io-techin prosessoritesteissä on aina mukana 3D-pelitestit ja mukaan on pyritty valitsemaan sellaisia pelejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn mahdollisimman hyvin, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 4k-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee huomattavasti ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän tai lähes täysin näytönohjainriippuvainen.
Yleensä tuotejulkaisuihin liittyvien kiireellisten aikataulujen ja itsestään selvänä pidettyjen asioiden johdosta emme ole esittäneet artikkeleissa tuloksia Full HD -resoluutiota korkeammilla tarkkuuksilla ja sellaisilla peleillä, jotka eivät juurikaan hyödy prosessorin suorituskyvystä, kunhan se on riittävän hyvä. Tämän seurauksena artikkeleidemme pelitestien tuloksia tutkimalla lukijalle on saattanut jäädä virheellinen mielikuva prosessoreiden todellisesta pelisuorituskyvystä sillä esillä on ollut ainoastaan sellaista ääripäätä edustavat tulokset, joissa prosessorin merkitys pelin suorituskykyyn on ollut varsin suuri.
Jossain ulkomaalaisilla sivustoilla käytetään vieläkin alhaisempaa, kuten 1280×720-resoluutiota, jotta näytönohjaimen merkitys suorituskykyyn saataisiin eliminoitua kokonaan. Pyrimme io-techin testeissä kuitenkin ensisijaisesti todellisiin käyttöskenaarioihin, joten olemme tästä syystä käyttäneet alhaisimmillaan Full HD -resoluutiota.
Tässä artikkelissa ajamme suorituskykymittaukset Intelin ja AMD:n suorituskykyimmillä työpöytäprosessoreilla eli 8-ytimisillä Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä, kolmella pelillä ja kolmella yleisimmällä resoluutiolla. Testaamme, minkälaiset erot syntyvät kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Päivitys: Alunperin testeissä oli mukana myös edulliset noin 160-170 euron hintaiset Core i3-8350K- ja Ryzen 5 1600X -prosessorit, mutta havaitsimme Battlefield 1- ja The Witcher 3 -tuloksissa ongelmia. Tästä syystä julkaisemme lähitulevaisuudessa artikkeliin jatko-osan, jossa on mukana enemmän prosessoreita, pelejä ja GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain.
Testikokoonpano
Testiprosessoreita molemmista leireistä edustaa yhtiön suorituskykyisin ja kallein työpöytäprosessori eli Inteliltä Core i9-9900K ja AMD:lta Ryzen 7 2700X. Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja varustettu SMT- eli Simultaneous Multi-Threading -ominaisuudella eli ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 16 säiettä. Core i9-9900K:n hintataso Suomessa on tällä hetkellä edullisimmillaan alkaen 550 eurosta, mutta heikon saatavuuden takia hyllytavarasta joutuu maksamaan lähes 700 euroa. Ryzen 7 2700X on hinnoiteltu alkaen 330 euroa eli 9900K on vähintään 220 euroa eli 67 % kalliimpi.
Näytönohjaimena testeissä oli käytössä suorituskykyinen GeForce GTX 1080 Ti ja testit ajettiin 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla.
Hintataso Suomessa 21.11.2018
- Ryzen 7 2700X: alkaen 330 €
- Core i9-9900K: alkaen 550 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna 250 gigatavun SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z390-E (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VII Extreme (X470-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt / Intel 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Pelisuorituskyvyn testimetodi
io-techin prosessori- ja näytönohjaintesteissä 3D-suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta. Esimerkiksi 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella renderöidään 3600 ruutua ja 99. persentiili jättää huomioimatta 1 % huonoimmista ruuduista eli 36 ruutua.
Shadow of the Tomb Raider
Syyskuussa julkaistu Shadow of the Tomb Raider on Eidos Montréalin ja Crystal Dynamicsin kehittämä AAA-luokan toimintaseikkailu. Peli on kehitetty osana NVIDIAn The Way It’s Meant to be Played -ohjelmaa ja se tukee DirectX 12 -rajapinnan ohella viimeisimpiä grafiikkaominaisuuksia, kuten pian julkaistavan päivityksen myötä rautakiihdytettyä säteeenseurantaa. Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille.
Tomb Raiderissa kaikilla resoluutioilla suorituskyky oli Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä käytännössä identtinen. Full HD -resoluutiolla Core i9-9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1
Vuonna 2016 julkaistu Battlefield 1 on EA:n ja Dicen kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli. AAA-luokan peli sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan ja pelisarja on tunnettu näyttävistä grafiikoista, erilaisista ajoneuvoista ja tuhoutuvista rakennuksista ja rakennelmista. Peli tukee DirectX 12 -rajapintaa, mutta pelattavuus on yleisesti todettu olevan parempi vanhemmalla DirectX 11 -rajapinnalla. Battlefield 1 pyörii näyttävistä grafiikoista huolimatta yllättävän hyvin keskitasonkin näytönohjaimilla ja osaa hyödyntää yli neljää prosessoriydintä.
Battlefield 1:ssä syntyi Full HD- ja 1440p-resoluutioilla selvä ero keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa Core i9-9900K:n ja Ryzen 7 2700X:n kesken. Full HD -resoluutiolla 9900K oli 30 FPS:ää eli noin 18 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 8 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero kaventui 4 FPS:ään eli noin 5 %:iin. Vastaavat erot nähtiin 99. persentiilissä 9900K:n hyväksi.
The Witcher 3
The Witcher 3 on CD Projekt Redin kehittämä ja vuonna 2015 julkaistu toimintaroolipeli, joka on kerännyt erittäin positiiviset arvostelut ja pelaajien suosion. Pelin kehitysbudjetti ei ollut vastaava kuin suurimmissa pelituotannoissa, mutta kyseessä on silti kokonaisuutena ehdottomasti AAA-luokan peli. The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa.
The Witcher 3:ssa nähtiin isoimmat erot Full HD- ja 1440p-resoluutioilla. Core i9-9900K oli Full HD -resoluutiolla 36 FPS:ää eli jopa noin 30 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 9 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero supistui keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta 1,6 FPS:ään eli käytännössä olemattomaksi 2 %:iin, mutta 9900K:lla oli edelleen 99. persentiili noin 12 % parempi.
Loppuyhteenveto
Testasimme Intelin ja AMD:n suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden suorituskykyä kolmella pelillä ja kolmella eri resoluutiolla. Yksi peleistä eli Shadow of the Tomb Raider oli täysin näytönohjainriippuvainen ja kaksi peleistä eli Battlefield 1 ja The Witcher 3 skaalautui alhaisemmilla resoluutoilla hyvin prosessorin suorituskyvyn mukaan.
Shadow of the Tomb Raider edustaa todennäköisesti suurinta osaa nykyisistä ja uusista peleistä eli prosessorin suorituskyvyllä ei käytännössä ole kuin vähäinen merkitys keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Molemmat prosessorit suoritutuivat identtisesti keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta, mutta Full HD -resoluutiolla 9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1 ja The Witcher 3 ovat harvinaisempia pelejä, joissa prosessorin suorituskyky vaikuttaa alhaisemmilla resoluutioilla merkittävästi keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Siitä syystä kyseiset pelit ovat olleet käytössä io-techin prosessoriartikkeleissa hyvinä esimerkkeinä, minkälaisia eroja eri prosessoreilla on mahdollista saavuttaa, jos peli ja pelimoottori skaalautuvat prosessorisuorituskyvyn mukaan. Full HD- ja 1440p-resoluutoilla ruudunpäivitysnopeus skaalautui hyvin prosessorisuorituskyvyn mukaan, mutta 4k-resoluutiolla ero kaventui pariin prosenttiin. Sen sijaan 99. persentiili oli molemmissa peleissä kaikilla resoluutioilla parempi 9900K:lla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että näytönohjainriippuvaisissa peleissä keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa ei todennäköisesti juurikaan nähdä eroja nykyprosessoreiden kesken, mutta minimiä esittävässä 99. persentiilissä saattaa syntyä selviä eroja. Edellä testatuissa kolmessa pelissä 9900K:lla 99. persentiili oli 4k-resoluutiolla oli 4-12 % parempi kuin Ryzen 7 2700X:llä, vaikka keskimääräiset ruudunpäivitysnopeudet olivat hyvin lähellä toisiaan. Prosessoririippuvaisissa peleissä, kuten The Witcher 3:ssa ja Battlefield 1:ssä, Full HD- ja 1440p-resoluutioilla nähtiin 8-30 % eroja prosessoreiden kesken niin keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa kuin 99. persentiilissä.
Testaamme io-techin testilaboratoriossa jatkuvasti uutuuspelejä ja poimimme niistä parhiten soveltuvimmat mukaan prosessori- ja näytönohjainartikkeleiden testipatteriin. Jatkossa lisäämme prosessoriartikkeleihin mukaan tulokset myös korkeammilla resoluutoilla ja näytönohjainriippuvaisella pelillä, jotta lukijoiden on helpompi hahmottaa prosessorin todellinen pelisuorituskyky.
Jos ajetaan 5 min testiajo n. 60fps averagella, niin lopputuloksena on 18000 framea.
Siitä jos katsotaan 0.1% persentiili, niin saadaan kahdeksanneksitoista hitaimman framen frametime.
5 minuutissa 18 tökkäystä ei kuulosta minusta erityisen ”satunnaiselta”, vaan nimenomana jatkuvasti toistuvalta asialta jonka mittaaminen ei ole mitään salatiedettä tai edes erityisen vaikeaa.
Kohinaa siinä lukemassa on varmasti enemmän kuin mediaanissa, mutta se on kyllä pelisulavuuden kannalta erittäinkin kiinnostava.
Tämä tietty vaatisi sitä, että käyttäisi jotain muita kuin purkitettuja benchmark ajoja.
Yksi ongelma noissa testeissä on se, että testimittarit voivat aiheuttää töksähdyksiä. Esim aikoinaan emon lämpötila-antureiden lukeminen aiheutti sietämättömiä lagipiikkejä.
Joten nopeustestien ajaksi kannattaa pysäyttää ja poistaa kaikki ylimääräiset valvontasoftat.
Samoin tökkimistä saattaa aiheuttaa esim prossun / GPU:n virransäästöominaisuudet.
En tiedä tarkalleen miten pitkiä nuo GamerNexuksen testiajot ovat (nopea googletus sanoi 30 sec – 5 min mutta ei tietoa onko miten tarkka, edelleen käytössä tai miten pitkä missäkin pelissä on), mutta kuten jo useaan kertaan toistettu tässäkin ketjussa, heidän 9600K-testeissään FarCry 5:n 0,1% vaihteli välillä 20 FPS ja 100 FPS ajosta riippuen, siellä on graafeihin pistetty keskiarvo 59 FPS mutta kommentoitu ettei sekään anna oikeaa kuvaa tilanteesta.
Mitä tuossa kohtaa pitäisi laittaa 0,1% tulokseksi?
Toisaalta taas ainakin virransäästöominaisuudet yms ovat sellaisia jotka todennäköisesti ihmisillä käytössä (koska ne oletuksena ovat), joten ei niidenkään poisto käytöstä ihan täydellinen ratkaisu ole (eikä ainut tökkimisen lähde)
Jos yksi numero ei riitä, niin sitten vissiin kuvaaja?
Siitä tuleekin selvät taulukot kun joka näyttiksellä tusina 0,1% graafeja näyttämässä millaisia lukemia milläkin runilla tuli.
Pidättäydyn edelleen kannassani, että 99. persentiili on sopiva raja-arvo, sen viimeisen prosentin lukemat ovat liian arpapeliä ja vaihtelevia eri testiajojen välillä että niistä saisi järkevästi esitetyssä muodossa mitään irti ja realistisen kuvan niistä minimeistä.
Ei kun ajattelin että olisi tapa jolla summataan tulokset (kukin prosentiilin yksittäisistä havaintopisteistä vastaavaan havaintopisteeseen kussakin seuraavassa ajossa) ja jaetaan yksittäisen pisteen arvo ajojen lukumäärällä. Lopputuloksena useamman ajon summa pitäisi olla tarkempi kuin yhden ajon tulos. Jos havaintopisteiden määrä on vakio, tuo on yksinkertaista. Jos se ei ole ihan vakio, joutuu näpräämään, mutta tie ei nouse saman tien pystyyn.
Spektrometri tai vaikka joku kaukoputken kamera toimii tolla periaatteella.
En ole itse kokeillut tuommoista, ja voi niinkin olla, etten ole ymmärtänyt asiaa.
Mitä kirjoitin yllä saattoi kuulostaa ehdotukselta, toiveelta tai vaatimukselta, mutta se oli pelkkä idea.
Josta päästäisiin taas siihen ongelmaan jonka GamersNexus toi esille. Heidän testeissään se 0,1% oli jollan runeilla 20 FPS, jollain 100 FPS ja graafiin tuli juuri tuolla periaatteella 59 FPS niiden runien keskiarvona. Ja kaikki kolme lukemaa antaa harhaanjohtavan kuvan.
Siksi oikeassa tieteellisessä tutkimuksessa yleensä heitetään maksimi ja minimi roskakoriin ja otetaan keskiarvo/mediaani jäljellejääneistä..
Siellä saattoi hyvin olla myös useampi 20 ja 100 FPS runi tai useita 21 ja 99 jne jne.
Se on vain asia mikä pitäisi hyväksyä, että täysin tarkkaa kuvaa ei voida saada liian merkittävän satunnaisuuden vuoksi ja ainakin omasta mielestäni (ja useiden sivustojen perusteella myös usean muun mielestä) 99. persentiili on sopiva kompromissi tarkkuuden ja luotettavuuden suhteen
Sana "satunnainen" tarkoittaa, että tilastollinen laki on olemassa.
Hyväksyminen, että tarkkaa kuvaa ei voi saada, on hankalaa, jos ei ensin tosissaan yritä.
Meidän ei tarvitse mutta joku muu voi vielä joskus tehdä niin.
Ongelmahan on se, että noita on jo testattu ja tultu siihen lopputulokseen, että antavat epämääräisiä tuloksia. Jos taas käydään nypläämään ja laskemaan, niin menee turhan työlääksi, saavutettuun hyötyyn nähden.
Eli unohtakaamme avg. tulokset kokonaan ja Cpu/Gpu/Ram testeissä katsoo vain 1% tuloksia koska se kertoo kuinka sulavaa päivitettävyyttä on odotettavissa huonoissa olosuhteissa (game engine).
1% persentiili on uusi 'average' jota pitää tuijotella. 😉
Eli unohtakaamme avg. tulokset kokonaan ja Cpu/Gpu/Ram testeissä katsoo vain 1% tuloksia koska se kertoo kuinka sulavaa päivitettävyyttä on odotettavissa huonoissa olosuhteissa (hw tai game engine pullonkaula).
1% persentiili on uusi 'average' jota pitää tuijotella. 😉
Öö, ei eikä kukaan ole niin väittänytkään? Tässä keskustellaan siitä mikä on se pienin oleellinen arvo tuloksissa, totta kai sen päälle averaget ja miksei maksimitkin
Itse ainakin katson min, 1%, avg ja max.
Minimi kertoo minne on tippunut (eli töksähtääkö jossain)
1% kertoo sen sulavuuden raskaimmillaan ja avg keskimäärin sulavuuden. Max sitten kertoo sen miten hyvin parhaimmillaan on pyörinyt, tottakai nämät kaikki tietää. 😀 Kyllä itse haluan ainakin kaikki nuot tietää jos jotain olen ostamassa.
9700K tulokset olisi hyvä lisä testeihin. Jos se yltää 9900K:n tasolle 99. persentiilissä niin tuon 24% paremman tuloksen (Battlefield 1) myötä sen hankinta olisi kenties jopa suositeltavampaa kuin 2700X:n, vielä 1440p resoluutiolla ainakin.
Gamernexus ajaa 9600K:lla n. 4200 framen mittaista testiä jolle he ilmoittavat avg fps:ksi 150fps. Se on 28 sekuntia.
Sori jos vastaan vähän myöhään, mutta vertailin nimeomaan unlockked vs freesync. V-Syncillä viive on selkeä, etenkin näissä 60 fps nopeuksissa.
Ehkä me aloitettiinkin juttu väärästä päästä: ehkä fps minimi kuvaa ongelmaa huonosti, jos minimit on tyyliin 10 sekunnin välein.
Jos mittaisikin fps minimien sijaan ne latenssipiikit, jotka ylittää jonkun halutun kriteerin (esim. 16,6 ms / 60 Hz), ja niiden määrän esim. minuutissa. Lisäksi joku luku joka kuvaa miten paha (pitkä) latenssipiikki on.
Kokoonpanojahan voi olla todella paljon erilaisia ja kaikkia ei voi testata, mutta silti olisi joskus hauska nähdä miten esim. 1080 ei ti versio pelaa 2700x tai 9900k kanssa.
Joo, ei töksähtele jos fps = hz. Sen allehan se töksähtelee ihan todistettavasti, suoraan frametimestä luettavissa. Jos et tätä omin silmin havaitse niin OK, mutta faktuaalista se on.
Keskustelu alkaa olla tän aiheen tiimoilta paikoin vähän häröä 😀
Teoria ja käytäntö on kaksi eri asiaa, jos 60 FPS keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella joukossa on YKSI selvästi hitaammin renderöity ruutu joka näkyisi frametime graafissa tai 0,1% low taulukossa niin onko se tosielämässä havaittavissa? Teoriassa kyllä hyvin selvästi, mutta käytännössä? Jos se on ihan jatkuvaa 0,5-2 sekunnin välein tapahtuvaa säännöllistä niin varmasti mutta pitkällä testijaksolla yksittäinen hitaampi ruutu?
Ehkä hyvä kysymys lienee myös, että mikä optimaalisessa ja siivotussa koneessa tipahtaa yksi ruutu, niin montako ruutua tippuu sitten sellaisessa vastaavassa koneessa, joka ei ole optimaalinen ja siivottu. Mitä tapahtuu, kun taustalla soi Youtube-video toisessa näytössä, mitä tapahtuu jos edes pelkkä selain on idlenä taustalla? Tässä on reippaastikkin itsellä kokemusta siitä, kuinka isompien prossujen ylimääräiset ytimet ovat paljon vähemmän ylimääräisiä sitten, kun konetta aletaan oikeasti käyttämään.
Se voi hyvin olla, että nämä yksittäiset piikit ovat kaikkea muuta kuin yksittäisiä, kun kone otetaan oikeaan käyttöön laboratorio-olosuhteiden sijaan. Itse toivoisin joskus testiä, että millaiseksi suorituskyky muuttuu, jos toisella näytöllä ajetaan koko testin ajan IO-techin tekniikkakatsausta tubesta. Jotain sellaista siis, josta koneeni joutuu selviämään joka perjantai. 😉
Nuissa 1% tai 0,1% low hommissahan pitää sitten kans huomioida se, että miten ne huonoimmat framet sijoittuu sinne aikajanalle ja suhteessa toisiinsa. Jos keskimäärin pyörii siellä 60fps tuntumassa (16ms/frame) ja otetaan vaikka minuutin testijaso (3600 framea) ja siellä on seassa 4kpl 50ms frameja (eli 0,1% on se 50ms), niin mikäli nuita on harvakseltaan vaikka 10 sekunnin välein 1kpl, niin se ei haittaa hirveästi pelikokemusta, mutta jos ne kaikki hitaat framet on peräkkäin (eli 0,2 sekuntia menee harakoille), niin siinä on jo vaarana että menettää nopeatempoisessa pelissä henkensä. Ja jos joka minuutin jaksolla on tommonen 0,2 sekunnin töksähdys niin kyllähän se vituttaa.
Itse en omissa testeissä ja analyyseissä katso mitään yksittäistä arvoa, vaan keskimääräisen, 99. persentiilin ja käytännön kokemani perusteella teen arvioita.
Tästä syystä esim. karsastan TechPowerUpin tai Anandtechin käyttämää automatisoitua testirutiinia eli painetaan "Start", poistutaan koneelta ja palataan takaisin muutaman tunnin kuluttua ja "testit" on ajettu. Aika usein testien aikana/jälkeen nousee esille asioita, joita on pakko selvitellä ja tarkistaa. Tästä syystä Anandtechilla on esim. prosessoritestit menneet ns. **tuiksi aika monta kertaa viimeisen parin vuoden aikana, kun kerran mitään ei testata käytännön tasolla, vaan katsellaan vaan valmiita tuloksia.
Testaukseen on tietysti monta lähestymistapaa, itse pyrin mahdollisimman käyttäjäläheiseen.
Hyvä asia on kuitenkin, että tästä aiheesta keskustellaan :tup:
Olisi kiva jos testattaisiin muitakin pelejä kuin mitä löytyy joka ainoasta testistä netissä, esim. Kingdom Come: Deliverance, minkä pitäisi olla kohtuu raskas prossulle.
En sanoisi, että 10 sekunnin välein on harvakseltaan, se on erittäin usein. Korkean fps:n refleksi-intensiivisissä peleissä jo tuo 50 ms:n töksähdys voi aiheuttaa tarpeettomaan viikatemiehen visiitiin. 🙁 144 Hz:n näytöllä 50 ms tarkoittaa, että näytetään vanha frame 7 kertaa peräkkäin, eikä sellainen ole puhtaasti käyttökokemuksenkaan kannalta ok.
Tälläinen graafi, mutta paremmalla vaaka-akselin mittausjaolla kertoisi minusta paljon enemmän kuin palkki jossa on kaksi arvoa:
![[IMG]](https://techreport.com/r.x/2018_10_25_Checking_in_on_Intel_s_Core_i7_5775C_for_gaming_in_2018/Crysis_3_frametime_percentile.png)
Käytännössä tuo graafi joko
a) logaritmisella vaaka-asteikolla
b) 90-99.9% väliltä näyttävänä
Ja sen jälkeen sitten tietysti frametime-dataa pitäisi kerätä niin pitkältä mittausjaksolta, että mahdollinen mittausdatan kohina keskiarvoistuu pois sieltä 99.9% frametimeistäkin.
Tämä on hyvä lähtökohta ja ainakin itse luen tälläistä mieluummin kuin esim. arvostelua missä todetaan "jokaista kokoonpanoa testattiin 10 kertaa, Intelin 9900K prosessorilla ja 2080TI näytönohjaimella 1 kerran tuli sähkökatko joten koko kone kaatui" => jengi vetää pahimmillaan johtopäätöstä "10% mahdollisuudella 9900K ja / tai 2080TI ei edes toimi / kaatuu kesken".
Tuo siis kärjistäen. Jos testaaja itse on paikalla, huomaa että esim. testin aikana (sanotaan nyt vaikka tunti) kerran hänelle itselleen tuntemattomasta syystä CS testissä (aivan sama puhutaanko Half-Lifen [1998] modista vai oikeasta [2000 julkaistu] pelistä) FPS käy nauhojen mukaan kerran 50, muuten pysyy 240 päällä keskimäärin noin 300, eikä onnistu toistamaan tapahtumaa on parempi ettei sitä edes mainita kuin että kirjoitetaan "muuten hyvä mutta välillä tipahtaa päälle 80% keskimääräisestä nopeudesta" tjsp.
Toki on totta että jollekin kilpapelaajalle tuollaisella voi olla merkitystä ja maailman huipulle mentäessä se korostuu. Mutta kuinka moni pelaa elääkseen jotain peliä ja hakee tietonsa tältä foorumilta (mitä ostaa seuraavaksi pelikoneeseensa) on asia erikseen. Uskallan väittää että suurelle osalle lukijoista se työ mitä Sampsa ja kumppanit tekevät on enemmän kuin tarpeeksi hyvää. :kippis:
Nää testit on kyllä hyviä. Tässä raudanhimon keskellä jotain järkeäkin päähän. Jotenkin silti tekisi mieli päivittää 1600 8700k:hon ja sitten uutta näyttistä jossain vaiheessa. Mitään järkeä ei tossa oikein ole koska 1070 meinaa tukehtua 165hz 1440p näytölle:vihellys:.
Eipä tässä aina järjellä mennäkkään. Kiitos kuitenkin artikkelista.
DX12 pelin ajaminen Nvidia kortilla ja AMD prossulla antaa ihan väärän kuvan kun nvidialla on ihan hirveet dx12 ajurit siihen verrattuna AMD. AMD prossu saa paljon paremmat tulokset DX12 peleissä AMD näyttiksellä kun niissä on kunnon tuet multithreadille. Nähty jo kauan sitten rise of the tombraiderissa. Ryzen ja nvidia kortti dx12 oli ihan kauhee fps, ja sittenkun vaihdettiin amd kortti sinne nii DX12 tulokset parani AMD ja intelin prossuilla.
Varmaan sitten koneessa tai asetuksissa vikaa tai olit pelannut tyyliin ensin Gtx960 ja päivittänyt Amd R9 390 ja todennut että paremmin pyörii.
Dx12 peleissä ei ole Nvidian korteilla ongelmia.
uudempi TombRaider Dx12 peli ja i7 8700k
![[IMG]](https://tpucdn.com/reviews/Zotac/GeForce_RTX_2070_AMP_Extreme/images/rise-of-the-romb-raider_2560-1440.png)
Nyt kun tuli Doomia pelattua, niin huomasi hyvin kun peli rajoitti fps:n 60:een normaalin 165:n sijasta (Doom tekee tätä silloin kun juonta käydään läpi). Ja kyllä se viimeinen taistelu näytti helvetin smoothilta. Ei ole yli 60 fps hukkaan heitettyä.
Muistaakseni ongelma oli Nvidian ajureiden toiminnassa eikä varsinaisesti prossussa. Amd näyttis teki rautapuolella sen minkä Nvidia suorittaa ajureilla, jonka prosessori sitten joutuu laskemaan.
IMO tässä on nimenomaan yksi ongelma, joka on frametime vs. FPS muunnoksessa jäänyt vähemmälle huomiolle. Ennen kuin frametimeista ja micro stutterista alettiin puhua yleisimmin, niin käsittääksen minimi FPS:llä tarkoitettiin useinmiten nimenomaan sitä heikointa sekunttia pelin aikana, joka kuvasti lähinnä sitä jaksaako kokoonpano raskaaatkin kohdat pelissä.
Nyt taas (ilmeisesti. ml. Io-techin tulkinta) varsinaista sekunnissa renderöityijen ruutujen minimia tai 99% persentiiliä ei oikein edes raportoida missään, vaan puhutaan frametimeista, jotka eivät välttämättä kerro väännöstä raskaimmassa kohdassa vaan voivat vaan kertoa siitä microstutterista FPS:n (merkityksessä piirrettyjä ruutuja sekunnissa) ollessa vaikka lähestulkoon maksimissa.
Nuohan on kuitenkin kaksi täysin eri ongelmaa, autovertauksin toinen kertoo riittääkö tehot ylämäessä, toinen kertoo nykiikö moottori. Itse vieroksunFPS yksikköä frametimen kuvaukseen ihan samalla tavalla kuin vieroksuisin km/h yksikköä auton nykimisen mittaukseen . Minusta olisikin parempi, että jos noita frametimeja halutaan samalla graaffille FPS:ien niin käytetääisiin kahta asteikkoa (ms ja FPS) ja puhuttaisiin frametimeista aina FPS:nä. Olisi minusta paljon loogisempaa, ja jos jollekin vaikka 16 ms ei sano mitään niin eihän mikään estäisi katsomasta sitä väärää asteikkoa jos nyt haluaa sitetää mitä FPS nopeutta tasainen 16 ms frametime vastaa.
Sinänsähän se kuitenkaan muutu mitenkään että aina voi olla joku omituinen ongelma joka ei perustilastoissa näy, ja siksi onkin hienoa että näitä ihan testaa ja sitten tarvittaessa pohtii miten havaittuja omituisuuksia kuvataan tai dokumentoidaan.
Kyse on siitä, että lasketaanko FPS frametimejen käänteislukuna vai keskiarvoistettuna lukemana joltain aikayksiköltä.
Jos peli pyörii minuuttitolkulla niin, että puolessa sekunnissa piirretään 99 framea ja engine jumittaa aivan täysin sen jälkeen puoli sekuntia piirtäen yhtä framea jatkaen tätä nykivää looppia, niin keskiarvo-fps on 100 ja 99% persentiili kertoisi pelin pyörivän 200fps(!) vauhtia 99% ajasta…
On vaikea tuottaa sellaista tilastollista numeroa joka oikeasti takaisi, että hommat pyörivät hyvin.
Ehkä joku frametimejen mediaani, standardipoikkeama ja jakaumafraami…?
Yli 16,7 ms latenssipiikkien yhteenlaskettu (16,7 ms ylittävän osan) kesto on käytössä joissain testeissä.
Where minimum-FPS figures mislead, frame-time analysis shines
Kyllä tuo frametime aikajana jostain raskaasta kohdasta peliä on kaikkein kuvaavin miten peli pyörii. Jos on paljon ja pitkiä piikkejä tai "käyrä" kulkee kovin korkealla niin se on paras visualisointi siitä miten peli pyörii. Toki vertailu on sitten vaikeampaa mutta jos erot ovat niin pieniä että frametime kulkevat kahdella kortilla melkein päällekkäin niin onko tuolla väliä.
Frametime trendi olisi paras. Siitä näkee selvästi, että kuinka tasaisesti testattava peli pyörii ja jokainen voi sitten tehdä itse päätelmät mikä on riittävä suorituskyky. Tässä on taas jotain esimerkkejä joista voi ottaa mallia, mutta ei tarvitse suinkaan kopioida täysin.
Benchmarks: FPS, Frame Time & Smoothness – Wolfenstein II: The New Colossus Performance Review
Tässä on juttua ilmeisesti nykyään käytössä olevasta mittaustavasta:
PresentMon: Performance In DirectX, OpenGL, And Vulkan
Toisen sivuston järjestelmä:
An introduction to FCAT benchmarking
Ei ole helppoa 🙂
Testit ois voinu tehdä low asetuksilla, ettei gpu bottleneckistä ois kiinni tulokset.
Testit tehtiin sellaisilla asetuksilla joita joku käyttääkin.
Miksi ihmeessä? Mitä tuolla tuloksella tekee? ”Jo tämä hitaampi prosessori X pyörittää peliä erittäin sulavasti, mutta prosessorilla Y saamme selvästi suuremman FPS-lukeman, jolla emme tosin tee yhtään mitään.”
Kuka oikeasti ajaa tahallaan tarpeettoman alhaisilla grafiikka-asetuksilla pelejä? Jo tuo 1080 Ti käyttäminen Full HD -resoluutiolla on hieman kyseenalaista (koska ne, jotka pelaavat tuolla resoluutiolla käyttävät yleensä selvästi halvempia näytönohjaimia)?
Se perustelu ”varautumisesta tuleviin raskaampiin peleihin” ei sitten toimi, koska kuten jo aikaisemmin on nähty, nykyinen kilpailijaa parempi suorituskyky ei takaa samaa eroa tulevissa peleissä. (Esim. kaksiydin-Intelit veivät 6–0 niitä vanhoja 8-ydin AMD:itä, mutta nykypeleissä ensimmäisillä ei aina saa edes peliä käyntiin pelaamisesta puhumattakaan. Jälkimmäiset puolestaan ovat saavuttaneet oman aikakautensa neliydin-Intelit suorituskyvyssä uudemmissa peleissa.)
Niin tai vaihtoehtoisesti, jos ois ollut se rtx2080ti käytössä.
Uusi testi päivitettynä 2080 Ti:llä on tulossa piakkoin.
Ideana oli, että näkisi selvemmin eron prosessoreiden välillä. Esimerkiksi jos joku haluaa ostaa rtx2080/2080ti:n, mutta sitten ryzeni onkin bottleneckinä näytönohjaimelle.
Miksi ei voi vaan sanoa pullonkaulana? Ja näkeehän tuosta nykyisestäkin sen, että (poislukien tuo alin resoluutio ja The Witcher 3) tehokkaampi näytönohjain tulee antamaan selvästi lisää ruudunpäivitysnopeutta. Jos siellä olisi prosessori pullonkaulana, niin resoluution nosto ei juurikaan tosiaan pudottaisi lukemia…
Eli, riippu mitä ja miten pelaa (ja toki myös siitä tyytyykö tuohon tämän testin pullonkaulatason ~80 FPS minimiin Ryzenille huonoimmassa pelissä).
Edelleenkään se tässä testissä (synteettisesti grafiikka-asetukset pahoinpitelemällä) mahdollisesti näkyviin saatava iso ero ruudunpäivitysnopeudessa ei siitä yleisty kovin hyvin oikeaan pelikäyttöön (muuta kuin niille, jotka pelaavat alimmalla resoluutiolla ja ilman silmäkarkkia).
Saman perustelun voi kait kääntää niin päin, että "varautuminen tuleviin raskaampiin peleihin" toimii niin kauan kuin ytimet ei lopu kesken.
720p perinteisesti jonkun verran kiinnostanut, koska uskon että osaan tulkita mitä tulos tarkoittaa. 2080 ti, 1080p varmaan nykyisin ajaa saman asian. Paitsi ehkä jossain pelissä jota oikein mikään näyttis ei jaksa kaikilla detaljeilla.
Suurinta osaa käyttäjistä kiinnostaa lähes poikkeuksetta juuri "se" näytönohjain mikä heillä itsellään sattuu juuri silloin olemaan käytössä. Sama resoluution suhteen.
TOSIN myös se markkinoiden ns. "tehokkain" kortti kiinnostaa, ainakin jos sen hinta on suunnilleen järkevällä tasolla (itselleni järkevä on alle 400€ mutta sanotaan nyt noin 600-800€ millä hintaa jotkut vielä niitä ostavat) perimmäisenä ajatuksena juuri täälläkin mainittu "tulevaisuuden pelit / käyttö".
Tai oikeammin "kun myöhemmin hinnat laskevat niin ostan vastaavan tehoisen kortin sillä summalla mikä itsestäni on sopivin / kun juuri kyseinen kortti tulee esim. Jimm's:lle tarjoukseen siihen 399€ tai alle hintaan".
En sano etteikö olisi järkevää tehdä kolmella yleisimmin tuetulla resoluutiolla (1080p, 1440p ja 4K) testit koska moni myös hiljakseen päivittää näyttöjään ja silloin siitä 1080p (tai mikä nyt sattuu olemaan käytössä) noustaan helposti niin tuumakoossa kuin resoluutiossakin jolloin tulee katsottua vanhempiakin testejä ja miten näytönohjain tulisi riittämään sillä uudella resoluutiolla.
Mutta oikeasti aika harva pelaa mitään enää 640×480 tai 800×600 resoluutiolla. Teoriassa joku ehkä vielä 1024×768 (tai 1920×1200) mutta suurella osalla on juurikin 16:9 näyttö (tai tykki) ja nuo kolme ylempänä mainittua resoluutiota. Lisäksi 16:10 tekee sen verran vähän eroa että (mielestäni) ei kannata tehdä erillistä testiä sitä varten (vaan esim. 1080p riittää myös 1200p näytön omaavalle noin ideana, samaten 1440p => 1600p).
Täytyy kuitenkin myös muistaa että Sampsa ja kumppanit tekevät tätä työkseen ja kunnon testaamiseen kuluu aikaa (mikä työssä tarkoittaa suoraan rahaa). En ainakaan itse olisi halukas maksamaan esim. 10€ enempää että saisin lukea "premium" version artikkelista missä on myös testattuina: 640×480, 800×600, 1024×768, 1920×1200, 2560×1600 ja (teoriassa, en tiedä onko kukaan edes tehnyt 4K 16:10 näyttöjä? en jaksa etsiä) 3840×2400 resoluutiot.
Puhuinkin oikeastaan eri asiasta: siitä mikä itseä kiinnostaa, omasta puolesta vaan. Ei se velvoita tekemään niitä testejä.
Siksi en osannut hahmottaa, mikä sinua itseä kiinnostaa.
Kun aletaan arvaamaan, mikä juttu jotain tiettyä ryhmää oletettavasti kiinnostaa, siitä ei oikein saa selvää ja voi mennä "ryhmäajatteluksi", mutta sopii siitäkin aiheesta jutella.