky vaikuttaa alhaisemmilla resoluutioilla merkittävästi keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Siitä syystä kyseiset pelit ovat olleet käytössä io-techin prosessoriartikkeleissa hyvinä esimerkkeinä, minkälaisia eroja eri prosessoreilla on mahdollista saavuttaa, jos peli ja pelimoottori skaalautuvat prosessorisuorituskyvyn mukaan. Full HD- ja 1440p-resoluutoilla ruudunpäivitysnopeus skaalautui hyvin prosessorisuorituskyvyn mukaan, mutta 4k-resoluutiolla ero kaventui pariin prosenttiin. Sen sijaan 99. persentiili oli molemmissa peleissä kaikilla resoluutioilla parempi 9900K:lla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että näytönohjainriippuvaisissa peleissä keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa ei todennäköisesti juurikaan nähdä eroja nykyprosessoreiden kesken, mutta minimiä esittävässä 99. persentiilissä saattaa syntyä selviä eroja. Edellä testatuissa kolmessa pelissä 9900K:lla 99. persentiili oli 4k-resoluutiolla oli 4-12 % parempi kuin Ryzen 7 2700X:llä, vaikka keskimääräiset ruudunpäivitysnopeudet olivat hyvin lähellä toisiaan. Prosessoririippuvaisissa peleissä, kuten The Witcher 3:ssa ja Battlefield 1:ssä, Full HD- ja 1440p-resoluutioilla nähtiin 8-30 % eroja prosessoreiden kesken niin keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa kuin 99. persentiilissä.
Testaamme io-techin testilaboratoriossa jatkuvasti uutuuspelejä ja poimimme niistä parhiten soveltuvimmat mukaan prosessori- ja näytönohjainartikkeleiden testipatteriin. Jatkossa lisäämme prosessoriartikkeleihin mukaan tulokset myös korkeammilla resoluutoilla ja näytönohjainriippuvaisella pelillä, jotta lukijoiden on helpompi hahmottaa prosessorin todellinen pelisuorituskyky.
Ryzenin epäsymmetrinen rakenne voi aiheuttaa myös sen, että jos kaksi keskenään synkronointia tarvitsevaa threadia päätyvät eri CCX:lle, jolloin suorituskyky voi olla merkittävästi huonompi kuin jos ne päätyvät schedulerin ansiosta samalle CCX:lle.
Core i5-8600K (6C/6T) ajettu nyt myös ja ei minkäänlaisia ongelmia ja 99. persentiilit linjassa.
Ajelen varmuuden vuoksi nuo 8350K ja 1600X uusiksi alhaisilla resoilla, kun nämä testit tässä nyt vielä on käynnissä ja päivittyy.
Kiitos Sampsa, jäämme odottamaan tuloksia.
Ei toimi 120 tai 144hz näyttö jos 100fps vaan saa.
Mitähän ihmettä oikein yrität sanoa?
Oikein hyvin toimii. Välillä vaan näyttetään kaksi kertaa peräkkäin sama frame mutta so what.
Uskon että olet erehtynyt, laitoin juuri äskettäin (maanantaina) tilaukseen 1440p 144hz näytön ja uskallan väittää että kyllä se näyttö toimii ja näyttää jopa paremmalta kuin nykyinen 1440p 60hz näyttö vaikka ei jatkuvasti ja 24/7 olisikaan 144hz taulussa…
Onko sinulla näyttää jotain tutkimusta aiheesta vai oletko vain erehtynyt? Perustan näkemykseni sille että tähän mennessä luulisi jo netissä asiasta hieman puhuttavan jos näyttö ei ollenkaan toimisi mikäli jatkuvasti sille ei tulisi 144+hz. :hammer:
Ei kelpaisi ainakaan mulle, kun ei se toimi oikein jos saat 100fps ja näyttö on 144hz,
sun pitää silloin laittaa asetuksista 100hz päälle.
Eikä tarvi. Näytönohjain kyllä tietää, mihin virkistystaajuuksiin näyttö pystyy, eikä anna sille signaalia, mitä se ei hyväksy. (ellei sitä eriksen ala pakottamaan)
Jos on vsync päällä niin mitään tearing-efektejä ei esiinny.
Ja se, että sama frame näytetään kaksi kertaa jos uutta ei ehditä laskea ei ole mitään toimimattomuutta. Se on ihan normaalia toimintaa.
Sen takia on 2080Ti ettei pääsisi kauheasti häiritsemään.
Vsync on myös selkeä negatiivinen vaikutus osassa pelejä.
Nyt on kyllä semmoista mutuilua, kyllä jopa 60fps tuntuu paljon paremmalta 144hz näytöllä.
Tearingiä tulee hieman,jotkut eivät vain välitä siittä.
Toiset on herkempiä.
tearingia ei tule yhtään, jos vsync on päällä.
Toisilla tuntuu vaikutukset esiintyvän myös henkimaailman tai placebovaikutuksen kautta
Se, että näkee teringia vsyncin ollessa päällä vaatii kyllä melkoista mielikuvitusta tai hallusinogeenien käyttöä.
Ilmeisesti tuo uusin Assassin's Creed on ihan ok peli prossutestiksi, @Sampsa vois testailla jos löytyy.
+1
Kyllä se 60,90 ja 120fps tuntuu aika erilaiselta 60hz vs 144hz. Se kuva pyörii aika eritavalla siinä 144hz ruudussa. Minä vasta vaihdoin alkukesästä pois 60hz ruudusta joten fiilikset on melko tuoreessa muistissa.
En ole missään väittänyt etteikö näyttäisi, eikä kyse ole ollut siittä.
Pelaan ultrawidellä 120hz ja 120fps näyttää paremmalta kuin 60fps.
Mutta jos joku pelaa 144hz näytöllä ja saa 100fps niin huomaan ruudulla nykimistä,joten ei toimi mielestäni silloin hyvin. tästä on kyse.
Varmaan frametimet hyppii ja siitä johtuva nykiminen.
Kokeillaan
Juu todennäköisesti, eniten tämä on ollut häiritsevää tuossa Grim Dawn päältäpäin kuvatussa pelissä jossa oli nypytystä havaittavissa heti kun Fps droppas alle 100fps eikä pysynyt pelistä asetetussa 100hz
Mutta kun on tasan 100fps niin on kyllä komian sulavaa.
Mitähän tästä nyt voisi päätellä, kun laitoin tilaukseen R5 2600 prossun vanhan i5-6500 tilalle. Kaverina GTX1060 6gb. Kyllähän tuossa on odotettavissa jotain parannusta suorituskykyyn varsinkin prosessorikuormitteisissa peleissä mutta olisiko kuitenkin kannattanut säästää tämä euro näytönohjaimen päivittämiseen? Pääasiassa pelaan 1440p resoluutiolla.
Omana nyrkkisääntönä, jos päivitetään pelaamista varten niin näytönohjaimeen sijoitetaan niin paljon kuin budjetti mahdollistaa..
Testeihin sopivat mallit olisi minusta juuri valitut 140-180€ (hajonta ehkä noin +-10€), sitten tietysti huippumallit, mutta ei niin et ruvetaan vertaamaan esim. 8 vs 12 core. Mutta muuten hinnalla ei juuri väliä ellei nyt ole 3-4 kertainen, eikä HEDT vs "normaali". Näiden kahden lisäksi olisi minusta syytä ottaa testejä 240-270€ (hajonta about +-15€).
Vikana täytyy olla sitten näytönohjain. Tietää että ei hanki uusinta Nvidian näyttistä jos moisia ongelmia tulee jo yhtään alle 100hz!
Onneksi itselläni on ollut ainakin GTX 680, 7970 ja R9 Nano tuon pelin aikana (rapiat 4 vuotta) eikä mitään nykimisiä tai ongelmia. Varmasti alle 100hz aina (max 60 ja 1440p). Ongelma vältetty omalta osin siis.. ..täytyy vielä testata kun tuo uusi näyttö saapuu ettei sillä tuo peli ala nykimään. Mikäli ei voidaan vetää johtopäätös että vikana on 2080TI näyttis / Nvidian uudet ajurit tms. :think:
Hyvin tuo pyöri ainakin edellisellä 980:llä sekä nyt 1080 ti:llä.
Juu, se taitaa olla käyttäjä @Lepakomäyrä 2080Ti:ssä jotain vikaa kun bugaa ja nykii alle 100hz käytössä.
No jos 60fps näytetään 144hz näytöllä niin todellakin huomaan framejen epätasaisen päivittymistahdin, ihan ilman placeboja. Kuten mainitsin, huomaan myös 143fps 144hz:llä, kun se yksi frame sekunnissa ei päivitykään muiden tahtia. Sellainen tasaisin väliajoin tuleva nypäys joka ottaa kyllä hermoon.
Tätä 143 FPS juttua en kyllä usko, todennäköisesti on kyse kyllä silloin frametimeista…
Kyllä oli hyvä ostos 2700x viime huhtikuussa. 200€ maksoi silloin komplettissa. Zen 2:een päivitän varmasti kunhan ilmestyy.
Eikä tarvitse olla edes vsync päällä välttääkseen tearingin/repeilyn. Jos siis puhutaan edelleen Lepakomäyrän 100 fps@120/144 Hz. Tearing ilmenee vain silloin, kun fps > Hz ja vsync on kytketty pois päältä. Kuva ehtii päivittyä näyttöä nopeammin, jolloin esim. pystylinjat (puut, tolpat, talon nurkat, radan reunaviivat jne.) "katkeilevat" vaakapanoroinneissa.
Stutteringissa Lepakomäyrä oli oikeassa, vaikka tearing osui harhaan. Jotkut ovat herkempiä liikkeen tökkäämiselle, kun taas toisten aivot tulkitsevat saman jatkuvaksi liikkeeksi.
Itse olen kärsinyt stutter-allergiasta 90-luvun lopulta lähtien. Silloin ostin PII-350@467 kaveriksi erittäin tehokkaan Nvidia Riva Tnt:n. Ajattelin sen pyörittävän kaikkea moitteettomasti. Jostain syystä varsinkin Viper Racingissä näkyi pientä, mutta muun kermanpehmeyden keskellä sitäkin häiritsempää näykkimistä radan reunassa. Kuvaputken taajuus oli 85 Hz ja fps oli ilman vsynciä noin 60. Ei hyvä. Asetin näytön 60 Hz:iin, mutta sitten alkoi tearing. Ei vieläkään hyvä. Laitoin vsyncin päälle, minkä ansiosta kuva ei enää repeillyt, mutta sitten raskaimmissa kohdissa fps putosi 30:een. Ei kelpaa, näytön 60 Hz (välkyntä) oli myös hiukan liikaa työpöytäetäisyyksillä.
Littunäyttöjen aikakaudella näytön välkkyminen ei enää ollut ongelma (paitsi led + pwm…), joten 60 Hz oli mahdollista käyttää. Silloin 60 fps@60 Hz + vsync oli mun juttu. Tahdistus lisää viivettä kuvaan, mutta repeilyä en siedä, ja vielä vähemmän nykimistä pehmeyden keskellä. Markkinoille tuli 120/144 Hz näyttöjä. Testasin autosimukäyttöön 144 hertsistä. Fps seilasi 80-110 ilman vsynciä. Näykkiminen oli niin näkyvää, että päätin ennemmin jatkaa 60/60 -meiningillä, kuin kaivaa verta nenästäni alkamalla tavoitella 120/120 tai 144/144. Tietenkin rajoitettu 72 fps/144 Hz olisi parannusta vs. 60/60, mutta se olisi liian pieni parannus, ja aina olisi vaarassa retkahtaa natiivin jahtaamiseen. Ehkä minimissään 500-1000 Hz voisi riittää siihen, ettei tarvitsisi miettiä vsyncciä, näytön hertsien pudotusta, fps cappiä tai natiivitaajuuden tavoittelun oravanpyörää. Joku 288 Hz ei riitä millään, kun kerran 110 fps@144 Hz oli niin kaukana ihanteesta. Työpöydällä sentään on helppo saavuttaa 144/144, ja siinä silmä lepää. Mun normireippaalla hiirenheilautuksella ylänurkasta alanurkkaan kursori hyppii kuvien välillä noin 3 cm askelin, kun 60 Hz:n ruudulla askeleet ovat noin 7 cm. Parhaiten kursorin liike näkyy tummalla pohjalla. Epänormaalin nopeasti hiirtä heilauttamalla askelpituudet voi triplata, mutta sillä ei ole tietenkään merkitystä normaalikäyttöön. Uskoisin omille silmille/aivoille riittävän noin 0,5-1 cm askeleet, eli ei tarvittane pikselintarkkaa liikettä sulavuuteen, koska nopeus on niin suuri. Tämä pätee siis vain noille äskeisille äärinopeuksille, eli 4 m/s normikäytön ääriarvo ja yrittämällä 12 m/s. Näkövärkit muuttuvat hitaiksi.
Nykyään löytyy Gsync/Freesync, ja ne kuulostavat ratkaisulta kaikkeen. Niitä en ole testannut, kun pelaaminen on jäänyt niin pieneen rooliin. Onkohan niissä jotain "nauhurimaista huojumista" näkyvissä, kun sulavuus vaihtelee lennossa pehmeästi? Nykimistä ei kaiketi pitäisi olla.
i5 6500 riittää hyvin tuolle 1060 6Gb, riittäisi vielä kovemmallekki näytönohjaimelle.
@Divvy tuossa jo hiema kiteytti asiaa.
Omaan silmään ei vaan näytä tasaiselta jos päivitystahti on pielessä niin alkaa sellainen melkoisesti häiritsemään.
Ei ole siis vikaa missään vaan ihan perus tietotekniikkaan ja pelaamiseen liittyvä ongelma, jolle toiset ovat herkempiä kuin toiset.
Täysin sulavaan kun on tottunut niin sitä huomaa erot helpommin.
6500 riittää hyvin, kun 8350K takoo alle 50fps 99% BF V:ssa 🙂
Toki seuraavana päivityslistalla on näytönohjain, että ei tässä ihan metsään menty 🙂
Toivotaan nyt että ainakin BF1 ja V pyörisi paremmin, fps pysyy nyt yli 60 koko ajan mutta meno ei silti tunnu sulavalta. Lueskelin että johtuisi ytimien määrästä, jää nähtäväksi.
Tearingia tapahtuu aina, kun framerate ei vastaa näytön kuvataajuutta ja frame buffereiden vaihtoa ei ole lukittu näytön kuvataajuuteen.
Tearing syntyy siitä kun, näytönohjain vaihtaa frame bufferin kesken kuvan lähettämisen näytölle.
Fps:n laskiessa näytön päivitystaajuutta alemmaksi framen vaihtumista vain ei kerkeä tulla aivan jokaiseen näytöllä näkyvään kuvaan ja se tapahtuu kuvaa kohti vain kerran/yhdessä kohtaa laskien sen näkyvyyttä.
Siinä missä toisinpäin käydessä näytöllä näkyvään kuvaan voi tulla montakin repeämää.
Tuolta löytyy selostus kuinka se tapahtuu:
Triple Buffering: Why We Love It
Tearingia tulee käytännössä aina, jos vsync ei ole päällä. Myös silloin kun FPS on alle virkistystaajuuden.
Frametime ei voi olla tasainen v-sync päällä muuta kuin tasaluvulla jaollisilla FPS:llä. Eli 144hz näytöllä 144fps, 72fps, 48fps… jne. Jos FPS on mitään muuta, frametime heittelee.
Adaptive syncillä näin ei käy. Virkistystaajuus täsmätään FPS:ään, ja frametime on juuri se, mitä kone pystyy suoltamaan.
Tässä tapauksessa gtx 1060 lienee pahin pullonkaula joten amd leluihin siirtymisestä ei ole hyötyä. Minä myisin 1060 kortin ja hankisin tilalle 1070ti-1080 tai vega 56 lapun. Vaihtamalla i5-6500 tilalle 6-7k i7:n rungosta saisi pelikelpoisen alustan edellisiä tehokkaammille näytönohjaimille.
Z170 piirisarjalle sopivasta i7:sta joutuu vaan käytettynäkin maksamaan saman kuin uudesta future-proof AMD paketista…
Vegan kanssa joutuisi varmaan jo powerinkin vaihtamaan isompaan.
Blackfriday tarjouksissa oli diilejä, esim i7 9700 alle 300e, muitakin ihan ok diilejä oli vähä vanhemmista prossuista.
Eikä noi pelkät ytimet sitä suorituskykyä tee.
Tuossa prossu vaihdoksessa ei kuitenkaan kauheasti saa suorituskykyä lisää.
6:20
Ton videon tulokset (en tosin katsonut videota pelkän kuvaajan vaan)
Ryzen 7 vs 8600k oli kumman paljon erilaisia kuin nämä täällä Battlefield V PC Performance Explored: No DXR Edition
6 tai enemmän ytimiä, kannattaa laittaa HT/SMT pois päältä.
Battlefield V: PC graphics performance benchmarks
Kyllä nyt porukat aika paljon ovat vaihtaneet kun miettii niitä jotka ennen olivat sitä mieltä että 7700K on se paras prosessori vaihtoivat ensin 8700K ja sitten 9900K versioon. (Eli käytännössä samat tehot kellotettuina noin 5GHz isot pojat puhelevat, tosin tarvi ainakin aiemmista korkata prosessori, mutta ensimmäisessä on 4-ydin/8-säie, toisessa 6-ydin/12-säie ja viimeisessä 8-ydin/16-säie)
Kaby Lake on uusin mitä tämä lankku tukee.
Ajoin nyt testejä uusiksi ja varmistin @hik epäilyt eli joku ongelma on ollut noissa 8350K-testeissä Witcherissä ja Battlefieldissä sekä Ryzen 5 1600 Witcherissä. Tästä syystä muokkaan tämän artikkelin hieman toiseen muotoon ja teen kunnollisen jatko-osan isommalla kattauksella prosessoreita pelejä (Battlefield V & Assassin's Creed: Odyssey) sekä käytössä RTX 2080 Ti
Voit tietty kokeilla kellottaa 6500:sta. Useat saaneet 4,1-4,4GHz irti suht helposti. Takuut lähtee toki custom-biossilla ja en tiedä tukittiinko tuota aukkoa ikinä.
IMHO aika turha testi, koska kaikki mukaan valitut pelit ovat multiplattareita, jotka on optimoitu toimimaan erittäin heikoilla prossuilla (nuo konsoleiden Jaguar-ytimet). Ei mitenkään yllättävää, että kyseiset pelit eivät juuri hyödy 10x noita konsoliprossuja nopeammista prossuista. Lisäksi 1% ja 0.1% Lowit on jätetty pois, jolloin ei voi tehdä mahdollisesta stutteroinnista mitään johtopäätöksiä.
Miten olisi esimerkiksi Total War: WARHAMMER II ja joku UE4 peli (tuo engine tuntuu olevan haastava saada pyörimään järkevästi) mukaan testeihin ja kaikkiin taulukoihin 1 % ja 0.1 % lowit mukaan?
Tälläsillä rauta sivustoilla varsinkin on henkilöitä jotka näin tekevät, sitä vaan haluaa kovempaa osaa koneeseen vaikka varsinaista tarvetta ei olisikkaan.
Se on sitä ns.harrastamista jota itsekki harrastan.
Tosin mun harrastus prossun päivityksessä loppui siihen kun laitoin kerralla i9 7960x tulille.
En ainakaan tiedä muuta mahdollisuutta kertoimen muuttamiseen kuin flashaamalla yli 2 vuotta vanha bios sisään missä ei ole vielä estoja. Lankku on siis Maximus VIII Ranger.
BCLK ei kestä yhtään nostamista, muuttuu heti epävakaaksi.
En tiedä miten vaikuttaa mutta pistin SSD.lle PageFilen manuaalisesti 20Gb testiksi ja nykiminen lähes loppui Bf V, kyseessä kaverin kones jossa vaan 8Gb ramia.
i5 6600 ja Cpu usage 70-90% ja GamingX 1060 6Gb
Pagefileä varten kannattaa miltei olla oma SSD asema, omassa ohjaimessaan..
Mä kun muistelin, ettei pagefileä kannattais ikinä sijottaa SSDlle?
Ssd kestävyyden takia varmaankin, tosin mullaki ollut viimiset 10v pelkkää Ssd koneissa kun äänekkäitä Hdd levyjä en halua käyttää ja vanhin jossa aina ollut PageFile 16Gb porskuttaa vieläkin hienosti.
Mihin sitten, pyörivälle kovalevylle? :facepalm: SSD-asemathan toimivat siten, että ne välttävät jatkuvaa kirjoittamista samaan kohtaan flashia, joten ongelmia ei tule, kunhan vapaata levytilaa on riittävästi.
Miksi 1600x eikä 2600x?